Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa enää! Miksi paino ei tipu?!
05.08.2019 |
Koko viikon paino hyppinyt 128-130kg välillä ja nyt taas 129,6kg. Mitä voin tehdä että paino lähtisi tippumaan? En jaksa tätä..
Tämän teen nyt:
- punnitsen ruokamäärät ja kirjaan laskuriin
- kalorivaje päivässä -500 ja välillä -1000 kaloria
- syön hiilihydraatteja päivittäin alle 20g
- syön proteiinia tavoitepainon määrän eli 80g
- syön rasvaa 160g päivässä
- liikunta tukena, joka päivä 30-45 min niin että tulee hiki
En syö..
- sokeria
- makeutusaineita
- light tuotteita
- muita maitotuotteita kuin juustoa välillä
- perunaa
- mitään viljatuotteita
- makaroneja
- hedelmiä tai marjoja
- en maissia enkä muuta hiilihydraattista
Mitä enää voin tehdä muuta kuin alkaa asentamaan hirttosilmukkaa?
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Jos minä söisin tuollaisen määrän rasvaa päivässä, lihoisin varmasti. Eikö sulle tule huono olo tuollaisesta rasvamäärästä??
Todennäköisesti lihoisitkin, jos syöt paljon hiilareita. Ei tule paha olo, miksi tulisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa rasvaa. Ja onko nyt riittävästi kehon tarvitsemia ravintoaineita vitamiineja, hivenaineita, rautaa ja proteiinia yms?? Jos keho ei saa riittävästi näitä, sinulla on aina nälkä ja keho sekaisin.
Kysymys on vhh-ruokavaliosta, jossa energia saadaan rasvasta. Aivan varmasti kys. ruokavaliolla saa kaiken tarvitsemansa, siitähän puuttuu kaikki ravinnoton ruoka.
Energia saadaan rasvasta?? Runsas rasvansyönti on epäterveellistä ja jopa vaarallista, varsinkin jos painoa on valmiiksi reilusti yli 100kg eli ihmisen rasvaprosentti on jo valmiiksi liian korkea. Kuka on ap neuvonut sua laihduttamaan syömällä paljon rasvaa??
Kerrotko, miksi mielestäsi rasvan syönti on vaarallista?
Ilmeisesti olet nukkunut koulussa oppitunneilla. Googletappa vähän aiheesta rasvan kertyminen elimistöön, verisuoniin, sisäelimiin jne. mitä siitä sitten seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa rasvaa. Ja onko nyt riittävästi kehon tarvitsemia ravintoaineita vitamiineja, hivenaineita, rautaa ja proteiinia yms?? Jos keho ei saa riittävästi näitä, sinulla on aina nälkä ja keho sekaisin.
Kysymys on vhh-ruokavaliosta, jossa energia saadaan rasvasta. Aivan varmasti kys. ruokavaliolla saa kaiken tarvitsemansa, siitähän puuttuu kaikki ravinnoton ruoka.
Energia saadaan rasvasta?? Runsas rasvansyönti on epäterveellistä ja jopa vaarallista, varsinkin jos painoa on valmiiksi reilusti yli 100kg eli ihmisen rasvaprosentti on jo valmiiksi liian korkea. Kuka on ap neuvonut sua laihduttamaan syömällä paljon rasvaa??
Kerrotko, miksi mielestäsi rasvan syönti on vaarallista?
Ilmeisesti olet nukkunut koulussa oppitunneilla. Googletappa vähän aiheesta rasvan kertyminen elimistöön, verisuoniin, sisäelimiin jne. mitä siitä sitten seuraa.
Et siis osannut vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa rasvaa. Ja onko nyt riittävästi kehon tarvitsemia ravintoaineita vitamiineja, hivenaineita, rautaa ja proteiinia yms?? Jos keho ei saa riittävästi näitä, sinulla on aina nälkä ja keho sekaisin.
Kysymys on vhh-ruokavaliosta, jossa energia saadaan rasvasta. Aivan varmasti kys. ruokavaliolla saa kaiken tarvitsemansa, siitähän puuttuu kaikki ravinnoton ruoka.
