Kertokaapa rehellisesti, mitä tavallisia asioita ette uskalla tehdä koska joko ette osaa tai koska nolottaa. Nyt ilman mitään sensuuria
Inhoan bussilla kulkemista, koska nolottaa painaa sitä pysähtyy nappulaa. Minulla ei ole ajokorttia.
Kommentit (1890)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan järkyttävän huono suunnanvaisto, siksi en pysty matkustamaankaan, koska eksyisin heti. En uskalla kertoa tästä kenellekään. Monta koulutusmatkaa on tullut peruutettua kyseisen asian takia, joten se haittaa elämääni aika paljon.
Ei suuntavaistoa tarvita, jos osaa lukea karttaa. Onko sekin sinulle haastavaa?
Lisään tähän kommenttiini, etten siis ilkeydellä tuota kysynyt. Minullakaan ei ole kovin hyvä suuntavaisto, mutta karttaa osaan lukea. Jos olet menossa työmatkalla, niin todennäköisesti olet silloin jossain kaupungissa, jossa on katuja. Sinun ei siis varmaankaan tarvitse suunnistaa maaseudulla, jossa maamerkkejä on paljon vähemmän.
Luin myös kerran jostain, että niin kauan kun pysyy maapallon pinnalla, on kaikki hyvin. Se oli mielestäni lohduttavasti sanottu. Voisitko oikeasti siis eksyä niin, ettet enää koskaan pääsisi kotiin? Mieti, onko maailmassa paljonkin ihmisiä, jotka harhailevat eksyneinä päiväkausia pääsemättä sinne minne haluavat. Ei ole. Eksyminen on yleensä hyvin lyhyt aikaista ja siitä ei aiheudu mitään loppumatonta pahaa.
Kannustan siis lähtemään matkoille, vaikka suuntavaisto olisi huono.
Vierailija kirjoitti:
En uskalla mennä ryhmäliikuntatunneille, koska pelkään etten pysty muiden tahdissa mukana tai en vaan ymmärrä, miten liikkeet pitää tehdä.
Valitse hidas laji kuten Pilates tai core.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni on hieman omituinen. Katsoimme elokuvaa sohvalla köllättäen ja hän pieraisi vahingossa. Pieru oli ihan normaali töräytys, mutta hän alkoi itkemään ja juoksi makuuhuoneesen. Itse istuin monttu auki sohvalla ihmetellen mitä tapahtui. Loppuilta meni tulevan vaimoni lohduttamiseen samalla kun hän itki tyynyyn. Oikeasti luuli, että olin valmis lopettamaan vuoden kestäneen suhteen hänen pierunsa takia. En ole vieläkään hennonnut kertoa, että hän pieraisee melkein joka ilta nukahdettuaan. Hän ei myöskään osaa käyttää perinteistä sytkää tai tulitikkuja.
Muista omituisuuksista hän on päässyt yli ja ympäri. Muutaman harjoituskäynnin jälkeen hän uskaltanut tilata leivän Subwaysta yksin. Hän on myös oppinut vaihtamaan sulakkeita ja kääntämään vikavirtasuojakytkimiä, ilman sähköiskunpelkoa. Suhteen alussa häntä myös jännitti minun koiran vieminen lenkille yksin. Hän ei pelkää koiria, mutta ei ollut ikinä vienyt koiraa yksin lenkille ja murehti esim. että hihna lipeisi kädestä ja koira juoksisi auton alle. Ostoksilla hänelle oli hyvin vaikeaa pyytää myyjien apua, koska hän ei halunnut häiritä niitä.
Ehkä hänellä on em. lisäksi "salaisia" omituisuuksia.
Hänellä täytyy kyllä olla vastapainoksi jotain todella hyviä ominaisuuksia... Muuten en ymmärrä miksi jaksat tuollaista uusavutonta pelkääjää.
Hän ei varmaan ainakaan ole yhtä ilkeä kuin sinä ja moni muu, joka kuvittelee että tuon yllä mainitun perusteella voisi kommentoida jostakusta toisesta tuolla tavalla.
