Lue keskustelun säännöt.
Hain apua vaikeaan elämäntilanteeseen ja siitä seurasi lastensuojeluilmoitus
08.08.2019 |
Perheestäni kuoli kolme ihmistä lyhyen ajan sisällä ja hain keskusteluapua mielenterveyspalveluista. Taustalla oli vielä raskaat vuodet lapsen isän kanssa, joka teki useita perättömiä lasuja joista seurasi raskaat selvittelyt, vaikka mitään todellista huolta ei ollutkaan. Kerroin tästäkin sairaanhoitajalle jota tapasin. Kerroin miten koin nuo ilmoitukset raskaasti ja miten suuri kynnys oli hakea nyt apua, koska pelkään että terveydenhuollosta tehdään uusi ilmoitus. Tiedot menevät isälle, ja tästä on seurannut julkinen riepottelu jossa isä on leimannut minut hulluksi. Tiedän tämän, koska olin aiemmin hakenut apua unettomuuteen kun äitini oli juuri menehtynyt. Isä riemuitsi "todisteista" että olen hullu ja pimeä enkä ole sopiva vanhemmaksi.
Nyt sain tietää että tuo hoitokontaktini, sairaanhoitaja, oli tehnyt ilmoituksen jossa kertoo surustani ja menetyksistäni. Olen todella pettynyt toimintaan. En enää koskaan pyydä apua ellei ole todellinen hätätilanne. Suru on helpottanut ja pystyn hyvin toimimaan arjessa nykyään, mutta nuo ilmoitukset ovat kaataneet uuden stressin niskaani. Isä ei ole ollut missään yhteydessä lapseensa kolmeen vuoteen, mutta ilmoitukset menevät hänelle siksi koska on huoltaja. Nämä minun terveysasioideni selvittelyt hänelle ovat kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Se kiusaamisen ja riepottelun määrä on kohtuuton.
Kommentit (450)
Toivoisin että kukaan ei lisäänny enää tässä maassa. On tämä sairasta ettei mitään rajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon todella että suomalaisten perheiden mitta tulee oikeasti täyteen tätä alennusta joka tuutista pursuavaa lasusontaa ja se täten loppuu. Laittakaa nyt hyvät ihmiset se kampanja alulle, tämän perheiden vainoamisen ja pakolla ”auttamisen” on loputtava. Mikä ihme tässä kaikessa on takana? Miksi te lasun sossut olette ylikuormittuneita. Osaatteko edes tähän yksinkertaiseen kysymykseen vastata. Tyhmempää ammattikuntaa saa hakea. Tyhmempiä lainsäätäjiä saa hakea. Kokonaisuutta kun katsoo ja kaivaa vähän pinnan alta niin kyllä on mätäpaiseita täynnä.
Mutta hei, Pahat saa palkkansa, ennemmin tai myöhemmin. En haluaisi olla viimeisellä tuomiolla pipilä en orpo enkä varsinkaan lasun sossu."Mikä tässä kaikessa on takana?"
Vastaus: Raha €£$
Iso bisnes pyörii näiden lasten ympärillä.
Et taida ymmärtää miten kalliiksi jokainen sijoitettu tulee kunnalle. Siitä on bisnes kaukana.
Et taida paljon uutisia lukea. Huostaanotto on mitä kannattavinta bisnestä nykyään.
Suuri tappio kunnille
Ei ole. Valtio maksaa huostaanottokulut. Kunta maksaa ne varhaiset ns tukitoimet yms. Siksihän tässä on tää vinouma, että huostaanottoon päädytään kun aiemmin säästetään.
Et sinä paljon tiedä.
Sinä et tiedä senkään vertaa. Valtio tukee kyllä osan varsinaisista huostaanottokuluista. Mutta kun se lapsi on usein useita vuosia huostaanottetuna eikä valtio siitä korvaa yhtikäs mitään.
Älkää rakkaat ihmiset tehkö ikinä lapsia!!!
Jos olet b-luokan kansalainen, on lähes 100% varmaa, että lapsestasi tehdään jossain vaiheessa lasu. Traumaattinen kokemus myös minulla, vaikkei koskaan johtanut asiakkuuteen. Vieläkin koko tapahtumasarja oksettaa ja ahdistaa. Hyvä kun asiasta saa kertoa, kun muuten ei uskalla!
