Nainen: jos olet ylipainoinen ja parisuhteessa miehesi vinkkaa aeorobiciin tai yhteiseen liikuntaharrastukseen, otatko tämän miten?
Otatko miehesi vinkin loukkauksena vai aitona huolenpitona?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen ihminen osaa varmasti tehdä omat päätöksensä omien harrasteidensa ja kehonsa suhteen. Ei ole asiaan miehen tai muiden syytä asiaan puuttua. Jos naisella on ylipainoa, on hän tästä itse tietoinen. Haluatko kertoa, että myös sinä olet tietoinen asiasta - ikään kuin hän ei tiedostaisi sinun tai muun ympäristön olevan tästä tietoinen?
Suosittelen pitämään lusikan omassa sopassa.
No minua ainakin häiritsee liiallinen lihavuus sekä itselläni ettö naisella ja sillä on suora vaikutus potenssiin eli kyllä soppa on yhteinen.
Miehillä ei oikeasti ole mitään käsitystä siitä, miten vaikeaa joillakin on saada pidettyä itsensä jotenkin hemaisevana. Naiset tiedostavat kyllä kauneutensa merkityksen ja tuskin tässä maassa/maanosassa/länsimaissa olisi yli puolet naisista ylipainoisia, jos sen välttäminen olisi jotenkin yksikertaisesti vältettävissä.
MIelelläni yritän tehdä voitavani, mutta en usko, että se on kaltaisellesi riittävästi.
Todennäköisesti ihan jotain muuta.
Pidän miestä uskomattoman tyhmänä, seuraavista syistä:
Liikunta ei laihduta.
Liikun jo 5-6 krt/ viikko. Mies saa toki tulla mukaan, mutta tuskin pysyy mukanani.
Ylipainoni on hyvin vähäistä ja johtuu pääasiallisesti lihaksista, ylimääräistä rasvaa ei ole epäterveellistä määrää.
Vierailija kirjoitti:
Pidän miestä uskomattoman tyhmänä, seuraavista syistä:
Liikunta ei laihduta.
Liikun jo 5-6 krt/ viikko. Mies saa toki tulla mukaan, mutta tuskin pysyy mukanani.
Ylipainoni on hyvin vähäistä ja johtuu pääasiallisesti lihaksista, ylimääräistä rasvaa ei ole epäterveellistä määrää.
Kylla se itseasiassa siina mielessa laihduttaa, etta sina aikana kun olet salilla, et voi istua kotona sipsipussin ja kaljapullon kanssa. ;D
T: Been there done that
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen ihminen osaa varmasti tehdä omat päätöksensä omien harrasteidensa ja kehonsa suhteen. Ei ole asiaan miehen tai muiden syytä asiaan puuttua. Jos naisella on ylipainoa, on hän tästä itse tietoinen. Haluatko kertoa, että myös sinä olet tietoinen asiasta - ikään kuin hän ei tiedostaisi sinun tai muun ympäristön olevan tästä tietoinen?
Suosittelen pitämään lusikan omassa sopassa.
No minua ainakin häiritsee liiallinen lihavuus sekä itselläni ettö naisella ja sillä on suora vaikutus potenssiin eli kyllä soppa on yhteinen.
Miehillä ei oikeasti ole mitään käsitystä siitä, miten vaikeaa joillakin on saada pidettyä itsensä jotenkin hemaisevana. Naiset tiedostavat kyllä kauneutensa merkityksen ja tuskin tässä maassa/maanosassa/länsimaissa olisi yli puolet naisista ylipainoisia, jos sen välttäminen olisi jotenkin yksikertaisesti vältettävissä.
MIelelläni yritän tehdä voitavani, mutta en usko, että se on kaltaisellesi riittävästi.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, miten hirveän vaikeaa on saada pidettyä itsensä kunnossa. Ainakin itselläni se on jatkuvaa kamppailua mielihalujen kanssa, sillä en tiedä mitään parempaa tässä elämässä kuin syöminen. Rakastan ruokaa, rakastan syömistä ja rakastan herkkuja.
Eniten ärsyttää ne kommentit, että "mene salille ja hanki vähän lihasta". Ihan kuin se kävisi tuosta noin vain naiselle rakentaa ulospäin näkyvät lihakset. Vaatii aivan valtavasti töitä, tunteja ja tiukkaa ruokavaliota, että siinä onnistuu.
