Miten lohduttaa lasta joka itkee sitä, kun ei osaa piirtää?
Kommentit (36)
Jos on vaikka häikkää motoriikassa tai joku hahmotushäiriö, niin eipä sitä harjoittelemallakaan opi. Esim kaikki ei opi ikinä ajamaan polupyörällä, ei siinä mikään kannustaminen auta.
Tämä on vähän hankalahko asia joskus. Meillä on lapsi, joka on kyllä taitava piirtäjä ja olisi varmasti vieläkin parempi, jos harrastaisi piirtämistä enemmän. Aikanaan alakouluikäisenä piirsi enemmän kuin nykyään ja silloin saattoi ottaa jostain netistä mallipiirroksen, jota yritti jäljitellä. Eihän se tuollainen 11-vuotias nyt kerralla tietenkään saa täysin saman näköistä kuin se malli.. Siinä kynät ja paperit lenteli, kun lapsi oli sitä mieltä, että hän on aivan surkea piirtämään, ja ikätasoisesti ajatellen lopputulos oli kuitenkin loistava. Tällaisessa tilanteessa lohduttaminen on vähän hankalaa, pakko vain yrittää selittää, mikä ero on hänen piirroksellaan (tekijänä lapsi, joka vasta harjoittelee piirtämistä) ja mikä mallipiirroksella (tekijänä varmasti ammattitaiteilija, aikuinen, ja koskaan ei tiedä, kuinka monta epäonnistunutta piirrosta oli ennen tätä yhtä julkaistua).
Laulutaidon suhteen (ihan verrattavissa oleva asia) taasen on ollut helpompaa saman lapsen kanssa. Ollaan todettu, että kaikki eivät voi olla hyviä kaikessa, hän on hyvä asioissa x, y ja z, mutta laulaminen ei ole hänen vahvuuksiaan.
Tässä on ollut lähinnä siitä kyse, missä haluaisi onnistua (piirtäminen), ja mikä ei niin paljoa edes kiinnosta (laulaminen)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että toiset ovat toisissa asioissa luontaisesti parempia kuin toiset, mutta jokainen on hyvä jossain. Ja että niitä heikommiltakin tuntuvia taitoja voi harjoitella ja kehittää.
''Jokainen on hyvä jossain'' ei valitettavasti pidä paikkaansa. En ole luontaisesti hyvä/lahjakas missään. Harjoittelulla ja opiskelemalla minusta on tullut hyvä. Minusta tuollaista ei kannata sanoa. Sen voi sanoa, että jotkut ovat jossain parempia kuin toiset, mutta harjoittelulla ja opettelulla voi päästä myös hyväksi.
Näinpä. Itse olen aina ollut samanlainen, en ole ollut hyvä missään, ei taipumuksia tai lahjoja mihinkään. Mutta olen ollut ihan keskiverto vähän kaikessa, en siis myöskään toivottoman huono missään. Minusta ainakin jos on esim. keskivertoälykäs, jo sillä pystyy opiskelemaan mille tahansa alalle jolle haluaa, ilman erityisiä lahjoja. Ja tulemaan jopa hyväksi kovalla työllä. Ei ehkä maailman parhaimmistoon kuuluvaksi, mutta oikein hyväksi ja hyödylliseksi työntekijäksi. Itse olen tullut hyväksi it-alalla niin, ilman mitään lahjoja, mutta ryynäämällä senkin edestä.
Ongelma tulee lähinnä sellaisissa asioissa, joissa ammattilaisia voi olla vain huipuimmat, kuten huippu-urheilu tai tietyt taiteenlajit. Näidenkään harrastamisessa ei ole mitään ongelmaa, voi esim. soittaa viulua tai pianoa vaikkei ikinä voisi saada siitä elantoaan konserttimuusikkona. Mutta jossain tuonkaltaisissa jutuissa ammatin asiasta saavat vain riittävästi luonnonlahjoja omaavat + riittävästi harjoittelevat. Tavallisempien ammattien kanssa onneksi helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos on vaikka häikkää motoriikassa tai joku hahmotushäiriö, niin eipä sitä harjoittelemallakaan opi. Esim kaikki ei opi ikinä ajamaan polupyörällä, ei siinä mikään kannustaminen auta.
