Lue keskustelun säännöt.
KUKAAN ohikulkija ei auttanut Anna Hanskin jalkansa katkaissutta tytärtä --- toivottavasti tunnette nyt HÄPEÄÄ!
08.08.2019 |
https://www.is.fi/viihde/art-2000006197652.html
Että pistää vihaksi niin, että meinaa suoni katketa päästä!
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Aivan uskomaton ketju! Aivan sama onko ihminen minkä ikäinen, kokoinen, kuka tahansa, minkä värinen, missä tilanteessa, selvin päin, pyörtynyt, hereillä vai mitä, mutta kun ihminen on hädässä, pienessä tai suuressa,
PITÄISI SEN VERRAN OLLA SELKÄRANKAA ja aikaa, että kysyy "Oletko kunnossa, tarvitsetko apua?" Sitten soittaa äkkiä vaikka sen ambulanssin, selittää homman ja kiiruhtaa menojaan.
Heitteillejättö on RIKOS josta on tullut uusi normi. Kaikki syyt auttamatta jättämiseen kyllä löytyy kun hiirulaiset pelkää mitä tapahtuu jos nyt myöhästyn jonkun toisen ihmisen hengen ja terveyden vuoksi.
Onko kiva sitten jos sama tapahtuu omalle kohdalle? Kuvaamiseen, silmien pyörittelyyn ja syyttelyyn kyllä on aikaa! Hemmetin lapaset!
Eli jos sai minuutissa apua niin mikä rikos tapahtui?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo kiukutella siinä koneen ääressä, mutta samassa tilanteessa moni palstalainenkin luultavasti menisi vain ohi.
Ei menisi. Tuo on niin poikkeuksellinen tilanne. Tietysti ensin harkitsee ensi miten menee tien yli. Stadilaisilla on tätä teeskenneltyä suurkaupunkilaisuutta jossa jokaista tuntematonta pidetään uhkana. Ratikan kuljettajan olisi pitänyt pysähtyä ja mennä katsomaan. Ei se vuoro niin pyhä ole että muutaman minuutin myöhästymisellä olisi merkitystä jos isompaa ei ole tapahtunut. Ihmisiltä puuttuu maalaisjärki ja sitten on liian orjallista sääntöjen kunnioittamista. Tässä tapauksessa vaikka ratikka olisi myöhästynyt tunnin kuljettajalla olisi ollut laki puolellaan.
No minä pyörryin kerran pyörällä polkiessa ja kaaduin raksamiehien viereen pyöräni kanssa. Olin hetken taju pois ja kun siitä virkoilin, niin en heti pystynyt mihinkään menemään ennen kuin oli parempi olo. Maassa röhnötin ja yritin saada verta virtaamaan takaisin päähän. En ole mikään iso ja pelottava, vaan ihan normaalikokoinen, siististi pukeutuva nainen. En siis mielestäni näytä mitenkään vaaralliselta ja uhkaavalta. Ja ottaen huomioon, kuinka huonossa kunnossa olin, niin oli aika selvää etten ketään olisi pystynyt vahingoittamaankaan. Kaikki vain tuijottivat ja jatkoivat töitään kuin ei mitään ja autot ajoivat ohi. Samoin yksi ystävä oli pyörtynyt yliopiston päärakennuksen käytävällä, jossa liikkui ihmisiä edes takaisin luennoille. Ei häntäkään oltu autettu. Oli aikansa maannut ja sitten virottuaan vihdoin lähtenyt omia teitään. Kyllä ihmiset oikeasti ovat välinpitämättömiä.
Kerroppa miten pyörtynättä voi auttaa selviämään nopeammin? Mitä sinulle olisi pitänyt mielestäsi tehdä?
No joku olisi voinut auttaa minut ja pyöräni sivummalle. Nyt minut jätettiin makaamaan keskelle tietä ja pyörä oli osittain päälläni. Kun pyörtynyt on tajuton, hänet pitää asettaa selilleen makaamaan ja jalat ylös. Ei saa nostaa heti ylös, koska voi pyörtyä uudestaan. Ja jos mahdollista, niin tarjoa vaikka vettä sen jälkeen kun pyörtynyt palailee tajuihinsa ja alkaa paremmin reagoida.