Minulla on usein haasteita ovien kanssa. Olen törmäillyt lasioviin ja ihan tavalliset ovet ovat jumittuneet kohdallani niin, etten yksinkertaisesti vaan saa niitä auki. Kerran vieraisilla olin lähdössä, mutta onnistuin saamaan oven takalukkoon niin, ettei isäntäväkikään saanut sitä auki sisäpuolelta. Parvekkeelta jouduttiin huutamaan naapuri apuun. Isäntäperheelle ei ollut koskaan tapahtunut moista.
Toisen kerran olin sopinut tapaamisen baariin, jossa oli ovi läpinäkyvää lasia, mutta ei minkäänlaista kahvaa mistä sen voisi vetää auki! Näin seuralaiseni odottamassa minua, mutta en päässyt sisään, liiketunnistakaan ovessa ei ollut. En voinut muuta kuin jäädä oven ulkopuolelle näpräämään kännykkääni ja esittämään että on tärkeä asia, jonka hoidan ennen sisälle tuloa :D Livahdin sitten sisään samalla kun muita asiakkaita onneksi tuli ulos.
Ehkä tämä ei ollut aivan otsikon mukainen ongelma, koska uskallan kyllä yrittää avata ovia, mutta usein uuteen paikkaan meneminen on tämän vuoksi varsin hermostuttavaa. Nykyinen arkkitehtuuri on minulle aivan painajaista, en kykene erottamaan ovea esimerkiksi lasiseinäisistä ostoskeskuksista. En myöskään osaa lukea opasteita, tulkitsen ne yleensä aivan toisin kuin mitä ne yrittävät kertoa. Hermostumisesta ja hämmennyksestä aivot saattavat mennä niin lukkoon ettei yksinkertaisenkaan oven avaaminen onnistu.
Vierailija kirjoitti:
En osaa enkä uskalla lähestyä naisia baareissa. Netin kautta onnistuu ihan hyvin. Tein sen johtopäätöksen, etten ole ulkonäöllisesti riittävä kun en ole koskaan saanut mitään huomiota naisilta.
Joukkupelit. Olen vihannut niitä alakoulusta lähtien ja en enää ikinä siihen lähde. Sama juttu salilla käymisen suhteen, tässä iässä miehenä pitäisi tietää salilla käymisestä perusteet ja tässä iässä on todella hävettävää lähteä pyytämään apua siihen.
Ikää 35 ja mies olen.
Miksi lähestyä baareissa kun voisit lähestyä vaikka kaupassa tai jossain muussa yhteydessä? Yleensä nainen odottaa että mies lähestyy, eli jos et erityisemmin hae juuri todella sosiaalista ja aloitteellista johtajatyylistä naista, niin suosittelen että yrität rohkaistua. Sanoisin että jos saat naiselta hymyn, niin tätä uskaltaa kyllä lähestyäkin. Ja itseä on monesti ilahduttanut jos on joku mies tullut juttelemaan vaikka olenkin varattu, niin jää yleensä hyvä fiilis noista lähestymisistä ja joskus jopa harmittanut ettei ole voinut lähteä treffeille :D
Ihan kuin tää ois mun kirjoittama tää koko ketju. Täynnä mun fobioita ja jännittämisiä. :D Olenkohan unissani näpyttänyt kaikki nää vastaukset..
Vai hyvät hyssykät, olenkohan sittenkin normaali? Tuntuu että ekaa kertaa kuulen tismalleen samoja mietteitä.. oon luullu että oon yksin näiden jännitysaiheiden kanssa. :D
Te kaikki, jotka pelkäätte liikuntatunneille menoa: Valitkaa jumppa tunti, joka on tarkoitettu aivan aloittelijalle ja muistakaa ettei ole oikeasti väliä vaikka kaikki muut tekee 'paremmin'. Kyllä ne useimmat ihmiset siellä tunnilla oikeesti pitää vaan hienona, että joku uskaltaa aloittaa uuden harrastuksen ja haluaa, että säkin onnistut. Kaikilla on kuitenkin joskus ollut se eka kerta. Jos vieläkin tuntuu liian vaikeelta, kokeilkaa alkuun vaikka jotain jumppavideoita YouTubesta siellä kotiolkkarissa, sitten kun on vähän kokemusta mitä tunnilta odottaa on helpompi mennä mukaan. Tsemppiä!
