Lue keskustelun säännöt.
Te jotka muistatte elämäänne kun Tshernobyl-onnettomuus tapahtui -86. Mitä te jouduitte silloin tekemään?
Tuossa toisessa ketjussa ihmiset muisteli, että piti ottaa joditabletteja kun Tshernobyl posahti. Ei saanut mennä pariin päivään ulos ja kun sai niin piti mennä jossain sadevarusteissa laskeuman takia.
Muistaako joku oikeasti tuollaista? Pitikö silloin todella olla Suomessa pari päivää sisällä tai ottaa tabletteja? Tai oliko joku muu juttu mitä piti tehdä arjesta poiketen tai ei saanut tehdä sen säteilyn tai laskeuman takia?
Itse olin silloin 8-vuotias, asuimme Helsingissä enkä muista että olisi ollut mitään muuta ihmeellistä kuin että ei saanut sen jälkeen syödä sieniä eikä kalaa.
Kommentit (892)
Joditabletteja ei kyllä todellakaan otettu Suomessa yleisellä tasolla! Joku hysteerinen on voinut itse päättää ottaa, mutta ihmettelen kyllä kovasti koska mm. koko onnettomuuden vakavuus tuli tietoon vasta pitkällä aikajänteellä ja itse onnettomuudestakin hyvän aikaa (yli viikko) sen tapahduttua.
Eikä joditabletteja todellakaan pidä ottaa ilman viranomaisten kehotusta koska jodia ei tuosta vain napsita huvikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo omaan elämään vaikuttanut oikein mitään. Toki uutinen oli suuri ja monet menivät paniikkiin, vähän turhaankin.
Joditabletteja ei otettu, sieniä ja marjoja kehotettiin välttämään. Uutisointi Suomessa tuli vähän myöhässä, säteilymittausten arvoista kun tuli tieto STUKille vasta maanantaina. Virkamieslakko hidasti tiedon etenemistä.
Epäilen tuota joditablettien ottamista myös siitä syystä, että siihen aikaan joditabletteja ei ollut apteekeissa yleisesti saatavilla. Niitä oli vain viranomaisilla ja lisäksi niitä oli jaettu joihinkin suomalaisten ydinvoimaloiden lähellä oleviin talouksiin.
Onnettomuuden jälkeen sitten viranomaiset totesivat, että jos tabletteihin tulisi tarve, niin viranomaiset eivät mitenkään pystyisi jakamaan niitä väestölle tarpeeksi nopeasti. Niinpä päätettiin tuoda tabletit myyntiin apteekkeihin, ja ihmisiä suositeltiin hankkimaan niitä koteihinsa.
Ei tehty yhtään mitään. Silloin oli upea helle ja ihmiset olivat ulkona aurinkoa ottamassa.
Meniköhän siinä muutama viikko ennen kuin alkoi tihkua jotain tietoa, että Neuvostoliitossa on ehkä jokin räjähdys ollut.
Olin 26-vuotias silloin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tehty yhtään mitään. Silloin oli upea helle ja ihmiset olivat ulkona aurinkoa ottamassa.
Meniköhän siinä muutama viikko ennen kuin alkoi tihkua jotain tietoa, että Neuvostoliitossa on ehkä jokin räjähdys ollut.Olin 26-vuotias silloin.
Onnettomuus tapahtui 26.4. varhain aamulla. Siitä kerrottiin Suomen TV-uutisissa 28.4. Uutislähetykset ovat Ylen Elävässä arkistossa, joten voit itse tarkistaa päivämäärät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kovin moni "muistaa" joditablettien oton, niin veikkaan että muistavat väärin. Joditableteista alettiin vasta toden teolla puhumaan Tsernobylin jälkeen eikä niitä ennen sitä ollut saatavissakaan, ja moni hankki ne Sosnovyi Borin säikähdyksen jälkeen. Viimeksi tabut loppuivat apteekista kun Fukushimassa posahti.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 32 ja en kyllä mitään joditabletti showta muista. Joku tapaus oli kun joditabletit loppui apteekista vähän kuin wc-paperi kun vähittäiskauppa uhkaa lakolla, mutta se eiä ollut Tshernobyl.