Minulla jo tämän keskustelun lukeminen on luonut hyvin ristiriitaisen kuvan sossujen toiminnasta ja suuresta vallasta perheisiin nähden. Hyvin surullista luettavaa. Koko lastensuojelu tulisi uudistaa ihan perinjuurin asiakasperhelähtöiseksi: tukea, tukea, tukea. Ei haukkumista, pelottelua ja itsevaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon todella että suomalaisten perheiden mitta tulee oikeasti täyteen tätä alennusta joka tuutista pursuavaa lasusontaa ja se täten loppuu. Laittakaa nyt hyvät ihmiset se kampanja alulle, tämän perheiden vainoamisen ja pakolla ”auttamisen” on loputtava. Mikä ihme tässä kaikessa on takana? Miksi te lasun sossut olette ylikuormittuneita. Osaatteko edes tähän yksinkertaiseen kysymykseen vastata. Tyhmempää ammattikuntaa saa hakea. Tyhmempiä lainsäätäjiä saa hakea. Kokonaisuutta kun katsoo ja kaivaa vähän pinnan alta niin kyllä on mätäpaiseita täynnä.
Mutta hei, Pahat saa palkkansa, ennemmin tai myöhemmin. En haluaisi olla viimeisellä tuomiolla pipilä en orpo enkä varsinkaan lasun sossu."Mikä tässä kaikessa on takana?"
Vastaus: Raha €£$
Iso bisnes pyörii näiden lasten ympärillä.
Et taida ymmärtää miten kalliiksi jokainen sijoitettu tulee kunnalle. Siitä on bisnes kaukana.
Et taida paljon uutisia lukea. Huostaanotto on mitä kannattavinta bisnestä nykyään.
Suuri tappio kunnille
Ei ole. Valtio maksaa huostaanottokulut. Kunta maksaa ne varhaiset ns tukitoimet yms. Siksihän tässä on tää vinouma, että huostaanottoon päädytään kun aiemmin säästetään.
Et sinä paljon tiedä.
Sinä et tiedä senkään vertaa. Valtio tukee kyllä osan varsinaisista huostaanottokuluista. Mutta kun se lapsi on usein useita vuosia huostaanottetuna eikä valtio siitä korvaa yhtikäs mitään.
Google. Katso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kertomassa tilanteessa, jossa paljon lähiomaisia on vaikka kuollut tai muuten perhetilanne on erityisen kuormittava tehdään lastensuojeluilmoitus. Sen merkitys on lähinnä panna vireille erilaisten sosiaalisten apujen hakeminen. Sureva, väsynyt, lamaantunutkin ehkä vanhempi voi tarvita apua päivittäiseen arkeen, jota voidaan perheeseen tuoda vaikkapa kotipalvelulla. Jos lapsia on kotihoidossa, voidaan järjestää päiväkotipaikkoja, jotta vanhempi saa enemmän tilaa huilia ja parannella oloaan. Vanhempaa voidaan ohjata vaikkapa tukiryhmiin tai vertaistuen palveluihin, perheneuvolaan jne. Tällaisissa tilanteissa ei luonnollisestikaan ole syyllisiä, joita etsiä eikä lasun merkitys muutenkaan ole etsiä syyllisiä vaan toimittaa perheeseen tukipalveluja, jotta tilanne kohenisi. Huostaanotto on aina viimesijainen toimi, siihen ei ryhdytä kartoituksessa ikinä. t. ls sossu
Ei tuo ole minkäänlaista auttamista kun tunkeudutaan kysymättä toisen elämään säheltämään.
Ja päivähoitopaikkaan nyt ei tod lastensuojelua tarvita.
Siivoojasta tai lastenhoitajasta puhumattakaan.
Et viitsisi, aikuinen ihminen.
