Naisen erikoinen käytös

Vierailija kirjoitti:

Nainen on välillä omissa oloissaan ja keskittyy työntekoon, kuten työpaikalla kuuluukin > ap selittää kuinka nainen MÖKÖTTÄÄ.

Näinhän se edelleen on, naisen on oltava hymyilevä ilopilleri, aina valmiina viihdyttämään ketä tahansa miestä.

Tauoilla ja töihin tullessako se keskittyy töihin? Ja mistään viihdyttämisestä ei edelleenkään ole kyse, vaan ihan kanssaihmisen huomioimisesta. Perusyställisyydestä. Hyviä pointteja tullut kyllä siitä, että olisi vain huonoja päiviä välillä. Itse en ole tottunut siihen, että niillä päivillä noin rankka kontrasti keskenään, mutta jokainen ihminenhän on erilainen.

Ap

Voisiko se olla vaan ihastunut? Kerron miten itse käyttäydyin kun olin ihastunut työkaveriini, jos se vähän avaisi sitä miten ihastunut nainen saattaa käyttäytyä ainakin joissain tapauksissa. En tiedä onko tässä aloittajan keississä kyse siitä, mutta ehkä tämä auttaa sitten jotain muuta.

En tiedä kuvittelinko osan, mutta minusta alkoi tuntua että tämä työkaveri hakeutui seuraani usein ja katsoi minua jatkuvasti. Meillä oli hauskaa ja naurettiin samoille asioille. Olen parhaimmillani sellainen rento ja hauska, ja hänen seurassaan se oli heti todella helppoa. Silloin kun en ole ihastunut, niin voin jakaa kohteliaisuuksia ja nauraa toisen jutuille hyvin avoimesti, koska en osaa pelätä sitä että toinen tulkitsee väärin (tai pahempaa, oikein). Sanoisin, että tässä "tilassa" olen viehättävimmilläni.

Huomasin jossakin vaiheessa, että olen mennyt ihastumaan. Siinä tapahtui se käännekohta, johon se viehättävyys sitten loppuikin ja outous alkoi. Aloin tiedostaa tämän ihmisen läsnäolon aivan liian hyvin, enkä kyennyt enää katsomaan häntä silmiin, koska tuntui että se mun ihastus näkyy sadan metrin päähän muutenkin. En osannut enää tervehtiä kunnolla, koska pelkäsin että sanon "moi/hei/terve" jotenkin typerästi tai että kuulostan oudolta. Pelkäsin myös, että työkaverit huomaa jotain. Tää fiilis vaihteli päivästä toiseen ja alla selitystä, että miksi.

Aloin tulkitsemaan tämän miehen käytöstä niin, että kun hän sanoi tai teki minulle jotain mukavaa, niin uskalsin antaa huomiota takaisin. Jos hän taas ei huomioinut minua, niin oletin ettei häntä kiinnostakaan ja vetäydyin. Tai jos rohkaistuin ja lähestyin itse häntä eikä reaktio ollut se mitä toivoin (eli vahvistanut sitä tunnetta että hänkin on ihastunut minuun), niin pelästyin. Jos rohkaistuin, niin se rohkeus menikin sitten moneksi päiväksi ja toivoin, että se toinen vuorostaan osoittaisi jotain kiinnostusta. Välillä meni pitkäänkin kun tuntui, ettei sitä kiinnosta varmaan yhtään, niin tavallaan toivuin siitä ihastuksesta ja osasin taas olla enemmän oma itseni ja se sujuvampi minä. Ja ehkä tämä taas rohkaisi miestä, mikä vuorostaan voimisti minun tunteitani ja taas mentiin.

Sen lisäksi, että syynäsin omaa käytöstäni, syynäsin myös häntä ja hänen reaktioitaan minuun. Ja tämä johtui siitä, että ihastuneena tiedostaa itsensä ja toisen aivan liian korostetusti ja kuvittelee, että monet eleet ja merkit liittyy itseen, vaikka eivät välttämättä liitykään. Saatoin esim heittää hänelle vitsiä ja sitten myöhemmin ylianalysoida hänen puhumattomuuttaan niin, että hän varmaan suuttui vitsistäni.

Hanki elämä.

Oletko huomannut tämän ihmisen tuottavan sinulle ajatuksen, että :"Mikähän sillä on taas taka-ajatuksena?"