Kuten moneen kertaan täälläkin kerrottu "Suomeen ei tullut hiukkastakaan" , en muista kauanko kesti kun sitten tunnustettiin, että ehkä jotain kuitenkin meillekin laskeutui niin että jos ette niitä marjoja. Oliko marjoja myynnissä, en muista väittäisin että oli.
Olin itse pamaus iltana ulkona ja kuulin siitä palauttuani n.23 aikoihin. Seuraavana vuonna syntyi terve lapsi. Ulkoilulla ja lapsella ei ole yhteyttä huom.
Mies oli ystävineen Pohjois-Italiassa viikko Tshernobylin jälkeen ja söivät mm.mansikoita, Hieman kuulemma mietitytti, mutta mansikat voittivat.Onnettomuus tapahtui lauantaina ja radioaktiivista aineksreta kesti 1 vrk saapua Suomeen kilometrin korkeudessa ilmavirtauksen mukana . Ne paikat joissa tuolloin satoi saastuivat pahiten. Suomessa siitä uutisoitiin 2, 5 vrkn kuluttua?
Mitä kummaa siinä on? 1,5 vrk kuulostaa melko hyvältä vasteajalta tuon ajan oloissa.
Otetaan huomioon vielä päällä ollut virkamieslakko.
Huvittaa vaan, että ihmiset muistelevat missä olivat onnettomuuden sattuessa ja tämäkin muistaa samana iltana siitä kuulleensa. Kuitenkin koko laskeuma tuli Suomeen vasta vuorokauden kuluttua niin, että sitä radioaktiivisuutta oli edes mitattavissa . Tästä meni sitten vielä 1, 5 vrk uutisointiin. Pointti olikin, että muistelevatko ihmiset ,mitä tekivät onnettomuuspäivänä vai sitä mitä tekivät sinä päivänä kun asiasta uutisoitiin. Mitä väliä sillä on oliko ulkona vai sisällä onnettomuuspäivänä kun se radioaktiivinen aines oli vasta tulossa tännepäin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tehty yhtään mitään. Silloin oli upea helle ja ihmiset olivat ulkona aurinkoa ottamassa.
Meniköhän siinä muutama viikko ennen kuin alkoi tihkua jotain tietoa, että Neuvostoliitossa on ehkä jokin räjähdys ollut.Olin 26-vuotias silloin.
Paskapuhetta. Olet varmaan ollut kännissä ne muutamat viikot, jos vasta silloin on alkanut sulle tihkua jotain tietoa. Me muut kuulimme siitä kaksi päivää räjähdyksen jälkeen.
Ei siinä juuri mitään erityistä tehty. Tieto onnettomuudesta tuli monta päivää viiveellä kun Neuvostoliitto yritti olla vaan hiljaa tapahtuneesta.
Joditabletteja suositeltiin otettavaksi. Sieniä ei saanut syödä. En vieläkään osta venäläisiä sieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tieto vasta parin päivän päästä,olin 24 ja ulkoilutin koiraa,pieni sade roppas minut ja olin pieniä punaisia pilkkuja täys,luulin että olin lonkerolle allerginen,saunas kävin myöhemmin ja pilkut hävis,ja uutisista tuli tietoo ja laskeumien reittei,tuli vissii osuma,eikä mulla säteile vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tehty yhtään mitään. Silloin oli upea helle ja ihmiset olivat ulkona aurinkoa ottamassa.
Meniköhän siinä muutama viikko ennen kuin alkoi tihkua jotain tietoa, että Neuvostoliitossa on ehkä jokin räjähdys ollut.Olin 26-vuotias silloin.
Onnettomuus tapahtui 26.4. varhain aamulla. Siitä kerrottiin Suomen TV-uutisissa 28.4. Uutislähetykset ovat Ylen Elävässä arkistossa, joten voit itse tarkistaa päivämäärät.