No moni sureva aikuinen tarvitsee tilaa ja rauhaa surra. Sanotaan vaikka, että toinen vanhemmista on kuollut. Ei sen lesken ensimmäisenä huolena ole keitellä lapsille kaurapuurot ja huolehtia niille kuravaatteet päälle pihalle. Kyllä siellä tarvitaan mahdollisuutta, että joku toinen ottaisi lapset, veisi ne vaikka leikkipuistoon muutamaksi tunniksi, jotta leski saa hoitaa kuolinpesän asioita tai vaikka itkeä vapaasti ilman, että pitää varoa, että lapset järkyttyvät. Tuskin se leski myöskään miettii ekana vessan pesua, mutta jonkun sekin on lapsiperheessä silloin tällöin tehdä. Ehkä hän hieman myöhemmin kaipaa omaakin aikaa ja voi olla vaikkapa tukiperhe tarpeen, jonne lapset menevät ehkä kerran kuussa viikonlopuksi. Ehkä niiden isättömien lasten kanssa tulee kasvatuksellisia ongelmia, ehkä lasten suru on hankalaa käsitellä, tarvitaan apua, tukea, jota saa vaikka perheneuvolasta tai kotiin tuodusta perhetyöstä. Jne.
Sanoisinpa, että juuri rutiinit, kuten puuronkeitto on hyvinkin mielessä noissa tilanteissa, auttavat pitämään kiinni arjessa ja järjissään. Toki leski kaipaa aikaa ja tilaa surra, mutta miten lehtiö kourassa sohvannurkassa istuva sossu kynä sauhuten itkuilmeitä kirjaamassa mahdollistaa tämän. Miten sossu vie siinä tilanteessa ulos? Hänhän istuu kirjaamassa ylös asioita omasta tulkinnastaan lähtöisin.
Ei siihen maisteria tarvita viemään lapsia ulos, mutta palvelun myöntämiseen kyllä, jolloin lähihoitaja vie ne lapset ulos ja tulee vielä ylihuomenna uudestaankin.
Sosionomi AMK ei ole maisteri.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä on aina maisteri. Sosionomit eivät ole sosiaalityöntekijöitä.
Näytä tämä kelpoisuusvaatimus jostain virallisesta lähteestä.
Löytyy ihan laista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150817
Suomessa on sosiaalivirastoja joissa 90 prosenttia sosiaalityöntekijöistä on epäpäteviä, sosiaaliohjaajia, lähihoitajia tai opiskelijoita.
Kelpoisuusvaatimus kierretään sillä että nimellisesti yksi pätevä vastaa asiakkaista, mutta oikeasti käytännön työn tekee epäpätevä.
Suomalaisessa lastensuojelussa päätöksiä tekevät pätevät sosiaalityöntekijät ja maisterivaiheen opsikelijat joutuvat hakemaan esim. sijoituspäätöksiin johtavan sosiaalityöntekijän allekirjoituksen. Lähäri tai sosionomi voi työskennellä sosiaalitoimistossa, mutta lastensuojelun päätöksiä hän ei todellakaan tee. Hän voi vaikka tavata alle kouluikäisiä ja leikittää sillä aikaa kun sossu puhuu vanhempien kanssa.
Voi äly hoi. Meilläkin (muu julkinen toimi) on tiettyjä asioita joita vain tietyillä ihmisillä on valta allekirjoittaa. Ongelma onkin siinä, että nämä allekirjoittajat allekirjoittavat paperit edes lukematta niitä, luottaen työntekijään joka ne on valmistellut. Käytännössä päätökset on siis tehnyt tämä työntekijä jolla ei ole oikeutta allekirjoittaa papereita.
No, olen ollut kolmessa suurimmassa kaupungissa lastensuojelun sossuna ja ei kyllä valmistelussakaan ole mitään lähäreitä. Kyllä sossut valmistelevat ja päättävät asiat joka ikisessä kaupungissa. Jos sitten olet kotoisin jostain hevon humpasta, jossa ei ole päteviä lääkäreitäkään käynyt miesmuistiin, niin voi olla ongelmia, mutta siltä pohjalta ei kannata yleistää.
