Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat käyttävät kovasti vaivaa keksiäkseen vauvoille toiset nimet, vaikka toisia nimiä ei käytetä mihinkään
12.08.2019 |
On hienoa ristiäisissä sanoa, että meillä on nyt "Jessica Tiara Eleonoora", mutta käytännössä ne toiset nimet unohtuvat heti ristiäisten jälkeen eikä niitä huomaa muusta kuin henkilöllisyystodistuksesta ym. virallisista papereista.
En ymmärrä mitä järkeä on antaa lapsille toisia nimiä.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvallisuuskysymys. Kun on Matti Virtanen ja Matti Virtanen, voi paremmin varmistaa kumpi on kyseessä, jos toinen on Matti Eemeli Virtanen ja toinen Matti Arhippa Virtanen.
Jos on viisi Matti Eemeli Virtasta, niin mitäs sitten?
Oikeasti tuota varten on keksitty - tadaa - henkilötunnus.
"Onko henkilö 010191-123A paikalla?"
Juu ei.
Kuka nyt kysyisi jonkun palaverin alkaessa, että onko Pekka Erkki Valdemar Koskinen paikalla?
Kyllä se joka tapauksessa kysytään onko Pekka Koskinen paikalla.
Ja jos niin huono tsägä käy, että paikalla on kaksi Pekka Koskista, niin kyllä se siinä selviää koko juttu ilman toisia nimiäkin.
Toinen nimi on kätevä eImerkiksi sähköpostiosoitteissa. Jos firmassa on samannimisiä, niin toisen nimen avulla on helppo valita oikea henkilö.
Normaalissa kirjepostissa toinen nimi on myös tärkeä. Varsinkin virallisissa posteissa on tärkeää, ettei avaa toiselle henkilölle osoitettua kirjettä. Postiosoite voi olla sama tai posti voi olla jaettu väärään osoitteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, kun yksinimisyys ei aiheuta vakavia haittoja muualla, mutta Suomen pienenpienessä väestössä on aivan hirveät riskit, jos Eemeleitä on kaksi.
Muualla ongelma on vielä isompi. Suomen kielialue on onneksi pieni ja väestömäärä vähäinen, joten nimiongelmia on suhteellisen vähän.
Meidän pojalla on kolme etunimeä. Ennen nimenantoa oli kaksi vahvaa ehdokasta etunimeksi, minä olisin halunnut toisen ja mieheni tietysti sen toisen. Edellisenä iltana heitimme kolikkoa, ja minä hävisin. Poikamme sai kuitenkin ne molemmat nimet ja väliin vanha, kaunis suomalainen, miehen suvussa kulkenut nimi, joka on myös mieheni toinen nimi ja mieheni isän etunimi. Siksi kolme nimeä 😁
Pojan opettajakin alakoulussa sanoi, että kuninkaallinen nimi, kun lausui nimen vahn.vartissa. Nimet ovat ihan suomalaisia, mutta muodostavat kauniin yhdistelmän. Kolmannenkin nimen halusin "suomalaiseksi" tyyliin Eerik eikä Erik, vaikka pojallani on minun Suomessa melko harvinainen ruotsalainen sukunimi.
Vierailija kirjoitti:
No luulenpa, että ainakin ne kaksi "Matti Virtasta", jotka yläasteaikoinani olivat luokkaa ylempänä samalla luokalla, olivat ihan tyytyväisiä toisiin nimiinsä ainakin silloin kun nimenhuutoa pidettiin: "Matti A. Virtanen" ja "Matti T. Virtanen".
Tunnen muuten monia, jotka käyttävät tai ovat jossain vaiheessa käyttäneet toista nimeään puhuttelunimenään.
PArasta olisi palata siihen vanhaan tapaan, jossa toinen nimi oli Isän nimi. Tyyliin Tytti Matintytär Loivaperä. Tässä henkilöstä paljastuu paljon enemmän tietoa jo pelkän nimen perusteella, kun etenkin pienemmillä paikkakunnilla on hyvin mahdollista, että monet tuntevat Tytin isän.
Tarvitaanhan sitä toista nimeä kun pitää tosissaan torua lasta.
Mikä ihmeen etupulpetin...? Luuletko että satunnainen assari tuntee kaikki tiedekunnan opiskelijat? Ja aulassa yleensä isona lössinä niitä kuoria odotellaan.