Muistan että puhuttiin tästä silloin kavereiden kanssa vappuna tosi paljon. Oltiin teinejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leningradin läheisyydessä olevassa Sosnobyi Borissa tapahtui v 1993 keväällä jonkinlainen vuoto.Tästä ilmoitettiin heti.Kumma kyllä.Tieto levisi nopeasti ja ryhdyttiin toimenpiteisiin varmuuden vuoksi.Esim.päiväkodissa Helsingissä jossa itse olin töissä pidettiin sinä päivänä lapset sisällä,ikkunat suljettiin ja kaikkialla kehoitettiin välttämään vesilätäköissä leikkimistä.Oli kai maaliskuu ja lumi alkanut sulaa.Pian ilmoitettiin, ettei onnettomuus ollut niin paha kuin aluksi pelättiin.Luulen, että nämä muistikuvat suljetuista ikkunoista, sadetakeista, vesilammikoista ym.liittyvät paljon tähän onnettomuuteen.
Varmaan joo moni muistelee tuota jälkimmäistä tapausta.
Tshernobylin jälkeen eri valtioiden välistä yhteistyötä säteilyasioissa parannettiin. Suomeakin oli moitittu, kun ei Ruotsiin oltu tiedotettu, että meillä on havaittu kohonneita säteilyarvoja. Olivat sielläkin mitanneet kohonneita arvoja ja luulleet, että nyt on heidän jossain omassa voimalassaan häikkää.
Minä en muista tuota jälkimmäistä lainkaan. Sosnovyi Borin nimi on tuttu, mutta tuollaisesta tapahtumasta ei ole mitään muistikuvaa, vaikka olin 13-vuotias keväällä 1993. Tshernobylin tapauksen muistan hyvin. Vähän epäilyttää, että olisiko silloin 1993 ollut paljon toimenpiteitä, kun en edes muista koko juttua. No, ehkä jossain on ollut.
Sama täällä. Itse olin -93 15-vuotias enkä muista koko onnettomuutta. Tunnistan tuon nimen kyllä paikannimenä Venäjältä, mutta en ole kuullutkaan onnettomuudesta. Yritin selata googlesta aiheen uutisointia ja että pitikö ottaa joditabletit mutta sellaista uutista ei löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä juuri mitään erityistä tehty. Tieto onnettomuudesta tuli monta päivää viiveellä kun Neuvostoliitto yritti olla vaan hiljaa tapahtuneesta.
Joditabletteja suositeltiin otettavaksi. Sieniä ei saanut syödä. En vieläkään osta venäläisiä sieniä.
Ei todellakaan suositeltu joditabletteja. Yksikään viranomainen ei missään Suomessa suositellut. Tarkistin asian äsken useammasta uutislähteestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En joutunut tekemään yhtään mitään kuten ei kukaan muukaan Suomessa. Toki jotkut hörhöt varoittelivat tuona keväänä lapsia leikkimästä puroissa ja ojissa.
Säteilyn annosnopeus ei Pohjoismaissa noussut lähellekään suojautumistoimia edellyttävää tasoa. Korkein Suomessa mitattu annosnopeus oli viisi mikrosieverttiä tunnissa, joka vastaa matkustajalentokoneessa matkalentokorkeudessa vallitsevaa säteilytasoa.
Väestönsuojelutoimia edellyttävää säteilytasoa ei saavutettu missään Neuvostoliiton ulkopuolella, ei myöskään Suomessa. Myöskään ympäristövaikutuksia ei ole havaittu.
Heti onnettomuuden jälkeen Suomessa rajoitettiin määräaikaisesti karjan laidunruokintaa, jotta lyhytikäiset radioaktiiviset aineet eivät päätyisi maitoon ja lihaan. Samoin suomalaisia kehotettiin olemaan syömättä ylen määrin sieniä, marjoja ja muita luonnontuotteita silloin, kun ne oli poimittu paljon laskeumaa saaneilta alueilta.
Vuonna 2017 Process Safety and Environmental Protection -lehden erikoisnumerossa julkaistiin tutkimus, jota johti prof. Philip Thomas Bristolin Yliopistosta UK:ssa ja johon osallistuivat Manchesterin ja Warwikin yliopistot sekä Lontoon avoin yliopisto. Tutkimuksen mukaan toista evakuointia vuonna 1990, joka koski 220 000 ihmistä, ei voida pitää perusteltuna nykytiedon perusteella, koska evakuoinnista aiheutui ihmisille enemmän haittaa kuin siitä oli hyötyä. Ilman evakuointia edes kaikkein pahiten saastuneella alueella asuneiden 900 ihmisen laskennallinen elinajanodote olisi lyhentynyt tutkimuksen mukaan maksimissaan vain noin 3 kuukautta.
