Suomalaisten lihominen on surkeaa katseltavaa. Uimarannalla sen huomaa. Miksi lihomme?

Tässä on tullut empiirisesti kokeiltua mikä lihottaa.

Elin vuoden kuten enemmistö ihmisistä. Ei juuri liikuntaa, välipaloja, karkkia tms makeaa useammin kuin kerran viikossa. Vuodessa tuli 10 kiloa lisää.

Tätä ennen koko ikä hoikkana. Normaaliruokavalio, ei napostelua, makeaa korkeintaan kerran viikossa, ruokajuomana vesi, alkoa max 1 kalja vikossa, liikuntaa alle suositusten.

Mutta kait se oli kilpirauhanen, ferritiini tai säästöliekki?

Vierailija kirjoitti:

Makean syönnillä elimistö on totutettu korkeaan verensokeriin ja siksi se ei enää siedä taukoja syömisessä.

Tämä.

Rappiovuoden aikana huomasin kuinka kun syö karkkia useamin, sitä alkaa tekemään mieli useammin. Jos ei syö jatkuvasti, tuntuu olevan nälkä ja energia vähissä. Näin ei ollut ennen, kun söin terveellisesti.

Nyt meillä on ihmisiä jotka ovat tottuneet puputtamaan lapsesta saakka, eikä tämä porukka edes tiedä miltä normaalilla ruokavaliolla eläminen tuntuu. Osa on ollut normaalipainoisiakin viimeksi ala-asteella. jos silloinkaan.

t. 1301

Just katsoin jotain kuvia uimarannalta Helsingissä 50-luvulla. Ne ihmiset oli ihan saman muotoisia kuin nytkin. Yli 40-vuotiaat naiset oli mallia emäntä silloinkin. Vaatteet vaan oli erilaisia.

Laskeskelin myös, että olen käynyt 25 vuotta erilaisissa jumpissa pari kolme kertaa viikossa. Silti paino vaan nousee. Lasten jälkeen sain vielä kilot tippumaan, mutta nyt kun olen 40+ niin ei ole helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Just katsoin jotain kuvia uimarannalta Helsingissä 50-luvulla. Ne ihmiset oli ihan saman muotoisia kuin nytkin. Yli 40-vuotiaat naiset oli mallia emäntä silloinkin. Vaatteet vaan oli erilaisia.

Laskeskelin myös, että olen käynyt 25 vuotta erilaisissa jumpissa pari kolme kertaa viikossa. Silti paino vaan nousee. Lasten jälkeen sain vielä kilot tippumaan, mutta nyt kun olen 40+ niin ei ole helppoa.

Ja höpön löpön, tuon kumoavat jo tilastotkin.

Luultavasti kulutat siellä jumpassa 200-300 kcal ja sitten jumpan jälkeen puputat tuon verran "palauttavaa" tilalle.

sulje silmät

kyllä laihtuminen onnistuu myös syömistä rajoittamatta ilman liikuntaa. Tein sen itse korsetin avulla. Eli teetätin itselleni mittojen mukaan 2 korsettia, jotka olivat tarkoitettu tiukkaan kiristämiseen. Toinen oli päiväkorsetti, toinen yökorsetti. Pidin korsettaja yhtä aamuista puolen tunnin hetkeä lukuunottamatta kokoajan. Tuolloin korsettivapaana hetkenä sain käydä suihkussa, mutta mitään en saanut syödä. Syöminen tapahtui vain korsetti päällä. Normaaleina ruoka-aikoina sain syödä mitä tahansa ja miten paljon tahansa. Toki paljoa en voinut syödä, koska korsetti esti. Välipalat olivat kiellettyjä. Mieheni kiristi korsettini ja valvoi, etten syönyt välipaloja. 

Vierailija kirjoitti:

Just katsoin jotain kuvia uimarannalta Helsingissä 50-luvulla. Ne ihmiset oli ihan saman muotoisia kuin nytkin. Yli 40-vuotiaat naiset oli mallia emäntä silloinkin. Vaatteet vaan oli erilaisia.

Laskeskelin myös, että olen käynyt 25 vuotta erilaisissa jumpissa pari kolme kertaa viikossa. Silti paino vaan nousee. Lasten jälkeen sain vielä kilot tippumaan, mutta nyt kun olen 40+ niin ei ole helppoa.

