Lue keskustelun säännöt.
Ilmiöoppiminen ja uusi opetussuunnitelma ovat Saa.tanasta
15.08.2019 |
Kukaan oppilas ei tule oppimaan huoneessa, missä pulpettien sijasta on sohvia ja palleja ja luokassa on kaikenlaisia virikkeitä. Siitä seuraa levottomuutta ja meteliä. Ja jos opettaja ei enää opeta luokan edessä yhteistä asiaa, miten asioita enää opitaan? Opettajan opetus nyt vain on keskeinen asia opetuksessa, kaikkea ei ole parempi oppia joidenkin ryhmätöiden tai digilaitteiden avulla. Olen varma siitä, että ilmiöoppiminen on saat.anan tuote, ja Suomen Pisa-tulokset lähtevät hurjaan alamäkeen piakkoin. Ai niin, nehän ovatkin jo lähteneet.
Kommentit (241)
Tämä trendi kun vielä jatkuu, niin kohta lapset joutuvat seksinkin opettelemaan keskenään, ilman aikuisten opastusta. Oi, aikoja, oi tapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin tuollaisella luokalla jo parikymmentä vuotta sitten. Ihan hyvin se meidän luokalta sujui ja tehtiin kuulemma jo ala-asteella samanlaisia esseitä jne. kun jotkut lukiossa. Sitä en tiedä että ollaanko tässä nyt sen paremmin menestytty kuin muut, mutta ihan hyvät eväät elämään se antoi. Meidän luokalla tosin ei ollut häiriköitä, ongelmatapauksia eikä muunmaalaisia
Niin, nyt on pahimmillaan yhdistetty kaksi luokkaa eli oppilaita 40-50 yhdessä tilassa. Näistä 70% m a mu ja, erisortin erityislapsia (pahastikin) ja huonoja kotioloja oireilevia. Paikalla opettaja, oikein hyvällä mäihällä avustajakin edes osan tuntia. Mitäpä lottoat, toimiiko tällä kokoonpanolla?
Tämähän tässä tosin on se ongelma just. Sillähän tätä muutosta perustellaan että hyvin on toiminut kun on testattu! Ei vaan oteta huomioon sitä millä kokoonpanolla tilannetta on testattu, ei jotain rauhallista kan tis luokkaa ysäriltä jossa on tavan lapsia joku 23 voi verrata nykyaikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se pulpetti kuule vaikuta oppimiseen kuin korkeintaan heikentävästi. Ihmisen aivot tutkitusti toimivat paremmin silloin kun ihminen liikkuu.
Tutkitusti myös keskittyminen esim. matematiikkaan on erittäin vaikeaa, jos pitää liikkua samalla. Pelkästään lukujen luetteleminen vaikeutuu huomattavasti kävellessä verrattuna paikallaan seisomiseen tai istumiseen.
Metsäkouluissa opetellaan asioita käytännön kautta, matikkaakin vaikka laskemalla hyönteisiä, kiviä tms.
Metsäkoulujen oppilaiden tulokset ovat muita parempia vielä yliopistotasollakin.
Miten tämä voi olla mahdollista, kun kerran luonnossa ei istuta pöydän ääressä ja hiljaista ei juuri ole?
Tulee ihan mieleen omat kouluajat ja matematiikan opinnot, joissa päädyin usein tulokseen 0 = 0. Ehkä sekin nyt kelpaisi.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksuille tuo sopii, mutta ei tyhmille tai erityistapauksille. Tyhmät voisi jättää kouluttamatta ja elättämättä.
Eipä tahdo sopis keskinkertaisillekaan, joita on suurin osa.
He pärjäisivät opettajien tuella, mutta opettajien huomion vievät häntäpään oppilaat.Petinteiset oppitunnit kunniaan!
Mitä ihmettä? Sinulle ne perinteiset oppitunnit sopii heikoiten. Tämä uusi malli parhaiten. Ehkä et vaan ymmärrä mistä on kyse kuten suurin osa vastaajista.
