Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?

Työkaverin Kiinasta tuomia bambukarkkeja. Ja siis kun sille ei riittänyt todellakaan, että söi yhden ystävällisyydestä vaan se tuputti niitä monta päivää aina kohdatessa. En tiedä oliko se joku sen vitsi vai yrittikö päästä niistä hirveänmakuisista karkeista vaan epätoivoisesti eroon

Juhlamokka tms. suomalaiseen makuun paahdettu kahvi. En siis normaalisti juo kahvia lainkaan.

Ruoista pakastepinaattikeitto - olin nuorena kasvissyöjä eikä poikaystäväni isoäiti keksinyt, mitä muuta voisin syödä. Niinpä joka kerta hänen luona käydessämme jouduin syömään paketillisen pakastepinaattikeittoa.

Jostain syystä nämä perin suomalaiset ruoat / juomat, ovat aiheuttaneet ällönväristyksiä, kun olen muuten ennakkoluuloton ruoan suhteen. Syön kaikkea vuohenaivoista häränsiittimeen ja ankansikiömunaan, mutta pakastepinaattikeitto ei meinaa mennä alas 😅

Kahvilassa ollut vuohenjuustovoileipä. Meinas laatta lentää välittömästi.

Maistoin Sardiniassa Casu Marzu juustoa vuonna 2009. Se on eräänlainen fermentoitu juusto, joka valmistetaan siten, että annetaan eräänlaisten juustokärpästen laskea munat sinne juuston sisään ja sit kun siinä kuoriutuu valkoisia toukkia, on juusto valmis "nautittavaksi". Ne toukat siis kierii ja möngertelee siinä juustossa. Paikallinen herkku.

Kasvisruoka. Piti varmistaa pukille pääsy.

Englannissa eräässä kodissa pääsiäislammasta vihreällä minttukastikkeella. 

Asunto oli kuin jääkaappi ja ruoka ei ollut valmista. Liha oli aivan kamalaa ja minttugeeli yäk.

Vierailija kirjoitti:

Maistoin Sardiniassa Casu Marzu juustoa vuonna 2009. Se on eräänlainen fermentoitu juusto, joka valmistetaan siten, että annetaan eräänlaisten juustokärpästen laskea munat sinne juuston sisään ja sit kun siinä kuoriutuu valkoisia toukkia, on juusto valmis "nautittavaksi". Ne toukat siis kierii ja möngertelee siinä juustossa. Paikallinen herkku.

Ihan oksettaa ajatuskin. 

Juustoa syön vahingossa ravintolan aamiaisessa. En kehdannut sylkeä ulos ja oksennus kutitteli jo kurkussa joten huutelin juustoperkeleen alas kuumalla kahvilla ja suu paloi.

Kasvattina ollessani jouduin 8 vanhana aamu 4 lähtemään metsätöihin,ihan hirveessä pakkasessa.puolelta päivin tehtiin nuotio syödäksemme eväs leivät.isäntä niisti ensin sormiinsa ja tarjosi leivän.syödessäni huomasin ison vihreän keltaisen räkä klimpin leivällä,mutta isäntä käski syömään,muistan vieläkin rään suolaisen maun ja oksennan.silloin oli vuosi 1969,eikä kasvattilapsella ollut mitään sanaa.

Jouluna kylässä tarjottu glögijuustokakku !

Hirveää jankkia .

Vierailija kirjoitti:

Kasvisruoka. Piti varmistaa pukille pääsy.

Kaverit vetää porukalla perseesee rangastuksena jos isäm mallinen miäs syö veke hippien ruokaa! elei siten pilun santi tarkotuksesa röh kjöh kjöh

Joku soijanakki oli luultavasti hirveintä.

En syöttänyt koirallekaan, vaan laitoin kompostiin.

Vierailija kirjoitti:

Joku soijanakki oli luultavasti hirveintä.

En syöttänyt koirallekaan, vaan laitoin kompostiin.

Pretty lame. Jengi on tääl vetäny ties mitä homeisia ja mätääntyneitä ruokia ja sä et yhtä soijanakkia saa alas. Ei sillä, aika hirveetä paskaahan niistä moni on. 

Vierailija kirjoitti:

Joku soijanakki oli luultavasti hirveintä.

En syöttänyt koirallekaan, vaan laitoin kompostiin.

Itse olen syönyt ainakin lähes samankaltaista soijanakkia, kun mitä perus kalkkunanakki on. Ainoastaan vaan hieman mössöisempi, mutta ei maun puolesta ollut valittamista. Pahanmakuisia soijanakkejakin on kyllä olemassa. Nykyään en vaan käytä mitään tuollaisia moskajalosteita, varsinkaan jos ne on rustoista ja ties mitä silavaista nitraattilihaa.

Puoliraakaa jauhelihapizzaa. Jauhelihaa ei oltu paistettu ennen pizzapohjalle laittoa. Se oli vain ripoteltu raakana siihen päälle ja oli vielä punertavaa kun tuli uunista.

