Lue keskustelun säännöt.
Merkkaako naisille nykyään miehen armeijan käynti tai käymättömyys?
Mika
07.08.2019 |
Vielä -80 luvulla, kun itse kävin armeijan, sillä tuntu olevan merkitystä, mutta kun nykyään sivulauseessa sanon, että suoritin armeijan Suomen kasarmilla Krhk:ssa ja kävin aliupseerikoulun Parolassa tuntuu sillä olevan negatiivinen vaste monelle tyypille. Joskus työhaastattelussa sanoin armeijajutun, niin vastapuolen naiset hätkähti ikäänkuin ei tuommoinen kuulu asiaan kertoa.
Mutta lainaa haettaessa sitä kysytään.
Olen tyytyväinen kun se tuli käytyä ja sain itseluottamusta. Varsinkin isälle oli tärkeää että armeija käydään, oli kuin itsestäänselvyys.
Onko teidän isäntä käynyt armeijan tai onko menossa?
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole merkitystä. Työhaastatteluissa tuo hätkähdys voi johtua siitä, että armeija-arvojen esittelyllä yritetään monesti perustella johtajakokemusta. Monissa työpaikoissa vaan ei enää 2000-luvulla arvosteta armeijatyylistä autoritaarista johtamista vaan päinvastoin yritetään pyrkiä siitä pois.
Toki armeijassa saatu johtajakokemus ja -koulutus on plussaa, mutta ihan perus armeijan käyminen kertoo myöskin siitä, että pystyy toimimaan porukassa johdon käskyjen alla ja tavoitteiden mukaan.
Nykyisin on olemassa liikaa henkilöitä, jotka vaativat kaikessa henk.kohtaista palvelua ja poikkeuksia omien toiveidensa ja halujensa mukaan. Ei huvita taikka kiinnosta tehdä, kuten käsketään, vaan heti vaaditaan jotakin ”mulle sopivampaa”. Näiden kanssa työskentely on mahdotonta.
Miten voi olla mahdollista useimmissa Euroopan maissa nuoret miehet oppivat toimimaan johdon käskyjen/tavoitteiden mukaan ilman armeijakoulutusta?
Meillä on pieni maa väkiluvultaan ja historia on näyttänyt toteen sen faktan, että aina on jääty jalkoihin. On hyvä pitää oma väki sotilastaitoisena. Talvisodassakin Stalin kuvitteli hoitelevansa Suomen kahdessa viikossa, mutta toisin kävi, kun hanttiin pantiin. Ei toimiva, sotataitoinen porukka ole koskaan pahaksi. Ainakin hidastaa valloitusta, jollei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olen ehkä tässä mielessä sitten poikkeus, että toivon, että mies on mieluummin jättänyt armeijan käymättä kuin käynyt sen. Muiden miesten kuin oman kumppanin armeijan käynti tai käymättömyys ei kyllä kiinnosta yhtään. Mutta kumppanista puhuttaessa preferenssini ovat tässä järjestyksessä:
+ 2. Ei käynyt armeijaa tekaistun syyn perusteella (saanut vapautuksen). Käyttänyt aikansa tehokkaammin. Ei taistelisi Suomen puolesta jos sota syttyisi vaan lähdettäisiin jo ennen sitä.
+ 2. Ei käynyt armeijaa sairauden tai vamman perusteella (saanut vapautuksen).
+ 3. Siviilipalvelusmies (pasifisti mielellään).
- 1. Käynyt armeijan.
- 2. Käynyt armeijan pidemmän kaavan kautta.
- 3. Saanut vapautuksen todellisten elämänhallinta- ja mielenterveysongelmien vuoksi.Oma mieheni sai onneksi vapautuksen urheiluvamman ja leikatun jalan perusteella. Ei kyllä olisi armeijaa käynyt muutenkaan, olen varma.
Täällä varmaan väitellään myös tasa-arvosta (en ole lukenut). Minusta yhteinen kansalaispalvelus (sivari tai intti) molemmille sukupuolille on hyvä ajatus.
N25
... ja tuollaisten takia vaari kavereineen kulki ikävuodet 19-25 tuntemattomissa metsissä ja soilla, asusti korsussa ja joka hetki oli kuolema läsnä. Sääsket söi kesäisin, syksyisin satoi räntää ja vettä, talvisin oli hel-tillinen pakkanen ja varusteet ei tod. olleet mitään gore-texiä. Osa kavereista kuoli, toisilta meni jalkaa ja kättä.