Kyllä minun mielestäni lapsien harteille on lastattu hirveästi itseohjautuvuutta ja muuta ikätasoon nähden liian vaativaa settiä.
Toiseksi nuorin lapseni on ollut molempien opetussuunnotelmien piitissä ja sekä perinteisessä luokkahuonekoulussa ja avoimessa oppimisympäristössä.
Hän piti enemmän perinteisestä. Niin opetussuunnitelman kuin luokkajärjestelynkin suhteen.
Tyttö on aika introvertti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan mieleen omat kouluajat ja matematiikan opinnot, joissa päädyin usein tulokseen 0 = 0. Ehkä sekin nyt kelpaisi.
Mikä tahansa yhtälö ratkeaa helposti kun kertoo molemmat puolet nollalla
Itseohjautuvuus sopii vain sellaiselle luokalle, jossa on valikoituja ja motivoituneita lapsia. Omista lapsistani toinen on matikkaluokalla ja siellä matikan itseohjautuva opiskelu toimii, kun kaikki ovat testatusti lahjakkaita ja kiinnostuneita matikasta. Sen sijaan toinen lapsista on lähiökoulun normiluokalla ja siellä kaikki itseohjautuvat metodit ja ilmiöt ovat ajanhukkaa. Valtaosa menee sieltä missä aita on matalin ja käyttää aikansa kännykän räpläilyyn, juoruamiseen, riehuntaan tms. oheistoimintaan häiriten samalla muitakin niin paljon ettei kukaan opi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylin desiili oppii kaikenlaisissa olosuhteissa, joten ei tämäkään heille tule olemaan ongelma, toisin kuin niille vähemmän hyville oppilaille jotka tämä uusi systeemi jättää kyllä armotta jalkoihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Se että on oma pulpetti, ankkuroi edes johonkin. Mutta mites nyt?
Kenen idea oli tuhota koululaitos?
Vai oliko lähtökohta että ADHD lapsetkin oppisi? Ja kaikkien pitää mennä muutaman erityislapsen ehdolla?
Höpsis. Adhd lapset kärsii tuollaisesta eniten. Itseohjautuvuutta ei oo sitäkään vähää mitä muilla samanikäisillä. Olen kiitollinen, että mun adhd muksu on tavallisessa koulussa, missä opettaja opettaa ja lapset oppii. Olisi varmaan aivan hukassa ja pihalla tuollaisessa ilmiökoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selittäisikö joku mitä ilmiöoppimisen pitäisi tarkoittaa ja miten se teidän lapsen kohdalla käytännössä toteutuu? Itse en oikein osaa sanoa tuosta mitään, kun koko käsite on vähän hämärä.
Mitä taas tulee tuohon itseohjautuvuuteen, niin omia lapsiamme opettaja kyllä neuvoo ja opettaa asioissa. Ollaan koettu että koulusta saa opetuksen. Kuitenkin tuntuu, että hyvin paljon jää kyllä kotiväen vastuulle.
Periaatteessa sanotaan ettei lapsen läksyihin saisi puuttua millään tavalla, mutta jos ei puutu, niin käytännössä oppilas voi junnata yhdellä ja samalla sivulla vaikka viikon, kun ei vaan huvita tehdä tehtäviä (saavat itse päättää läksyistään) ja samaan aikaan osa taas kerkeää mennä vaikka neljäkin aukeamaa eteenpäin.
Asioita myös käsitellään tuossa nopeammassa rytmissä. Eli siis jos kotona ei huolehdita että lapsi tekee ns. koulusta jäljelle jääneet tehtävät päivän aihealueesta, niin lapsi jää hyvin herkästi jälkeen.