Tärkeintä on ollu tyytyväinen ja onnellinen itseensä, ja että oma keho pystyy siihen, mitä elämä ja työ siltä vaativat. Mitä väliä muutamalla ylimääräisellä kilolla, jos muuten on kaikki hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen ihminen osaa varmasti tehdä omat päätöksensä omien harrasteidensa ja kehonsa suhteen. Ei ole asiaan miehen tai muiden syytä asiaan puuttua. Jos naisella on ylipainoa, on hän tästä itse tietoinen. Haluatko kertoa, että myös sinä olet tietoinen asiasta - ikään kuin hän ei tiedostaisi sinun tai muun ympäristön olevan tästä tietoinen?
Suosittelen pitämään lusikan omassa sopassa.
No minua ainakin häiritsee liiallinen lihavuus sekä itselläni ettö naisella ja sillä on suora vaikutus potenssiin eli kyllä soppa on yhteinen.
Miehillä ei oikeasti ole mitään käsitystä siitä, miten vaikeaa joillakin on saada pidettyä itsensä jotenkin hemaisevana. Naiset tiedostavat kyllä kauneutensa merkityksen ja tuskin tässä maassa/maanosassa/länsimaissa olisi yli puolet naisista ylipainoisia, jos sen välttäminen olisi jotenkin yksikertaisesti vältettävissä.
MIelelläni yritän tehdä voitavani, mutta en usko, että se on kaltaisellesi riittävästi.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, miten hirveän vaikeaa on saada pidettyä itsensä kunnossa. Ainakin itselläni se on jatkuvaa kamppailua mielihalujen kanssa, sillä en tiedä mitään parempaa tässä elämässä kuin syöminen. Rakastan ruokaa, rakastan syömistä ja rakastan herkkuja.
Eniten ärsyttää ne kommentit, että "mene salille ja hanki vähän lihasta". Ihan kuin se kävisi tuosta noin vain naiselle rakentaa ulospäin näkyvät lihakset. Vaatii aivan valtavasti töitä, tunteja ja tiukkaa ruokavaliota, että siinä onnistuu.
Tärkeintä on ollu tyytyväinen ja onnellinen itseensä, ja että oma keho pystyy siihen, mitä elämä ja työ siltä vaativat. Mitä väliä muutamalla ylimääräisellä kilolla, jos muuten on kaikki hyvin.
Tuo on niiiin yksilökohtaista. Teoriasta riippuen ihmisillä on kolme tai x vartalo- ja aineenvaihduntatyyppiä ja siihen päällle työn laatu ja stressi ja uni ja elämäntilanne jne.
Minä olen käynyt salilla. On normaalia naista isompi lihasmassa. Lisäksi on läskimassa. Ei ole mitään superhimoja herkkuihin, mutta muunlaisia syömisongelmia kyllä ja vaikeuksia ehtiä syödä oikein. Ja jos syön liian vähän olen toki lopulta kevyempi (menee kyllä pitkään näännyttäessä), mutta sitten jatkuvasti väsynyt, voimaton ja päänsärkyinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen ihminen osaa varmasti tehdä omat päätöksensä omien harrasteidensa ja kehonsa suhteen. Ei ole asiaan miehen tai muiden syytä asiaan puuttua. Jos naisella on ylipainoa, on hän tästä itse tietoinen. Haluatko kertoa, että myös sinä olet tietoinen asiasta - ikään kuin hän ei tiedostaisi sinun tai muun ympäristön olevan tästä tietoinen?
Suosittelen pitämään lusikan omassa sopassa.
No minua ainakin häiritsee liiallinen lihavuus sekä itselläni ettö naisella ja sillä on suora vaikutus potenssiin eli kyllä soppa on yhteinen.
Miehillä ei oikeasti ole mitään käsitystä siitä, miten vaikeaa joillakin on saada pidettyä itsensä jotenkin hemaisevana. Naiset tiedostavat kyllä kauneutensa merkityksen ja tuskin tässä maassa/maanosassa/länsimaissa olisi yli puolet naisista ylipainoisia, jos sen välttäminen olisi jotenkin yksikertaisesti vältettävissä.
