Kertokaa hauskoja tai creepyjä treffistooreja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entinen naispuolinen työkaveri soitti ja pyysi kylään syömään. Kertoi, että ennustaja oli kuvaillut hänen tulevan miehensä ja kuvaus sopi minuun. Menin paikalle. Tarjosi salaattia ja pari kaljaa. Katsottiin telkkaria. Asunnossa ei saanut astua keskelle mattoa, piti kävellä "seinän vierustaa". Häntä ei saanut koskea. Istui sohvan toisessa reunassa. lopulta pyysi jäämään yöksi. Erikoisten iltatoimien jälkeen pyysi nukkumaan samaan 80cm leveään sänkyyn. Sängyssä makasimme pitkään vierekkäin ja häneen ei saanut koskea. Hän meditoi/ keskittyi. Lopulta oli valmis ja häneen sai koskea. Hän oli hyvin jäykkä eikä oikein liikkunut mihinkään, vaikka yritin häntä liikutella. Eli alkulämmön ajan hän makaso jäykkänä selällään - vastasi suudelmiin kovaa, mutta ei tehnyt muuta, eikä hänelle saanut tehdä. Lopulta kääntyi kontilleen ja nosti yöpaidan helmaa. Sain laittaa takaapäin, mutta ei muita asentoja. Tämän jälkeen nukkumaan lusikkaan ja hän halusi pitää minua kädestä kiinni. Aamulla lähdin pois. Ei halunnut pitää yhteyttä tai tehdä mitään. Kuukauden päästä uusimme saman jutun hänen aloitteestaan ihan samalla kaavalla sekä puolen vuoden päästä. Ihan samalla kaavalla. Tapaamisten aikana ei juurikaan puhuttu mitään tai hän ei puhunut. Soitti vielä vuoden päästä, mutta seurustelin silloin.

= käsittelemättömän seksuaalisen trauman kanssa elävä ihmisparka.

Luultavasti joo. Mutta todella creepyä kyllä, varmaan aika outo tunnelma ollut.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tapailin useamman kerran yhtä kivan oloista miestä, mutta jokin hänessä oli outoa. Hän ei myöskään vongannut seksiä, vaikka oltiin oltu mun luona kerran. Oltiin tavattu töitten kautta, oltiin siis samalla alalla. Kerran yksi meidän firman tyyppi näki meidät yhdessä ja sit tuli erikseen juttelemaan töissä ja sanoi että niin että olit x:n kanssa ulkona, kai x on kertonut että hän on käynyt sukupuolenkorjausleikkauksessa, ja ennen hänen nimensä oli y. No en ollut kuullut. Laitoin hänelle vaan viestin, että mikset kertonut mulle ollenkaan ja hän vastasi ettei uskaltanut. Ehkä oon sit suvaitsematon mut en vaan pystynyt jatkamaan suhdetta. En edes tiä mitä hänen haarovälissään oli, oliko siis tehty jo nämä uudet elimet vai ei, ja miten semmoinen elin edes toimii.

Ja siis ei ole mitään trans-ihmisiä vastaan mut oon kait sit niin vanhanaikainen etten halua olla suhteessa heidän kanssa.

Mulla oli työpaikalla samanlainen tilanne. Käytiin tän miehen kanssa välillä lounaalla ja selkeästi oli flirttiä ilmassa. Sitten yks kollega tuli kertomaan että tämä oli trans, loppui lounaat siihen.

Ohis - mutta rupesi kiinnostamaan: kuinka monella lopahtaisi kiinnostus kuullessaan, etta toinen on trans? 

Kun siis mulle toi ei olisi suorilta deal-braker.

Kaikilla muilla kuin biseksuaaleilla. Heterot ja homot eivät voi seksuaalisuudelleen mitään.

Jaa, olen sitten ilmeisesti tietamattani biseksuaali. Enpa ollut 44 ikavuoteen mennessa tatakaan tajunnut, kiitos siis. 

Ole hyvä. Monet ei-heterot ymmärtävät seksuaalisuutensa vasta keski-iässä, siinä ei ole mitään ihmeellistä.

Ikävää olla ilonpilaaja, mutta itse (bi n) haluan nimenomaan miehiä tai naisia alkuperäisine elimineen ja heistäkin vain pientä osaa. Ei bi-seksuaalisuus tarkoita, että transsukupuolinen olisi välttämättä kiehtova suhdemielessä, vaikka muuten olisikin aivan ok kaikkien seksuaalisuuksien ja suuntauksien jne. kanssa. 