Energia saadaan rasvasta?? Runsas rasvansyönti on epäterveellistä ja jopa vaarallista, varsinkin jos painoa on valmiiksi reilusti yli 100kg eli ihmisen rasvaprosentti on jo valmiiksi liian korkea. Kuka on ap neuvonut sua laihduttamaan syömällä paljon rasvaa??
Kerrotko, miksi mielestäsi rasvan syönti on vaarallista?
Ilmeisesti olet nukkunut koulussa oppitunneilla. Googletappa vähän aiheesta rasvan kertyminen elimistöön, verisuoniin, sisäelimiin jne. mitä siitä sitten seuraa.
En suinkaan, vaan se sieltä saatu tieto on kannustanut etsimään lisää tietoa ja lukemaan erilaisia tutkimuksia ravinnosta, niin suomalaisia, kun ulkomaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teorioita ja dieettejä on monia, mutta ongelmaksi tulee se että keho luontaisesti vastustaa laihtumista. Ja pyrkii lihottamaan ihmistä mieluummin. Laihdutus on aina taistelua omaa kehoaan vastaan ja varma tapa laihtua on vain olla lähes syömättä... Mikä taas on terveyden kannalta tosi vaarallista, sekoittaa elimistön aineenvsihdunnsn sit lopullisesti kun se luulee että nyt tuli katovuosi ja nälkäkausi...
Tähän ongelmaan yksi monella toimiva tapa on pätkäpaastot, esim. 5:2. Kautta ihmisen historian on ollut tavallista, että joka päivä esim. metsästäjä-keräilijä ei saa saalista. Silloin on närsitty jotain vähäkalorista ehkä keräilemällä saatua kasviravintoa vaan. Sitten taas kun on saatu saaliseläin tai löydetty jotain luonnossa harvinaista runsaskalorista muuta ravintoa esim. pesällinen linnunmunia tai hunajaa sisältävä ampiaispesä, on vedetty ruokaa reilusti. Evoluution aikana elimistö on kehittynyt niin, että tämä satunnainen vähän ravinnon päivien ilmeneminen ei vielä laukaise nälänhätä-hälytystä, jos useimpina päivinä ei ole kalorivajetta.
5:2 dieetti simuloi tällaista. Kahtena päivänä viikossa on 500 kcal päivä, ja nämä päivät ei saa koskaan olla peräkkäiset, koska muuten nälkähälytys jo laukeaa. Muuten syödään kuten ennenkin, ei miinuskaloreita. Viikon energiansaanti kuitenkin vähenee selvästi noiden kahden "paastopäivän" takia. Itselläni tämä oli ainoa pysyvä keino laihtua, koska tosiaan kaikilla muilla tapaa pidemmän päälle miinuskaloreilla olo teki voimakkaan nälän joka lopulta sai sortumaan ahmimiseen. Jopa dieetit joissa miinuskalorit oli aika pienet, jossain 3-6 viikon kohdalla alkoi aina vaan nälättää, särkeä päätä, heikottaa tms.
No onhan tuokin vähän harhaanjohtavaa, kun niinä muina päivinä pitää kuitenkin syödä "normaalisti" ja sekään ei ole kovin yksiselitteistä. En ole tuollaista pidempään kokeillut, mutta jos olen yhtäkkiä päivän syömättä, todellakin syön sitten enemmän sitä ennen ja sen jälkeen. Eli hyöty ahmimisen välttämisestä menee kyllä ihan yhtä lailla hukkaan kuin päivittäisilläkin miinuskaloreilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teorioita ja dieettejä on monia, mutta ongelmaksi tulee se että keho luontaisesti vastustaa laihtumista. Ja pyrkii lihottamaan ihmistä mieluummin. Laihdutus on aina taistelua omaa kehoaan vastaan ja varma tapa laihtua on vain olla lähes syömättä... Mikä taas on terveyden kannalta tosi vaarallista, sekoittaa elimistön aineenvsihdunnsn sit lopullisesti kun se luulee että nyt tuli katovuosi ja nälkäkausi...
