Neuvolan "herännyt huoli"

Täällä on tuo lapsiperheen kotipalvelu, mutta hinta riippuu tuloista..minä oon kodinhoidontuella ja mies töissä(peruspalkka) niin silti se olisi ollut tuon 40e tunti tai yli..neuvolassa sitä monesti ehdotettu kun tukiverkkoa ei ole, mutta käytännössä jos molemmat on ilman töitä sen voi ottaa..mll hoitaja on 9e tunti ja sitä käytetään joskus

Lastenhuollossa on havaittu olevan turhia asiakkaita.

Suomessa huostaanottoja tapahtuu usein kyseenalaisin perustein ja lastensuojelussa on monissa kunnissa ammattitaidon puutetta. Poliitikoista ainakin Päivi Räsänen ja Päivi Lipponen ovat ottaneet kantaa huostaanottoihin liittyviin ongelmiin

Valtion tukea on arvosteltu perheiden tukemisen sijaan huostaanottoihin kannustavana. Vuonna 2014 tukijärjestelmää on harkittu muutettavan[. Joissakin huostaanottotapauksissa lapsen psyykkinen vointi voi pikemminkin huonontua huostaanoton aikana, jolloin huostaanotto olisikin kyseenalainen toimenpide lapsen hyvinvoinnin kannalta.

Vaikka huostaanoton tukitoimia lisättäisiin vastaavanlaisessa tilanteessa, saattaisivat ne pahentaa tilannetta entisestään.

Ei meidän neuvolassa ole terveydenhoitajalla noussut huolta mistään. Ja hymyssä suin sinne on aina mentykkin, hyvin meillä on aina mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa apu menee näin: pärjäät itse tai lasu. Muuta ei heru. Valitse niistä.

Lastensuojelun kautta juuri sitä apua järjestetään. Te ootte kaikki aivan paranoidisia täällä. Ees ap:n sepostus ei liittynyt lastensuojeluun millään lailla. Lasu ei tarkoita sitä paitsi huostaanottoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa apu menee näin: pärjäät itse tai lasu. Muuta ei heru. Valitse niistä.

Lastensuojelun kautta juuri sitä apua järjestetään. Te ootte kaikki aivan paranoidisia täällä. Ees ap:n sepostus ei liittynyt lastensuojeluun millään lailla. Lasu ei tarkoita sitä paitsi huostaanottoa.

Mitä apua?

Ja seuraavaksi kuorossa hoilataan, kun jollekin lapselle sattuu jotakin vanhemman takia, että miksi ei kouluneuvolaviranomainen puuttunut. Kyllä olisi pitänyt, vaikka väkisin.

Kun lastensuojelun resurssit eivät riitä kaikille ja tämä on VAARALLISTA oikean avun tarvitsijoille, joilla oikeasti väkivaltaa, alkoholismia ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ihan työhön kuuluvaa,että selvitetään voimavaroja,jos toinen puolisoista sairaalassa.

Normaalia toimintaa ihan kaikkien kohdalla.

Joo mutta mitään ei tehdä siinä tapauksessa että niitä voimavaroja ei ole. Esim itsellä ollut useamman kerran aika paha tilanne, esim raskaana, taaperon kanssa kotona, sairastun pahasti, minnekäs taapero. Tai kahden lapsen kanssa kotona, murran kösivarren, en saa nostella mitään neljään viikkoon.

Kertaakaan ei olla saatu neuvolan kotiapua. Aina on ollut pakko hoitaa tilanne joko itse kuvetta kaivamalla (kotiapufirma 44e/h) tai mies joutunut ottamaan palkatonta ja olemaan kotona (äkkitilanteessa ei saa mitään kunnan hoitopaikkaa).

Meidän kunnassa ei kotiapua saa ollenkaan. Siis kukaan. Jossain Helsingissä sitä saa ihan vaan varulta vaikkap jos on tukiverkoton. Reikua ja tasapuolista... eri kunnissa eri säännöt.