Olen kerran pyörtynyt ratikkakiskoille. Onneksi minut sentään nostettiin sieltä ylös. He vain tekivät juuri tuon virheen, että yrittivät saada minut samantien pystyyn seisomaan, mikä johti siihen, että tietenkin pyörryin uudestaan ja taas uudestaan. Eli antakaa tosiaan pyörtyneen olla rauhassa sellaisessa asennossa, jossa sydän ja aivot suunnilleen samalla tasolla, jotta veri kiertää paremmin aivoihin. Joko maaten jalat kohotettuina tai sitten jos pystyy istumaan, niin päätä polviin.
Itseäni ärsyttää nämä pyörällä ja laudalla kulkijat. Skeittaajat ei tosin häiritse. Koko ajan saa pelätä että jää jonkun vauhtihurjastelijan alle, naiset ovat jostain syystä vielä ärsyttävänpä, empivät koko ajan, mennäkö vai ei mennä.
Vierailija kirjoitti:
Miten lujaa nuori nainen oli oikein mennyt kun noin pahasti sattui?
Itse autan, olen auttanut ja tulen auttamaan.
Ei tarvi lujaa mennä että sattuu pahasti, ihan kävelyvauhti riittää.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsyttää nämä pyörällä ja laudalla kulkijat. Skeittaajat ei tosin häiritse. Koko ajan saa pelätä että jää jonkun vauhtihurjastelijan alle, naiset ovat jostain syystä vielä ärsyttävänpä, empivät koko ajan, mennäkö vai ei mennä.
Sua ärsyttävät ihmiset, jotka yrittävät mennä nopeasti ja ihmiset, jotka yrittävät mennä varoen? Eli toisin sanoen kaikki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan uskomaton ketju! Aivan sama onko ihminen minkä ikäinen, kokoinen, kuka tahansa, minkä värinen, missä tilanteessa, selvin päin, pyörtynyt, hereillä vai mitä, mutta kun ihminen on hädässä, pienessä tai suuressa,
PITÄISI SEN VERRAN OLLA SELKÄRANKAA ja aikaa, että kysyy "Oletko kunnossa, tarvitsetko apua?" Sitten soittaa äkkiä vaikka sen ambulanssin, selittää homman ja kiiruhtaa menojaan.
Heitteillejättö on RIKOS josta on tullut uusi normi. Kaikki syyt auttamatta jättämiseen kyllä löytyy kun hiirulaiset pelkää mitä tapahtuu jos nyt myöhästyn jonkun toisen ihmisen hengen ja terveyden vuoksi.
Onko kiva sitten jos sama tapahtuu omalle kohdalle? Kuvaamiseen, silmien pyörittelyyn ja syyttelyyn kyllä on aikaa! Hemmetin lapaset!
Eli jos sai minuutissa apua niin mikä rikos tapahtui?
Ja ne jotka eivät auttaneet tiesivät että minuutin päästä saa apua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo kiukutella siinä koneen ääressä, mutta samassa tilanteessa moni palstalainenkin luultavasti menisi vain ohi.
Ei menisi. Tuo on niin poikkeuksellinen tilanne. Tietysti ensin harkitsee ensi miten menee tien yli. Stadilaisilla on tätä teeskenneltyä suurkaupunkilaisuutta jossa jokaista tuntematonta pidetään uhkana. Ratikan kuljettajan olisi pitänyt pysähtyä ja mennä katsomaan. Ei se vuoro niin pyhä ole että muutaman minuutin myöhästymisellä olisi merkitystä jos isompaa ei ole tapahtunut. Ihmisiltä puuttuu maalaisjärki ja sitten on liian orjallista sääntöjen kunnioittamista. Tässä tapauksessa vaikka ratikka olisi myöhästynyt tunnin kuljettajalla olisi ollut laki puolellaan.
No minä pyörryin kerran pyörällä polkiessa ja kaaduin raksamiehien viereen pyöräni kanssa. Olin hetken taju pois ja kun siitä virkoilin, niin en heti pystynyt mihinkään menemään ennen kuin oli parempi olo. Maassa röhnötin ja yritin saada verta virtaamaan takaisin päähän. En ole mikään iso ja pelottava, vaan ihan normaalikokoinen, siististi pukeutuva nainen. En siis mielestäni näytä mitenkään vaaralliselta ja uhkaavalta. Ja ottaen huomioon, kuinka huonossa kunnossa olin, niin oli aika selvää etten ketään olisi pystynyt vahingoittamaankaan. Kaikki vain tuijottivat ja jatkoivat töitään kuin ei mitään ja autot ajoivat ohi. Samoin yksi ystävä oli pyörtynyt yliopiston päärakennuksen käytävällä, jossa liikkui ihmisiä edes takaisin luennoille. Ei häntäkään oltu autettu. Oli aikansa maannut ja sitten virottuaan vihdoin lähtenyt omia teitään. Kyllä ihmiset oikeasti ovat välinpitämättömiä.