Ei ne jumpat auta, jos syömiset on pielessä. Ei vanhempana voi syödä samansisältöistä ruokaa kuin nuorena.

Joku jumppa saattaa salakavalasti kasvattaakin painoa, kun ruokahalu nousee ja täytyy syödä ennen ja jälkeen jumpan että jaksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just katsoin jotain kuvia uimarannalta Helsingissä 50-luvulla. Ne ihmiset oli ihan saman muotoisia kuin nytkin. Yli 40-vuotiaat naiset oli mallia emäntä silloinkin. Vaatteet vaan oli erilaisia.

Laskeskelin myös, että olen käynyt 25 vuotta erilaisissa jumpissa pari kolme kertaa viikossa. Silti paino vaan nousee. Lasten jälkeen sain vielä kilot tippumaan, mutta nyt kun olen 40+ niin ei ole helppoa.

Ei ne jumpat auta, jos syömiset on pielessä. Ei vanhempana voi syödä samansisältöistä ruokaa kuin nuorena.

Tämä tahtoo unohtua moneltakin ja sitten lihomisesta syytetään vaihdevuosia ja tyydytään "kohtaloon"

Moni nykyihminen on saavuttanut kriittisen painoindeksin. Kriittisen painoindeksin kohdalla liikkuminen alkaa olemaan jo niin epämiellyttävää, että sen määrä vähenee. Myös verensokeri alkaa heittelemään mikä aiheuttaa kiukkua ja voimakasta näläntunnetta ja se saa syömään enemmän.

Vähemmän liikuntaa + enemmän syömistä = paino lähtee nousuun ja kierre pahenee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttää niitä "syitä" reiluun ylipainoon aina löytyvän, muttei koskaan peilistä 🙄 Aikaisemmin suosikkeja olivat "säästöliekki", ferritiini ja mirtazapin. Mitkä ovat nykyiset suosikki-seliselit - en tiedä. Lieneekö taas löytynyt uusia ihmepillereitä joissa on 20.000 kcal per nappi, nämä selitykset ovat niitä hauskimpia.

Kyllä esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta oikeasti pienentää aineenvaihduntaa. Olen nähnyt miten ihminen lihoo hetkessä kun kilpirauhanen leikataan pois ja toisaalta kuinka ihminen kapenee kun saa oikean annostuksen tyroksiinia.

Minulla kokemus mirtatsapiinista, jota söin unilääkkeenä pienellä annostuksella. Lihoin muutamassa kuukaudessa lähes 10 kg, vaikka söin kuten ennenkin. Jätin lääkkeen pois ja lihominen loppui kuin seinään. Enää en naureskele näille jutuille, että höö höö montako kaloria on yhdessä tabletissa, kun osui omaan nilkkaan. Taitaa ihminen olla vähän monimutkaisempi koneisto kuin "kaloriteoria" esittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään monille nuorille ei ole niin tärkeää näyttää hyvältä eli meidän vanhempien mittapuun mukaan laihalta. Minä ajattelen että se on varmaan vapauttava tunne kun ei tarvitse muokata ulkonäköään muiden odotusten mukaan ja olla ikuisella laihdutuskuurilla kuten äitinsä. 

Tokihan nykyisin löytyy toistakin ääripäätä, jossa itsensä muokkaus on lähtenyt täysin lapasesta.

Jos syö järkevästi niin mitään ikuisia laihdutuskuureja ei tarvita. Tuo on muutenkin kumma olettamus, että hoikkien elämä on kärsimystä ja kieltäytymisiä. Ei se ole, kun se on itsestäänselvyys että niitä "herkkuja" ei syödä joka päivä. 

Tämäpä. Eikä tarvi käydä salilla tai juoksemassa, ihan kohtuullinen liikunta riittää. Osa vaan mielummin mässyttää ja keksii tekosyitä miksi on lihava.

Mitä tarkoitat mässyttämisellä? Sitä että syö useammin kuin 2 x pv? Kuinka usein itse sitten syöt?

Itse olen aina harrastanut liikuntaa erittäin runsaasti ja se on mielestäni kohtuullinen määrä. Olinpa sitten hoikka tai ylipainoinen, rakastan liikuntaa ja terveellistä ruokaa eikä ne tuota minulle kärsimystä tai kieltäymystä.

Jos liikunta on jollekin kärsimystä niin kannattaa kokeilla jotain toista lajia.