Tähän ongelmaan yksi monella toimiva tapa on pätkäpaastot, esim. 5:2. Kautta ihmisen historian on ollut tavallista, että joka päivä esim. metsästäjä-keräilijä ei saa saalista. Silloin on närsitty jotain vähäkalorista ehkä keräilemällä saatua kasviravintoa vaan. Sitten taas kun on saatu saaliseläin tai löydetty jotain luonnossa harvinaista runsaskalorista muuta ravintoa esim. pesällinen linnunmunia tai hunajaa sisältävä ampiaispesä, on vedetty ruokaa reilusti. Evoluution aikana elimistö on kehittynyt niin, että tämä satunnainen vähän ravinnon päivien ilmeneminen ei vielä laukaise nälänhätä-hälytystä, jos useimpina päivinä ei ole kalorivajetta.
5:2 dieetti simuloi tällaista. Kahtena päivänä viikossa on 500 kcal päivä, ja nämä päivät ei saa koskaan olla peräkkäiset, koska muuten nälkähälytys jo laukeaa. Muuten syödään kuten ennenkin, ei miinuskaloreita. Viikon energiansaanti kuitenkin vähenee selvästi noiden kahden "paastopäivän" takia. Itselläni tämä oli ainoa pysyvä keino laihtua, koska tosiaan kaikilla muilla tapaa pidemmän päälle miinuskaloreilla olo teki voimakkaan nälän joka lopulta sai sortumaan ahmimiseen. Jopa dieetit joissa miinuskalorit oli aika pienet, jossain 3-6 viikon kohdalla alkoi aina vaan nälättää, särkeä päätä, heikottaa tms.
No onhan tuokin vähän harhaanjohtavaa, kun niinä muina päivinä pitää kuitenkin syödä "normaalisti" ja sekään ei ole kovin yksiselitteistä. En ole tuollaista pidempään kokeillut, mutta jos olen yhtäkkiä päivän syömättä, todellakin syön sitten enemmän sitä ennen ja sen jälkeen. Eli hyöty ahmimisen välttämisestä menee kyllä ihan yhtä lailla hukkaan kuin päivittäisilläkin miinuskaloreilla.
Niin minäkin luulin ennen kuin kokeilin. Kumma kyllä en ole ratkennut ahmimaan yhtään paastopäivien jälkeen ja paino on pudonnut hyvin kaloreita laskematta. Noudatan päivittän 16:8:ia ja aina välillä otan myös 500kcal paastopäivän. Olo on parempi kuin ikinä!
Voisivatko pätkäpaastoilijat selittää, miksi on helppoa olla kokonainen päivä reippailla miinuskaloreilla, mutta vaikeaa olla tasaisemmin vähemmillä miinuskaloreilla. Kyllä kai sinä paastopäivänä tulee nälkä ihan samalla tavalla ja kovemminkin kuin vähemmillä miinuskaloreilla ja ahmiminen uhkaa loppupäivästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teorioita ja dieettejä on monia, mutta ongelmaksi tulee se että keho luontaisesti vastustaa laihtumista. Ja pyrkii lihottamaan ihmistä mieluummin. Laihdutus on aina taistelua omaa kehoaan vastaan ja varma tapa laihtua on vain olla lähes syömättä... Mikä taas on terveyden kannalta tosi vaarallista, sekoittaa elimistön aineenvsihdunnsn sit lopullisesti kun se luulee että nyt tuli katovuosi ja nälkäkausi...
Tähän ongelmaan yksi monella toimiva tapa on pätkäpaastot, esim. 5:2. Kautta ihmisen historian on ollut tavallista, että joka päivä esim. metsästäjä-keräilijä ei saa saalista. Silloin on närsitty jotain vähäkalorista ehkä keräilemällä saatua kasviravintoa vaan. Sitten taas kun on saatu saaliseläin tai löydetty jotain luonnossa harvinaista runsaskalorista muuta ravintoa esim. pesällinen linnunmunia tai hunajaa sisältävä ampiaispesä, on vedetty ruokaa reilusti. Evoluution aikana elimistö on kehittynyt niin, että tämä satunnainen vähän ravinnon päivien ilmeneminen ei vielä laukaise nälänhätä-hälytystä, jos useimpina päivinä ei ole kalorivajetta.