Pointti ei ollutkaan että kaikki biseksuaalit olisivat kiinnostuneita transihmisistä (omituinen oletus kirjoitukseni perusteella), vaan se että ainoastaan biseksuaalit voivat olla.

Sori ohis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin treffeillä miehen kanssa jonka oli vaikea hyväksyä etten syö lihaa :D Asia tuli esiin ohi mennen (en ole mikään kasvissyönnistä paasaaja tai käännyttäjä) mutta mies tarttui siihen oikein kunnolla. Käytiin ensin keskustelu siitä miksi en syö lihaa (eettiset syyt) ja mitä kasvissyönti minulle käytännössä tarkoittaa (syön kalaa, kananmunia ja maitotuotteita, mutta en lihaa). Sen jälkeen mies alkoi luetella erilaisia lihoja kysellen aina enkö syö tätäkään. Vastailin että en, en syö mitään lihaa. Juteltiin muustakin mutta aina välillä mies taas keksi jonkun lihajutun "mites kesämökillä saunan jälkeen grillimakkara, etkö syö sitäkään?" "no entäs pepperoni pitsassa, se on niin hyvää, et syö siis sitä?". Homma alkoi mennä jo koomiseksi. Mietin vieläkin oliko tuo käytös aitoa hämmennystä ja ihmettelyä vai joku läppä jolla mies kritisoi valintaani. Ehkä tykkäsi vain lihasta tosi paljon :D

Onkohan ollut sama deitti kuin minulla, tosin ei sen väliä, onhan noita miespuolisia vegejä nykyään paljon ja se on täysin ok, kunhan ei tuputa sitä omaa katsomustaan muille. Siitä voi kertoa mutta jos ruokaillessa aina palataan siihen miksi se lihansyönti on väärin, niin... juu ja ei tullut jatkoa, tosin ei pelkästään tuon takia vaan oli niin erilaiset näkemykset asioista ettei oikeastaan keskusteltava ollut. Pakko kuitenkin myöntää että tuon vegen tuputus oli kyllä se päätekijä, joka vei mielenkiinnon.  

ja koska tää sai niin kamalasti alapeukkuja (kyllä olen herkkä niille reagoimaan, ei siksi ettäkö ei saisi olla erimieltä kanssani, mutta mielenkiinnosta haluaisin aina perustelut sekä ylä että alanuolelle, koska kiinnostaa ihmisten mielipiteet ja ajatukset asioista, enhän täällä muuten olisi)

...kuitenkin palatakseni asiaan, vegaanius ei ole minulle mikään turnoff, mutta minkätahansa oman ideologian tuputtaminen on, oli kyseessä uskonto, eettiset mielipiteet jnejne. niistä voidaan keskustella ja päätyä siihen että olemme erimieltä, usein näistä eriävistä mielipiteistä syntyy niitä mielekkäinpiä keskusteluja, mutta vertaisin joitan vegejä jopa ovelta ovelle kiertäviin Jehovan todistajiin, joka menee jo häiriköinnistä. Se että sinulla on tällainen käsitys jostakin asiasta, kunnioita kuitenkin toisen eriävää mielipidettä.

Voisin kuvitella että tapailu ihmisen kanssa jonka seurassa ei voi syödä tai muutenkaan olla omaitsensä ilman moraalisaarnaa, voisi olla melko epämieluisaa.

Jatkossa voit ilmaista tuon kahdella sanalla: "Inhoan fanaattisuutta". Niin kaikki terveet, ei siitä tarvitse epistolaa väsätä. Sori. Mun mantrani on "Inhoan fanatismia ja jaarittelua."

Eihän sitä tekstiä tarvitse lukea loppuun, jos pitää liian pitkänä jaaritteluna? Itse ainakin ohitan sellaiset.

Suosittelenkin että mantraasi voisit lisätä

"negailen vähemmän, en ärsyynny niin helposti, ohitan ärsyttävät tuntemukset ja jaarittelut, ne ovat kuin tuuli, joita menee ja tulee" namaste

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelimme treffiseuralaisen ongelmasta, jota en nyt tässä kerro, mutta hän joka tapauksessa harkitsi kysyvänsä neuvoa poliisilta siihen. Sanoin, että en tiedä miten poliisit suhtautuvat, jos "joku tytönhupakko" menee sellaista asiaa kysymään. (Asia oli aika erikoinen ja olin vilpittömästi sitä mieltä, ettei poliisille puhuminen ollut paras mahdollinen idea.) No, neitihän sitten veti hirveät pultit siitä, että sanoin häntä hupakoksi. Selitin, että en ollut tarkoittanut loukata, mutta hän poistui paikalta korot kopisten.