Olen joskus salille menemistä miettinyt, mutta aika helposti se tyssää siihen, että teen kuitenkin jotain väärin. Laitteet ovat mulle uppo-outoja, en tiedä miten olisi sopivaa pukeutua ja sitten nuo kanssatreenaajat kuitenkin tirskuvat. Asiaa ei helpota se, että netti on pullollaan kaikenmaailman naureskelua salivaatuksille tai videoita tyhmästä treenaamisesta. On täysin pötypuhetta, että jokainen vain keskittyy omaan treeniinsä, jos kuitenkin tuollaisia keskusteluja syntyy ja uusia videoita putkahtelee.
Sitten lisäksi asiaa ei helpota se, että olen muutoin hvyässä kunnossa. Pyöräilen vaivattomasti 50km lenkkejä, kävelen paljon ja muutoinkin hyötyliikun monin tavoin. En siis pääse sohvaperunaimagon taakse mitenkään, vaikka olen "sielultani" sohvaperuna. Ja kynnystä nostaa sekin, että treenaukseen vihkiytyneet ihmiset eivät ole kyllä paljoa loistaneet ystävällisyydellään tai ymmärryksellään. En halua, että joku kisakireä timmi-mimmi tulee hymähtelemään ja pyörittelemään silmiään, "ystävällisen neuvonnan" merkeissä. Lie jotain peruskoulusta jääneitä traumoja, sillä ne liikuntaa harrastavat typykät olivat aika pissapäisiä.
Mutta niin. Kivaa olisi tuohon selälle, yläkropalle ja käsille jotain treeniä saada. Nythän tuo liikahtelu vain keskittyy jalkoihin. Luultavasti en koskaan lähde salille, vaan keksin ja kehitän jotain kotioloissa. Olen itseni antanut ymmärtää, että on edullisempaakin. Eikä kukaan naura, tirsku, pyörittele silmiään tai pidä tyhmänä.
Vierailija kirjoitti:
Apua, varsinkin tuossa alussa oli niin paljon samoja asioita joihin voin samastua. Koko keskustelua en viitsi käydä läpi, joten sori jos joku on jo ehtinyt heittää, mutta...
Mä en uskalla käyttää mun kännykkää bussissa... tai siis kylhän se on normii, joo, mut sit pelkään et sen mun takana tai vieressä istuva tyyppi näkee ja tuijottaa mitä mö teen ja mil sivuil käyn, vaikka nyt selaan ihan siis esim. Tarjouksia, av palstaa, demiä yms ihan normi sivui, en sen kummempaa. En usko, että kauheesti ketään kiinnostaa mut kyllähä niit kyylääjii on, ja ainiin... suomihan on miljoonien kyttääjien maa, mut älkää ny ottako kirjaimellisesti. Mut usein muutenkin mun lievän ahdistuksen, ja masennuksen takii istun tyylii bussin puolivälissä tai ihan perällä, koska en hyt siihe eteen halua. Säästyypähän akkukin pitempään.
Älkäö tulko sorsii mua vainoharhaseks, ku tiiän et monta etten oo var,asti eka enkä viimeinen tällä asialla.
Pro tip: laita näytön kirkkaus mahollisimman pienelle, ni kukaan ei nää mitä teet puhelimella
Kävin joskus salilla mutta lopetin sen kymmenen kerran jälkeen kun en kehdannut puhkua laitteissa. Sain opastuksenkin ekalla kerralla mutta unohdin ohjeet samantien enkä kehdannut enää kysyä.Samoin kun kävin aloittelijoille joogassa, pilateksessa ja vesijuoksussa. Kaikki, ihan kaikki osasivat liikkeitä ja hengityksiä tai miten juoksuvyö kiinnitetään oikein. Minä tankeroin ja puhkuin mutten tietenkään kehdannut kysyä. Tuntuu että noihin aloittelijoille ryhmiin tunkee jotka ovat treenanneet ennenkin, jotain brassailun halua tms.