5:2 dieetti simuloi tällaista. Kahtena päivänä viikossa on 500 kcal päivä, ja nämä päivät ei saa koskaan olla peräkkäiset, koska muuten nälkähälytys jo laukeaa. Muuten syödään kuten ennenkin, ei miinuskaloreita. Viikon energiansaanti kuitenkin vähenee selvästi noiden kahden "paastopäivän" takia. Itselläni tämä oli ainoa pysyvä keino laihtua, koska tosiaan kaikilla muilla tapaa pidemmän päälle miinuskaloreilla olo teki voimakkaan nälän joka lopulta sai sortumaan ahmimiseen. Jopa dieetit joissa miinuskalorit oli aika pienet, jossain 3-6 viikon kohdalla alkoi aina vaan nälättää, särkeä päätä, heikottaa tms.
No onhan tuokin vähän harhaanjohtavaa, kun niinä muina päivinä pitää kuitenkin syödä "normaalisti" ja sekään ei ole kovin yksiselitteistä. En ole tuollaista pidempään kokeillut, mutta jos olen yhtäkkiä päivän syömättä, todellakin syön sitten enemmän sitä ennen ja sen jälkeen. Eli hyöty ahmimisen välttämisestä menee kyllä ihan yhtä lailla hukkaan kuin päivittäisilläkin miinuskaloreilla.
Niin minäkin luulin ennen kuin kokeilin. Kumma kyllä en ole ratkennut ahmimaan yhtään paastopäivien jälkeen ja paino on pudonnut hyvin kaloreita laskematta. Noudatan päivittän 16:8:ia ja aina välillä otan myös 500kcal paastopäivän. Olo on parempi kuin ikinä!
Niin, mutta tuohan ei todista yhtään mitään. Olen minäkin ollut nyt 4 kk miinuskaloreilla enkä ole kertaakaan repsahtanut. Ja minun lisäkseni moni muukin. Entä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Voisivatko pätkäpaastoilijat selittää, miksi on helppoa olla kokonainen päivä reippailla miinuskaloreilla, mutta vaikeaa olla tasaisemmin vähemmillä miinuskaloreilla. Kyllä kai sinä paastopäivänä tulee nälkä ihan samalla tavalla ja kovemminkin kuin vähemmillä miinuskaloreilla ja ahmiminen uhkaa loppupäivästä.
No se vaan on mulle helpompaa. Pätkäpaastolla nälkä on lyhytaikainen olotila eikä se tule ollenkaan niin voimakkaana kuin normaalisyömisessä.
Etenkin jos laihdutan hiilarivoittoisesti jatkuvilla miinuskaloreilla, nälkä on aivan järkyttävä kun se iskee. Rasvapainotteisella pätkäpaastolla maha vain alkaa tuntua tyhjältä mutta hyvällä tavalla ilman murinaa ja heikotusta.
16:8:iin totuttuani voin olla helposti tuon 16h syömättä eikä sen aikana tule kertaakaan nälkä. 500kcal päivänä tulee iltaa kohti nälkä muttei ahmimishimoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin sain 500 miinuskaloreilla kahden vuoden aikana 20 kiloa pois. Ja siihen se sitten jäi tein mitä tahansa. Nyt kaikki ja ekstrat takaisin. Laihduttaminen on ihan kamalan vaikeaa, jos siis tuon yli 20 kilon yrittää, vaikka ylipainoa 50 kiloa. Ei normaalipainoiset ymmärrä yhtään kun saavat syödä normaalisti ja aineenvaihdunta toimii.
Syön kuusi kertaa päivässä ja suositusten mukaisesti. Välillä mässäilen. Olo on hyvä ja paino vakio. Vuosia sitten painoin tuplasti.