Vertailun vuoksi asuminen Lontoossa lyhentää elinajanodotetta 4,5 kuukautta ilmansaasteiden vuoksi ja vastaavasti Manchesterissa asuminen lyhentää 3,3 vuotta elinajanodotetta verrattuna pohjois-Lontooseen. Blackpooliin syntyvän pojan elinajanodote on 8,6 vuotta lyhyempi kuin Lontoon Kensingtonissa.
Ensimmäisenä vuonna onnettomuuden jälkeen alueen kasvillisuudessa ilmeni selviä säteilyvaikutuksia, erityisesti kasvun hidastumista. Seuraavaan kevääseen mennessä luonto oli kuitenkin palautunut ennalleen. Nykyisin yleinen säteilytaso alueella ei poikkea luonnossa normaalisti esiintyvästä vaihteluvälistä. Onnettomuuspaikan luonto on nykyisin toipunut jopa onnettomuutta edeltänyttä tilaa rikkaammaksi.
Normaali ihmisen toiminta on alueella käytännössä pysähtynyt. Sen seurauksena luonto on vallannut ihmisen käytössä olleita alueita ja ympäristö on kokonaisuudessaan palannut lähemmäs luonnontilaa. Populaatiot ja monimuotoisuus ovat lisääntymässä. Monet eläin- ja kasvilajit ovat yleistyneet, ja eräitä harvinaisia lajeja on palannut alueelle. Alueen luonnolle onnettomuudesta on ollut siis hyötyä kun ihmisen luontoa tuhoava eläminen alueella on lakannut.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 32 ja en kyllä mitään joditabletti showta muista. Joku tapaus oli kun joditabletit loppui apteekista vähän kuin wc-paperi kun vähittäiskauppa uhkaa lakolla, mutta se eiä ollut Tshernobyl.
Kuten moneen kertaan täälläkin kerrottu "Suomeen ei tullut hiukkastakaan" , en muista kauanko kesti kun sitten tunnustettiin, että ehkä jotain kuitenkin meillekin laskeutui niin että jos ette niitä marjoja. Oliko marjoja myynnissä, en muista väittäisin että oli.
Olin itse pamaus iltana ulkona ja kuulin siitä palauttuani n.23 aikoihin. Seuraavana vuonna syntyi terve lapsi. Ulkoilulla ja lapsella ei ole yhteyttä huom.
Mies oli ystävineen Pohjois-Italiassa viikko Tshernobylin jälkeen ja söivät mm.mansikoita, Hieman kuulemma mietitytti, mutta mansikat voittivat.Onnettomuus tapahtui lauantaina ja radioaktiivista aineksreta kesti 1 vrk saapua Suomeen kilometrin korkeudessa ilmavirtauksen mukana . Ne paikat joissa tuolloin satoi saastuivat pahiten. Suomessa siitä uutisoitiin 2, 5 vrkn kuluttua?
Mitä kummaa siinä on? 1,5 vrk kuulostaa melko hyvältä vasteajalta tuon ajan oloissa.
Otetaan huomioon vielä päällä ollut virkamieslakko.Huvittaa vaan, että ihmiset muistelevat missä olivat onnettomuuden sattuessa ja tämäkin muistaa samana iltana siitä kuulleensa. Kuitenkin koko laskeuma tuli Suomeen vasta vuorokauden kuluttua niin, että sitä radioaktiivisuutta oli edes mitattavissa . Tästä meni sitten vielä 1, 5 vrk uutisointiin. Pointti olikin, että muistelevatko ihmiset ,mitä tekivät onnettomuuspäivänä vai sitä mitä tekivät sinä päivänä kun asiasta uutisoitiin. Mitä väliä sillä on oliko ulkona vai sisällä onnettomuuspäivänä kun se radioaktiivinen aines oli vasta tulossa tännepäin?