Ranne murtui lapsen ollessa 3 v. Itse olin töistä sairasalomalla ja lapsi pph:lla kuten ennen ranteen murtumistakin. Mies vei aamulla ennen töihin menoa ja haki töiden päätyttyä kotiin.

Samaan aikaan palstalla mietittiin saako lapsi olla päivähoidossa, jos vanhempi on samaan aikaan kotona sairaana :D

Väärinhän tämmöinen on lasta kohtaan.

Olen ulkosuomalainen ja sain lapseni toisessa EU maassa. Luen aina kauhulla tästä Suomen neuvolasta kun täällä jokaisen omanlainen äitiys saa niin paljon tukea ja kannustusta. Jo raskauden seurannassa oltiin ihmisläheisiä - parisuhteesta ei udeltu. Täällä asuu valtava määrä ulkomaalaisia, joten ollaan totuttu varmasti niin erilaisiin tapoihin ja kulttuureihin. Vahva asenne on, että äiti päättää ja tietää parhaiten. Saa valita vapaasti synnytystavan (joka on täysin ilmainen, ei edes perusmaksua) ja mies sai olla sairaalassa koko ajan hoitamassa vauvaa, että äiti sai toipua rauhassa. Myös henkilökunta oli äärimmäisen avuliasta, täällä ei todellakaan itse vaihdettu lakanoita tai haettu ruokaa eikä kukaan silti viisastellut mistään hotelli meiningistä. Myös raskauden jälkeinen seuranta on ollut rentoa ja miellyttävää.

Mitä palvelee sellainen neuvola, jossa äidit eivät uskalla puhua totta? Ihan hirvittää, koen olevani onnekas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka uskaltaa tehdä lapsia enää?

No kuule ihan normaalit, rehelliset, täysijärkiset ihmiset. On se todella jännä, että joitain aina kiusataan joka tahon toimesta ja muut voivat ilmoittaa olevansa väsyneitä ja stressaantuneita ilman lasuja, saati huostaanotoilla uhkailua. Minä en usko näitä juttuja. Kyllä on muutakin taustalla ku se, et antaa 8 kk ikäiselle 5 kk:n pilttejä, kuten tuo yks väitti... ja mitähän vielä. Älkää naurattako. Jotain oleellista te jätätte kertomatta.

Hei, ei ole olemassa mitään 5kk pilttejä. On olemassa pilttejä, joita voi antaa alkaen 5kk vaikka satavuotiaaksi. Omat teini herkuttelevat niillä edelleen. Eli joku tässäkin haiskahtaa.

No kerro sinä miksi se muutaman kuukauden ollut neuvolatäti kirjasi sinne papereihin "ettei ota ruokavalioneuvontaa vastaan"? Ehkä kerran oli jostain ruoasta puhuttu, ja tosiaan noista pilteistä mainitsin, ja saattoi jotain sanoa että pitäisi karkeampaa syödä, tosiaan vain omaan ilmeisesti monia ärsyttävään tapaani vain naureskelin että syötän sitä mitä syö aina välillä, kun kerran alakäyrillä mennään.

Niinpä niin.. "monia ärsyttävään tapaan" toteat tuollaisia.. Joo-o.

Mitä siinä on pahaa? Pikemminkin voisi ajatella että omasta alipainostaan huolimatta, tai ocd:stä, ei ole mitenkään ruoan suhteen neuroottinen?  Mutta ilmeisesti ei saisi hyväntuulisesti naureskella sitäkään. Hitsi kun olen vissiin jotenkin senkin suhteen vammainen etten koskaan ole oppinut sitä asiaankuuluvan nöyrää äänensävyä, joka ilmaisisi että toki kuuntelen, ja toki tiedänkin jo itsekin miten pitäisi kaiken mennä, jos vauvankasvatusoppaita luetaan. Että mistä se repäisi sen vastustuksen? Siitä että toteaa että kerran pari viikossa syödään sitä minkä on havaittu alas menevän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se sitten lapsista näkyy aikuisuuden kynnyksellä, että kannattiko olla hampaat irvessä ja kehdata loukkaantua, kun mietitään lisäavun tarvetta perheelle. Ei ihme, että voidaan huonosti Suomessa, kun tää selviämisen mentaliteetti on niin syvällä ihmisissä. Vaikka voisi saada siihen halutessaan apua.