Ihmeellistä! Vai paljastonko salaisuuden? LOL
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teorioita ja dieettejä on monia, mutta ongelmaksi tulee se että keho luontaisesti vastustaa laihtumista. Ja pyrkii lihottamaan ihmistä mieluummin. Laihdutus on aina taistelua omaa kehoaan vastaan ja varma tapa laihtua on vain olla lähes syömättä... Mikä taas on terveyden kannalta tosi vaarallista, sekoittaa elimistön aineenvsihdunnsn sit lopullisesti kun se luulee että nyt tuli katovuosi ja nälkäkausi...
Tähän ongelmaan yksi monella toimiva tapa on pätkäpaastot, esim. 5:2. Kautta ihmisen historian on ollut tavallista, että joka päivä esim. metsästäjä-keräilijä ei saa saalista. Silloin on närsitty jotain vähäkalorista ehkä keräilemällä saatua kasviravintoa vaan. Sitten taas kun on saatu saaliseläin tai löydetty jotain luonnossa harvinaista runsaskalorista muuta ravintoa esim. pesällinen linnunmunia tai hunajaa sisältävä ampiaispesä, on vedetty ruokaa reilusti. Evoluution aikana elimistö on kehittynyt niin, että tämä satunnainen vähän ravinnon päivien ilmeneminen ei vielä laukaise nälänhätä-hälytystä, jos useimpina päivinä ei ole kalorivajetta.
5:2 dieetti simuloi tällaista. Kahtena päivänä viikossa on 500 kcal päivä, ja nämä päivät ei saa koskaan olla peräkkäiset, koska muuten nälkähälytys jo laukeaa. Muuten syödään kuten ennenkin, ei miinuskaloreita. Viikon energiansaanti kuitenkin vähenee selvästi noiden kahden "paastopäivän" takia. Itselläni tämä oli ainoa pysyvä keino laihtua, koska tosiaan kaikilla muilla tapaa pidemmän päälle miinuskaloreilla olo teki voimakkaan nälän joka lopulta sai sortumaan ahmimiseen. Jopa dieetit joissa miinuskalorit oli aika pienet, jossain 3-6 viikon kohdalla alkoi aina vaan nälättää, särkeä päätä, heikottaa tms.
No onhan tuokin vähän harhaanjohtavaa, kun niinä muina päivinä pitää kuitenkin syödä "normaalisti" ja sekään ei ole kovin yksiselitteistä. En ole tuollaista pidempään kokeillut, mutta jos olen yhtäkkiä päivän syömättä, todellakin syön sitten enemmän sitä ennen ja sen jälkeen. Eli hyöty ahmimisen välttämisestä menee kyllä ihan yhtä lailla hukkaan kuin päivittäisilläkin miinuskaloreilla.
Niin minäkin luulin ennen kuin kokeilin. Kumma kyllä en ole ratkennut ahmimaan yhtään paastopäivien jälkeen ja paino on pudonnut hyvin kaloreita laskematta. Noudatan päivittän 16:8:ia ja aina välillä otan myös 500kcal paastopäivän. Olo on parempi kuin ikinä!
Niin, mutta tuohan ei todista yhtään mitään. Olen minäkin ollut nyt 4 kk miinuskaloreilla enkä ole kertaakaan repsahtanut. Ja minun lisäkseni moni muukin. Entä sitten?
Todista? Ei laihdutuksessa tai ruokavaliossa voi yksittäinen ihminen todistaa yhtään mitään. Voin vain kertoa omista kokemuksistani. Pätkäpaastolla en olen nälkäinen enkä ahmi, perinteisesti laihduttaessa kyllä. Kiva sulle jos löysit itsellesi sopivan tavan, niin minäkin tein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teorioita ja dieettejä on monia, mutta ongelmaksi tulee se että keho luontaisesti vastustaa laihtumista. Ja pyrkii lihottamaan ihmistä mieluummin. Laihdutus on aina taistelua omaa kehoaan vastaan ja varma tapa laihtua on vain olla lähes syömättä... Mikä taas on terveyden kannalta tosi vaarallista, sekoittaa elimistön aineenvsihdunnsn sit lopullisesti kun se luulee että nyt tuli katovuosi ja nälkäkausi...
