Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?

Vähäosaisten tapahtumassa söin vieraanvaraisuuttani silakkalaatikkoa jossa oli silakan päitä sun muuta todella ällöttävää. En kehdannut kodittomien seurassa jättää syömättä. Oksettaa edelleen tämä kokemus ja tästä on 25 vuotta aikaa.

Juhannushera, joka on jossain Pohjanmaan alueella perinneruoka.

Joku italialainen munakoisoruoka... nimeä en tiedä, mutta maku oli suoraan manalasta.

Entinen miniä kirjoitti:

Ensivisiitti anoppilassa. Emäntä oli laittanut herkkuaan eli parasta miniäkokelaalleen:  kaljakeittoa!!  Talouskaljaan keittettyinä riisiä, rusinoita ja hieman suurustusta sekä hippu sokeria.  Olihan kamala keitos, mutta kohteliaasti kiittelin hyvästä ateriasta.

Kokelaasta tuli kyllä miniä, mutta kaljakeittoa ei tarvinnut sen jälkeen syödä. 

Hassu sattuma, kaljakeitosta en muista tätä ennen kuulleeni. Noin tunti sen jälkeen Saision Passio-kirjassa mainitaan hapankaljakeitto. Mahtoiko olla kirjoitusvirhe kirjassa?

Kaverin vanha täti käski syömään kalakeittoa jossa oli suomuja, vahti vihaisena että syön varmasti kaiken. Yritin jättää suomut lautasen reunalle. Toisella kertaa saman kaverin perhe tarjosi mäkkäristä hampurilaiset. Kaverin isoveljelle oli pitkät kynnet. Kun hän sai hampurilaisensä painoi hän kyntensä siihen ja näytti kuinka pieni ”mega”hampurilainen vai mikä lie oli. Kunnes pöytään tuotiin se mega hampurilainen, hän oli painanut kyntensä minun hampurilaiseeni jonka ojensi minulle. Yrjötti mutta söin sen hampurilaisen jossa oli siis 10 reikää sämpylässä.

Söin latvialaisessa ravintolassa lihakönttiä, jonka käänsin ja näin karvoja kiinni lihassa eli sen eläimen mistä olikaan tehty.

Kaikkea isoäitini tekemää, mutta haistoin aina niitä tarjoiltavia kun selkä kääntyi. Näin huomasi mitä kannattaa ottaa, koska kuitenkin pienestä eläkkeestään suloinen laittanut. Maitoa ei kannattanut koskaan ottaa koska kaatoi kaikkien jämät laseista takaisin tölkkiin ruokailun jälkeen. Ihana isoäiti kuitenkin!

Usein ravintolassa jossa on hyvä palvelu mutta ruoka maistuu kamalalle yritän sorkkia sitä ja mukamas syön, ei raaski sanoa että sontaa kun muuten niin mukava paikka ja usein pieni paikallinen. Ketjuissa eri asia.

Suomalaista vaaleapaahtoista ja kitkerää ns. kahvia, eli ugrilientä. Sen kamalampaa ei löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena joka joulu luumukiisseli. Meinasin aina oksentaa kun söin sitä mutta oli äidin lempparia niin oli pakko esittää. Vanhempiem erottua niin isä kun äiti lopetti kiisselin tarjoilun jouluna. Mietin aina että mikä äidin motiivi siinä tarjoilussa oli kun ei siitä kukaan tykännyt ja jos hänkään ei oikeasti halunnut sitä syödä.

Perinne, perinne. Meilläkin äiti laittaa aina joulukattauksen kaikkine itsetehtyine laatikoineen, karjalanpaisteineen unohtamatta puuroja sekä kiisseleitä, vaikka näitä ei kukaan oikeasti halua edes syödä. Perusteluna on, ettei hän vaikuttaisi huonolta äidiltä kyläläisten (kaupungin asukkaiden) silmissä, vaikka ketään perheen ulkopuolista ei käykään kattausta katsomassa...

Ihmetyttää tuo karjalanpaisti jouluruokana, kaikkien kinkun, suolakalojen ja kenties lipeäkalankin lisäksi. Jossain päin Suomea sitä harrastetaan, missähän? Äitini oli Karjalasta, ja meillä karjalanpaisti oli tavallinen sunnuntairuoka, myöhemmin vallan arkiruoka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syönyt: karjalanpaisti. Se maistui ja haisi tunkiolta.

Juonut: Kahvia, joka oli niin laihaa, että näytti teeltä. 

Mistäköhän muuten johtuu, että naudanliha joskus maistuu tunkkaiselle/tunkiolle? Tykkään siitä kyllä, mutta jos tuo efekti tulee, niin on kyllä epämiellyttävä. Sama joskus hampurilaispihveissä.

Eläin teurastettaessa virtsaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni piti suussaan appelsiinin palaa koko päivän tarhassa, kun ei pystynyt nielaista sitä tai sylkeä pois ennenkuin kotona.

Missä on tällaisia tarhoja joihin voi puolison viedä? Tarvitsisimme vuoropäiväkodin.

Eläintarha?

Mikään ruoka mitä ei ole pahasti pilattu ei ole hirveää.

Kerran olen syönyt jotain mitä kyllä jäi kesken, kastike joka haisi kuselle - ainesosana virheellisesti valmistettu hirven tai peuran munuainen. ainut kerta kun ruoka on yököttänyt. 