Sulla on ilmeisesti ongelmia sisälukutaidossa. Toivottavasti et ole lasussa töissä. Kuten sanottua, kyse ei meillä ole lasusta, vaan muusta julkisesta toimesta. Esimerkiksi meillä pitää olla alueen johtajan (vaativa yliopistokoulutus) allekirjoitus tiettyihin papereihin. Paperit valmistelee merkonomi, ja johtaja allekirjoittaa ne lukematta. Toimii siis kumileimasimena. Ja näin tapahtuu jokaisella eri alueella jossa toimintaa on. Ja näitä päätöksiä laitetaan toteutettaviksi 2-3 kpl päivässä. Toisessa tilanteessa pitää olla viranhaltija joka allekirjoittaa. Ainoastaan esimies on virkasuhteessa, joku merkonomi taas valmistelee päätökset ja esimies joka ei ymmärrä koko asiasta mitään, allekirjoittaa. Ja tässä on kyse yhdestä Suomen suurimmista kaupungeista, ei mistään hevon humpasta.
Ja lehdissä tosiaan on ollut juttua ihan reilusti siitä, kuinka paljon lasussa on epäpätevää porukkaa töissä. Ei siinä paljon auta se, että joku muodollisesti pätevä kumileimasin siellä leimaa epäpätevien tekemiä papereita.
Ymmärrätkö, että lasussa se epäpätevä työntekijä on yhtä kuin maisterivaiheen opiskelija, koska laki ei salli muuta. Sinulla ei ole mitään käsitystä sosiaalityöstä eikä lastensuojelusta, joten merkonomina sinun kannattaa olla hiljaa. Ja kyllä, olen epäpätevä sossu lastensuojelussa. Olen maisteri toiselta alalta ja valmistun yhteiskuntatieteiden maisterikisi sosiaalityöstä syksyllä.
EI OLE.
Hän on useimmiten vanhan mallin sosiaaliohjaaja, sosionomiopiskelija tai jopa lähihoitaja.
Meistä teki aiheettomia lasuja mt-ongelmainen naapuri ja meille tuli yksi kuusikymppinen sosiaaliohjaaja ja yksi kaksikymppinen opiskelija. Näiden esimies (jota ei nähty eikä kuultu) oli sitten pätevä maisteri.
T. Helsinkiläinen
Olit siis itse lapsi. Aikuisista ei tehdä lasu- ilmoituksia. Lähihoitaja ei ikinä eikä missään ole sosiaalityöntekijän sijainen. Ei ikinä.
Ne lääkkeet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään viestiin 401. Lastensuojelun apu kuormittuneille vanhemmille ei ole enää sellaista, kuin voisi ajatella. Vanhemmat toivovat käytännön apua arjen askareiden hoitamiseen. Sen sijaan sohvalla istuu sosiaalitantta antamassa reseptejä ruoanlaittoon, vaikka tilapäisesti liikuntakyvyltään rajoittunut äiti tarvitsisi ihan konkreettista apua sen ruoanvalmistukseen. Olihan sekin vitsi, kun yhdellä yksinhuoltajaäidillä oli takana monta leikkausta, hänen oli vaikea liikkua kivuissa ja hän ei saanut mitään muuta apua, kuin sohvalle jonkun istumaan ja antamaan ohjeita. Ennen vanhaan lapsiperheet saivat enemmän ihan konkreettista apua tuollaisessa tilanteessa, eli lisää käsipareja tekemään asioita. Nykyään sellaista apua ajatellaan kai liian passivoivaksi. Oikeasti välillä parasta on vain se, että vanhemmat saavat levätä.
Lapsiperheiden kotipalvelua voi ihan itse soittaa ja pyytää sieltä. Ei siihen tarvita lastensuojelun lähetettä. Neuvolastakin sitä voidaan laittaa eteenpäin, jos ei osaa itse sinne soitella. Meillä kävivät viemässä lasta ulos, kun itselläni oli jalka murtunut. Ei se edes maksanut mitään.
Suomessa on paljon kuntia joissa kotipalvelua ei saa ilman ls-asiakkuutta.