MIelelläni yritän tehdä voitavani, mutta en usko, että se on kaltaisellesi riittävästi.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, miten hirveän vaikeaa on saada pidettyä itsensä kunnossa. Ainakin itselläni se on jatkuvaa kamppailua mielihalujen kanssa, sillä en tiedä mitään parempaa tässä elämässä kuin syöminen. Rakastan ruokaa, rakastan syömistä ja rakastan herkkuja.
Eniten ärsyttää ne kommentit, että "mene salille ja hanki vähän lihasta". Ihan kuin se kävisi tuosta noin vain naiselle rakentaa ulospäin näkyvät lihakset. Vaatii aivan valtavasti töitä, tunteja ja tiukkaa ruokavaliota, että siinä onnistuu.
Tärkeintä on ollu tyytyväinen ja onnellinen itseensä, ja että oma keho pystyy siihen, mitä elämä ja työ siltä vaativat. Mitä väliä muutamalla ylimääräisellä kilolla, jos muuten on kaikki hyvin.
Tuo on niiiin yksilökohtaista. Teoriasta riippuen ihmisillä on kolme tai x vartalo- ja aineenvaihduntatyyppiä ja siihen päällle työn laatu ja stressi ja uni ja elämäntilanne jne.
Minä olen käynyt salilla. On normaalia naista isompi lihasmassa. Lisäksi on läskimassa. Ei ole mitään superhimoja herkkuihin, mutta muunlaisia syömisongelmia kyllä ja vaikeuksia ehtiä syödä oikein. Ja jos syön liian vähän olen toki lopulta kevyempi (menee kyllä pitkään näännyttäessä), mutta sitten jatkuvasti väsynyt, voimaton ja päänsärkyinen.
Yksilöllisiä eroja varmasti on, mutta väittäisin kyllä, että kaikille naisille se on aika ison työn takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen ihminen osaa varmasti tehdä omat päätöksensä omien harrasteidensa ja kehonsa suhteen. Ei ole asiaan miehen tai muiden syytä asiaan puuttua. Jos naisella on ylipainoa, on hän tästä itse tietoinen. Haluatko kertoa, että myös sinä olet tietoinen asiasta - ikään kuin hän ei tiedostaisi sinun tai muun ympäristön olevan tästä tietoinen?
Suosittelen pitämään lusikan omassa sopassa.
No minua ainakin häiritsee liiallinen lihavuus sekä itselläni ettö naisella ja sillä on suora vaikutus potenssiin eli kyllä soppa on yhteinen.
Ei ole yhteinen soppa, ihan on omasi. Jos potenssisi ja parisuhteesi on riippuvainen naisen painosta suosittelen etsimään suhdetta samanlaiset arvot omaavan ihmisen kanssa.
Se, että nainen on elämänkumppanisi, puolisosi tms ei tarkoita sitä, että hänen tulisi pyrkiä miellyttämään sinua ja pitämään potenssiasi yllä.
Ongelma on sinun, ei naisen.
Johan luontokin opettaa, että naaras viettelee uroksen, joten kyllä naisen tehtävä on tavallaan miellyttää. Luonnossa useampi uros saattaa käydä suorastaan taistelua yhdestä naaraasta ja naaras provosoi ja viettelee eli miellyttää. Urokset taas kukkoilevat saadakseen naaraan hyväksynnän.
MInua ärsyttää, kun aina sanotaan, että ruokavalio on olennaisempi kuin liikunta. Omalla kohdallani ei ainakaan ole. Tai no, olisi varmaan, jos söisin mitä sattuu ja paljon. Mutta en ole koskaan ollut mikään mässäilijä, mutta silti painonhallinta ollut aina vaikeaa. Kokeiltu melkein kaikki mahdolliset ruokavaliot.
Hidas aineenvaihdunta ollut aina ja nyt vielä kilpirauhasen vajaatoiminta päälle. Ainoa, joka oikeasti pitää painonnousun kurissa on liikunta. Se saa aineenvaihdunnan liikkeelle. Ja jos haluan oikeasti laihtua, liikuttava on PALJON. Ruokavalion merkitys on selvästi pienempi.