Vai lähtisitte poikkiksen kanssa ajoissa pakoon, jos Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Hävetkää!
Minusta on noloa, jos aikuiset miehet kerskailee vaariensa sotajutuilla. Ne vaarit oli sodassa. Et sinä.
Ehkei minuakaan sittenkään olisi. Ehkä se olisi ollutkin hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Itse en huoli armeijan käynyttä miestä. Armeijassa opetetaan nationalistista ja seksististä maailmankuvaa. Se ei sovi arvomaailmaani.
On nämä city-viherhörhöt hauskoja...
Armeijan johtamistyyli on niin vanhanaikainen käskytystyyli, että se ei toimi nykypäivänä missään yrityksessä. Hävettää ihan rekrytilanteissa niiden junttien puolesta, jotka armeijansa opitun huutamisen pohjalta pitävät itseään hyvinä johtajina. Ei jatkoon.
On myös todella noloa, jos ei kykene kasvamaan mieheksi ilman armeijaa. Aika paljon on sitä paitsi tässäkin maassa niitä äidin pikkukultia, jotka ovat käyneet armeijan, mutta eivät osaa pitää edes itsestään ja kodistaan huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en huoli armeijan käynyttä miestä. Armeijassa opetetaan nationalistista ja seksististä maailmankuvaa. Se ei sovi arvomaailmaani.
On nämä city-viherhörhöt hauskoja...
On nämä naistenvihaajat säälittäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka käyttää vuonna 2019 Poikaystävästä/miehestään nimitystä isäntä?
Rakennutettiin talo. Kaikki kirvesmiehet, putkarit yms. remppareiskat puhetteli mua emännäksi ja miestäni isännäksi. Olin ihan että huh, en ollut aikaisemmin tiennyt, että on yleistä?? Ammatikoulun käyneiden kieltä?
Ihanko totta, oliko tosiaan näin?
Minusta se on positiivinen ominaisuus miehessä, että on käynyt armeijan. Lisää miehen viehätysvoimaa silmissäni, että mies on ollut halukas menemään armeijaan ja arvostaa itsekin armeijaa. Nykymiehet vaan tahtovat loukkaantua siitä, että naisilla ei ole armeijapakkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Historian opettaja evp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole merkitystä. Työhaastatteluissa tuo hätkähdys voi johtua siitä, että armeija-arvojen esittelyllä yritetään monesti perustella johtajakokemusta. Monissa työpaikoissa vaan ei enää 2000-luvulla arvosteta armeijatyylistä autoritaarista johtamista vaan päinvastoin yritetään pyrkiä siitä pois.
Toki armeijassa saatu johtajakokemus ja -koulutus on plussaa, mutta ihan perus armeijan käyminen kertoo myöskin siitä, että pystyy toimimaan porukassa johdon käskyjen alla ja tavoitteiden mukaan.
Nykyisin on olemassa liikaa henkilöitä, jotka vaativat kaikessa henk.kohtaista palvelua ja poikkeuksia omien toiveidensa ja halujensa mukaan. Ei huvita taikka kiinnosta tehdä, kuten käsketään, vaan heti vaaditaan jotakin ”mulle sopivampaa”. Näiden kanssa työskentely on mahdotonta.
Miten voi olla mahdollista useimmissa Euroopan maissa nuoret miehet oppivat toimimaan johdon käskyjen/tavoitteiden mukaan ilman armeijakoulutusta?
Meillä on pieni maa väkiluvultaan ja historia on näyttänyt toteen sen faktan, että aina on jääty jalkoihin. On hyvä pitää oma väki sotilastaitoisena. Talvisodassakin Stalin kuvitteli hoitelevansa Suomen kahdessa viikossa, mutta toisin kävi, kun hanttiin pantiin. Ei toimiva, sotataitoinen porukka ole koskaan pahaksi. Ainakin hidastaa valloitusta, jollei muuta.
1) Talvisodassa kävi helvetinmoinen säkä kun Stalin oli tapattanut kaikki pätevät upseerinsa, vasta sodan loppuvaiheissa alkoivat saada juonesta kiinni ja Suomi oli totaalisen kusessa. Antautuminen.