Kerroppa miten pyörtynättä voi auttaa selviämään nopeammin? Mitä sinulle olisi pitänyt mielestäsi tehdä?
No joku olisi voinut auttaa minut ja pyöräni sivummalle. Nyt minut jätettiin makaamaan keskelle tietä ja pyörä oli osittain päälläni. Kun pyörtynyt on tajuton, hänet pitää asettaa selilleen makaamaan ja jalat ylös. Ei saa nostaa heti ylös, koska voi pyörtyä uudestaan. Ja jos mahdollista, niin tarjoa vaikka vettä sen jälkeen kun pyörtynyt palailee tajuihinsa ja alkaa paremmin reagoida.
Olen kerran pyörtynyt ratikkakiskoille. Onneksi minut sentään nostettiin sieltä ylös. He vain tekivät juuri tuon virheen, että yrittivät saada minut samantien pystyyn seisomaan, mikä johti siihen, että tietenkin pyörryin uudestaan ja taas uudestaan. Eli antakaa tosiaan pyörtyneen olla rauhassa sellaisessa asennossa, jossa sydän ja aivot suunnilleen samalla tasolla, jotta veri kiertää paremmin aivoihin. Joko maaten jalat kohotettuina tai sitten jos pystyy istumaan, niin päätä polviin.
No ei sitä tiedä onko ihminen pyörtynyt vai saanut infarktin. Mutta hyvä tietää sinun kohdallasi, en tule auttamaan jos taas pyörryt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo kiukutella siinä koneen ääressä, mutta samassa tilanteessa moni palstalainenkin luultavasti menisi vain ohi.
Ei menisi. Tuo on niin poikkeuksellinen tilanne. Tietysti ensin harkitsee ensi miten menee tien yli. Stadilaisilla on tätä teeskenneltyä suurkaupunkilaisuutta jossa jokaista tuntematonta pidetään uhkana. Ratikan kuljettajan olisi pitänyt pysähtyä ja mennä katsomaan. Ei se vuoro niin pyhä ole että muutaman minuutin myöhästymisellä olisi merkitystä jos isompaa ei ole tapahtunut. Ihmisiltä puuttuu maalaisjärki ja sitten on liian orjallista sääntöjen kunnioittamista. Tässä tapauksessa vaikka ratikka olisi myöhästynyt tunnin kuljettajalla olisi ollut laki puolellaan.
No minä pyörryin kerran pyörällä polkiessa ja kaaduin raksamiehien viereen pyöräni kanssa. Olin hetken taju pois ja kun siitä virkoilin, niin en heti pystynyt mihinkään menemään ennen kuin oli parempi olo. Maassa röhnötin ja yritin saada verta virtaamaan takaisin päähän. En ole mikään iso ja pelottava, vaan ihan normaalikokoinen, siististi pukeutuva nainen. En siis mielestäni näytä mitenkään vaaralliselta ja uhkaavalta. Ja ottaen huomioon, kuinka huonossa kunnossa olin, niin oli aika selvää etten ketään olisi pystynyt vahingoittamaankaan. Kaikki vain tuijottivat ja jatkoivat töitään kuin ei mitään ja autot ajoivat ohi. Samoin yksi ystävä oli pyörtynyt yliopiston päärakennuksen käytävällä, jossa liikkui ihmisiä edes takaisin luennoille. Ei häntäkään oltu autettu. Oli aikansa maannut ja sitten virottuaan vihdoin lähtenyt omia teitään. Kyllä ihmiset oikeasti ovat välinpitämättömiä.
Kerroppa miten pyörtynättä voi auttaa selviämään nopeammin? Mitä sinulle olisi pitänyt mielestäsi tehdä?