Syön muutaman kerran vuorokaudessa, nälän mukaan, ihan normaalisti. Mässyttämisellä tarkoitan sitä että syödään herkkuja, aivan liian usein ja hirveitä määriä, yleensä samalla tuijottaen jotain hömppäohjelmia telkasta. Koko ilta menee leppoisasti sohvalla. Tuntuu että tosi monet naiset harrastaa tätä ja sit naureskellaan kun tuli syötyä kokonainen purkki Pringlesejä tai litran jäätelöpaketti samalla ja ihmetellään kun vaatteet ei mahdu päälle. Yäh. Ei ihmekään että monet on hirveitä muodottomia palloja.

Ei liikunnan ja terveellisen ruuan pitäisikään olla mitään kärsimystä vaan ihan tavallista elämää.

Kannattaa huomioida ennen kuin haukkuu että kaikki ylipainoiset eivät mässytä, eivät syö herkkuja eikä katso hömppäohjelmia, ei syö pringlesejä eikä litraa jäätelöä.

En syö nälän mukaan, syön vasta sitten kun vatsa on kurninut monta tuntia. Syön niin pieniä annoksia että nälkä ei lähde. .-----Ennen nukkumaanmenoa pieni kulhollinen papupataa ja raasteita.

Mutta kuinka usein? 20x pieni annos =1 jätti iso annos.

Vierailija kirjoitti:

Täällä syytetään lautasia, ravintoloita, annoksia, hormoneita, lisäaineita ja ties mitä, mutta eikös meistä jokainen ole se joka on laittanut suuhunsa sellaisen määrän ruokaa kuin sinne on laitettu? :D

Eli peilin eteen vain ja syy ylipainoon on nähtävissä. :D

No en tiedä onko kyse aina syyttämisestä. Itse ainakin huomaan, että on miellyttävämpää syödä sama kohtuullisen kokoinen annos pieneltä lautaselta, jolloin se näyttää "kunnolliselta", jollain pizzalautasella sama määrä näyttää mitättömältä. Jos asian voi tehdä helpommin ja mukavammin, teen niin, itsekurin varaan niihin hetkiin, kun sitä oikeasti tarvitsee. Käytännössähän karkkien ostamiseen vaikuttaa sekin miten ne on kaupassa sijoiteltu ym. markkinointi eli kyllä nämä jutut vaan vaikuttavat ainakin noin väestötasolla ja kyllä kannattaisi ottaa kaikki konstit käyttöön, jotta lihominen loppuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just katsoin jotain kuvia uimarannalta Helsingissä 50-luvulla. Ne ihmiset oli ihan saman muotoisia kuin nytkin. Yli 40-vuotiaat naiset oli mallia emäntä silloinkin. Vaatteet vaan oli erilaisia.

Laskeskelin myös, että olen käynyt 25 vuotta erilaisissa jumpissa pari kolme kertaa viikossa. Silti paino vaan nousee. Lasten jälkeen sain vielä kilot tippumaan, mutta nyt kun olen 40+ niin ei ole helppoa.

Ei ne jumpat auta, jos syömiset on pielessä. Ei vanhempana voi syödä samansisältöistä ruokaa kuin nuorena.

Tämä onkin yksi syy siihen miksi näitä pöydän kokoisia pizzoja ei kannattaisi opetella ikinä syömäänkään, niistä on vaikea päästä eroon. Kyllä nuorenakin sen energiamäärän saa täyteen terveellisellä ruoalla, syö vain hieman enemmän. Täällä näkee joskus kammottavia keskusteluja siitä miten etenkin teinipojat saavat mamman mielestä syödä ihan mitä vaan, roskaruokaa päivästä toiseen, koska kasvuunhan se menee. Parikymppisestä eteenpäin sillä ruokavaliolla kasvaa vain leveys ja on vaikea opetella ihan uudet tavat.

Kun lauantaisin katsoo miten lihavat mammat lapioivat silmät kiiluen irtokarkkia kilometrin pituisesta hyllystä jättimäisiin säkkeihin.... :O

Syödään ja juodaan LIIKAA, eikä liikuta.