2) Tässä nyt joku kehtasi väittää että on hyvä oppia toimimaan joukkona/johdon tavoitteiden eteen ja sen opin saa vain armeijasta. Jostain syystä kukaan ei kuitenkaan ole pystynyt selittämään miksi keskieurooppalainen mies ei tarvitse armeijakoulutusta pystyäkseen toimimaan yhteisen tavoitteen eteen? Vai onkohan ne kaikki insinöörikollegat joita reissuillani olen tuolla etelämpänä tavannut, olleet armeijan palveluksessa kun niin särmästi hoitavat hommansa? (Ts aivan naurettava peruste joku "kyky totella määräyksiä myös työelämässä" tms...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miehen täytyy armeija käydä.
Se on muutakin kuin sotakoulutusta.
Niin on. Nationalismia ja naisvihaa. Siksi en mennyt.
M31
Tai sua ei huolittu, eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olen ehkä tässä mielessä sitten poikkeus, että toivon, että mies on mieluummin jättänyt armeijan käymättä kuin käynyt sen. Muiden miesten kuin oman kumppanin armeijan käynti tai käymättömyys ei kyllä kiinnosta yhtään. Mutta kumppanista puhuttaessa preferenssini ovat tässä järjestyksessä:
+ 2. Ei käynyt armeijaa tekaistun syyn perusteella (saanut vapautuksen). Käyttänyt aikansa tehokkaammin. Ei taistelisi Suomen puolesta jos sota syttyisi vaan lähdettäisiin jo ennen sitä.
+ 2. Ei käynyt armeijaa sairauden tai vamman perusteella (saanut vapautuksen).
+ 3. Siviilipalvelusmies (pasifisti mielellään).
- 1. Käynyt armeijan.
- 2. Käynyt armeijan pidemmän kaavan kautta.
- 3. Saanut vapautuksen todellisten elämänhallinta- ja mielenterveysongelmien vuoksi.Oma mieheni sai onneksi vapautuksen urheiluvamman ja leikatun jalan perusteella. Ei kyllä olisi armeijaa käynyt muutenkaan, olen varma.
Täällä varmaan väitellään myös tasa-arvosta (en ole lukenut). Minusta yhteinen kansalaispalvelus (sivari tai intti) molemmille sukupuolille on hyvä ajatus.
N25
... ja tuollaisten takia vaari kavereineen kulki ikävuodet 19-25 tuntemattomissa metsissä ja soilla, asusti korsussa ja joka hetki oli kuolema läsnä. Sääsket söi kesäisin, syksyisin satoi räntää ja vettä, talvisin oli hel-tillinen pakkanen ja varusteet ei tod. olleet mitään gore-texiä. Osa kavereista kuoli, toisilta meni jalkaa ja kättä.
Vai lähtisitte poikkiksen kanssa ajoissa pakoon, jos Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Hävetkää!
Minusta on noloa, jos aikuiset miehet kerskailee vaariensa sotajutuilla. Ne vaarit oli sodassa. Et sinä.
Sääliksi käy sinua. Niiden vaarien ansiosta sinä nautit tätä loishyvinvointia ja hyvää struktuuria sen sijaan että puhuisit venäjää ja saisit kepistä ja joku sanelisi kaiken mitä teet. Että ole tietämätön toope potenssiin sata.
Joku toinen taitaa nyt olla toope . Minä kyllä kunnioitan mainitsemiasi vaareja. Sen sijaan en kunnioita miestä tai naista, joka ei ole sotaa nähnytkään ja kerakailee vain vaarinsa teoilla.
Minulle se merkkaa. Mieheni on käynyt armeijan, vaikka taitaakin olla jonkin sortin tykkimies vain. Minä arvostan isänmaatani enkä ottaisi miestä, joka ei olisi valmis puolustamaan minua, kotia ja Suomea. Joo en ole per su ja arvostan kyllä muitakin maita ja kulttuureja ja pidän matkustelusta jne. mutta näin nyt kumminkin on näppylät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en huoli armeijan käynyttä miestä. Armeijassa opetetaan nationalistista ja seksististä maailmankuvaa. Se ei sovi arvomaailmaani.
On nämä city-viherhörhöt hauskoja...
On nämä naistenvihaajat säälittäviä.