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus salille menemistä miettinyt, mutta aika helposti se tyssää siihen, että teen kuitenkin jotain väärin. Laitteet ovat mulle uppo-outoja, en tiedä miten olisi sopivaa pukeutua ja sitten nuo kanssatreenaajat kuitenkin tirskuvat. Asiaa ei helpota se, että netti on pullollaan kaikenmaailman naureskelua salivaatuksille tai videoita tyhmästä treenaamisesta. On täysin pötypuhetta, että jokainen vain keskittyy omaan treeniinsä, jos kuitenkin tuollaisia keskusteluja syntyy ja uusia videoita putkahtelee.
Sitten lisäksi asiaa ei helpota se, että olen muutoin hvyässä kunnossa. Pyöräilen vaivattomasti 50km lenkkejä, kävelen paljon ja muutoinkin hyötyliikun monin tavoin. En siis pääse sohvaperunaimagon taakse mitenkään, vaikka olen "sielultani" sohvaperuna. Ja kynnystä nostaa sekin, että treenaukseen vihkiytyneet ihmiset eivät ole kyllä paljoa loistaneet ystävällisyydellään tai ymmärryksellään. En halua, että joku kisakireä timmi-mimmi tulee hymähtelemään ja pyörittelemään silmiään, "ystävällisen neuvonnan" merkeissä. Lie jotain peruskoulusta jääneitä traumoja, sillä ne liikuntaa harrastavat typykät olivat aika pissapäisiä.
Mutta niin. Kivaa olisi tuohon selälle, yläkropalle ja käsille jotain treeniä saada. Nythän tuo liikahtelu vain keskittyy jalkoihin. Luultavasti en koskaan lähde salille, vaan keksin ja kehitän jotain kotioloissa. Olen itseni antanut ymmärtää, että on edullisempaakin. Eikä kukaan naura, tirsku, pyörittele silmiään tai pidä tyhmänä.
Miksi katsot jotain naureskeluvideoita, etkä opastusvideoita? Niitäkin on esimerkiksi YouTube pullollaan. Varaa ekaksi salikerraksi opastus. Ei se mitään rakettitiedettä ole.
Häpeän itseäni, jopa siinä määrin, kun joku vain on ihmeissään tällä palstalla, että kutistun.
Tein oikein oli selkeä tunne mutta koska asia uusi olin epävarma.
Vierailija kirjoitti:
Itselle uuteen yleiseen vessaan meneminen jännittää. Kun avaat sen ekan oven, mitä jos kaikki vessat onkin varattuja? Jäisikö seisomaan paikalleen? Ehkä joku onkin vapaa, mutta ovi on vain kiinni. Menetkö kaikki sata ovea katsomaan läpi ovatko lukossa? Tekisi mieli jäädä seisomaan ja odottaa että joku tulee ulos, koska en kehtaa tehdä tuota edellämainittua sillä kaikki käsienpesijät näkisivät haahuilusi. Niin ja sitten käsienpesu ja automaattihanat: miksi helvetissä joka paikoissa en saa sitä hanaa edes toimimaan? Kiva se akward hetki kun heiluttelet käsiä altaassa etkä saa vettä tulemaan. Muut katsovat kun livenet paikalta pskasilla käsillä.
Mä ainaki meen aina kattomaan ne kaikki vessat, onko ne vapaita. Kiinni oleviin en varmuuden vuoks mee, koska joku saattaa olla siellä, ja vaan unohtanu laittaa oven lukkoon. Jos kaikki on varattuja, ni jään odottamaan siihen tilaan, jossa pestään Kädet. Kyllä ne varmast ymmärtää, että sä ootat omaa vuoroas.
Vierailija kirjoitti:
Kävin joskus salilla mutta lopetin sen kymmenen kerran jälkeen kun en kehdannut puhkua laitteissa. Sain opastuksenkin ekalla kerralla mutta unohdin ohjeet samantien enkä kehdannut enää kysyä.Samoin kun kävin aloittelijoille joogassa, pilateksessa ja vesijuoksussa. Kaikki, ihan kaikki osasivat liikkeitä ja hengityksiä tai miten juoksuvyö kiinnitetään oikein. Minä tankeroin ja puhkuin mutten tietenkään kehdannut kysyä. Tuntuu että noihin aloittelijoille ryhmiin tunkee jotka ovat treenanneet ennenkin, jotain brassailun halua tms.