Tähän ongelmaan yksi monella toimiva tapa on pätkäpaastot, esim. 5:2. Kautta ihmisen historian on ollut tavallista, että joka päivä esim. metsästäjä-keräilijä ei saa saalista. Silloin on närsitty jotain vähäkalorista ehkä keräilemällä saatua kasviravintoa vaan. Sitten taas kun on saatu saaliseläin tai löydetty jotain luonnossa harvinaista runsaskalorista muuta ravintoa esim. pesällinen linnunmunia tai hunajaa sisältävä ampiaispesä, on vedetty ruokaa reilusti. Evoluution aikana elimistö on kehittynyt niin, että tämä satunnainen vähän ravinnon päivien ilmeneminen ei vielä laukaise nälänhätä-hälytystä, jos useimpina päivinä ei ole kalorivajetta.
5:2 dieetti simuloi tällaista. Kahtena päivänä viikossa on 500 kcal päivä, ja nämä päivät ei saa koskaan olla peräkkäiset, koska muuten nälkähälytys jo laukeaa. Muuten syödään kuten ennenkin, ei miinuskaloreita. Viikon energiansaanti kuitenkin vähenee selvästi noiden kahden "paastopäivän" takia. Itselläni tämä oli ainoa pysyvä keino laihtua, koska tosiaan kaikilla muilla tapaa pidemmän päälle miinuskaloreilla olo teki voimakkaan nälän joka lopulta sai sortumaan ahmimiseen. Jopa dieetit joissa miinuskalorit oli aika pienet, jossain 3-6 viikon kohdalla alkoi aina vaan nälättää, särkeä päätä, heikottaa tms.
No onhan tuokin vähän harhaanjohtavaa, kun niinä muina päivinä pitää kuitenkin syödä "normaalisti" ja sekään ei ole kovin yksiselitteistä. En ole tuollaista pidempään kokeillut, mutta jos olen yhtäkkiä päivän syömättä, todellakin syön sitten enemmän sitä ennen ja sen jälkeen. Eli hyöty ahmimisen välttämisestä menee kyllä ihan yhtä lailla hukkaan kuin päivittäisilläkin miinuskaloreilla.
Normaalisti tarkoittaa kuten ennenkin, ellei sitten ole ollut voimakkaasti koko ajan lihomassa entisillä ruoka- ja juomatavoilla. Siinä tapauksessa voi olla ettei 2 paastopäivää riitä kompensoimaan muina päivinä syötyjä liikakaloreita, ja pitäisi tehdä muutoksia myös muihin päiviin.
Kun itse aloitin, painoin 106 kiloa ja söin ns. pelkkää paskaa. Työpaikkaruokalassa söin oikeaa ruokaa, mutta muuten meni lihapiirakoita, karjalanpiirakoita, karkkia, energiajuomaa, mikroeinestä, pizzaa ja hampurilaista. Paino oli näillä elintavoilla vakiintunut. Kun aloitin pätkäpaaston, jatkoin tuon paskan syömistä muuten paitsi paastopäivinä. Paino alkoi laskea 0,5 kg viikossa. Sitten vasta pidemmän ajan päästä aloin vähä vähältä parantaa syömispäivien elintapoja, koska paino ei enää tahtonut jostain 90 kilosta alaspäin muuten laskea. Nyt painan 60 kg mikä on minulle tässä iässä (45) ihan ok, enkä vieläkään ole terveysfriikki joka syö pelkästään terveellistä. Enää en laihduta mutta pidän 1 kerta / vko edelleen paastopäivän koska siitä tulee mulle hyvä olo, ja toisaalta, sallii sitten vähän enemmän herkkukaloreita viikkoon.
Tuota on itse asiassa tutkittu paljon että aiheuttaako 5:2 paasto lisääntynyttä syömistä muina kuin paastopäivinä. Yllättävää kyllä: ei. Joillekin hyvin harvoille kyllä, mutta toisaalta toisille vähenee ja terveellistyy se seuraavien päivien syöminen, joten kokonaisuudessaan tutkittavien joukossa seuraavana päivänä syödyt kalorit ei lisäänny paastopäivistä.
