Naisen erikoinen käytös
Eräs tuttu nainen, jota ystäväksikin voisi ehkä kutsua käyttäytyy mielestäni oudosti. Eli kuten mainitsin niin ollaan jonkinsortin ystäviä, joinain päivinä nainen on kuin minua ei olisi olemassakaan, ei katso kohti ei tervehdi tai muutenkaan huomioi. Toisinaan taas on hyvinkin sosiaalinen minua kohtaan ja tulee jopa iholle. Olen vähän miettinyt, että hakeeko nainen vain huomiota minulta silloin kun hän on sitä vailla? Muulloin minua ei ole olemassa kuin silloin kun hänestä siltä tuntuu.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse huomaan toimivani noin ristiriitaisesti jos olen miehestä kiinnostunut. Olen mennyt "liian " lähelle yhtenä päivänä niin yritän paikata asiaa pysymällä kauempana seuraavana. Ettei mies säikähdä että yritän jotain (vaikka oma mieli siis tekisikin mutten voi) ja alkaisi vältellä minua jos huomaa että pidän hänestä siinä mielessä. En halua ottaa sitä riskiä. Tilanne siis jossa kumpikin varattuja. Ja varsinkin jos olen tulkinnut lähipäivinä että mies ei ole vastannut läheisyyteeni tms.
Tätäkin olen pohtinut, että olenko jollain tavalla "kielletty ihastus". Että yrittäisi etäisyyttä ottamalla unohtaa tunteensa, mutta ei malta olla erossa. Vaikuttaa jotenkin ylimieliseltä kirjoittaa tätä, mutta kaikenlaista on kuitenkin tullut pohdittua. En kuitenkaan ymmärrä miksi olisin kielletty, joten en oikein ehkä usko tuohon teoriaan.
Ap
No eikös nyt työkaverit yleensä ole? Jossain paikoissa jopa kielletty talon säännöissä. Olen ollut työpaikalla jossa pariskunnat ei saaneet olla töissä samalla osastolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse huomaan toimivani noin ristiriitaisesti jos olen miehestä kiinnostunut. Olen mennyt "liian " lähelle yhtenä päivänä niin yritän paikata asiaa pysymällä kauempana seuraavana. Ettei mies säikähdä että yritän jotain (vaikka oma mieli siis tekisikin mutten voi) ja alkaisi vältellä minua jos huomaa että pidän hänestä siinä mielessä. En halua ottaa sitä riskiä. Tilanne siis jossa kumpikin varattuja. Ja varsinkin jos olen tulkinnut lähipäivinä että mies ei ole vastannut läheisyyteeni tms.
Itsekin meinasin tulla kirjoittamaan samaa. Olen myös ollut ihastunut työkaveriin ja joinain päivinä saatoin käyttäytyä tuttavallisemmin, sitten on alkanut nolottamaan, koska kyse on kuitenkin työkaverista ja työpaikasta. Seuraavina päivinä ajattelin, että ei siitä kuitenkaan mitään voisi tulla, olen miehelle vain työkaveri, joten pidän etäisyyttä. Tässä kumpikin sinkkuja, mutta kuitenkin.
Olen ollut siinä uskossa, että pieni etäisyyden ottaminen olisi toiminut siinä, ettei tunteeni ole paljastunut. Mutta nyt mietin, että jos tämä mies on ajatellut ihan samaa minusta, kuin ap kirjoittamastaan naisesta.. 😅 Voin vain kuvitella, kuinka hämmentävältä tuollainen käytös voi tuntua.Ollaankohan me samassa työpaikassa....
Ja joo, tuntuu kieltämättä hämmentävältä kun ensin ollaan niin läheistä, ja sitten ei tunnetakaan. En osaa yhtään tulkita tuota naista.