Älä nyt, minä ainakin katson ihaillen kun joku tekee tosissaan. Joskus sivusilmällä ihmettelen niitä, jotka tekevät niin pienillä painoilla ettei selvästi tunnu missään. En nyt heillekään naura mutta salilla pitääkin hikoilla ja puhkua, eihän siinä muuten mitään järkeä ole.
Ahdistaa mennä ravintolaan ulkomailla. Pitääkö tässä maassa tipata? Paljonko? Missä vaiheessa? Ketä? Kuinka? Miksei näille vain makseta palkkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen näppärä auton kanssa, olen tottunut ajamaan isoilla henkilöautoilla, pakettiautollakin. Ahtaat paikat, peruutukset, parkkeeraukset jopa kärryn kanssa sujuu, mutta en osaa tankata! Tai en edes uskalla mennä kokeilemaan... Mies on tankannut mun auton kohta 20 v, eikä se edes tiedä mun tankkauskammosta. Olen vain aina onnistunut muiluttamaan tankkauksen sille. Miettikää nyt, kuinka säälittävää. 🙈
Olin tulossa kirjoittamaan samaa😄En osaa tankata autoa.
Luukku auki erityisestä vivusta, joka on autossa vasemman jalan juuressa, siinä on erityinen symboli. Bensakorkki auki. Menette automaatille, joka antaa ohjeet ja otatte pistoolin. Jos maksatte kassalle, ei tarvita automaattia. Tankkaatte mitä tarvitsette, Jos ette vielä maksaneet menette sisälle maksamaan.
No tota.. toi sisätilavipu ei kyl ole kaikissa autoissa. Tankkasin vasta jokin aika sitten ekaa kertaa auton, jossa oli tommoinen vipu sisällä. Ei tullut mieleenkään, että tankin ois voinut avata sisäpuolelta jotenkin. Yritin vain luukkua avata. En tiedä onko tuo jokin uusien autojen juttu. Meillä ei ole kotona ollut koskaan sisältä avattavaa tankkia eikä nykyisessä autossanikaan ole.
Meillä on vedetty tai painettu tankin luukkua niin että se pomppaa ylös auki. Sitten avaimella pyöräytetty korkki auki.
Mä neuvoisin näin:
Aja auto lähelle niin että tankkiluukku on ihan letkun vieressä, jotta letkua ei tarvitse vetää.
Aukaise luukku valmiiksi.
Siirry maksamaan. Maksaessa sun pitää valita monellako eurolla haluat tankata (jos tankkaat kortilla) sekä se, millä tankilla olet tankkaamassa (se iso numero niiden letkujen vieressä sinun autosi lähellä).
Sulla on 2 min aikaa tankata, joten nosta letku, jonka polttoainetta haluat (huom. katso että letku on oikea.. älä laita dieseliä jos autosi syö bensaa ja toisinpäin. Jos näin käy, älä käynnistä autoa ennenkuin olet soittanut jollekin ja kysynyt neuvoa.)
Laita letku tankkiin syvälle. Paina pistoolia niin kauan kunnes se stoppaa. Jos tankkiisi mahtuu esim. 30 eurolla polttoainetta, se stoppaa siinä 30e kohdalla (näkyy näytöstä). Jos tankkiisi ei mahdu niin paljon, letku stoppaa ennen sitä. Koko summa on varattuna tililtäsi, mutta maksat vain lopulta sen minkä olet oikeasti pystynyt tankkaamaan. Jos taas tankkaat käteisellä ja olet maksanut liikaa, käy kassalla sanomassa asiasta. Jos et saa tankattua lainkaan, toimi ihan vastaavasti. Jos kyseessä on kylmäasema, niillä on yleensä jokin puhelinnumero, johon soittaa.
Tankkaaminen on siis melko helppoa. Suosittelen tosiaan avaamaan sen luukun ainakin talvella valmiiksi ennen automaatille menoa, jottei mene aikaa jäisen luukun avaamiseen. Jos se 2min ehtii kulua, se summa esim. 30e on sun tililtä varattuna pari päivää, mutta palautuu ihan samalla tavalla. Voit yrittää tankata sen jälkeen uudelleen, mutta huomioi se, että se tosiaan varaa myös sen edeltävän summan tililtä.. mut et silti maksa enempää kuin olet tankannut.