Laita menemään tieto eteenpäin, mihinköhän kunnan toimista voi kannella? Sillä kuntien tulee tarjota uuden lakimuutoksen myötä lapsiperheiden kotiapua, joka ei ole sidottu lastensuojeluun. Eli samanlaista, mitä oli tarjolla 80-luvulla. Olen itsekin vastaanottanut tällaista apua, ei tullut lasua mukaan kuvioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään viestiin 401. Lastensuojelun apu kuormittuneille vanhemmille ei ole enää sellaista, kuin voisi ajatella. Vanhemmat toivovat käytännön apua arjen askareiden hoitamiseen. Sen sijaan sohvalla istuu sosiaalitantta antamassa reseptejä ruoanlaittoon, vaikka tilapäisesti liikuntakyvyltään rajoittunut äiti tarvitsisi ihan konkreettista apua sen ruoanvalmistukseen. Olihan sekin vitsi, kun yhdellä yksinhuoltajaäidillä oli takana monta leikkausta, hänen oli vaikea liikkua kivuissa ja hän ei saanut mitään muuta apua, kuin sohvalle jonkun istumaan ja antamaan ohjeita. Ennen vanhaan lapsiperheet saivat enemmän ihan konkreettista apua tuollaisessa tilanteessa, eli lisää käsipareja tekemään asioita. Nykyään sellaista apua ajatellaan kai liian passivoivaksi. Oikeasti välillä parasta on vain se, että vanhemmat saavat levätä.
Lapsiperheiden kotipalvelua voi ihan itse soittaa ja pyytää sieltä. Ei siihen tarvita lastensuojelun lähetettä. Neuvolastakin sitä voidaan laittaa eteenpäin, jos ei osaa itse sinne soitella. Meillä kävivät viemässä lasta ulos, kun itselläni oli jalka murtunut. Ei se edes maksanut mitään.
Suomessa on paljon kuntia joissa kotipalvelua ei saa ilman ls-asiakkuutta.
Laita menemään tieto eteenpäin, mihinköhän kunnan toimista voi kannella? Sillä kuntien tulee tarjota uuden lakimuutoksen myötä lapsiperheiden kotiapua, joka ei ole sidottu lastensuojeluun. Eli samanlaista, mitä oli tarjolla 80-luvulla. Olen itsekin vastaanottanut tällaista apua, ei tullut lasua mukaan kuvioihin.
Sosiaalipuolella on paljon laittomuuksia. Ei niitä kaikkia jaksa edes luetella.
Kannattaa vaan ostaa itse ja vähentää verotuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon todella että suomalaisten perheiden mitta tulee oikeasti täyteen tätä alennusta joka tuutista pursuavaa lasusontaa ja se täten loppuu. Laittakaa nyt hyvät ihmiset se kampanja alulle, tämän perheiden vainoamisen ja pakolla ”auttamisen” on loputtava. Mikä ihme tässä kaikessa on takana? Miksi te lasun sossut olette ylikuormittuneita. Osaatteko edes tähän yksinkertaiseen kysymykseen vastata. Tyhmempää ammattikuntaa saa hakea. Tyhmempiä lainsäätäjiä saa hakea. Kokonaisuutta kun katsoo ja kaivaa vähän pinnan alta niin kyllä on mätäpaiseita täynnä.
Mutta hei, Pahat saa palkkansa, ennemmin tai myöhemmin. En haluaisi olla viimeisellä tuomiolla pipilä en orpo enkä varsinkaan lasun sossu."Mikä tässä kaikessa on takana?"
Vastaus: Raha €£$
Iso bisnes pyörii näiden lasten ympärillä.
Et taida ymmärtää miten kalliiksi jokainen sijoitettu tulee kunnalle. Siitä on bisnes kaukana.
Et taida paljon uutisia lukea. Huostaanotto on mitä kannattavinta bisnestä nykyään.
Suuri tappio kunnille
Ei ole. Valtio maksaa huostaanottokulut. Kunta maksaa ne varhaiset ns tukitoimet yms. Siksihän tässä on tää vinouma, että huostaanottoon päädytään kun aiemmin säästetään.
Et sinä paljon tiedä.
Sinä et tiedä senkään vertaa. Valtio tukee kyllä osan varsinaisista huostaanottokuluista. Mutta kun se lapsi on usein useita vuosia huostaanottetuna eikä valtio siitä korvaa yhtikäs mitään.
Google. Katso.
Katsopas itse luotettavista lähteistä eikä mitään luuloja. Valtio ei todellakaan korvaa lasten sijoituksessa olemista. Katsopa sekin kuinka paljon sellainen kunnille maksaa.