Ap
Olisikin aikamoinen sattuma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse huomaan toimivani noin ristiriitaisesti jos olen miehestä kiinnostunut. Olen mennyt "liian " lähelle yhtenä päivänä niin yritän paikata asiaa pysymällä kauempana seuraavana. Ettei mies säikähdä että yritän jotain (vaikka oma mieli siis tekisikin mutten voi) ja alkaisi vältellä minua jos huomaa että pidän hänestä siinä mielessä. En halua ottaa sitä riskiä. Tilanne siis jossa kumpikin varattuja. Ja varsinkin jos olen tulkinnut lähipäivinä että mies ei ole vastannut läheisyyteeni tms.
Itsekin meinasin tulla kirjoittamaan samaa. Olen myös ollut ihastunut työkaveriin ja joinain päivinä saatoin käyttäytyä tuttavallisemmin, sitten on alkanut nolottamaan, koska kyse on kuitenkin työkaverista ja työpaikasta. Seuraavina päivinä ajattelin, että ei siitä kuitenkaan mitään voisi tulla, olen miehelle vain työkaveri, joten pidän etäisyyttä. Tässä kumpikin sinkkuja, mutta kuitenkin.
Olen ollut siinä uskossa, että pieni etäisyyden ottaminen olisi toiminut siinä, ettei tunteeni ole paljastunut. Mutta nyt mietin, että jos tämä mies on ajatellut ihan samaa minusta, kuin ap kirjoittamastaan naisesta.. 😅 Voin vain kuvitella, kuinka hämmentävältä tuollainen käytös voi tuntua.Lisään tähän perään vielä, että en ole kuitenkaan kohdellut työkaveria kuin ilmaa, se nyt vasta olisikin outoa. Viitaisi siihen, kuin olisi vihainen jostain. Olen vältellyt vain niin, etten ihan joka asialla mene hänen luokseen ja yritän enemmän kommunikoida myös muiden työkavereiden kanssa.
Ja siltä minustakin tuntuu, että tuo nainen olisi vihainen minulle jostain. En kuitenkaan ymmärrä, että mistä ja miksi kun kuitenkin yleisesti ottaen tullaan oikein hyvin juttuun. Hän siis ei tosiaan huomio mitenkään, ei välttämättä välttele, mutta saattaa olla ihan vieressä ilman että sanoo sanaakaan tai edes katsoo kohti koko päivänä. Vähän kuin mököttäisi.
Ap
Välillä hyvä päivä ja välillä huono, ei liity aloittajaan lainkaan.
Pitääkö aina kuvitella olevansa maailman keskipiste?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse huomaan toimivani noin ristiriitaisesti jos olen miehestä kiinnostunut. Olen mennyt "liian " lähelle yhtenä päivänä niin yritän paikata asiaa pysymällä kauempana seuraavana. Ettei mies säikähdä että yritän jotain (vaikka oma mieli siis tekisikin mutten voi) ja alkaisi vältellä minua jos huomaa että pidän hänestä siinä mielessä. En halua ottaa sitä riskiä. Tilanne siis jossa kumpikin varattuja. Ja varsinkin jos olen tulkinnut lähipäivinä että mies ei ole vastannut läheisyyteeni tms.
Tätäkin olen pohtinut, että olenko jollain tavalla "kielletty ihastus". Että yrittäisi etäisyyttä ottamalla unohtaa tunteensa, mutta ei malta olla erossa. Vaikuttaa jotenkin ylimieliseltä kirjoittaa tätä, mutta kaikenlaista on kuitenkin tullut pohdittua. En kuitenkaan ymmärrä miksi olisin kielletty, joten en oikein ehkä usko tuohon teoriaan.
Ap
No eikös nyt työkaverit yleensä ole? Jossain paikoissa jopa kielletty talon säännöissä. Olen ollut työpaikalla jossa pariskunnat ei saaneet olla töissä samalla osastolla.
Tajusin kyllä heti kirjoitettuani, että "ainiin, se työkaverihomma". Ei se kiellettyä tietty ole (ainakaan täällä), mutta kiusallista jos ero tulee. Toisaalta aika kiusallista ja jäätävää on noin muutenkin tuon käytöksen suhteen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla niin, että olet friendzonella. Eli kelpaat palvelijaksi ja emotionaaliseksi tueksi. Miehenä hän ei sinua kuitenkaan kunnioita.