Joissakin tapauksissa voit myös tankata ensin ja maksaa jälkikäteen kassalle. Mut ehkä kätevin on tankata kortilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin joskus salilla mutta lopetin sen kymmenen kerran jälkeen kun en kehdannut puhkua laitteissa. Sain opastuksenkin ekalla kerralla mutta unohdin ohjeet samantien enkä kehdannut enää kysyä.Samoin kun kävin aloittelijoille joogassa, pilateksessa ja vesijuoksussa. Kaikki, ihan kaikki osasivat liikkeitä ja hengityksiä tai miten juoksuvyö kiinnitetään oikein. Minä tankeroin ja puhkuin mutten tietenkään kehdannut kysyä. Tuntuu että noihin aloittelijoille ryhmiin tunkee jotka ovat treenanneet ennenkin, jotain brassailun halua tms.
Älä nyt, minä ainakin katson ihaillen kun joku tekee tosissaan. Joskus sivusilmällä ihmettelen niitä, jotka tekevät niin pienillä painoilla ettei selvästi tunnu missään. En nyt heillekään naura mutta salilla pitääkin hikoilla ja puhkua, eihän siinä muuten mitään järkeä ole.
Niin mutta en osannut säätää juoksumattoa vaan könysin siinäkin kuin piilokameraohjelmissa. Samoin sellaista vatsalihaslaitetta en saanut edes liikahtamaan. Taljojen kahvat liian korkealla ja jouduin kiipeämään penkeille että sain alas ymym häröilyä. Pilateksessa kaikki asennot pieretti, joogassa ei taivu ja vesijuoksussa en vaan pysynyt perässä. Roiskin ympäriinsä kun Loiri ja aina tahdista myöhässä.
Inkeri kirjoitti:
En osaa pyöräillä Tampereen keskustassa - en kerta kaikkiaan tiedä missä saa pyöräillä ja missä ei. Autotielle minua ei saa kirveelläkään. Asiaa ei yhtään auta se, että poliisi haukkui ystäväni jalkakäytävällä pyöräilystä, muttei suostunut kertomaan, missä saa ajaa. Uhkasi vain sakoilla. En kerta kaikkiaan uskalla edes kokeilla ja pyörä seisoo vuodesta toiseen toimettomana kellarissa.
Minulla on varmaan myös joku hahmotushäiriö ja menen ihan sekaisin esim. ravintoloissa, joissa on linjasto. Eksyn etenkin ihmisten tekemissä rakennelmissa. Lähden aina väärään suuntaan ja voin pyöriä siellä puoli päivää etsien uloskäyntiä. Iän myötä olen onneksi oppinut nauramaan itselleni, enkä anna moisten asioiden rajoittaa elämääni. Ainoastaan tuo pyöräilyjuttu harmittaa ja nolottaa!
Mistä päin lähestyt Tampereen keskustaa? Puutarhakatua (Metson takaa) pääsee suoraan Frenckelille ja siitä sillan yli, Roosterin ohi alamäkeä pitkin koskenrannan ohitse. Siitä sitten pyörätietä rautatieasemalle ja alikulusta Tammelaan ja stadionille asti. Vasemmalle, noi pääset Ilmarinkadulle ja Kalevan apsille, oikealta pääsee Sammonkadulle ja suoraa tietä Prismaan asti. Koko matka pyörätietä.
En ilkeä mennä illalla yksin baariin. Päivällä voin kyllä hyvinkin käydä syömässä ja kahvilla yksinkin, mutta illalla en.
Mihinkään vuorokaudenaikaan en mene uimahalliin.
Salia pelkääville tiedoksi, ettei siellä kukaan teitä tuijottele. Käyttäkää hyväksi ilmaisia laiteopastuksia tai palkatkaa ohjaaja eka kerraksi neuvomaan. Ystävällisen näköisiltä voi myös kysyä apua laitteen kanssa, mutta ei pidä pahastua jos eivät omalta treeniltään ehdi neuvoa.