Apotin myötä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen rekistereitä niputetaan samaan järjestelmään ja nyt jo kävi ilmi, että tietoturvakin on vähän niin ja näin, kun järjestelmää käyttävät kymmenet tuhannet terveys- ja sosiaalialan ihmiset.
Ehkäpä kohta ei enää tarvita lastensuojeluilmoituksiakaan, jos/kun järjestelmä liputtaa sosiaalitoimeen potentiaaliset lasuasiakkaat?
Tieto on valtaa. Tätäkö me oikeasti haluamme.
https://www.apotti.fi/miten-apotti-voi-auttaa-lastensuojelutyon-kuormit…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti äänität kaikki keskustelut sairaanhoitajien ja lastensuojelun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrothan AP, miten sinulla meni siellä keskusteluissa ja kotikäynnit ym. Toivottavasti saat myös tehtyä sen ilmoituksen AVI:in tästä epäammatillisesti toimineesta sairaanhoitajasta.
Olen iloinen että aihe on herättänyt huol.. eikun keskustelua 🙂 Mielelläni kerron miten tapaaminen lasun kanssa meni. Aika on kolmen viikon päästä. Olen työntänyt nyt muut asiat toistaiseksi mielestäni ja keskittynyt valmistelemaan tuota istuntoa. Olen lukenut paljon alan kirjallisuutta ja muuta aiheeseen liittyvää tekstiä, jotta olisin paremmin kärryillä esimerkiksi eri termeistä. Finnlexiä tutkittu myös. Mietin tässä juuri että miten muuten valmistautuisin. Vinkkejä saa antaa! Sosiaalityöntekijä kuulosti puhelimessa ärtyneeltä ja hyvin "topakalta".
Otan mukaan käynnille aikuisen lapseni ja hänen isänsä, kaksi parasta ystävääni jotka ovat tunteneet minut nuoruudesta asti sekä lakimiehen. Kuvaan palaverin. Yksin en suostu tuonne menemään. Lapsi tullaan kuulustelemaan myös ja itse en saa olla siinä mukana. Tukihenkilöksi lapselle kuulusteluun tulee lakimies, sekä paras ystäväni joka on päiväkodissa töissä.
Sitä mietin, että lasu soittaa varmasti myös lapsen kouluun ja kyselee myös sieltä asioista. Koulussa on aina sujunut hyvin eikä opettaja ole sanonut pahaa sanaa. Kerroin hänelle akuutin surun ollessa suurimmillaan, että se vaikuttaa varmaan myös lapseen, jonka viimeinen isovanhempi kuoli. Opettaja oli ymmärtäväinen ja osasi olla lapsen tukena koulussa. Lämmin kiitos hänelle. Nyt maineemme luultavasti häpäistään myös koulussa ja lasun stigma kulkee lapsen mukana koko koulutaipaleen.
Ap
Se näissä ns. turhissa lasuissa (=eivät johda asiakkuuteen) on juuri ikävintä: ikuinen leima lapsella päiväkodissa ja koulussa. Vanhemmat leimataan ikuisesti huonoiksi ja "epäilyttäviksi".
Niin surullista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lastensuojelun vakavat epäkohdat eivät ole hävinneet mihinkään. Tarvitaan lisää tietoa ja tutkimusta sekä perhelähtöistä toimintakulttuuria. Vanhat lastensuojelun käytännöt ja toimet tulee unohtaa. Osa lastensuojelun vanhoista sosiaalityöntekijöistä on todella pelottavia. Lastensuojeluyksikköön tarvitaan mm. neuropsyk. osaamista, esim. psykiatri ja neuropsyk. erikoistunut sairaanhoitaja. Tämä olisi aivan olennaisen tärkeää, että tutkimukset ym. tarkkailut hoidetaan asianmukaisesti. Sosiaalityöntekijöillä, toiminta- tai perhetyöntekijöillö eikä psykologeilla ole tarvittavaa ammattitaitoa. Suuri osa asiakasperheistä ovat nepsyperheitä, osa lapsista ja vanhemmista valitettavasti diagnosoimattomia.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti äänität kaikki keskustelut sairaanhoitajien ja lastensuojelun kanssa.
Pitäisi olla ihan normikäytäntö tämä keskustelujen nauhoittaminen!