Vierailija kirjoitti:

Mustekalaa, joka on juuri tapettu mutta refleksien takia liikkuu vielä palasina lautasellakin 🤢

Semi-elävää ravintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvokas vuosikerta viski vai oliko konjakki, oksuhan siitä ensimmäisestä hörpystä tuli, olisi pitänyt kieltäytyä kohteliaasti, mutta se olisi siinä kulttuurissa ja tilanteessa ollut todella loukkaava, toisaalta ei tuo refleksikään kaunein ele ollut, mutta minkäs teet.

lisään vielä että en ollut humalassa eli täysin vesiselvänä, en vain pysty ilman oksurefleksiä juomaan mitään mika maistuu vähääkään viinalta tai viskiltä, kevyet juomat menee.

Alkoholin maku on tosiaan kuvottava. Mitä vahvempaa, sen kuvottavampaa.

Lihahyytelöä, merietanoita

Työnantaja tuo joskus kahvia, mihin on kaadettu maitoa, mutta ei yhtään sokeria. On joskus nähnyt, kun olen kermaa laittanut herkuksi sekaan. Kohteliaisuudesta on ollut pakko sitten niellä puolikylmää litkua.

Joulukinkkua jonka sivulla omituisia nystyröitä joissa karvan tapaisia haituvia. Oli viimeinen kerta kun söin kinkkua tai punaista lihaa yleensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostereita (yäk, limanuljaskoita). Hyi hel*etti!

Sama. Onneksi shampanja oli hyvää ja mulla pysyi pokka täydellisesti.

Oli pomo laittanut vähän parempaa pöytään. Onneksi mut oli kotona opetettu maistamaan kaikkea ja en ollut ekaa kertaa vähän hienommassa seurassa isolla illallisella. Ja muutakin oli tarjolla, niin meni sujuvasti aina jossain välissä.

Oli upeeta 19- vuotiaana huomata, että tarvittaessa osaa peruskohteliaasti illastaa missä tilanteessa vaan.

Eräs vanhemopi nainen kutsui nuoria opiskelijoita kylään ja tarjosi meille venäläistä kaviaaria. Tiesn, että se on suurta herkkua ja hienoa, mutta oli vaikeaa saada sitä nieltyä. Olin tukehtua.

Vierailija kirjoitti:

ollessani jouluna au-pairina englannissa minulle tarjotiin muistaakseni näitä minced pieta. siis joulutorttuja joissa on lihaa mukana.

sanotaan näin, että ihanan makeiden ja reilujen suomalaisten makoisten joulutorttujen ystävänä, joissa on voitaikinaa ja luumuhilloa nam en ollut mieltynyt brittiversioon. muistaakseni ei pystynyt syömään. jotenkin selitin sen sitten että nyt ei vaan maistunut kuin puolikas kröhäm, sorry! olin varmaan todella rude isäntäväen mielestä mutta kuvitelkaa nyt, makeaa piirasta jossa on suolaista lihaa mukana huh!

En ollutkaan tiennyt että lihallista versiota yleisesti vielä syödään. Itse olen nähnyt ja syönyt vain makeita versioita mince piesta. Tämä oli Irlannissa asuessani.

Verilettuja koulussa ja kotona muutaman kerran 80 luvulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ollessani jouluna au-pairina englannissa minulle tarjotiin muistaakseni näitä minced pieta. siis joulutorttuja joissa on lihaa mukana.

sanotaan näin, että ihanan makeiden ja reilujen suomalaisten makoisten joulutorttujen ystävänä, joissa on voitaikinaa ja luumuhilloa nam en ollut mieltynyt brittiversioon. muistaakseni ei pystynyt syömään. jotenkin selitin sen sitten että nyt ei vaan maistunut kuin puolikas kröhäm, sorry! olin varmaan todella rude isäntäväen mielestä mutta kuvitelkaa nyt, makeaa piirasta jossa on suolaista lihaa mukana huh!

En ollutkaan tiennyt että lihallista versiota yleisesti vielä syödään. Itse olen nähnyt ja syönyt vain makeita versioita mince piesta. Tämä oli Irlannissa asuessani.

Siitä on aikaa, tapahtui vuonna -96 minced pien syöminen Manchesterissa. muuten oli safkat kohdillaan mutta tästä "jäkiruoasta" en välittänyt ollenkaan. ai niin ,toinen inhokki on tietysti niiltä ajoilta MARMITE. eli jotain mallaslevitettä jota lapsetkin voitelivat toastin päälle ja mussuttivat onnellisina. varmaan yhtä eksoottista kuin mämmi jollekin ulkkarille. enkä tykkää itse asiassa peanut butteristakaan. 

Hyvä niin ,koska ruoka kyllä maistuu muuten hyvin..

Vierailija kirjoitti:

Kyläillessä on aina yhtä valtava pettymys kun tarjolla oleva täytekakku on menty pilaamaan laittamalla lakkahilloa tai mitä tahansa muuta marjahilloa täytteeksi ja huomaat sen vasta kun pala on jo lautasellasi.

Sama koskee suolaisia tarjottavia, ikävä yllätys kun ensimmäistä palaa maistaessasi tajuat että piirakassa tai pasteijassa onkin täytteessä homejuustoa tai sieniä.

Täytekakku on perinteisesti tehty marjatäytteellä. Aika tylsää olisi pelkästään kinuski / suklaatäyteiset

Lakka on jalo marja