Myöhemmin sain tietää, että joidenkin kielenkäytössä hupakko tarkoittaa maksullista tai kevytkenkäistä naista.

No ei tarkoita, vaan ajattelematonta ja lapsellista tyttöä. Mulle olisi turn off noin suppea sanavarasto. Sinä tuskin kirjoja luet.

Et sitten ymmärtänyt kommentoimaasi viestiä lainkaan. Tuossa sanottiin, että JOIDENKIN kielenkäytössä se tarkoittaa sitä.

On muuten tosi ärsyttävää, että "hupakkoa" käytetään h uoran synonyymina. Se on omiaan aiheuttamaan juuri tuollaisia väärinkäsityksiä.

Paitsi ettei sitä voi tietää, käsittikö nainen sanan tuolla tavalla väärin vai loukkaantuiko muuten vain siitä, että hänestä puhutaan tytönhupakkona.

Onhan tytönhupakko loukkaava jo ihan sellaisenaan koska se alentaa kohteen typeräksi ja ymmärtämättömäksi jonka puheista ei kannata välittää. Kyllä siinä on ihan riittävästi loukkaantumisen aihetta.

Samaa mieltä, jos mies alkumetreillä käyttää sanaa tytönhupakko niin ei antaisi kivaa kuvaa itsestään.

Ei ole mielestäni maksullisen naisen vertaus, mutta muuten huono sanamuoto.

Yleensäkin kun ei tunne toista hyvin eikä ihmisen huumorintajua niin kannattaa välttää kovin erikoisia tai helposti väärinymmärettäviä käsitteitä. Mieluummin melko neutraaleja mielipiteitä ja ajatuksia.

Ihan omaksi parhaakseen, jos on kiinnostunut henkilöstä ja jatkosta hänen kanssaan.

T. Nainen

Eka kontakti oli kun mies vastasi mun seuranhakuilmoitukseeni, johon olin selkeästi kertonut että EN hae seksiseuraa, vaan ihan oikeaa miesystävää. EN ole kiinnostunut salasuhteista tai pettävistä miehistä muutenkaan, joten turha heidän on kirjoitella.

90 % vastanneista oli varattuja miehiä joiden oli vaikeaa ymmärtää luettua tekstiä.

Mulla oli tapana vain viestitellä, en antanut numeroani (olin ollut laiska enkä ollut hommannut pre-paidia) enkä lähettänyt kuvia, vaan sanoin että haluan tavata kasvokkain kahvilla. Et näkee sitten jos synkkaa eikä tule jätettyä ketään pois vaan sen takia että se sattuu vaikka katsomaan kieroon.

Tapasin yhden tyypin joka oli kirjoitellessa tosi tarkkana siitä etten saa tietää hänen nimeään, mut ei se niin outoa ollut, joten tosiaan sovin kahvit hänen kanssaan. 

Sit paikan päällä se mies, joka ei muutenkaan vastannut muuten kriteereitä joita olin kirjannut hakuuni, ilmoitti että hän haluaa seksiä mun kanssa, ei suostu kertomaan omaa nimeään, työpaikkansa toki tiesin ja mitä siellä teki. Syy? Hänellä on vaimo kotona vastasyntyneen vauvan kanssa. 

Oi luoja mikä suuremman luokan k++sipää, ja hänelle sen myös kerroin. 

Tapasin miehen tinderissä, ja kirjoittelimme noin viikon ajan, ennen kuin sovimme treffit. Jo heti ensimmäisen vartin aikana mies puhui kuinka täydellisen perheen voisimme perustaa ja maalaili ruusuista tulevaisuuta siitä, kuinka saisimme kauniita lapsia ja hän voisi toimia perheen elättäjänä. Hän kehui joka käänteessä, kuinka ihana olinkasn. Treffeillä mies päätti kaikesta, minun mielipidettäni ei huomioitu. Erehdyin vielä seuraavana päivänä uudestaan treffeille, joka ilmeisesti miehen silmissä sinetöi suhteemme. Sain viestejä, kuinka hänen uskonsa rakkauteen oli palannut, yms yms. Jos en vastannut n. tunnin sisällä hänen viestihinsä, sain valtavan määrän viestejä, jossa kysyttiin, miksen vastaa, onko kaikki hyvin. En mitenkään rohkaissut tällaista tai vastannut viesteihin mitään erikoista. Lähinnä mies harrasti pitkiä monologeja. Hän halusi myös tietää kaiken mitä teen. Kun sitten vastasin miehelle, etten näe suhteelle tulevaisuutta, hän raivostui ja häiriköi viestein noin puolivuotta. Viesteissä hän mm haukkui minua ja syytti, että olen pilannut hänen mielenterveytensä/elämänsä.