Käytännössä tämä meinaa sitä, että siinä vaiheessa, kun joululoma alkaa häämöttää, toiset on tehneet jo syksyn kirjan lähes kokonaan ja yksi on ehtinyt ehkä puoleen väliin. Tietyt asiat pitäisi kuitenkin tietyssä ajassa käsitellä. Mutta tuossa käykin niin, että lapsi jatkaa puolesta välistä syksyn kirjaa sitten kevätpuolella ja skippaa lopun, vähän nyt miten opettaja ohjeistaa. Eli on jo valmiiksi jäljessä muista, ja toisaalta osa asioista jää ihan oikeasti käsittelemättä.
Toki oppimismenetelmiä on muitakin kuin kirj ja hyvä niin, mutta jos suurin osa luokasta on vaikkapa käynyt läpi kirjan kokonaan ja joku vain puolet, ja asiat kuitenkin vaihtelevat, niin kyllä se vaan niin on että sillä puolittain kirjan läpi käyneellä ei samaa harjoitusta ole tullut ja osa asioista voi olla jos ei nyt täysin outoja niin jotain sinne päin. Miten tuollaiselle pohjalle rakennat sen kevätlukukauden tai siirryt toiselle luokka-asteelle?
Tuo tilanne ei ole ollut meillä, vaan ystäväperheellä ja aivan läheltä on siis tätä seurattu. Lapset ovat samalla luokalla.
Kieltämättä huolestuttaa.
Kiinnostaisi kuulla opettajien näkökulmia asiasta myöskin. Kokeeko opettaja vaikeaksi mahdollisesti jopa 80 lapsen porukan ohjaamisen, entä millaisena tuo uusi ops itseohjautuvuuksineen teille näyttäytyy? Millaisia haasteita tuossa teidän työnne näkökulmasta on? Entä tuntuuko uutisoidun Ainon tapauksen kaltaiset tapahtumat edes jossain määrin tutulta tai mahdollisilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iso määrä(80-100) lapsia laitetaan yhteen isoon tilaan. Jokainen on suunnitellut itselleen oman viikkosuunitelman, jonka mukaan hänen pitäisi opiskella. Opettaja auttaa pyydettäessä.
Optimitilanteessa hieno juttu. Oppilas voi harjoitella enemmän niitä asioita, jotka on vaikeita. Helpoissa asioissa hän voi syventää osaamistaan. Oppilas voi sekoittaa eri oppiaineiden tavoitteita ja näin tehostaa oppimistaan (esim. etsiä tietoa ympin kappaleessa käsiteltyyn asiaan myös tietokirjoista ja netistä ja näin samalla harjoitella äidinkielen asioita). Opettajalla on aikaa auttaa eneiten apua tarvitsevia, kun aikaa ei kulu massanopettamiseen.
Ihan oikeasti tosi vaikea saada toimimaan. Monta kymmentä ihmistä isossa tilassa tekee ääntä ja levotomuutta (aina joku on menossa jonnekkin) (avokonttoreista on monissa tapauksissa luovuttu ihan hyvästä syystä, 100 hengen avokonttoreita ei ole koskaan rakennettu). Melua lisää ryhmätöiden teko ja mahdollisuus eri oppimismenetelmien hyödyntämiseen (pelit, luokassa liikkuminen). Keskittyminen herpaantuu helposti siihen, että seuraa niitä jotka tekee jotain aktiivista (esim. ryhmätyötä) ja oma tehtävä jää tekemättä.
Käytännössä tosi harva peruskouluikäinen osaa ajtella niin fiksusti, että panostaisi niihin aineisiin, jotka on vaikeita eli niistä tehdään vain minimi (jos sitäkään) ja aikaa käytetään mielenkiintoisiin ja helpoilta tuntuviin projekteihin. Oppilaan on vaikea hahmottaa mikä tärkeää tai keskeistä sisältöä eli aikaa kuluu helposti "lillukanvarsiin". Oman oppimisen suunnittelu vie aikaa (vrt. opettaja suunnittelee opetuksen oppituntien ulkopuolla).