Mitä apua? Valitun neuvolassa äärettömästä väsymyksestäni. Minulle tarjottiin keskusteluapua. Olisin siis päässyt keskustelemaan väsymyksestäni.

Niin. Olisit mennyt keskustelemaan ja olisit voinut saada vaikka nukahtamislääkkeitä, tai mikä ongelma siinä väsymyksessä olikaan. Olisit päässyt purkamaan huolia ulkopuoliselle, joka yleensä auttaa jaksamaan paremmin. Olisi voitu tarjota perhettä tukevia palveluita ilman lastensuojelua. Säkin kuulostat masentuneelta, joka on varmaan puhjennut siitä väsymyksestä. Silloin on helppo ajatella, ettei tarjottu apu ole ratkaisu, vaikka ei ole edes kokeillut.

Täällä on joitain ihme lasujankkaajia, jotka koittaa mustamaalata koko ammattiryhmän ja terveydenhuollon. Minä minä minä, marttyyrinkruunu päässä loukkaannutaan, kun joku edes kehtaa ajatella, että voisiko asiat mennä paremmin ja voisiko perhe tarvita ulkopuolista apua. Joka on kasvamaan päin koko ajan just sen takia, että me päässämme kuvitellaan, että meidän pitää olla täydellisiä, virheettömiä robotteja. No ei tarvitse olla ja on ok saada ulkopuolista apua, jos ei ole tukiverkkoja käytettävissä lähipiiristä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri kirjaa saneluun omia huomioitaan potilaasta, esim. "virkeä ja hyvävointinen", "väsähtäneen oloinen" tms. Niillä VOI olla yhteys käynnin aiheeseen, sillä esim. sairautta diagnosoidessa ulkoisilla seikoilla voi olla merkitystä. Sinä olisit voinut olla itkuinen ja väsynyt jonkin oman sairautesi vuoksi, et pelkästään miehen sairauden stressaamana. Omassa sanelussani on lukenut mm. "asiallinen rouva", kun menin näyttämään päivystykseen tulehtunutta leikkaushaavaani. Eli en ollut vaikkapa ylireagoiva hysteerikko, joka kammoaa tikkiensä puhdistamista.

Ei kaikki ole samasta muotista. Joku ei meikkaa koskaan ja näyttää siksi kalpealta, joku näyttää itkuiselta kun käveli juuri tuulessa, joku näyttää raskaanaolevalta kun on syönyt jotain turvottavaa, joku haisee pahalta kun on vieraillut juuri sisällätupakoivien sukulaisten hometalossa, jollain on rasvainen tukka koska ollut eilen veneilemässä...

Eikö hyödyllisempää olisi jos lääkäri ottaisi nämä huomionsa puheeksi kasvokkain. Mutta eihän lääkärit uskalla kysyä asiakkaaltaan edes tämän ruokavaliosta, vaikka tällä olisi selkeitä ylipainosta johtuvia ongelmia.

Olen aina "masentuneen oloinen", "niukkailmeinen". Niin varmasti olen. On Asperger.

Minulla resting bitch face pienestä pitäen ja olen itseironista huumoria harrastava introvertti.

Tämä järjestelmä on nykyään niin kussut. Tuskin Arvo Ylppö tätä tarkoitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se sitten lapsista näkyy aikuisuuden kynnyksellä, että kannattiko olla hampaat irvessä ja kehdata loukkaantua, kun mietitään lisäavun tarvetta perheelle. Ei ihme, että voidaan huonosti Suomessa, kun tää selviämisen mentaliteetti on niin syvällä ihmisissä. Vaikka voisi saada siihen halutessaan apua.

Mitä apua? Valitun neuvolassa äärettömästä väsymyksestäni. Minulle tarjottiin keskusteluapua. Olisin siis päässyt keskustelemaan väsymyksestäni.