No joku olisi voinut auttaa minut ja pyöräni sivummalle. Nyt minut jätettiin makaamaan keskelle tietä ja pyörä oli osittain päälläni. Kun pyörtynyt on tajuton, hänet pitää asettaa selilleen makaamaan ja jalat ylös. Ei saa nostaa heti ylös, koska voi pyörtyä uudestaan. Ja jos mahdollista, niin tarjoa vaikka vettä sen jälkeen kun pyörtynyt palailee tajuihinsa ja alkaa paremmin reagoida.
Olen kerran pyörtynyt ratikkakiskoille. Onneksi minut sentään nostettiin sieltä ylös. He vain tekivät juuri tuon virheen, että yrittivät saada minut samantien pystyyn seisomaan, mikä johti siihen, että tietenkin pyörryin uudestaan ja taas uudestaan. Eli antakaa tosiaan pyörtyneen olla rauhassa sellaisessa asennossa, jossa sydän ja aivot suunnilleen samalla tasolla, jotta veri kiertää paremmin aivoihin. Joko maaten jalat kohotettuina tai sitten jos pystyy istumaan, niin päätä polviin.
No ei sitä tiedä onko ihminen pyörtynyt vai saanut infarktin. Mutta hyvä tietää sinun kohdallasi, en tule auttamaan jos taas pyörryt.
No ei kai kukaan infarktin saanutta yritä nostaa seisomaan samantien? Ja jos nyt olet rehellinen, niin sinähän et ketään edes auttaisi. Etsit vaikka mitä tekosyitä sille, ettei tarvitse ketään auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan sairasta miten välinpitämättömiä ihmiset ovat Helsingissä nykyään. Järkyttävä tilanne! Olen huomannut että ihmiset ei välttämättä reagoi mitenkään jos päivittelee jotain asiaa bussipysäkillä. Siis ihan jotain normaalia. Kohteliaista olis vaikka hymyillä jos ei jaksa puhua.
Siis auttajahan tuli eli ei mitään ongelmaa. Ihmiset varmasti katsoivat ensin tarvitseeko henkilö apua vai nouseeko omin voimin. Kun selvisi ettei nouse, niin auttaja löytyi. En ymmärrä kommenttia, että olisi jotenkin välinpitämätöntä toimintaa.
Jotkut matkustajat huuteli että mene muualle lautasi kanssa. Se on kyllä välinpitämätöntä toimintaa. Veikkaan että siellä jotkut potkulautavihaajat tunsivat mielihyvää kun joku kaatui sellaisen kanssa, auttaminen ei kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset naureskelee tälle asialle mut vastaus on selvä: synti,, ihmisistä on tullut entistä röyhkeämpiä näinä lopun aikoina ennekuin jeesus tulee ja noutaa omansa pois. Kukaan ei piittaa enää mistään, vaan oma napa ja oma hyvä ja mulle mulle mulle systeemi pätee. Ennemminkin tahdotaan vahingoittaa muita kuin auttaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsyttää nämä pyörällä ja laudalla kulkijat. Skeittaajat ei tosin häiritse. Koko ajan saa pelätä että jää jonkun vauhtihurjastelijan alle, naiset ovat jostain syystä vielä ärsyttävänpä, empivät koko ajan, mennäkö vai ei mennä.
Sua ärsyttävät ihmiset, jotka yrittävät mennä nopeasti ja ihmiset, jotka yrittävät mennä varoen? Eli toisin sanoen kaikki?
100 ajavat pyöräilijät ym jotka liikkuvat jalankulkijoille tarkoitetussa paikassa ärsyttää, koska usein ajavat ylinopeutta, eivät noudata mitään sääntöjä.
Samoin nämä sähkölaudalla ajavat, ovat usein todella epävarmoja. Kävelijät ja autoilijat ei ärsytä. Eikä hitaasti pyöräilijät ihmiset jotka ajavat pyörätiellä. Skeittaajat ovat myös itsensä ja lautansa hallitsevia ihmisiä, eivät ärsytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo kiukutella siinä koneen ääressä, mutta samassa tilanteessa moni palstalainenkin luultavasti menisi vain ohi.