Luuletko että intti on joku täysin vapaaehtoinen huvittelupaikka? Varmaan haluat myös sähköautoja Lappiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miehen täytyy armeija käydä.
Se on muutakin kuin sotakoulutusta.
No voisitko määritellä tarkemmin mitä se on? Jos penska tarvitsee valtiollisen instanssin ohjausta "aikuistuakseen" ja oppiakseen ns vastuuta itsestään, vanhempien kasvatustehtävä on mennyt aivan persiilleen. Ja vain idiootti luulee että 20 vuoden aikana opitut väärät menettelytavat korjataan 6-12kk aikana.
Ja ns ryhmässä olemisen oppia on saanut jo peruskoulussa aivan tarpeeksi, jotkut päälle vielä urheiluseuroissa/järjestöissä.
Eli nyt: mitä se muu on?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta voisin vastata omasta puolestani: ARVOT.
Se kertoo siitä, että arvostaa isänmaataan niin paljon, että on valmis jopa uhraamaan henkensä jos tosipaikka tulee.Toinen on epämukavuuden sietokyky.
Se tuntuu olevan narsistisissa, itsekkäissä ja mukavuudenhaluisissa nykyihmisissä aika heikko. Jopa vanhemmat vaativat kouluilta poikkeuksia yhteisiin sääntöihin, koska oma pikku-kulta haluaa nyt vain tehdä niin. Oppilaat sanovat opettajalle (=pomo) päin naamaa, että ”enhän tee, kun ei kiinnosta”. Paha asenneongelma.Aika monet ei nykyään arvosta isänmaallista öyhötystä. Eli just nuo arvot voi olla se turn off.
Minusta ei ole kyse öyhötyksestä, jos sanoo arvostavansa isänmaataan. Mutta joku taho kovasti ajaa sitä, että se muka on. Ettei enää saa edes ääneen sanoa, että Suomi on hyvä maa.
Tällaisen isänmaan arvon tajuaa vasta sitten, kun sen menettää ja joutuu elämään jossakin diktatuurissa, missä mikään ei ole vapaata.
Terveisiä Venezuelasta.
Tämä isänmaa rakennettiin hyväksi vasta sodan jälkeen. Ennen sitähän tämä maa oli aika lailla perseestä. 60-luvulla alettiin mennä hyvään suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihmisellä on intti käyty, ajokortti, luottokortti ja aselupa, niin hänellä on suurinpiirtein kakki asiat kunnossa. Ei ole päihde- tai huumehistoriaa tai mielentereysongelmia tai rikostuomioita.
Historian opettaja evp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole merkitystä. Työhaastatteluissa tuo hätkähdys voi johtua siitä, että armeija-arvojen esittelyllä yritetään monesti perustella johtajakokemusta. Monissa työpaikoissa vaan ei enää 2000-luvulla arvosteta armeijatyylistä autoritaarista johtamista vaan päinvastoin yritetään pyrkiä siitä pois.
Toki armeijassa saatu johtajakokemus ja -koulutus on plussaa, mutta ihan perus armeijan käyminen kertoo myöskin siitä, että pystyy toimimaan porukassa johdon käskyjen alla ja tavoitteiden mukaan.
Nykyisin on olemassa liikaa henkilöitä, jotka vaativat kaikessa henk.kohtaista palvelua ja poikkeuksia omien toiveidensa ja halujensa mukaan. Ei huvita taikka kiinnosta tehdä, kuten käsketään, vaan heti vaaditaan jotakin ”mulle sopivampaa”. Näiden kanssa työskentely on mahdotonta.
Miten voi olla mahdollista useimmissa Euroopan maissa nuoret miehet oppivat toimimaan johdon käskyjen/tavoitteiden mukaan ilman armeijakoulutusta?
Meillä on pieni maa väkiluvultaan ja historia on näyttänyt toteen sen faktan, että aina on jääty jalkoihin. On hyvä pitää oma väki sotilastaitoisena. Talvisodassakin Stalin kuvitteli hoitelevansa Suomen kahdessa viikossa, mutta toisin kävi, kun hanttiin pantiin. Ei toimiva, sotataitoinen porukka ole koskaan pahaksi. Ainakin hidastaa valloitusta, jollei muuta.
Turhaan puhut me-muodossa. Sinä et ollut syntynytkään, jotkut toiset siellä hanttiin pani.