Kannattaa viitata YHTEISEEN HARRASTUKSEEN. Itsekin aloitin urheilun miehen ylipainon vuoksi. Minä olen laiha luonnostaan enkä paljon liiku joten nyt joudun joka päivä melkein treenaamaan 😅 sain miehen innostumaan liikunnasta niin. Missään vaiheessa en miehelle ehdottanut vaan tämä on yhteinen projekti ja tässä nyt sit omaakin kroppaa hoidetaan!
No mä en ollut varsinaisesti parisuhteessa vaan vasta tapailuvaiheessa kun mies kysyi (sinänsä ihan viattoman kuuloisesti) että ootko koskaan ajatellut harrastaa jotain ryhmäliikuntaa ja/tai salilla käyntiä. Puhuttiin siis omista harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista kun tuon kysymyksen esitti. Ja juu, olen turhan tuhdissa kunnossa omastakin mielestäni (161/82) mutta kyllä tuosta meni fiilis ja tuli tunne etten kelpaa miehelle (ainakaan ihan täysin) tällaisena kuin olen.
Tapailu loppui (tai oikeammin vaan hiipui) melko pian tuon jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa viitata YHTEISEEN HARRASTUKSEEN. Itsekin aloitin urheilun miehen ylipainon vuoksi. Minä olen laiha luonnostaan enkä paljon liiku joten nyt joudun joka päivä melkein treenaamaan 😅 sain miehen innostumaan liikunnasta niin. Missään vaiheessa en miehelle ehdottanut vaan tämä on yhteinen projekti ja tässä nyt sit omaakin kroppaa hoidetaan!
Eli jos miehesi pyytäö sua tuomaan kaupasta sipsejä/suklaata ja kaljaa niin sä et tuo?
Vierailija kirjoitti:
No mä en ollut varsinaisesti parisuhteessa vaan vasta tapailuvaiheessa kun mies kysyi (sinänsä ihan viattoman kuuloisesti) että ootko koskaan ajatellut harrastaa jotain ryhmäliikuntaa ja/tai salilla käyntiä. Puhuttiin siis omista harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista kun tuon kysymyksen esitti. Ja juu, olen turhan tuhdissa kunnossa omastakin mielestäni (161/82) mutta kyllä tuosta meni fiilis ja tuli tunne etten kelpaa miehelle (ainakaan ihan täysin) tällaisena kuin olen.
Tapailu loppui (tai oikeammin vaan hiipui) melko pian tuon jälkeen.
Joo se juna meni. Osoittauduit siis vaan väliasemaksi.
En näkis kumpanakaan ehdotuksista.
Kiva tehdään yhdessä jotain! Mä olen nimittäin monta kertaa pyytänyt miestä lenkille tänä kesänä, eikä ole lähtenyt.
Olen lihava, hän ei.
Vierailija kirjoitti:
MInua ärsyttää, kun aina sanotaan, että ruokavalio on olennaisempi kuin liikunta. Omalla kohdallani ei ainakaan ole. Tai no, olisi varmaan, jos söisin mitä sattuu ja paljon. Mutta en ole koskaan ollut mikään mässäilijä, mutta silti painonhallinta ollut aina vaikeaa. Kokeiltu melkein kaikki mahdolliset ruokavaliot.
Hidas aineenvaihdunta ollut aina ja nyt vielä kilpirauhasen vajaatoiminta päälle. Ainoa, joka oikeasti pitää painonnousun kurissa on liikunta. Se saa aineenvaihdunnan liikkeelle. Ja jos haluan oikeasti laihtua, liikuttava on PALJON. Ruokavalion merkitys on selvästi pienempi.
Aineenvaihdunta on liikkeessä kaiken aikaa, kuolemaan asti. Ruokavaliolla on tärkein merkitys.
Ei kumpaakaan. Syvää tietämättömyyttä lähinnä, koska ei liikkumalla laihdu, vaan syömällä terveellisesti. Liikun muutenkin paljon.
Vierailija kirjoitti:
No mä en ollut varsinaisesti parisuhteessa vaan vasta tapailuvaiheessa kun mies kysyi (sinänsä ihan viattoman kuuloisesti) että ootko koskaan ajatellut harrastaa jotain ryhmäliikuntaa ja/tai salilla käyntiä. Puhuttiin siis omista harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista kun tuon kysymyksen esitti. Ja juu, olen turhan tuhdissa kunnossa omastakin mielestäni (161/82) mutta kyllä tuosta meni fiilis ja tuli tunne etten kelpaa miehelle (ainakaan ihan täysin) tällaisena kuin olen.