Ei menisi. Tuo on niin poikkeuksellinen tilanne. Tietysti ensin harkitsee ensi miten menee tien yli. Stadilaisilla on tätä teeskenneltyä suurkaupunkilaisuutta jossa jokaista tuntematonta pidetään uhkana. Ratikan kuljettajan olisi pitänyt pysähtyä ja mennä katsomaan. Ei se vuoro niin pyhä ole että muutaman minuutin myöhästymisellä olisi merkitystä jos isompaa ei ole tapahtunut. Ihmisiltä puuttuu maalaisjärki ja sitten on liian orjallista sääntöjen kunnioittamista. Tässä tapauksessa vaikka ratikka olisi myöhästynyt tunnin kuljettajalla olisi ollut laki puolellaan.
No minä pyörryin kerran pyörällä polkiessa ja kaaduin raksamiehien viereen pyöräni kanssa. Olin hetken taju pois ja kun siitä virkoilin, niin en heti pystynyt mihinkään menemään ennen kuin oli parempi olo. Maassa röhnötin ja yritin saada verta virtaamaan takaisin päähän. En ole mikään iso ja pelottava, vaan ihan normaalikokoinen, siististi pukeutuva nainen. En siis mielestäni näytä mitenkään vaaralliselta ja uhkaavalta. Ja ottaen huomioon, kuinka huonossa kunnossa olin, niin oli aika selvää etten ketään olisi pystynyt vahingoittamaankaan. Kaikki vain tuijottivat ja jatkoivat töitään kuin ei mitään ja autot ajoivat ohi. Samoin yksi ystävä oli pyörtynyt yliopiston päärakennuksen käytävällä, jossa liikkui ihmisiä edes takaisin luennoille. Ei häntäkään oltu autettu. Oli aikansa maannut ja sitten virottuaan vihdoin lähtenyt omia teitään. Kyllä ihmiset oikeasti ovat välinpitämättömiä.
Kerroppa miten pyörtynättä voi auttaa selviämään nopeammin? Mitä sinulle olisi pitänyt mielestäsi tehdä?
No joku olisi voinut auttaa minut ja pyöräni sivummalle. Nyt minut jätettiin makaamaan keskelle tietä ja pyörä oli osittain päälläni. Kun pyörtynyt on tajuton, hänet pitää asettaa selilleen makaamaan ja jalat ylös. Ei saa nostaa heti ylös, koska voi pyörtyä uudestaan. Ja jos mahdollista, niin tarjoa vaikka vettä sen jälkeen kun pyörtynyt palailee tajuihinsa ja alkaa paremmin reagoida.
Olen kerran pyörtynyt ratikkakiskoille. Onneksi minut sentään nostettiin sieltä ylös. He vain tekivät juuri tuon virheen, että yrittivät saada minut samantien pystyyn seisomaan, mikä johti siihen, että tietenkin pyörryin uudestaan ja taas uudestaan. Eli antakaa tosiaan pyörtyneen olla rauhassa sellaisessa asennossa, jossa sydän ja aivot suunnilleen samalla tasolla, jotta veri kiertää paremmin aivoihin. Joko maaten jalat kohotettuina tai sitten jos pystyy istumaan, niin päätä polviin.
No ei sitä tiedä onko ihminen pyörtynyt vai saanut infarktin. Mutta hyvä tietää sinun kohdallasi, en tule auttamaan jos taas pyörryt.
No ei kai kukaan infarktin saanutta yritä nostaa seisomaan samantien? Ja jos nyt olet rehellinen, niin sinähän et ketään edes auttaisi. Etsit vaikka mitä tekosyitä sille, ettei tarvitse ketään auttaa.
No todellakin auttaisin. Olen elvyttänyt ihmisiä noin 20 kertaa elämäni aikana, koneella ja ilman. Mutta ei jokainen joka näkee näkee kadulla makaavan noin 5 sekuntia ei voi tietää onko pyörtynyt vai saanut infarktin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo kiukutella siinä koneen ääressä, mutta samassa tilanteessa moni palstalainenkin luultavasti menisi vain ohi.
Ei menisi. Tuo on niin poikkeuksellinen tilanne. Tietysti ensin harkitsee ensi miten menee tien yli. Stadilaisilla on tätä teeskenneltyä suurkaupunkilaisuutta jossa jokaista tuntematonta pidetään uhkana. Ratikan kuljettajan olisi pitänyt pysähtyä ja mennä katsomaan. Ei se vuoro niin pyhä ole että muutaman minuutin myöhästymisellä olisi merkitystä jos isompaa ei ole tapahtunut. Ihmisiltä puuttuu maalaisjärki ja sitten on liian orjallista sääntöjen kunnioittamista. Tässä tapauksessa vaikka ratikka olisi myöhästynyt tunnin kuljettajalla olisi ollut laki puolellaan.