Mikä tässä on huvittavaa. Tapahtumasta on yli 30 vuotta aikaa ja useimmat muistelijat ovat olleet tapahtuma-aikaan lapsia.
Hiekkalaatikkosesonki oli just avautunut ja kiellettiin hiekkalaatikko koko vuodeksi. Samoin ei saanu syödä marjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leningradin läheisyydessä olevassa Sosnobyi Borissa tapahtui v 1993 keväällä jonkinlainen vuoto.Tästä ilmoitettiin heti.Kumma kyllä.Tieto levisi nopeasti ja ryhdyttiin toimenpiteisiin varmuuden vuoksi.Esim.päiväkodissa Helsingissä jossa itse olin töissä pidettiin sinä päivänä lapset sisällä,ikkunat suljettiin ja kaikkialla kehoitettiin välttämään vesilätäköissä leikkimistä.Oli kai maaliskuu ja lumi alkanut sulaa.Pian ilmoitettiin, ettei onnettomuus ollut niin paha kuin aluksi pelättiin.Luulen, että nämä muistikuvat suljetuista ikkunoista, sadetakeista, vesilammikoista ym.liittyvät paljon tähän onnettomuuteen.
Varmaan joo moni muistelee tuota jälkimmäistä tapausta.
Tshernobylin jälkeen eri valtioiden välistä yhteistyötä säteilyasioissa parannettiin. Suomeakin oli moitittu, kun ei Ruotsiin oltu tiedotettu, että meillä on havaittu kohonneita säteilyarvoja. Olivat sielläkin mitanneet kohonneita arvoja ja luulleet, että nyt on heidän jossain omassa voimalassaan häikkää.
Minä en muista tuota jälkimmäistä lainkaan. Sosnovyi Borin nimi on tuttu, mutta tuollaisesta tapahtumasta ei ole mitään muistikuvaa, vaikka olin 13-vuotias keväällä 1993. Tshernobylin tapauksen muistan hyvin. Vähän epäilyttää, että olisiko silloin 1993 ollut paljon toimenpiteitä, kun en edes muista koko juttua. No, ehkä jossain on ollut.
Sama täällä. Itse olin -93 15-vuotias enkä muista koko onnettomuutta. Tunnistan tuon nimen kyllä paikannimenä Venäjältä, mutta en ole kuullutkaan onnettomuudesta. Yritin selata googlesta aiheen uutisointia ja että pitikö ottaa joditabletit mutta sellaista uutista ei löytynyt.
Ei pitänyt eikä saanut. Hyvin nopeasti havaittiin, että vaaraa ei käytännössä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä juuri mitään erityistä tehty. Tieto onnettomuudesta tuli monta päivää viiveellä kun Neuvostoliitto yritti olla vaan hiljaa tapahtuneesta.
Joditabletteja suositeltiin otettavaksi. Sieniä ei saanut syödä. En vieläkään osta venäläisiä sieniä.
Ei todellakaan suositeltu joditabletteja. Yksikään viranomainen ei missään Suomessa suositellut. Tarkistin asian äsken useammasta uutislähteestä.
Ei suositeltu ja paha olisi ollut suositellakaan, kun niitä ei ollut saatavillakaan. Vasta Tsernobylin jälkeen jodia alkoi saada apteekeista ja niitä suositeltiin ostamaan kotiin.
Monilla on ihan kummallisia muistoja.
Olin 12v ja silloin asuttiin laskeuma-alueella 1, joditabletteja ei syöty mielestäni. Isä niistä kyllä puhui ja saattoi ostaa niitä, mutta mielestäni ei syöty. Marjoista ja sienistä kuulin aikuisten puhuvan, mutta muuten asia ei vaikuttanut mitenkään. Nykyiselle asuinalueelle on muutettu 6v onnettomuuden jälkeen, laskeuma-alueella 4 ja omat lapset ovat täällä syntyneet. En ole tullut ajatelleeksi koskaan täällä tarkemmin laskeumalukuja.
Aiti ei paastanyt sateella ulos, sen vuoden vihannesmaa ja marjat meni omalta tontilta kompostiin eika ruuaksi, ja poronlihaa, kotimaista kalaa ja sienia ei syoty sina vuonna ollenkaan.