Tämä.
Jos ap meinaa murtautua ulos friendzonelta, niin pitää tehdä suora aloite johon naisen on vastattava kyllä tai ei.
Mä käyttäydyn juuri ap;n kertomalla tavalla ja mulla on kyseessä kielletty ihastus. Päätän aina että nyt en enää huomioi häntä mitenkään mutta jotenkin hän saa aina minut unohtamaan omat päätökseni. Lisäksi olen todella mustasukkainen, niin silloinkin tulee vaihe etten huomioi häntä.
Vierailija kirjoitti:
Välillä hyvä päivä ja välillä huono, ei liity aloittajaan lainkaan.
Pitääkö aina kuvitella olevansa maailman keskipiste?
No aika harvoin kuvittelen olevani maailman keskipiste. Tämän naisen kanssa on vaan niin helkkarin iso ero päivien välillä kun toisinaan olen hänelle se maailman keskipiste ja seuraavana en ole ollenkaan olemassa. Se ihmetyttää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse huomaan toimivani noin ristiriitaisesti jos olen miehestä kiinnostunut. Olen mennyt "liian " lähelle yhtenä päivänä niin yritän paikata asiaa pysymällä kauempana seuraavana. Ettei mies säikähdä että yritän jotain (vaikka oma mieli siis tekisikin mutten voi) ja alkaisi vältellä minua jos huomaa että pidän hänestä siinä mielessä. En halua ottaa sitä riskiä. Tilanne siis jossa kumpikin varattuja. Ja varsinkin jos olen tulkinnut lähipäivinä että mies ei ole vastannut läheisyyteeni tms.
Itsekin meinasin tulla kirjoittamaan samaa. Olen myös ollut ihastunut työkaveriin ja joinain päivinä saatoin käyttäytyä tuttavallisemmin, sitten on alkanut nolottamaan, koska kyse on kuitenkin työkaverista ja työpaikasta. Seuraavina päivinä ajattelin, että ei siitä kuitenkaan mitään voisi tulla, olen miehelle vain työkaveri, joten pidän etäisyyttä. Tässä kumpikin sinkkuja, mutta kuitenkin.
Olen ollut siinä uskossa, että pieni etäisyyden ottaminen olisi toiminut siinä, ettei tunteeni ole paljastunut. Mutta nyt mietin, että jos tämä mies on ajatellut ihan samaa minusta, kuin ap kirjoittamastaan naisesta.. 😅 Voin vain kuvitella, kuinka hämmentävältä tuollainen käytös voi tuntua.Lisään tähän perään vielä, että en ole kuitenkaan kohdellut työkaveria kuin ilmaa, se nyt vasta olisikin outoa. Viitaisi siihen, kuin olisi vihainen jostain. Olen vältellyt vain niin, etten ihan joka asialla mene hänen luokseen ja yritän enemmän kommunikoida myös muiden työkavereiden kanssa.
Ja siltä minustakin tuntuu, että tuo nainen olisi vihainen minulle jostain. En kuitenkaan ymmärrä, että mistä ja miksi kun kuitenkin yleisesti ottaen tullaan oikein hyvin juttuun. Hän siis ei tosiaan huomio mitenkään, ei välttämättä välttele, mutta saattaa olla ihan vieressä ilman että sanoo sanaakaan tai edes katsoo kohti koko päivänä. Vähän kuin mököttäisi.
Ap
Ehkä mököttää siksi, kun ei uskalla, tai voi tehdä asialle mitään? Näet samoja ihmisiä töissä ainakin lähes joka päivä, joten näet myös heidän mökötyspäivätkin, voi olla siis vain huonoja päiviäkin.
Mulle töissä nainen alkoi flirttailla oikein tosissaan. Ennen kuin mitään vakavampaa ehti tapahtua, sanoin että olen varattu ja en halua mitään romanssia.
