Naisen erikoinen käytös

Töissäkö?

Vierailija kirjoitti:

Töissäkö?

Juu... Nyt haiskahtaa siltä, että Sinulla on asiasta ymmärrystä.

Ap

Itsekeskeinen eikä tunnu sua arvostavan. Jos se on työpaikalta, niin ehkä teillä on siellä kulttuuri, jossa tuollainen käytös on talon tapa? Mene eteenpäin äläkä ota henkilökohtaisesti.

Ehkä hänellä on välillä kiire ja välillä ei?

Työnteko on kuitenkin se pääasia, ei sinun viihdyttäminen.

Mitä erikoista tuossa on.

Naiset on tollasia. Mieli vaihtelee kuun asennon mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hänellä on välillä kiire ja välillä ei?

Työnteko on kuitenkin se pääasia, ei sinun viihdyttäminen.

Ei ole kiireestä kysymys kun pääasiassa tauoista on puhe. Eikä ole myöskään kyse mistään viihdyttämisestä vaan siitä, että käyttäytyy niinkuin minua ei olisi olemassakaan. Ei siis huomio millään tavalla. Saattaa mennä viikkojakin, että päivittäin jutellaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, henkilökohtaisiakin asioita jne. ja näyttää, että nainen viihtyy seurassani. Sitten taas saattaa tulla monen päivän jaksoja jolloin minua ei ole hänelle olemassakaan.

Joku mainosti ylempänä, että kyseessä olisi itsekeskeinen ihminen, ja tätä vähän epäilen itsekin. Minulta saa tukea ja huomiota tarvittaessa, ja kun sellaista ei tarvitse niin minua ei silloin myöskään tarvita mihinkään.

Ap

Se on ihan ihastun sinuun. Muista joittenkin naisten mielialat vaihtelee jonkin asian takia :)

U know?

Vaihteleeko sen mukaan keitä ympärillä ja näkee että puhuu sulle?

Itse huomaan toimivani noin ristiriitaisesti jos olen miehestä kiinnostunut. Olen mennyt "liian " lähelle yhtenä päivänä niin yritän paikata asiaa pysymällä kauempana seuraavana. Ettei mies säikähdä että yritän jotain (vaikka oma mieli siis tekisikin mutten voi) ja alkaisi vältellä minua jos huomaa että pidän hänestä siinä mielessä. En halua ottaa sitä riskiä. Tilanne siis jossa kumpikin varattuja. Ja varsinkin jos olen tulkinnut lähipäivinä että mies ei ole vastannut läheisyyteeni tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töissäkö?

Juu... Nyt haiskahtaa siltä, että Sinulla on asiasta ymmärrystä.

Ap

Valitettavasti. Ei täysillä käyvä. Stay away..jonkinsortin mielenterveysongelmia ja todennäköisesti vielä mieleltään terävä nainen? Vaarallinen tapaus, joka johtaa ongelmiin takuu varmasti

t.kokemusta on

Pysyisin erittäin kaukana teidänlaisista itsekeskeisistä ihmisistä joiden mielestä muissa on vika jos kaikki ei mene juuri teidän mielen mukaan.

Diagnosoimaton mt diagnoosi on pahempi juttu kuin diagnosoitu.

Eli mielestäsi sinulla muka leikitään ja itse suostut siihen!

Olet itse ailahteleva. Luulotautinenkin vielä. Huomionkipeä mamman pikkupoika 57 vee.

Oletko kysynyt naiselta onko hänellä huolia, tai jotain joka painaa mieltä? Tiedäthän, osoittanut olevasi empaattinen..?

Et. Ole täällä haukkumassa muita narsisteiksi.

Ei helv.mitä urpoja. Katsokaa peiliin.

Vierailija kirjoitti:

Vaihteleeko sen mukaan keitä ympärillä ja näkee että puhuu sulle?

No silloin ei ainakaan tule niin innokkaasti seuraani jos olen miesporukassa. Tämä nyt ei liene kovinkaan outoa? Pääasiassa voisi sanoa, että omien ystäviensä kanssa ollessa tulee seuraani ja jää sitten yksin rupattelemaan joskus pitkäksikin aikaa. 

En oikein osaa nyt vastata kun jostain syystä aivoissa jumii.

Ap

No mun käytökseni erästä miestä kohtaan josta en ollut kiinnostunut saattoi hänestä vaikuttaa tuollaiselta.

Monet miehet tulkitsee normaalin ystävällisen käytökseni kiinnostukseksi. Niin teki tämäkin joten otin etäisyyttä. Kun miehen käytös normalisoitui uskalsin taas olla oma itseni. Ja taas hän oletti väärin.

Siitä lähtien olen ollu etäinen ettei taas ala kuvitella muuta. Todella raivostuttavaa.

Taitaa olla niin, että olet friendzonella. Eli kelpaat palvelijaksi ja emotionaaliseksi tueksi. Miehenä hän ei sinua kuitenkaan kunnioita.

Vierailija kirjoitti:

Oletko kysynyt naiselta onko hänellä huolia, tai jotain joka painaa mieltä? Tiedäthän, osoittanut olevasi empaattinen..?

Et. Ole täällä haukkumassa muita narsisteiksi.

Ei helv.mitä urpoja. Katsokaa peiliin.