Siihen kun vielä liitetään erittäin sotkuinen ja suorastaan haiseva ympäristö, niin ruokahalu ei ollut kummoinen. Pakottauduin syömään yhden palan ilmeenkään värähtämättä.

Lisäksi kiittelin kovasti ja yritin vaikuttaa tyytyväiseltä. Ei siinä viitsinyt missään nimessä ryhtyä mieltäänkään osoittamaan. Parastaan se tekijä varmaan yritti.

Vierailija kirjoitti:

Homeista mansikkakakkua. En kehdannut sanoa, eikä isäntäväki huomannut. Hyvä niin näin jälkikäteen ajateltuna.

Kauan sitä oli säilytetty, jos homeeseen asti päässyt? 🤮 Miten joku voi olla noin huolimaton ruoan säilytyksen suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku soijanakki oli luultavasti hirveintä.

En syöttänyt koirallekaan, vaan laitoin kompostiin.

Itse olen syönyt ainakin lähes samankaltaista soijanakkia, kun mitä perus kalkkunanakki on. Ainoastaan vaan hieman mössöisempi, mutta ei maun puolesta ollut valittamista. Pahanmakuisia soijanakkejakin on kyllä olemassa. Nykyään en vaan käytä mitään tuollaisia moskajalosteita, varsinkaan jos ne on rustoista ja ties mitä silavaista nitraattilihaa.

Ne Bon soyat (kai) on ainakin omasta mielestä ihan hirveitä. Joskus erehtyny ostamaan eikä ne oo menny alas kun paistamalla ylikypsiks ja tunkemalla hitosti päälle sinappia. Jää koko päiväks epämääränen maku suuhun, johtuu varmaan jostain ylirunsaasta määrästä säilöntäaineita. Niitä ei varmaan söis sikakaan vinkumatta. Vuosikaudethan nuo oli kai melkeenpä ainoa kasvipohjanen ns. lihankorvike mitä kaupasta sai.

Joku aika sitten niitä olis saanut alennuksesta kun isossa kasaa alko parasta ennen päiväs lähestyä, liekö porukka vihdoin lopettanut niiden ostamisen kun tullut parempia vaihtoehtoja tilalle. En ostanut.

Kahvi. Vieläkin oksettaa aamuisin se haju. En voi syödä kahvilla maustettuja karkkejakaan tms.

Rössypottu. Viikon oksetti sen jälkeen.

Kaveri teki kerran jotain aasialaista ruokaa. En muista tarkalleen, mitä se oli, mutta se haisi ihan pesemättömälle alapäälle.

Ei olisi tehnyt mieli maistaa, mutta maistoin kumminkin, eikä se mitään makuhermoja hivelevää ollut. Söin sillä tavalla, että ajattelin jotain ihan muuta kuin sitä ruokaa. Niin sain sen alas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienenä muistan kun oltiin veljen kanssa ilman vanhempia sedän ja vaimonsa luona kylässä(asui vanhempien naapurissa). He söivät ruokaa ja ahmatti pikkuveljeni halusi myös sitä. Sai lautasellisen, söi siitä ihan vähän ja sitten alkoi vinkua, ettei halua enää. Joten minun käskettiin syödä ruoka, vaikken halunnut. Se oli jotain kastiketta, vihertävänruskeaa, koostumus ihmeellinen ja siinä oli klimppejä. Kai lihan tapaista. Se oli aivan järkyttävän pahaa kun maistoin. Eläessäni en ole sen jälkeen niin pahaa ruokaa syönyt ja kyynelsilmin sen sitten jouduin syömään. No, ohi aiheen, ei kohteliaisuudesta, mutta pakosta. Kiitos veli.

Toinen oli muutama vuosi sitten. En syö makeaa, alkaa oksettaa. Töihin parikseni tuli työkokeilija, joka oli kur.di ja hän eräs päivä toi minulle jonkun järjettömän makean tekemänsä tur.kk.ilaisen leivoksen, jossa oli voimakas ruusuveden maku. En sitten kehdannut kieltäytyä, jälkkäriksi söin pari haukkausta ja valehtelin, että nyt olen liian täynnä ja vien loput kotiin. Kotona heitin sen roskiin.

Joo nuo leivonnaiset on aivan hirveitä, en muista niiden nimeä enää. Irakilainen oli hän joka mulle niitä tarjoili, ne on koko Iran-Irak-Turkki ym. alueella jotain suurta herkkua. Niinku sokeriliemessä lillutettua lehtitaikinaa ja vaihtelevia täytteitä joskus.

baklava?

Joo, baklava 👍

Googlettelin nyt nuo mitä minä söin, oli nimeltään kunafa. T. Tuo ne roskiin heittänyt

http://www.kurdinkanssakeittiossa.fi/2018/08/kunafa-myos-vegaaninen-sek…

Joo en ymmärrä miksi kaikki turkin,arabian yms "herkut" voikaan olla niin ällöjä🤮 samoin monet ruoat, liian mausteisia ,ihme etteivät itse sairastu noihin "herkkuihinsa"!