Aiheesta on katsottavissa lääkäri Michael Mosleyn dokumentti jos kiinnostaa, täällä kerrotaan tutkimustuloksista veriarvoihin, nälkään jne https://www.bbc.co.uk/programmes/b01lxyzc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi alapeukutetaan kun joku kertoo omasta kokemuksesta miten painon saa hallintaan?
Vierailija kirjoitti:
Voisivatko pätkäpaastoilijat selittää, miksi on helppoa olla kokonainen päivä reippailla miinuskaloreilla, mutta vaikeaa olla tasaisemmin vähemmillä miinuskaloreilla. Kyllä kai sinä paastopäivänä tulee nälkä ihan samalla tavalla ja kovemminkin kuin vähemmillä miinuskaloreilla ja ahmiminen uhkaa loppupäivästä.
Syyt näyttää olevan sekä psykologisia että fysiologisia.
Fysiologisesti tuollainen vuorokauden nälkä aiheuttaa kyllä ajoittaisia tunteita että onpas nälkä, esim. sellaisia kouraisuja tyhjässä mahassa, mahan kurinaa tms. Mutta tällainen on aika helppo tahdonvoimalla voittaa että ei, nyt on paastopäivä, en nyt kumminkaan syö lisää. Nälkä ei ehdi 1 vrk:ssä, varsinkin kun syödään se 500 kcal, niin pahaksi, että se huutaisi koko ajan. Se kouraisee välillä, mutta menee taas ohi kun juo vettä, tai keskittyy johonkin muuhun tekemiseen. Sen sijaan viikkokausia joka päivä ollut kalorivaje tuppaa aiheuttamaan sellaisen olon, ettei ole niinkään mahanälkä, mutta koko hormonaalinen koneisto on laittanut päälle hälytyksen, että hyvä ihminen syö ennen kuin kuolet nälkään, ja tekee juurikin mieli ahmia.
Psykologisesti myös on helpompaa pitää se paastopäivä, kun tietää ettei tarvi olla kurinalainen seuraavana päivänä enää. Sen yhden päivän jaksaa kyllä, vaikka haaveillen että aamupalalla syö jotain oikein herkullista. Muina kuin paastopäivinä voi käydä ravintoloissa, ottaa alkoholia, syödä karkkia tms kuten ennenkin, joten ei tule sitä tunnetta että kaikki kiva on kielletty tai että dieetti rajoittaa pahasti sosiaalisesti. Itse pidin maaanantain ja torstain aina paastona, joten viikonloppuna sai olla vapaasti.
Laihtuminen ei ole kalorijuttu kuin vain ihan osittain, vaikka toisin yleensä luullaan. Laihtuminen on suurelta on kiinni hormoneista (kortisoli, insuliini ym.), ja jos ei laihdu sopivalla kalorivajeella, niin nuo hormonit on syynä ja niitä pitää alkaa viilata. Ja ketoilun teho liittyy pitkälti juuri noihin hormonijuttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teorioita ja dieettejä on monia, mutta ongelmaksi tulee se että keho luontaisesti vastustaa laihtumista. Ja pyrkii lihottamaan ihmistä mieluummin. Laihdutus on aina taistelua omaa kehoaan vastaan ja varma tapa laihtua on vain olla lähes syömättä... Mikä taas on terveyden kannalta tosi vaarallista, sekoittaa elimistön aineenvsihdunnsn sit lopullisesti kun se luulee että nyt tuli katovuosi ja nälkäkausi...