Jos näin on niin toimi häntä kohtaan jämäkän määrätietoisesti ja vedä heti rajat.

Henkilökohtaisesti en välittäisi moisesta ihmisestä kuin hyvän päivän tuttuna.

Tuollainen ei ole kenenkään ystävä.

Katoppa peiliin. Ajattele rehellisesti ja katso silmiäsi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä erikoista tuossa on.

Paljonkin. Outoa käytöstä.

Ap oletko nainen vai mies?

Oletko ap mies vai nainen? Oletin aluksi että jälkimmäinen, muiden viestejä lukiessa tuli mieleen et ehkäpä oletkin mies....

Mikä saa sinut ajattelemaan, että hän olisi ystävä sinulle? Ei meinaan kuulosta siltä.

Miten reagoi, kun otat kontaktia silloin, kun hän ei ensin ole huomaavinasikaan sinua?

Taidat olla tuolla naiselle "pappilan hätävara" eli sinä kelpaat, jos ketään muuta ei ole ns. saatavilla. Olen myös törmännyt vastaavanlaisiin tilanteisiin. Jo nuorena oli avo- ja aviovaimoja, jotka eivät miehen kainalossa kuherrellesaan edes muistaneet, että ystäviäkin on. Mutta odotapas, jos mies joutui johonkin reissuun yön yli, niin johan alkoi puhelin soida. Vastaavanlaisia tapauksia on ollut myös myöhemmin. Olen miettinyt, pelkäävätkö jotkut naiset yksinoloa. Kun ukko lähtee työmatkalle, niin jo kerätään työkavereita saunailtaan tms. Joskus olen lausunut valkoisen valheen eli että minulla on sattumalta samana iltana meno, jota en voi perua. 

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap mies vai nainen? Oletin aluksi että jälkimmäinen, muiden viestejä lukiessa tuli mieleen et ehkäpä oletkin mies....

Mies olen.

Ap

Vastailen noihin pidempiin viesteihin illemmalla kun on enempi aikaa, ja voi keskittyä lukemaan ne ajatuksella.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mikä saa sinut ajattelemaan, että hän olisi ystävä sinulle? Ei meinaan kuulosta siltä.

Miten reagoi, kun otat kontaktia silloin, kun hän ei ensin ole huomaavinasikaan sinua?

Oletko tunnollinen, kaunis, lempeä, itsevarma ja puolensa pitävä ihminen? Työssäni olen huomannut, että tällaisia ihmisiä pelkää persoonallisuushäiriöiset.

T. Psykiatrinen sairaanhoitaja

Toivottavasti sait tarvitsemaasi huomiota.

Onnellista iltapäivää :-)

Täällä on nyt kolmen sivun verran jauhettu tämmösestä asiasta, jonka sais aika selkeeksi kysymällä siltä naiselta tätä. Jos AP olet kiinnostunut tietämään miksi hän on välillä mielestäsi etäinen, niin jospa ihan kävisit kysymässä häneltä itseltään. Turha sitä on tiedustella nettipalstalta tuntemattomilta.

Mitä väliä jos mies tulkitsee normaalin käytöksen kiinnostuksesi? Sattuuko vai miksi se haittaa? Kai voi sanoa "ei kiinnosta" jos mies pyytää treffeille. Tai jos ongelmana on miehen muuttunut käytös, avaa vaikka ovia ja tarjoutuu tiskaamaan kahvikuppisi, ota palveluista ilo irti. Jos joku juoruilija ihmettelee oletko Pertin kanssa kimpassa, voit vaan nauraa tai jos olet ujo kuten minä sanoa "en".

uudella työpaikallani ei tervehditä jos sinne saapuu esim. aamuvuoroon. Talon tapa? se tapa on valitettavasti "tarttunut" myös minuun, en enää tervehdi. :(  Välillä olen myös työstä väsynyt , joten a.p :lle ehkä hän on vaan välillä väsynyt tai ajatuksissaan. Tuskin sen kummempaa. ylianalysoitko ?

Mikä ihme on ihminen joka huonoina päivinä kohtelee kaveria kuin ilmaa? Jokin sairasu jossa hän ei edes tunne häpeää kohtauksistaan vaan kykenee elämään vain omien halujen mukaan?

Oletko ap itse kiinnostunut tästä naisesta?