En voi puhua kuin omasta puolestani. Minulle se merkitsee paljonkin. En halua lusmua käpykaartilaista, vaan miehisen miehen. Sitä paitsi monet hyvät työmahdollisuudet menevät sivareilta sivu suun, koska ei ole johtajakoulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Suomen miehet ovat vätyksiä nykyään, lukuunottamatta sotilaallisesti kunnostuneista. Minä sanon sotilasarvoni varsinkin jos raflassa vastapäätä joku vastenmielinen hyypiö. Sivarit on muuten ihan hyypiön näköisiä. Eikä heillä ole voimaa, fyysistä ja henkistä, eikä kestävyyttä. Eikä älyä, toisin kuin luulevat. Sivarit häviää sotilaalle kaikessa. Sivarit on huonoa siementä. Ei jatkosiemennykseen. ARGH! Olen puhunut.
Kunnon miehen puhetta, hyvä että joku sanoo totuuden. Muuten sivari on semmoinen jos se näkee jonkun olevan uppoamassa, hän kääntää päänsä. Ei kuulu mulle. Jos sotilas näkee, hän pistää oman henkensäkin alttiiksi pelastaessaan ihmistä. Tästä on kyse.
Olen 30v. nainen. Minua ei kiinnosta onko mies käynyt armeijaa vai ei. Jos mies jauhaa paljon armeijajuttuja niin se on aika turn-off. Isäni ikäluokkaa näyttää vielä armeija kiinnostavan ja omakin isäni vaikutti tyytyväiseltä, että mieheni on armeijan käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olen ehkä tässä mielessä sitten poikkeus, että toivon, että mies on mieluummin jättänyt armeijan käymättä kuin käynyt sen. Muiden miesten kuin oman kumppanin armeijan käynti tai käymättömyys ei kyllä kiinnosta yhtään. Mutta kumppanista puhuttaessa preferenssini ovat tässä järjestyksessä:
+ 2. Ei käynyt armeijaa tekaistun syyn perusteella (saanut vapautuksen). Käyttänyt aikansa tehokkaammin. Ei taistelisi Suomen puolesta jos sota syttyisi vaan lähdettäisiin jo ennen sitä.
+ 2. Ei käynyt armeijaa sairauden tai vamman perusteella (saanut vapautuksen).
+ 3. Siviilipalvelusmies (pasifisti mielellään).
- 1. Käynyt armeijan.
- 2. Käynyt armeijan pidemmän kaavan kautta.
- 3. Saanut vapautuksen todellisten elämänhallinta- ja mielenterveysongelmien vuoksi.Oma mieheni sai onneksi vapautuksen urheiluvamman ja leikatun jalan perusteella. Ei kyllä olisi armeijaa käynyt muutenkaan, olen varma.
Täällä varmaan väitellään myös tasa-arvosta (en ole lukenut). Minusta yhteinen kansalaispalvelus (sivari tai intti) molemmille sukupuolille on hyvä ajatus.
N25
... ja tuollaisten takia vaari kavereineen kulki ikävuodet 19-25 tuntemattomissa metsissä ja soilla, asusti korsussa ja joka hetki oli kuolema läsnä. Sääsket söi kesäisin, syksyisin satoi räntää ja vettä, talvisin oli hel-tillinen pakkanen ja varusteet ei tod. olleet mitään gore-texiä. Osa kavereista kuoli, toisilta meni jalkaa ja kättä.
Vai lähtisitte poikkiksen kanssa ajoissa pakoon, jos Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Hävetkää!
Minusta on noloa, jos aikuiset miehet kerskailee vaariensa sotajutuilla. Ne vaarit oli sodassa. Et sinä.
Ja sinulla ei olisi itsenästä Suomea ilman näiden sukupolvien uhrauksia. Olisiko kivaa istutella datsalla kaalia ja säilöä kurpitsaa, että olisi edes jotakin syötävää talveksi? Lupa matkustaa ulkomaille pitäisi pyytää virastosta ja mieheltäsi ei kyseltäisi innokkuutta tai terveydentilan kuntoa osallistua armeijaan. Vapaa internjet olisi unelmaa vain.
Hoi hoi, Neuvostoliitto romahti jo.
Niin on. Nationalismia ja naisvihaa. Siksi en mennyt.
M31