Toki, on erilaisia diagnosoitavia häiriöitä, jotka estävät tiettyjen asioiden oppimisen tai oppimisen hyvin. Ja sellaiset täytyy toki ottaa huomioon siinä mihin lastaan kannustaa. Mutta luulen että tässä keskustelussa on ollut kyse ihmisistä joilla ei ole mitään tällaisia harrastettavien asioiden suhteen, lähinnä se että alussa on pahuksen vaikeaa ja tuntuu ettei osaa eikä edisty.
Lohdutat parhaiten opettamalla häntä piirtämään.
Katso netistä hakusanalla: sabluuna, piirustussabluuna yms ja ei kun harjoittelemaan.
Niin voihan ongelma olla siinäkin, että sinulla on siellä pikkuinen perfektionisti. Minulla on yksi lapsista tällainen (isältä peritty perfektionismi). Ei sitä millään ratkaista, se on luonteenpiirre, tosin on vältettävä ettei se kärjistyisi.
Omasta puolestani osoitan vain tällekin lapselle, että suorittaminenkin voi riittää. Toimeen on ryhdyttävä ja saatava tehtyä eli selviydyttävä. Näin se on monien asioiden kohdalla, eikä auta itku markkinoilla.
Kehun tietysti sitä suoritusta ja jos ei ole tyytyväinen lopputulokseen niin voin minä siihenkin myöntyä, mutta sitten ei epäonnistumisestakaan vaan tehdä mitään numeroa niin vähitellen se lapsikin näkee, ettei epäonnistuminen ole mikään maailmanloppu.
On siinä luonteenpiirteessä myönteistäkin ja usein perfektionistit ovat muutenkin pessimistejä. Ei heille ole ongelma mielen sadesää, enempi siinä on kestämistä ympärillä oleville.
Piirtäminen on aivojen ja käden koordinaatiota, jossa harjoitus tekee mestarin. Surkeastakin piirtäjästä voi tulla loistava, jos hänelle opetetaan oikeat tekniikat aivojen huijaamiseen.
Hyvästä silmä-käsi-aivot koordinaatiosta on runsaasti hyötyä työelämässä. Esim. kirurgin tai hienomekaanikon hommissa käytetään samoja aivojen alueita.
Onneksi piirtäminen on niitä helpoimmin ja nopeimmin opittavia taitoja, silloin kun opetusta on tarjolla! Itsekseen opettelemalla on kyllä paljon vaikeampaa eikä ehkä onnistu lainkaan.
Suosittelen Betty Edwardsin kirjaa Luovan piirtämisen opas ja Mona Brookesin kirjaa Drawing with Children.
Vierailija kirjoitti:
Näytä Picasson myöhäistä tuotantoa ja kerro että ei osaa tämäkään, mutta on maailman kuuluisimpia taiteilijoita. Kaikki on kiinni siitä mitä katsoja tuntee, ei se mitä näkee. Taide nähdään sydämellä, ei silmillä. Jos tarkan kuvan haluaa antaa niin sitä varten on kamera.
Eikö tuo ole lapsen huijaamista. Osatotuuksien kertomista. Puhut myöhäistuotannosta, eli tiedät ilmeisesti itsekin että Picasso kyllä osasi piirtää.
Kerro lapselle, että sellaiset ihmiset, jotka eivät voi oppia piirtämään, ovat tosi harvassa ja on epätodennäköistä että hän sattuisi olemaan sellainen.
Vincent van Gogh ei osannut piirtää
Vierailija kirjoitti:
Vincent van Gogh ei osannut piirtää
Mutta Picasso osasi kyllä, ks. vastauksia ylempänä
Koulussakin olisi pitänyt olla niin kovin luova ja osaava piirtäjä ja vihasin noita tunteja kun oli teoksien vertailu. Luovuus sitten ollut sitten tekniikan puolella.
Näytä Picasson myöhäistä tuotantoa ja kerro että ei osaa tämäkään, mutta on maailman kuuluisimpia taiteilijoita. Kaikki on kiinni siitä mitä katsoja tuntee, ei se mitä näkee. Taide nähdään sydämellä, ei silmillä. Jos tarkan kuvan haluaa antaa niin sitä varten on kamera.