No minä pyörryin kerran pyörällä polkiessa ja kaaduin raksamiehien viereen pyöräni kanssa. Olin hetken taju pois ja kun siitä virkoilin, niin en heti pystynyt mihinkään menemään ennen kuin oli parempi olo. Maassa röhnötin ja yritin saada verta virtaamaan takaisin päähän. En ole mikään iso ja pelottava, vaan ihan normaalikokoinen, siististi pukeutuva nainen. En siis mielestäni näytä mitenkään vaaralliselta ja uhkaavalta. Ja ottaen huomioon, kuinka huonossa kunnossa olin, niin oli aika selvää etten ketään olisi pystynyt vahingoittamaankaan. Kaikki vain tuijottivat ja jatkoivat töitään kuin ei mitään ja autot ajoivat ohi. Samoin yksi ystävä oli pyörtynyt yliopiston päärakennuksen käytävällä, jossa liikkui ihmisiä edes takaisin luennoille. Ei häntäkään oltu autettu. Oli aikansa maannut ja sitten virottuaan vihdoin lähtenyt omia teitään. Kyllä ihmiset oikeasti ovat välinpitämättömiä.
Kerroppa miten pyörtynättä voi auttaa selviämään nopeammin? Mitä sinulle olisi pitänyt mielestäsi tehdä?
No joku olisi voinut auttaa minut ja pyöräni sivummalle. Nyt minut jätettiin makaamaan keskelle tietä ja pyörä oli osittain päälläni. Kun pyörtynyt on tajuton, hänet pitää asettaa selilleen makaamaan ja jalat ylös. Ei saa nostaa heti ylös, koska voi pyörtyä uudestaan. Ja jos mahdollista, niin tarjoa vaikka vettä sen jälkeen kun pyörtynyt palailee tajuihinsa ja alkaa paremmin reagoida.
Olen kerran pyörtynyt ratikkakiskoille. Onneksi minut sentään nostettiin sieltä ylös. He vain tekivät juuri tuon virheen, että yrittivät saada minut samantien pystyyn seisomaan, mikä johti siihen, että tietenkin pyörryin uudestaan ja taas uudestaan. Eli antakaa tosiaan pyörtyneen olla rauhassa sellaisessa asennossa, jossa sydän ja aivot suunnilleen samalla tasolla, jotta veri kiertää paremmin aivoihin. Joko maaten jalat kohotettuina tai sitten jos pystyy istumaan, niin päätä polviin.
No ei sitä tiedä onko ihminen pyörtynyt vai saanut infarktin. Mutta hyvä tietää sinun kohdallasi, en tule auttamaan jos taas pyörryt.
No ei kai kukaan infarktin saanutta yritä nostaa seisomaan samantien? Ja jos nyt olet rehellinen, niin sinähän et ketään edes auttaisi. Etsit vaikka mitä tekosyitä sille, ettei tarvitse ketään auttaa.
No todellakin auttaisin. Olen elvyttänyt ihmisiä noin 20 kertaa elämäni aikana, koneella ja ilman. Mutta ei jokainen joka näkee näkee kadulla makaavan noin 5 sekuntia ei voi tietää onko pyörtynyt vai saanut infarktin.
Höpöhöpö. En usko sinua ollenkaan, koska puhut niin omituisia. Sillä ei ole väliä, onko ihminen pyörtynyt vai saanut infarktin, koska kummassakaan tapauksessa ei sitä tuupertunutta ihmistä nosteta samantien pystyyn seisomaan. Hänet siirretään vaarallisesta paikasta sivummalle, katsotaan ettei ole loukannut itseään ja annetaan rauhassa virota (jos pyörtynyt) tai aloitetaan elvytys (jos infarkti).
Tulee mieleen tämä tapaus jossa pieni lapsi kulki yöpuvussa keskellä kaupunkia- poliisille soitettiin mutta muka niin kiire ettei kukaan voinut jäädä lapsen luo ja tämä katosi. On muka niin kiire tai sitten ajatellaan että ei koske minua, joku muu auttaa.