Kaikki tämä kaksien treffien jälkeen.

Olin tuopeilla erään miehen kanssa ja meillä ei ollut hirveästi yhteistä, mies alkoi paasaamaan kuinka naurettavia vegaaneja on tullut vastaan ja kertoili näistä jotka tuputtavat omaa ajatusmaailmaansa muille. Itse kommentoin tähän väliin, että en ymmärrä miksi jotakuta kiinnostaa mitä joku toinen syö, että en itse ainakaan välitä muiden ruokailuista. Mies komppasi ja jatkoi paasaustaan kuinka naurettavaa tämä tyrkyttäminen on ja juurikin tuo, että ketä kiinnostaa toisten ruokailut. Johonkin väliin sitten sain kommentoiduksi, että olen itse kasvissyöjä ja joidenkin ihmisten on hyvin vaikeaa hyväksyä sitä, etten syö lihaa. Sanoin myös etten mielellään puhu ruokailusta ihmisten kanssa, koska suuri osa leimaa kasvissyöjät hulluiksi oman aatteensa myyjiksi.

Mies tuijotti minua hetken hiljaa ja alkoi jauhamaan, kuinka minun pitäisi syödä lihaa ja kävi sitten läpi lempilihojansa ja mitä minun pitää maistaa. Hän ei ruohon mussuttajan kanssa ole.

Mies ei ikinä tainnut tajuta kuinka paljon hänellä on yhteistä niiden vihaamiensa hullujen vegaanien kanssa. Minä lähdin kohti ruoholaitumia nopeasti tuon kommentin jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies oli kivan näköinen kuvissa ja hänellä oli hauskat jutut. Sovin treffit suurin odotuksin. Olin saapunut ravintolaan n. 5 min ennen ja odottelin miestä, kun kilahti viesti että ”olen kohta siellä. Eihän sua muuten häiritse että olen liikuntavammainen”. Olin ihan että mitä häh, vastasin ettei tietenkään häiritse ja kysyin tartteeko hän apua ravintolaan pääsemiseen kun siinä on portaita, ei kuulemma tarvinnut.

Sit paikalle ontui tämä mies, tai ei voi puhua ontumisesta, hän joutui heittämän jalkaa silleen kummallisesti sivulle tosi paljon. Kuulemma synnynnäinen lonkkavika. Söimme ja joimme pari lasia viiniä ja mies kertoi, ettei pysty saamaan lapsia tai yhdyntään, kun sukuelimet on epämuodostuneet, eikä hänellä ole oikein penistä ollenkaan. Lisäksi hänellä oli avanne.

Olisko ollut kiva kertoa jotain näistä ENNEN treffejä?

Mahtavaa. Seuraavalla kerralla kun näen, että treffikumppani on kamala rytöhirviö niin otan tämän keinon käyttöön.

😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin treffeillä miehen kanssa jonka oli vaikea hyväksyä etten syö lihaa :D Asia tuli esiin ohi mennen (en ole mikään kasvissyönnistä paasaaja tai käännyttäjä) mutta mies tarttui siihen oikein kunnolla. Käytiin ensin keskustelu siitä miksi en syö lihaa (eettiset syyt) ja mitä kasvissyönti minulle käytännössä tarkoittaa (syön kalaa, kananmunia ja maitotuotteita, mutta en lihaa). Sen jälkeen mies alkoi luetella erilaisia lihoja kysellen aina enkö syö tätäkään. Vastailin että en, en syö mitään lihaa. Juteltiin muustakin mutta aina välillä mies taas keksi jonkun lihajutun "mites kesämökillä saunan jälkeen grillimakkara, etkö syö sitäkään?" "no entäs pepperoni pitsassa, se on niin hyvää, et syö siis sitä?". Homma alkoi mennä jo koomiseksi. Mietin vieläkin oliko tuo käytös aitoa hämmennystä ja ihmettelyä vai joku läppä jolla mies kritisoi valintaani. Ehkä tykkäsi vain lihasta tosi paljon :D

Onkohan ollut sama deitti kuin minulla, tosin ei sen väliä, onhan noita miespuolisia vegejä nykyään paljon ja se on täysin ok, kunhan ei tuputa sitä omaa katsomustaan muille. Siitä voi kertoa mutta jos ruokaillessa aina palataan siihen miksi se lihansyönti on väärin, niin... juu ja ei tullut jatkoa, tosin ei pelkästään tuon takia vaan oli niin erilaiset näkemykset asioista ettei oikeastaan keskusteltava ollut. Pakko kuitenkin myöntää että tuon vegen tuputus oli kyllä se päätekijä, joka vei mielenkiinnon.  