Todellisuudessa opettajalta ei tule kysymään ne, jotka apua eniten tarvitsevat. Vaan ne, sosiaalisesti lahjakkaat.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin harrastan ilmiöoppimista kotona.!pesköön hampaat jos ite hoksaa.
Pukekoon jos huvittaa
Opetelkoot potalle jos tahtoo
Sinun tehtäväsi on kasvattaa kakarallesi ne perustaidot, joille koulu kasaa tietoa ja sen käyttötaitoa.
Koska et ole hommaasi hoitanut, koulussa on pahenevia käytöshäiriöitä, jotka sitovat resursseja fiksumpien ja vastuullisempien vanhempien jälkeläisten opetukselta.
Sinä et voi etkä saa lusmuilla, sossupummi. Sinä rakennat kotona perustan sille, että lapsellasi menisi aikanaan paremmin kuin luuserivanhemmallaan. Nykyisellään on ihan sama, MITEN kakaraasi opetetaan, koska laiminlyöntiesi vuoksi hän ei opi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmien vanhempien lapset eivät opi. Se on fakta, ja nämä mädät omenat pitääkin käsin poimia pois pilaamasta koko satoa.
Tehtäköön niistä ja vanhemmistaan vaikka Soylent Greeniä lihansyöjille.
Olen ärsyyntynyt siitä, että ihmiset väittävät omia virheitään minun syykseni. Minun tehtäväni on vain rangaista niitä, jotka ovat sen ansainneet.
Vierailija kirjoitti:
Fiksuille tuo sopii, mutta ei tyhmille tai erityistapauksille. Tyhmät voisi jättää kouluttamatta ja elättämättä.
Päinvastoin. Tuo on tyhmien mellastuskenttä, jolloin fiksutkaan eivät saa opiskelurauhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se pulpetti kuule vaikuta oppimiseen kuin korkeintaan heikentävästi. Ihmisen aivot tutkitusti toimivat paremmin silloin kun ihminen liikkuu.
No ei ne pulpetit olekaan se pääasia, vaan se, että opettajat eivät enää opeta. Opettajat jättävät oppilaat tekemään omiaan eivätkä opeta enää asioita yhteisesti luokalle.
Itselläni oli tällainen tilanne jo 90-luvun lopussa vanhassa opetussuunnitelmassa, eipä opettajia hirveästi kiinnostanut opettaa. :D
Mä en pysty edes suunnittelemaan omia töitäni ! Oon ihan fiksu ja korkeakoulun käynyt. Kaikista näistä koulukertomuksista tulee vaan ahdistunut olo. Ite pärjäsin koulussa hyvin niin pitkään kun vaadittiin jotain ja jotain piti tehdä. Sitten yliopistossa alkoi vaikeudet kun piti suunnitella ja ottaa vastuu itse ja ne vaikeudet päättyi burnoutiin kun opiskelin kolminkertaisen määrän normaaliin nähden.. kauhistuttaa kyllä. Suurimmalle osalle lapsista tuo on varmaan ihan ok mutta ei kaikille. Sitten lätkäistään adhd lääkitys kun ei pysty saa.tananmoisessa kaaoksessa toimimaan. Sitäkö tämä nykyaika on että kaaoksessa on pärjättävä ne jotka ei pärjää putoaa pois tai tarvitsee lääkkeet? Yhteiskunnan tulisi pyrkiä rauhaan ja harmoniaan. Ei väkisin hektisyyden lisäämiseen ja dynaamisuuden ihannointiin.
Suuri osa opettajista kokee nykytilanteen koulussa järjettömänä, mutta heitä ei kuunnella. Rehtorit ja " asioista päättävät" puhuvat suu vaahdossa uudistusten puolesta, vaikka järkikin sen sanoi, että metsään mennään tai on menty jo. Osa opettajista vaihtaa alaa ihan tämän takia! Toinen vaiettu syy on opettajien suuri työttömyys: luokkien yhdistelyt ja muut säästötoimenpiteet vie työpaikkoja.
Ai käytävä on hiljainen paikka! Hah!