Jos haluat vain puhua vaikeasta elämäntilanteesta (enkä suinkaan väheksy puhumisen merkitystä), hoitaja/lääkäri ajattelee:
a) tämä on työni kannalta ajan haaskausta, ja
b) saako tuosta koodin diagnoosille?
Suomen perusterveydenhuoltoon EI nimittäin kuulu ihmisen onnellisuus.
Eli muistakaa: kun kerrotte vaikeuksistanne, joko ette välitä hoitajan/lääkärin käyttämisestä kuuntelijana (inhimillistä kuitenkin) tai, pyritte saamaan ohjauksen ammattiapuun.
Tiedostakaa siis, oletteko hakemassa apua - terveydenhoitaja tai yleislääkäri ei sinänsä tee mitään kertomillanne vaikeuksilla ja voi kokea velvollisuudekseen tehdä ilmoituksen. Jos hänestä tuntuu, että asiaan voisi saada parannusta ulkopuolisen avulla. Tai hän ei osaa edes arvioida, onko lapsen auttamiselle tarvetta vai ei, jolloin siihen erikoistuneet saavat asian arvioida. Mikäli jotain huolestuttavaa ilmenee myöhemmin, ilmoitus saattaa osaltaan vaikuttaa.
Ilmoituksesta on haittaa siinä tapauksessa, että ette kokeneet tarvitsevanne muuta kuin jonkun, jolle puhua. Muuten olette "seurannassa" kaikilta tahoilta, jotka kuuluvat VaSu:n piiriin: aina neuvolasta ja synnäriltä päivähoitoon ja kouluun. Pienistäkin erimielisyyksistä eri tahojen kanssa voi muodostua järjestelmässä isompi suma, ja sitten kun tulee ongelmia yhteishuoltajuudessa, asenteet saattaa herkästi vaikuttaa epäeduksenne. No saattaa vaikuttaa jo synnärillä ja päiväkodissa.
Yhteiskuntamme ei vain ole vielä niin sivistynyt, että ihmisen hyvinvointia osattaisiin kustannustehokkaasti ylläpitää, vaan on keskitytty siihen, miten toimitaan kun ongelmia on jo. Ja sekin aika rutiininomaisesti... Se kyllä toimii ja auttaa, kunhan tiedätte, mitä siltä systeemiltä haluatte. Mikään ei ole pakollista. He ovat palvelemassa sinua, sinun ehdoillasi - ellet siitä monimutkaisempaa tee. Kun tiedät mitä haet, et ylläty. Ei tarvitse toisaalta olla murheissaan siitä, että halutaan turvata lapsen hyvinvointi; moni sekoittaa tähän asiaan liikaa omaa napaansa.
Hanki yksinhuoltajuus. Jos olet epävarma kriteereistä, palkkaa asianajaja (oikeusapukin voi auttaa, mutta muista, että he haluavat ensisijaisesti asiakkaista eroon asap).
Ap olisi kai psykopaatti, ellei elämän vaikeudet tuntuisi. Toisaalta täytyy sanoa, etten ymmärtänyt koko aloitusta: ap haki apua, ja potentiaalisesti sai sitä, mikä olikin vain ex:n kiusan aihe? Ei siis liity mitenkään huoleen lapsen hyvinvointiin.... Vaan katkeraan ex:ään. Se tässä on ongelma, ei avun tarpeen mahdollinen kartoitus. Ex ei ole kuitenkaan ollut lapsen elämässä kolmeen vuoteen, vaikka on huoltaja? Selvittäkää nyt ihmeessä, mikä on lapsen etu ja unohtakaa hetkeksi omat napanne..!!
Vanha ketju mutta vastaan. Saman kokenut, hain apua mt- ongelmiin ja lasua pukkas heti. Olen siis töissä käyvä ns normaali kansalainen. Kaikista hassuinta tässä on se että lapseni on juuri 18v että ei kovin pitkään kerkeä sossun hampaissa olla🤣
Tietysti vähän harmittaa jos terveystietoni vuotavat exälle. Paska systeemi.
Tästä syystä myös kärsivät helvetin hyvät ihmiset.
Amk: ssa ei voi opiskella sosiaalityöntekijäksi.