ja koska tää sai niin kamalasti alapeukkuja (kyllä olen herkkä niille reagoimaan, ei siksi ettäkö ei saisi olla erimieltä kanssani, mutta mielenkiinnosta haluaisin aina perustelut sekä ylä että alanuolelle, koska kiinnostaa ihmisten mielipiteet ja ajatukset asioista, enhän täällä muuten olisi)

...kuitenkin palatakseni asiaan, vegaanius ei ole minulle mikään turnoff, mutta minkätahansa oman ideologian tuputtaminen on, oli kyseessä uskonto, eettiset mielipiteet jnejne. niistä voidaan keskustella ja päätyä siihen että olemme erimieltä, usein näistä eriävistä mielipiteistä syntyy niitä mielekkäinpiä keskusteluja, mutta vertaisin joitan vegejä jopa ovelta ovelle kiertäviin Jehovan todistajiin, joka menee jo häiriköinnistä. Se että sinulla on tällainen käsitys jostakin asiasta, kunnioita kuitenkin toisen eriävää mielipidettä.

Voisin kuvitella että tapailu ihmisen kanssa jonka seurassa ei voi syödä tai muutenkaan olla omaitsensä ilman moraalisaarnaa, voisi olla melko epämieluisaa.

Jatkossa voit ilmaista tuon kahdella sanalla: "Inhoan fanaattisuutta". Niin kaikki terveet, ei siitä tarvitse epistolaa väsätä. Sori. Mun mantrani on "Inhoan fanatismia ja jaarittelua."

Eihän sitä tekstiä tarvitse lukea loppuun, jos pitää liian pitkänä jaaritteluna? Itse ainakin ohitan sellaiset.

Suosittelenkin että mantraasi voisit lisätä

"negailen vähemmän, en ärsyynny niin helposti, ohitan ärsyttävät tuntemukset ja jaarittelut, ne ovat kuin tuuli, joita menee ja tulee" namaste

Tätä mantraa voi käyttää myös silloin kun tulee epämiellyttäviä kokemuksia ruokavaliokeskusteluista.

Ravintolassa aiemmin tapaamani nainen lähetti tekstarin ja pyysi treffeille sunnuntai-iltapäivänä juuri auenneeseen karaokebaariin. Lähetin naiselle tekstarin, jossa kerroin, että tulen paikalle tunnin sisällä käytyäni suihkussa, vaihdettuani vaatteet ja päästyäni bussilla kaupungille. Ravintolassa minua odotti selvästi krapulainen nainen edessään tyhjä oluttuoppi. Kysyin  naiselta tuonko hänelle samalla oluen, kun käyn hakemassa itselleni myös oluen. Nainen pyysi, että tuon hänelle A-oluen, joten ostin hänelle sellaisen ja ostin samalla itselleni keskioluen. Saatuaan oluensa nainen alkoi juoda sitä kuin janoonsa. Selitteli nolona samalla kuinka edellisen illan tupaantuliaiset tuttavapariskunnan luona olivat venähtäneet vähän pitkäksi. Kun olin juonut omasta oluestani noin neljäsosan, nainen lopetteli oman oluttuoppinsa ja lähti baaritiskille ostamaan itselleen uuden A-oluen. Tämän oluensa nainen lopetteli samoihin aikoihin kuin minä omani, joten kysyin toisinko naiselle samalla uuden oluen, kun haen itsellenikin. Taas nainen joi oluensa paljon nopeammin kuin minä, mutta tällä kertaa nainen tyytyi käymään vessassa eikä hakenut itselleen uutta olutta. Kun sain omani juotua, kysyin herrasmiehenä, haluaisiko hän vielä lisää olutta, ja hän sanoi haluavansa. Kävin hakemassa oluet ja istuin takain pöytään. Nainen taas kärppänä oluensa kimppuun. Nyt naisen puheesta alkoi kuulua selvää sammaltamista, vaikka nainen yritti lausua sanat huolellisesti ja peittää sen, että alkoi tulla uudestaan kunnolla humalaan. Mitä pidemmälle nainen ehti juoda tuopistaan, sitä huonommaksi naisen kunto alkoi myös muuttua. Ilmeisesti nainen tajusi itsekin tilanteensa ja alkoi soperrella, että hänen pitää lähteä kotiin. Ensin hän kuitenkin tyhjensi oluttuoppinsa viimeisiä pisaroita myöden. Mitään anteeksipyyntöä tai pahoitteluja nainen ei minulle esittänyt, sanoi vain "palaillaan" pois lähtiessään. Tuumasin, että olipas siinä varsinaiset treffit ja ajattelin unohtaa koko jutun, kunnes seuraavana sunnuntai-iltapäivänä sain taas tekstiviestin kyseiseltä naiselta. Ja aivan oikein, kutsun saapua kaljalle samaan halpaan karaokeräkälään. Vastasin naiselle, että en ole enää kiinnostunut hänen seurastaan ja että ei kannata enää viestitellä. Nainen tuli myöhemmin kaupungilla vastaan ja pysähtyi ikään kuin odottaakseen, että jään juttelemaan hänen kanssaan, mutta kävelin tyynesti ohi enkä katsonut taakseni, mitä nainen teki. 