Tapailu loppui (tai oikeammin vaan hiipui) melko pian tuon jälkeen.
No minä voisin sanoa, että olen paljon harrastanutkin ja tykkään monenlaisesta liikunnasta ja salista ja kävelen ja kesäisin jopa saatan juosta. Olisikohan seuraavaksi pyytänyt suoraan laihduttamaan ( 168/85)
En ottaisi kovin hyvin. Sen sijaan arvostaisin jos hän ottaisi aktiivisemman roolin lasten elämässä niin että voisin hyvällä omallatunnolla lähteä minulle mieleisiin jumppiin salilla jonka jäsenyydestä maksan. Mutta kun tarjolla on vain laiskaa säilytystä ja venyneet nukkumaanmenot, niin ei tunnu lapsia kohtaan reilulta harrastaa kovin montaa kertaa viikossa.
Jos mieheni ehdottaisi minulle jotain aerobicia, niin olisin todella huolissani miehestä ja siitä kuinka huonosti hän minut tuntee.
Teen fyysisesti keskiraskasta työtä ja olen jalkojeni päällä 8-9 tuntia arkipäivisin + kuljen työmatkat pyörällä, joten työpäivän jälkeen lähinnä venyttelen. En todellakaan lähde kenenkään kanssa pompottamaan hikinauha otsalla säärystimissä jonkun mamman huutaman tahdin mukaan johonkin aerobic-tunneille. Mies menköön siis keskenään, jos haluaa.
Harrastamme viikonloppuisin ja lomalla kahdestaan ja koko perheen kanssa yhdessä pyöräilyä ja vaellusta, joskus melomistakin, joten se riittää liikunnakseni. Kuntoni onkin hyvä ja terveyteni priima, vaikka ylipainoa muutama kilo löytyykin. Niin sitä löytyy myös miehellä, mutta hän käy työpaikan punttisalilla ja ei tarvitse siihen minua kädestä pitämään kiinni.
En ole ollut ylipainoinen, mutta raskauksien jäljiltä oli useampi kilo joka kerta (4-6). Tietenkään raskauden jälkeen ei heti voi aerobiciin lähteä (enkä ole ryhmäliikuntatuntien ystävä muutenkaan. En saa niistä sitä liikunnan iloa kuten esim. tanssista tai "maisemajuoksusta"/polujuoksusta). Mutta mies kuitenkin tuki liikuntatottumuksiin palaamista ja kuten olin aiemmin toivonut - käski lähtemään yksinkin kävelyille tai joogaan hänen vahtiessa lapsia.
Aitoa välittämistä, hormonipäissään on tosi vaikea ajatella muuta kuin vauvaa ja lapsia ja lähteä ovesta ulos. Ja kotona treenaaminen ei ole yhtä tehokasta sillä keskeytyksiä tulee jatkuvasti. Onneksi mieheni on paras.
Jos olisin ylipainoinen niin yhdessä liikkumaan kannustaminen olisi minusta hyvinvointini tukemista ja välittämistä. Uskon, että olisin tuossa "tilassa" kyllä aika herkkä ja minulle merkkaisi erityisesti se, että tämä tarkoitus tehtäisiin niin selväksi, ettei siitä voisi erehtyä. En ikinä olisi miehen kanssa, joka esim. tokaisisi hänen ajattelevan minusta negatiivisesti ja se muuttuisi kunhan olisin esim. laihempi. Siinä vaiheessa kun puoliso ei koe empatiaa eikä positiivisia tunteita toista kohtaan niin aletaan olla ongelmissa.
Jos mies taas kertoisi välittävänsä ja toivovansa minun olevan onnellisempi, kaipaavansa asioita, jotka olivat ennen hyvin tai muuten haluavansa lisätä suhteen onnellisuutta terveydestä ja viehätysvoimastakin huolehtien niin hyvä, hyvä mies.
Halveksunnasta en uskoisi pääseväni yli miten vain se välittyisi. Tietenkin koittaisin olla siinä mahdollisimman objektiivinen ja ymmärtää toista, olla loukkaantumatta turhasta.