En ole kyllä ketään narsistiksi haukkunut suoranaisesti. Mietin vaan, että kun käytös on niin erikoista (minun mielestäni), että mistä se mahtaa johtua. Mielestäni vaan on kerrassaan kummallista käytöstä, että jonain päivänä olen suunnilleen hänelle maailman tärkein ihminen ja heti toisena päivänä en ole olemassa lainkaan. En vaan ymmärrä.

Niin, ja olen kysynyt joskus, että mikä hänellä on ollut kun ei huomio, mutta ei ole kuulemma ollut mitään. Älkää peljätkö, en kysynyt noilla sanoilla. En ole sitten sen jälkeen vaivautunut hirveän usein kyselemään. Ja en ole kysellyt kyllä silloin mitään kun hänellä on noita jaksoja kun ei halua minun kanssani olla, ei yksinkertaisesti huvita silloin edes yrittää mennä hänen lähelleen kun tuntee itsensä niin ei toivotuksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Itse huomaan toimivani noin ristiriitaisesti jos olen miehestä kiinnostunut. Olen mennyt "liian " lähelle yhtenä päivänä niin yritän paikata asiaa pysymällä kauempana seuraavana. Ettei mies säikähdä että yritän jotain (vaikka oma mieli siis tekisikin mutten voi) ja alkaisi vältellä minua jos huomaa että pidän hänestä siinä mielessä. En halua ottaa sitä riskiä. Tilanne siis jossa kumpikin varattuja. Ja varsinkin jos olen tulkinnut lähipäivinä että mies ei ole vastannut läheisyyteeni tms.

Itsekin meinasin tulla kirjoittamaan samaa. Olen myös ollut ihastunut työkaveriin ja joinain päivinä saatoin käyttäytyä tuttavallisemmin, sitten on alkanut nolottamaan, koska kyse on kuitenkin työkaverista ja työpaikasta. Seuraavina päivinä ajattelin, että ei siitä kuitenkaan mitään voisi tulla, olen miehelle vain työkaveri, joten pidän etäisyyttä. Tässä kumpikin sinkkuja, mutta kuitenkin.

Olen ollut siinä uskossa, että pieni etäisyyden ottaminen olisi toiminut siinä, ettei tunteeni ole paljastunut. Mutta nyt mietin, että jos tämä mies on ajatellut ihan samaa minusta, kuin ap kirjoittamastaan naisesta.. 😅 Voin vain kuvitella, kuinka hämmentävältä tuollainen käytös voi tuntua.

Vierailija kirjoitti:

Itse huomaan toimivani noin ristiriitaisesti jos olen miehestä kiinnostunut. Olen mennyt "liian " lähelle yhtenä päivänä niin yritän paikata asiaa pysymällä kauempana seuraavana. Ettei mies säikähdä että yritän jotain (vaikka oma mieli siis tekisikin mutten voi) ja alkaisi vältellä minua jos huomaa että pidän hänestä siinä mielessä. En halua ottaa sitä riskiä. Tilanne siis jossa kumpikin varattuja. Ja varsinkin jos olen tulkinnut lähipäivinä että mies ei ole vastannut läheisyyteeni tms.

Tätäkin olen pohtinut, että olenko jollain tavalla "kielletty ihastus". Että yrittäisi etäisyyttä ottamalla unohtaa tunteensa, mutta ei malta olla erossa. Vaikuttaa jotenkin ylimieliseltä kirjoittaa tätä, mutta kaikenlaista on kuitenkin tullut pohdittua. En kuitenkaan ymmärrä miksi olisin kielletty, joten en oikein ehkä usko tuohon teoriaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse huomaan toimivani noin ristiriitaisesti jos olen miehestä kiinnostunut. Olen mennyt "liian " lähelle yhtenä päivänä niin yritän paikata asiaa pysymällä kauempana seuraavana. Ettei mies säikähdä että yritän jotain (vaikka oma mieli siis tekisikin mutten voi) ja alkaisi vältellä minua jos huomaa että pidän hänestä siinä mielessä. En halua ottaa sitä riskiä. Tilanne siis jossa kumpikin varattuja. Ja varsinkin jos olen tulkinnut lähipäivinä että mies ei ole vastannut läheisyyteeni tms.

Itsekin meinasin tulla kirjoittamaan samaa. Olen myös ollut ihastunut työkaveriin ja joinain päivinä saatoin käyttäytyä tuttavallisemmin, sitten on alkanut nolottamaan, koska kyse on kuitenkin työkaverista ja työpaikasta. Seuraavina päivinä ajattelin, että ei siitä kuitenkaan mitään voisi tulla, olen miehelle vain työkaveri, joten pidän etäisyyttä. Tässä kumpikin sinkkuja, mutta kuitenkin.

Olen ollut siinä uskossa, että pieni etäisyyden ottaminen olisi toiminut siinä, ettei tunteeni ole paljastunut. Mutta nyt mietin, että jos tämä mies on ajatellut ihan samaa minusta, kuin ap kirjoittamastaan naisesta.. 😅 Voin vain kuvitella, kuinka hämmentävältä tuollainen käytös voi tuntua.

Ollaankohan me samassa työpaikassa....

Ja joo, tuntuu kieltämättä hämmentävältä kun ensin ollaan niin läheistä, ja sitten ei tunnetakaan. En osaa yhtään tulkita tuota naista.

Ap