Tinder-treffini päättyivät panoon (huonoon ja pikaiseen) ja miehen lähdettyä huomasin, että lakanassa oli pa*katahra siinä kohdassa, missä mies oli aktin jälkeen istunut :x

Tapasin Tinder-miehen kanssa kaupungilla. Juttu oli kyllä kulkenut viestein, mutta livenä tämä oli aikamoinen tuppisuu. Mentiin Mäkkäriin syömään burgerit, kun ei muutakaan keksitty eikä kummallakaan ollut liikaa rahaa (oltiin opiskelijoita).

Syy hiljaisuuteen paljastui syödessä: miehen oli puhuessaan joka toisen sanan väliin pakko sanoa ”HE”. Siis lausui sen normaalilla äänellä, mutta keskustelu meni tyyliin:”Olin -he- viime viikonloppuna -he- vanhempien kanssa mökillä ja -he- uin aika kauas. Tykkäätkö -he- sä uida?”

Pyrin olemaan ihan ystävällinen ja rohkaiseva, koska ajattelin, että häntä jännittää. Mutta ei perhana kun sitä kuunteli, niin väkisinkin alkoi odottaa sitä HE:tä. Pahin kävi, kun menin ihan mielessänikin sen puhevian mukana ja itsekin toistin yhdessä lauseessani sen -he- :n ja hävetti ihan pirusti! Mieskin punastui ja pyysin anteeksi. Asia paisui kai isommaksi kuin olisi tarpeen, kun siinä pöydässä anoin anteeksiantoa naama hikisenä...

Ei meistä tullut oikein mitään, oli ihan kiva kaveri, muttei enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin treffeillä miehen kanssa jonka oli vaikea hyväksyä etten syö lihaa :D Asia tuli esiin ohi mennen (en ole mikään kasvissyönnistä paasaaja tai käännyttäjä) mutta mies tarttui siihen oikein kunnolla. Käytiin ensin keskustelu siitä miksi en syö lihaa (eettiset syyt) ja mitä kasvissyönti minulle käytännössä tarkoittaa (syön kalaa, kananmunia ja maitotuotteita, mutta en lihaa). Sen jälkeen mies alkoi luetella erilaisia lihoja kysellen aina enkö syö tätäkään. Vastailin että en, en syö mitään lihaa. Juteltiin muustakin mutta aina välillä mies taas keksi jonkun lihajutun "mites kesämökillä saunan jälkeen grillimakkara, etkö syö sitäkään?" "no entäs pepperoni pitsassa, se on niin hyvää, et syö siis sitä?". Homma alkoi mennä jo koomiseksi. Mietin vieläkin oliko tuo käytös aitoa hämmennystä ja ihmettelyä vai joku läppä jolla mies kritisoi valintaani. Ehkä tykkäsi vain lihasta tosi paljon :D

Onkohan ollut sama deitti kuin minulla, tosin ei sen väliä, onhan noita miespuolisia vegejä nykyään paljon ja se on täysin ok, kunhan ei tuputa sitä omaa katsomustaan muille. Siitä voi kertoa mutta jos ruokaillessa aina palataan siihen miksi se lihansyönti on väärin, niin... juu ja ei tullut jatkoa, tosin ei pelkästään tuon takia vaan oli niin erilaiset näkemykset asioista ettei oikeastaan keskusteltava ollut. Pakko kuitenkin myöntää että tuon vegen tuputus oli kyllä se päätekijä, joka vei mielenkiinnon.  

ja koska tää sai niin kamalasti alapeukkuja (kyllä olen herkkä niille reagoimaan, ei siksi ettäkö ei saisi olla erimieltä kanssani, mutta mielenkiinnosta haluaisin aina perustelut sekä ylä että alanuolelle, koska kiinnostaa ihmisten mielipiteet ja ajatukset asioista, enhän täällä muuten olisi)