Tähän ongelmaan yksi monella toimiva tapa on pätkäpaastot, esim. 5:2. Kautta ihmisen historian on ollut tavallista, että joka päivä esim. metsästäjä-keräilijä ei saa saalista. Silloin on närsitty jotain vähäkalorista ehkä keräilemällä saatua kasviravintoa vaan. Sitten taas kun on saatu saaliseläin tai löydetty jotain luonnossa harvinaista runsaskalorista muuta ravintoa esim. pesällinen linnunmunia tai hunajaa sisältävä ampiaispesä, on vedetty ruokaa reilusti. Evoluution aikana elimistö on kehittynyt niin, että tämä satunnainen vähän ravinnon päivien ilmeneminen ei vielä laukaise nälänhätä-hälytystä, jos useimpina päivinä ei ole kalorivajetta.
5:2 dieetti simuloi tällaista. Kahtena päivänä viikossa on 500 kcal päivä, ja nämä päivät ei saa koskaan olla peräkkäiset, koska muuten nälkähälytys jo laukeaa. Muuten syödään kuten ennenkin, ei miinuskaloreita. Viikon energiansaanti kuitenkin vähenee selvästi noiden kahden "paastopäivän" takia. Itselläni tämä oli ainoa pysyvä keino laihtua, koska tosiaan kaikilla muilla tapaa pidemmän päälle miinuskaloreilla olo teki voimakkaan nälän joka lopulta sai sortumaan ahmimiseen. Jopa dieetit joissa miinuskalorit oli aika pienet, jossain 3-6 viikon kohdalla alkoi aina vaan nälättää, särkeä päätä, heikottaa tms.
No onhan tuokin vähän harhaanjohtavaa, kun niinä muina päivinä pitää kuitenkin syödä "normaalisti" ja sekään ei ole kovin yksiselitteistä. En ole tuollaista pidempään kokeillut, mutta jos olen yhtäkkiä päivän syömättä, todellakin syön sitten enemmän sitä ennen ja sen jälkeen. Eli hyöty ahmimisen välttämisestä menee kyllä ihan yhtä lailla hukkaan kuin päivittäisilläkin miinuskaloreilla.
Niin minäkin luulin ennen kuin kokeilin. Kumma kyllä en ole ratkennut ahmimaan yhtään paastopäivien jälkeen ja paino on pudonnut hyvin kaloreita laskematta. Noudatan päivittän 16:8:ia ja aina välillä otan myös 500kcal paastopäivän. Olo on parempi kuin ikinä!
Niin, mutta tuohan ei todista yhtään mitään. Olen minäkin ollut nyt 4 kk miinuskaloreilla enkä ole kertaakaan repsahtanut. Ja minun lisäkseni moni muukin. Entä sitten?
Todista? Ei laihdutuksessa tai ruokavaliossa voi yksittäinen ihminen todistaa yhtään mitään. Voin vain kertoa omista kokemuksistani. Pätkäpaastolla en olen nälkäinen enkä ahmi, perinteisesti laihduttaessa kyllä. Kiva sulle jos löysit itsellesi sopivan tavan, niin minäkin tein.
Ai okei, ymmärsin väärin, anteeksi. Luulin, että tätä pidettiin parempana tapana, kun puhuttiin metsästäjä-keräilijöistä ja ettei tule sitten nälänhätä-hälytystä. Mietin vain, miksei se nälänhätähälytys tule noina paastopäivinä.
En jaksanut lukea kaikkia viestejä. Ehkä jo sanottu, mutta rasvan määrä on todella suuri!
Olen pienikokoinen ja tuo rasvamäärä on lähes päivän kalorintarpeeni.
Kiinnitä huomiota joka aterialla kasvisten määrään, näin saat kyläläisen olon pienemmällä kalorimäärällä.
Lisää liikuntaa nykyiseen, alkuun esim. 1h 3-4krt viikko. Muina päivinä ainakin se 30 min.
Ja juo vettä! Tsemppiä 🙂
rasvaa järkyttävän paljon, tilalle goji-marjoja yms
Alue: Aihe vapaa
Mistä sä kuvittelet vhh:ssa energian tulevan, jos ei rasvasta?
Energiaravintoaineet ovat hiilihydraatti ja rasva ja vhh:ssa hiilihydraatteja syödään vain vähän.
Proteiini on sitten rakennusaine ja sitä syödään vain tarpeen verran, ei liikaa eikä siitä oteta energiaa.