Niin. Olisit mennyt keskustelemaan ja olisit voinut saada vaikka nukahtamislääkkeitä, tai mikä ongelma siinä väsymyksessä olikaan. Olisit päässyt purkamaan huolia ulkopuoliselle, joka yleensä auttaa jaksamaan paremmin. Olisi voitu tarjota perhettä tukevia palveluita ilman lastensuojelua. Säkin kuulostat masentuneelta, joka on varmaan puhjennut siitä väsymyksestä. Silloin on helppo ajatella, ettei tarjottu apu ole ratkaisu, vaikka ei ole edes kokeillut.

Täällä on joitain ihme lasujankkaajia, jotka koittaa mustamaalata koko ammattiryhmän ja terveydenhuollon. Minä minä minä, marttyyrinkruunu päässä loukkaannutaan, kun joku edes kehtaa ajatella, että voisiko asiat mennä paremmin ja voisiko perhe tarvita ulkopuolista apua. Joka on kasvamaan päin koko ajan just sen takia, että me päässämme kuvitellaan, että meidän pitää olla täydellisiä, virheettömiä robotteja. No ei tarvitse olla ja on ok saada ulkopuolista apua, jos ei ole tukiverkkoja käytettävissä lähipiiristä.

Ei ne keskustelevat lähihoitajat mitään lääkkeitä voi määrätä, eikä heidän kanssan jankkaaminen muuta tee kuin nosta verenpainetta. Turha opetella käyttämään turhia lääkkeitä. Ja millä sinä muuten nukut unilääkkeillä jos sulla on hoidettavana pieni vauva?

Pientä rajaa nyt näihin neuvomisiin.

Suomessa ei todellakaan kaikkia lapsia kohdella hyvin. Olen sellaista nähnyt, että oksat pois. Ja pahimmista mt-sairauksista puuttuu sairaudentunne, eli ihminen näkee itsensä täysin terveeksi ja normaaliksi sekä oikein toimivaksi, vaikka on todella pahassa jamassa ja lapsensa todella huonosti hoidettu. Luuletteko, että nämä ihmiset vapaaehtoisesti tulevat esiin kertomaan tilanteestaan tai sitä itse edes aina käsittävät? Hessus, ei todellakaan. Näistä löytyy myös niitä, jotka kertovat huolen syyksi väärän pilttipurkin tai väärät vaatteet, vaikka tosiasiassa taustalta löytyy monen kymmenen kohdan vakavaa laiminlyöntiä. Joskus nämä ihmiset onnistuvat peittämään lapsen ongelmia ja joku pieni yksityiskohta saattaa auttaa siinä, että vyyhdin jäljille päästään. Joskus taas varmasti jonkun pienen yksityiskohdan takia nousee huoli, joka on täysin väärä. Eli varmasti joskus huoli kohdistuu väärin, mutta ei siitä kannata masentua, ahdistua ja uhrautua vaan ihan asiallisesti selvittää asia. Lapsiahan kaikki tässä haluaa ajatella. Jos ajatellaan, että neuvolassa saisi huoli nousta vasta, kun 100% varmuudella tietää, että on jotain oikeaa ongelmas takana, niin jäisi aika moni lapsi auttamattakin. Vähän kuin, että poliisi saisi kuulustella vain, jos henkilö tiedetään etukäteen syylliseksi. Tai syöpänäytteen saisi ottaa vain, jos syöpä on varmasti..

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa asua maassa, jossa saa rauhassa kasvattaa lapsensa ilman viranomaisten "huolta" ihan tavallisista ihmisistä, jotka elää elämäänsä iloineen ja suruineen, ylipainoineen päivineen, eikä täällä ole edes mitään koneistoja, joihin tehtailla nouta "lasuja" milloin mistäkin. Luen aivan järkyttyneenä näitä juttuja täällä. Suomessa on ihana luonto, jonne palaan aina uudestaan mahtaville mökkilomille, mutta suomalaiset tuntuvat olevan toistensa holhouksessa, vahtimisessa ja kontrolloimisessa levelillä, joka kuulostaa kuin entiseltä DDR:ltä ;(

Mikä maa? Varaan lennot.