...kuitenkin palatakseni asiaan, vegaanius ei ole minulle mikään turnoff, mutta minkätahansa oman ideologian tuputtaminen on, oli kyseessä uskonto, eettiset mielipiteet jnejne. niistä voidaan keskustella ja päätyä siihen että olemme erimieltä, usein näistä eriävistä mielipiteistä syntyy niitä mielekkäinpiä keskusteluja, mutta vertaisin joitan vegejä jopa ovelta ovelle kiertäviin Jehovan todistajiin, joka menee jo häiriköinnistä. Se että sinulla on tällainen käsitys jostakin asiasta, kunnioita kuitenkin toisen eriävää mielipidettä.

Voisin kuvitella että tapailu ihmisen kanssa jonka seurassa ei voi syödä tai muutenkaan olla omaitsensä ilman moraalisaarnaa, voisi olla melko epämieluisaa.

Jatkossa voit ilmaista tuon kahdella sanalla: "Inhoan fanaattisuutta". Niin kaikki terveet, ei siitä tarvitse epistolaa väsätä. Sori. Mun mantrani on "Inhoan fanatismia ja jaarittelua."

Eihän sitä tekstiä tarvitse lukea loppuun, jos pitää liian pitkänä jaaritteluna? Itse ainakin ohitan sellaiset.

Suosittelenkin että mantraasi voisit lisätä

"negailen vähemmän, en ärsyynny niin helposti, ohitan ärsyttävät tuntemukset ja jaarittelut, ne ovat kuin tuuli, joita menee ja tulee" namaste

Tätä mantraa voi käyttää myös silloin kun tulee epämiellyttäviä kokemuksia ruokavaliokeskusteluista.

Eikös siinä juuri käytetty "ohitan ärsyttävät tuntemukset ja jaarittelut" eli ohitan kiihkoilijan joka näitä tuntemuksia aiheuttaa.

Vierailija kirjoitti:

En nyt tiedä onko tämä erityisen creepy, mutta itselleni tuli kyllä vähän kummallinen olo siitä terffiseurasta.

Kävimme ihan tavistreffeillä, ensin kahvilassa juttelemassa josta siirryimme joenrantaan kävelylle. Istuimme penkillä ja taisimme siinä vähän pussaillakin. Tässä vaiheessa itselleni selvisi että kipinä puuttuu kokonaan, pussaileminen ei tuntunut missään. Kyseessä oli siis ekat treffit, olimme tavanneet aiemmin yökerhossa.

Treffien jälkeen tämä tyyppi laittoi viestiä, että aikoo viedä minut sukumökilleen ja saada siellä minut rakastumaan itseensä. Kirjoitteli ihan siihen tyyliin kuin olisimme olleet tarkoitetut toisillemme, jokirannan valotkin olivat kuulemma suudellessamme syttyneet rakkautemme merkiksi (itse en tätä ollut huomannutkaan :D). Yhteinen tulevaisuutemme näytti hänen mielestään valoisalta. Siis tosiaan, yhteinen tulevaisuutemme joka oli jo oikeastaan itsestäänselvyys.

Tein kohteliaasti selväksi että toista tapaamista ei tule, ja kiitin treffeistä. Mies oli siis oikeasti todellinen herrasmies, mutta itse vierastan vahvasti sitä että joku kokee rakastuneensa ihmiseen jonka on tavannut kerran. Vaikka kemiaa olisi ollutkin, en itse voisi ikinä tuntea mitään niin syvää ja voimakasta tuntematonta ihmistä kohtaan.

Vähän tuohon tapaan minäkin ajattelin, kun vein mieheni meille kotiin toisella tapaamisella ja ekojen treffien jälkeen.