Nainen suuttui ja ei ole sen koommin edes katsonut minuun päin. Ja tästä on kohta vuosi aikaa. Että sillä tavalla.
Ap möläyttää aina jotain säännöllisin väliäjoin eikä itse huomaa että loukkaa.
A. Tarkkailet naista enemmän kuin muita ja siksi reagoit normaaliin mielialavaihteluun, jota et edes noteeraa muissa.
B. Olet sokea itsellesi. Vuorovaikutus on kahden välinen keissi. Millaista onkaan oma olemisesi, johon toinen yrittää sopeuttaa omaansa?
C. Hän lukee netissä naisvihamielisiä provojasi ja trollailuasi. Häntä vituttaa kaksinaamaisuutesi ja se, millainen kuilu käytöksessäsi on verkossa ja IRL. Aitouttaan hän näyttää sen.
Nykyään ihmiset on tuollaisia työpaikoilla, välillä jutellaan, tervehditään, sitten ei olla taas näkevinään. Koskaan ei tiedä mistä nokkaan tuulee, hyvin yleistä, tuskin on kyse mistään henkilökohtaisesta. En ottaisi vakavasti.
Kannattaa keskittyä vain omiin töihin ja lähteä kotiin päivän päätteeksi.
Ihastunut se on... Välillä haluaa tulla iholle, säikähtää itsekin ja sitten pakittaa. Ja myös testaa että tuletko sinä vuorostasi iholle, toivoo että tulisit, ja mahdollisesti vielä mököttää kun et tulekaan.
Vierailija kirjoitti:
No mun käytökseni erästä miestä kohtaan josta en ollut kiinnostunut saattoi hänestä vaikuttaa tuollaiselta.
Monet miehet tulkitsee normaalin ystävällisen käytökseni kiinnostukseksi. Niin teki tämäkin joten otin etäisyyttä. Kun miehen käytös normalisoitui uskalsin taas olla oma itseni. Ja taas hän oletti väärin.
Siitä lähtien olen ollu etäinen ettei taas ala kuvitella muuta. Todella raivostuttavaa.
Niin, mitäpä jos sinä olet tulkinnut hänen ystävällisen käytöksen ihastumiseksi vaikkei hän ole ihastunut? vai oletko itse ihastunut tietämättäsi tai et myönnä sitä? niimpä niin. monimutkaisia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Ap möläyttää aina jotain säännöllisin väliäjoin eikä itse huomaa että loukkaa.
Voi olla, mutta koskaan en ole naisen käytöksessä huomannut sellaista äkkinäistä muutosta kesken päivän ja jutteluiden. Nämä "mökötykset" alkaa aina heti aamusta ja kestävät päivästä viikkoon. Että siksi en ole möläyttämistä pitänyt todennäköisenä. Ja aika ronskia juttua heitetään kyllä puolin ja toisin, enkä naista pidä kovinkaan herkkänahkaisena.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Välillä hyvä päivä ja välillä huono, ei liity aloittajaan lainkaan.
Pitääkö aina kuvitella olevansa maailman keskipiste?
Tämä on se oikea syy.
Naisella ei ole mitään intressejä sinua kohtaan, lopeta ylianalysointi.
Nainen on välillä omissa oloissaan ja keskittyy työntekoon, kuten työpaikalla kuuluukin > ap selittää kuinka nainen MÖKÖTTÄÄ.
Näinhän se edelleen on, naisen on oltava hymyilevä ilopilleri, aina valmiina viihdyttämään ketä tahansa miestä.
Lisään tähän perään vielä, että en ole kuitenkaan kohdellut työkaveria kuin ilmaa, se nyt vasta olisikin outoa. Viitaisi siihen, kuin olisi vihainen jostain. Olen vältellyt vain niin, etten ihan joka asialla mene hänen luokseen ja yritän enemmän kommunikoida myös muiden työkavereiden kanssa.