Vierailija kirjoitti:

Ei meidän neuvolassa ole terveydenhoitajalla noussut huolta mistään. Ja hymyssä suin sinne on aina mentykkin, hyvin meillä on aina mennyt.

Niin. Mitähän on kantaan kirjoitellut. Käypä lukaisemassa.

neuvola on köyhien juttu, siellä valvotaan että ymmärtää syöttää lasta eikä anna lapselle huumeita yms tatuintiväen päähänpistoksia. Toiset arvostaa yksityisyyttä ja perheen pyhyyttä.

Minun äidiltä tämän opin jo lapsena. Kun mennään lääkäriin tms. peseydytään, laittaudutaan ja pukeudutaan siististi. Hymy naamalle. Mitään henkilökohtaisia henkisiä ongelmia ei kannata yleiselle puolella ottaa esille. Eli lääkäreitä, hoitajia ja muita viranomaisia kannattaa aina pelätä. En ole ihan aina jaksanut ja muistanut noudattaa, niin sen kyllä heti huomaa. Neuvolassa tosin kaikki oli lähes aina hyvin  ja mitään erimielisyyksiä ei neuvolan tätien kanssa ikinä tullut.  Kuopuksen aikainen neuvolatäti vaikutti kyllä itse jotain nappeja nauttineen. Oli jotenkin poissaoleva ja teennäinen aina itse. Muisti joitain asioita ihan väärin. Ei siinä  mitään, mulle ihan fine, että mä en ole ainakaan ainoa jonka päässä viiraa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei todellakaan kaikkia lapsia kohdella hyvin. Olen sellaista nähnyt, että oksat pois. Ja pahimmista mt-sairauksista puuttuu sairaudentunne, eli ihminen näkee itsensä täysin terveeksi ja normaaliksi sekä oikein toimivaksi, vaikka on todella pahassa jamassa ja lapsensa todella huonosti hoidettu. Luuletteko, että nämä ihmiset vapaaehtoisesti tulevat esiin kertomaan tilanteestaan tai sitä itse edes aina käsittävät? Hessus, ei todellakaan. Näistä löytyy myös niitä, jotka kertovat huolen syyksi väärän pilttipurkin tai väärät vaatteet, vaikka tosiasiassa taustalta löytyy monen kymmenen kohdan vakavaa laiminlyöntiä. Joskus nämä ihmiset onnistuvat peittämään lapsen ongelmia ja joku pieni yksityiskohta saattaa auttaa siinä, että vyyhdin jäljille päästään. Joskus taas varmasti jonkun pienen yksityiskohdan takia nousee huoli, joka on täysin väärä. Eli varmasti joskus huoli kohdistuu väärin, mutta ei siitä kannata masentua, ahdistua ja uhrautua vaan ihan asiallisesti selvittää asia. Lapsiahan kaikki tässä haluaa ajatella. Jos ajatellaan, että neuvolassa saisi huoli nousta vasta, kun 100% varmuudella tietää, että on jotain oikeaa ongelmas takana, niin jäisi aika moni lapsi auttamattakin. Vähän kuin, että poliisi saisi kuulustella vain, jos henkilö tiedetään etukäteen syylliseksi. Tai syöpänäytteen saisi ottaa vain, jos syöpä on varmasti..

Kai sinäkin, vaikka olet tyhmä, tajuat että mitä enemmän niitä vääriä ilmiantoja tehdään ja niitä vääriä perheitä hiillostetaan, sitä vähemmän ne oikeat hädänalaiset saa aikaa tai apua?

Ja poliisista lastensuojelu eroaa olennaisesti siinä, että poliisi noudattaa lakia ja lähtökohtaisesti se kuulusteltava on syytön kunnes toisin todistetaan. Lastensuojelussa ei noudateta lakeja ja se kuulusteltava on velvollinen todistamaan ayyttömyytensä, eikä sekään aina riitä.