Yhdessä ollaan oltu yli 21 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entinen naispuolinen työkaveri soitti ja pyysi kylään syömään. Kertoi, että ennustaja oli kuvaillut hänen tulevan miehensä ja kuvaus sopi minuun. Menin paikalle. Tarjosi salaattia ja pari kaljaa. Katsottiin telkkaria. Asunnossa ei saanut astua keskelle mattoa, piti kävellä "seinän vierustaa". Häntä ei saanut koskea. Istui sohvan toisessa reunassa. lopulta pyysi jäämään yöksi. Erikoisten iltatoimien jälkeen pyysi nukkumaan samaan 80cm leveään sänkyyn. Sängyssä makasimme pitkään vierekkäin ja häneen ei saanut koskea. Hän meditoi/ keskittyi. Lopulta oli valmis ja häneen sai koskea. Hän oli hyvin jäykkä eikä oikein liikkunut mihinkään, vaikka yritin häntä liikutella. Eli alkulämmön ajan hän makaso jäykkänä selällään - vastasi suudelmiin kovaa, mutta ei tehnyt muuta, eikä hänelle saanut tehdä. Lopulta kääntyi kontilleen ja nosti yöpaidan helmaa. Sain laittaa takaapäin, mutta ei muita asentoja. Tämän jälkeen nukkumaan lusikkaan ja hän halusi pitää minua kädestä kiinni. Aamulla lähdin pois. Ei halunnut pitää yhteyttä tai tehdä mitään. Kuukauden päästä uusimme saman jutun hänen aloitteestaan ihan samalla kaavalla sekä puolen vuoden päästä. Ihan samalla kaavalla. Tapaamisten aikana ei juurikaan puhuttu mitään tai hän ei puhunut. Soitti vielä vuoden päästä, mutta seurustelin silloin.

= käsittelemättömän seksuaalisen trauman kanssa elävä ihmisparka.

Vai onko tämä autistista, ocd? Joka tapauksessa eniten surullinen tarina.

Tragikoominen minusta: kaikesta huolimatta seura kelpasi tälle miehelle. Mikä nyt ei yllätä, miehet tuntien. Jos sukupuolet vaihtaisi toisinpäin, tarinan loppupuoli olisi toisenlainen.

Tapahtui se klassinen, eli tinder deittini 181 cm pitkä, komea, kosmopoliitti akateeminen adonis, oli mannerheimintiellä bistrossa tavattuna n. 165cm pitkä, kalju ja n. 20 vuotta ilmoittamaansa vanhempi, työtön kirvesmies. Joka omien sanojensa mukaan "halusin vaan nähdä ootko sellanen jolle haluan itseni paljastaa". 

En tiedä olinko, koska poistuin saman tien. 

Olin treffeillä ensimmäisiä kertoja. Olin varannut pöydän yhdestä kaupungin parhaista paikoista. Minulla oli ylläni Hugo Bossin puku rusetilla ja suutarilla teetetyt oxford-kengät. Oletin, että naisellakin olisi ollut paikka huomoiden hame/mekko ja korkokengät. Mitä vielä! Hän tuli paikalle farkuissa. Eipä nähty tuon jälkeen.

Ap, puhu suomea. ”Creepyjä treffistooreja” kuulostaa lähinnä nololta.

Vierailija kirjoitti:

Päädyin erään miehen kanssa treffeille, jonka kanssa olin tuntenut jo jonkin aikaa harrastuksen kautta ja pidin miestä komeana ja erittäin fiksuna ja kiinnostavana persoonana, joten suostuin treffipyyntöön ja odotukset oli korkealla. Treffit sujuivat hyvin siihen asti kunnes mies pieraisi todella kuuluvan ja haisevan pierun keskellä kaupunkia ja nauraa röhötti päälle ja tokaisi vain, että hänellä ei ole mitään salattavaa. Joo okei, normeja kehontoimintoja, päätin vielä antaa mahdollisuuden ja lähdin toisille treffeille, jotka olivat astetta romanttisemmat.....paitsi, että mies piereskeli lähestulkoon koko treffien ajan ja nauroi pieruilleen. Kuivatti tunteeni kyllä aikalailla, etten kolmansille enää lähtenyt :D

On nämä ihan uskomattomia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähdin tindertreffini kämpille muutaman lasillisen jälkeen. Saavuttuamme talolle mies havaitsi, että hänen vanhempansa ovatkin kotona. Joo, asuikin siis vanhempiensa kanssa. Hän piilotti minut pilkkopimeään autotalliin siksi aikaa, että kävi viattomasti moikkaamassa vanhempiaan, jonka jälkeen auttoi minut huoneensa ikkunasta sisään. En saanut jäädä yöksi, vaan heitti minut vielä autolla kotiin saman yön aikana. Itse sammuin kesken aktin. Hyvät reffit, kyllä nuori on tyhmä.

Siis kuitenkin mies sai sinut hereille vai heitti sammuneena takaisin kotiin?  

Heräsin omaan pieruuni. Hän oli mennyt pelaamaan tietokoneellaan odotellen heräämistäni. Good times.

Ei hele. :D :D :D Harvemmin repeän nauramaan ääneen, mutta tämä kommentti kyllä sai tipahtamaan. :D Onneksi en ollut duunissa.

Kiitos. Mua ei tosin naurattanut, olin aika vakava. Promillet veressä auttoi kyllä hiukan.