Ihmiset ovat tottuneet esim. makeaan. Mielestäni siinä pätee sama kuin suolassakin eli jos suolan määrää vähentää pikku hiljaa, makuaisti tottuu ja lopulta entisenkaltainen ruoka maistuisi vain tosi suolaiselta. Valitettavasti se toimii tietysti toiseenkin suuntaan. Ennenkin on syöty paljon pullaa, monessa perheessä ihan päivittäin, mutta ei ole silti lihottu. Kun vertaa isoäidin leivontaohjeita nykyisiin, ero on suuri. Ennen esim. suklainen leipomus tarkoitti paria ruokalasikallista kaakaojauhetta,  nyt se tarkoittaa levykaupalla sulatettua suklaata, sekä tummaa että vaaleaa, suklaahippuja ja kaakaojauhetta. Monet ohjeet ovat todella överimakeita ja raskaita.

Suomeen pitäisi rakentaa lihavan todistajien valtakuntasaleja.

Vierailija kirjoitti:

Ylipainoisilla naisilla on oikeus olla uimarannalla, kuin kenellä tahansa. Mitä se sua haittaa, älä kyylää koko ajan. Mites nää miesvalaat?

Tietääkseni ketään ei ole kielletty olemasta uimarannalla?

Eihän tämä ollut keskustelun pointti. Se koira älähtää

T. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään monille nuorille ei ole niin tärkeää näyttää hyvältä eli meidän vanhempien mittapuun mukaan laihalta. Minä ajattelen että se on varmaan vapauttava tunne kun ei tarvitse muokata ulkonäköään muiden odotusten mukaan ja olla ikuisella laihdutuskuurilla kuten äitinsä. 

Tokihan nykyisin löytyy toistakin ääripäätä, jossa itsensä muokkaus on lähtenyt täysin lapasesta.

Jos syö järkevästi niin mitään ikuisia laihdutuskuureja ei tarvita. Tuo on muutenkin kumma olettamus, että hoikkien elämä on kärsimystä ja kieltäytymisiä. Ei se ole, kun se on itsestäänselvyys että niitä "herkkuja" ei syödä joka päivä. 

Tämäpä. Eikä tarvi käydä salilla tai juoksemassa, ihan kohtuullinen liikunta riittää. Osa vaan mielummin mässyttää ja keksii tekosyitä miksi on lihava.

Mitä tarkoitat mässyttämisellä? Sitä että syö useammin kuin 2 x pv? Kuinka usein itse sitten syöt?

Itse olen aina harrastanut liikuntaa erittäin runsaasti ja se on mielestäni kohtuullinen määrä. Olinpa sitten hoikka tai ylipainoinen, rakastan liikuntaa ja terveellistä ruokaa eikä ne tuota minulle kärsimystä tai kieltäymystä.

Jos liikunta on jollekin kärsimystä niin kannattaa kokeilla jotain toista lajia.

Syön muutaman kerran vuorokaudessa, nälän mukaan, ihan normaalisti. Mässyttämisellä tarkoitan sitä että syödään herkkuja, aivan liian usein ja hirveitä määriä, yleensä samalla tuijottaen jotain hömppäohjelmia telkasta. Koko ilta menee leppoisasti sohvalla. Tuntuu että tosi monet naiset harrastaa tätä ja sit naureskellaan kun tuli syötyä kokonainen purkki Pringlesejä tai litran jäätelöpaketti samalla ja ihmetellään kun vaatteet ei mahdu päälle. Yäh. Ei ihmekään että monet on hirveitä muodottomia palloja.

Ei liikunnan ja terveellisen ruuan pitäisikään olla mitään kärsimystä vaan ihan tavallista elämää.

Kannattaa huomioida ennen kuin haukkuu että kaikki ylipainoiset eivät mässytä, eivät syö herkkuja eikä katso hömppäohjelmia, ei syö pringlesejä eikä litraa jäätelöä.

En syö nälän mukaan, syön vasta sitten kun vatsa on kurninut monta tuntia. Syön niin pieniä annoksia että nälkä ei lähde. .-----Ennen nukkumaanmenoa pieni kulhollinen papupataa ja raasteita.

Mutta kuinka usein? 20x pieni annos =1 jätti iso annos.

2-3 kertaa päivässä. Nyt pyrin max 1200 kcal dieettin kun muu ei auta. Tänään vuorossa papupata noin 300 kcal, illalla tofuwokki alle 500 kcal, lisäksi kasviksia. ja puuro jos ei saa nälältä nukuttua. Liikuntaa harrastan monenlaista ja se onkin minun työ.

On kyllä kova nälkä nytkin mutta ei kait se auta kuin naurista nakertaa. Se onkin minun herkkua.