Kasvion teko nuoren kanssa
Miten ootte siitä selvinneet? Kasiluokkalainen tyttö kovasti yrittänyt mutta kaikkia ei tahdo löytyä. Asutaan espoossa kerrostalojen keskellä. Mihin voisi mennä?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Sianpuolukka löytyy minkä tahansa kuivan mäntymetsän tai kallioisen kuivan alueen laidalta. Samoin kissankäpälä.
Ei nyt sentään noin helppoa. Tai en tiedä missä asut mutta esim. kissankäpälä on taantunut ja silmälläpidettävä laji. Ei mitenkään helposti löydettävissä ainakaan täällä lännessä, ellei saa esiintymispaikasta vinkkiä joltain kasviharrastajalta.
Asutaan ydinkeskustassa Helsingissä ja hyvät kasviot lapset saivat aikaan. Vinkkinä: keväällä kasvit ovat lyhyempivartisia, kannattaa ottaa talteen. Syksyn horsmat jo pitempivartisia. Ihan löytyi katukiveyksen välistä, kierroksella Kaivopuistossa, vähän Espoostakin. Se tarkoitushan on hoitaa joku projekti loppuun ohjeiden mukaan- kasvientuntemus sivuasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oho.
Mulla on kolme lasta, joista nuorinkin on jo 8.luokalla.
Kenenkään ei ole tarvinnut kasviota kerätä eikä edes valokuvata.
Siskolla kaksi lasta, kummallakaan ei ole kasvion kerämistä.
Asumme Helsingissä. Erikoista että tuollaista vaaditaan vain osassa kouluja. Yksi lapsistamme joutui pitämään päiväkirjaa kesästään enkuksi, mutta sekin kiellettiin, koska kaikki lapset eivät pääse huvipuistoihin jne. ja eivät keksi jokaiselle päivälle raportoitavaa.
Kasvio tuli uuteen opsiin 2016. Eli se on kyllä ihan valtakunnallinen pakko. Kukin ope sitten päättää, miten sen vaatii.
Jos lapsesi ei ole keränneet, he eivät varmaan vaan ole kertoneet sinulle ja ottaneet sen alennetun bilsan numeron.
No ei oo iso lasku sitten ollut kun kuopuksella oli keväällä bilsa 9.
Ja kun Wilmaan tulvii viestiä milloin mistäkin, tyyliin huomenna emme liikuntatunnilla juoksekaan vaan kävelemme, tai että huomenna jokaisen oppilaan pitäisi tuoda kouluun vessapaperirullan hylsy, niin en jaksa uskoa että joku kasvion kerääminen olisi niin vähäpätöinen asia, ettei siitä tulisi ainakin kymmentä erilaista wilma-viestiä muutoksineen ja korjauksen korjauksineen.
Vanhemmat lapset olivat uuden opsin alkaessa 9. luokalla ja esikoinen lukiossa, mutta kuopusta tän olisi pitänyt koskea. 6. luokalla piti syksyllä ottaa kuva viidestä erilaisesta kasvista, jotka olivat tyyliin pihlaja ja voikukka. Ehkä tällä kuitattiin sitten OPS:n kasvio.
Mulla on mökillä tauluina valtavan hienoja vaarini (s. 1919) ja isäni (s. 1946) kasviolehtiä, että en tätä ollenkaan vastusta, mutta ei vaan ole itselläni koulussa eikä omilla lapsillani tullut vastaan. Meillä on jopa puinen kasviprässi siellä, jolla kasvion kasvit prässättiin. Jokaiseen lehteen oli vielä etiketti, johon kirjattiin nimi suomeksi ja latinaksi, löytöpaikka, päivämäärä ja oppilaan nimi. Kasviot muistaakseni lopetettiin joskus 60-luvulla kun tieytyt kasvit alkoivat huveta luonnosta. Kun olin lapsi, oli mm. Sinivuokko rauhoitettu (löytyy mm. vaarini kasviosta), nyt sitä kasvaa ihan villinä.
Nyt olisi hieno hetki opettaa lapsesi kommunikoimaan muiden kanssa. Kaikki samassa koulussa ovat samassa tilanteessa ja heiltä voi löytyä hyviä vinkkejä. Kasvupaikkoja kannattaa kysellä myös sukulaisilta ja tuttavilta.
Luonnonsuojeluyhdistykset järjestävät kesäisin ilmaisia kasviretkiä, joilla kuvaaminen olisi onnistunut helposti.
Ikinä ei kokoelman keruu ole yhtä helppoa kuin nykyään! On nettikin apuna...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sianpuolukka löytyy minkä tahansa kuivan mäntymetsän tai kallioisen kuivan alueen laidalta. Samoin kissankäpälä.
Ei nyt sentään noin helppoa. Tai en tiedä missä asut mutta esim. kissankäpälä on taantunut ja silmälläpidettävä laji. Ei mitenkään helposti löydettävissä ainakaan täällä lännessä, ellei saa esiintymispaikasta vinkkiä joltain kasviharrastajalta.
Kissankäpälä oli yleinen lapsuudessani. Nyt käytiin molempien lasten kanssa kaikki tietämäni paikat eikä niitä löytyntt enää. Samaten suopursua etsittiin. Ei yhdessäkään vanhassa paikassa enää.
Joo, onhan noissa listoissa paljon paikallista vaihtelua, esim. täällä Turussa vaaditaan tammi ja pähkinäpensas, tuskin pohjoisessa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt olisi hieno hetki opettaa lapsesi kommunikoimaan muiden kanssa. Kaikki samassa koulussa ovat samassa tilanteessa ja heiltä voi löytyä hyviä vinkkejä. Kasvupaikkoja kannattaa kysellä myös sukulaisilta ja tuttavilta.
Luonnonsuojeluyhdistykset järjestävät kesäisin ilmaisia kasviretkiä, joilla kuvaaminen olisi onnistunut helposti.
Ikinä ei kokoelman keruu ole yhtä helppoa kuin nykyään! On nettikin apuna...
Kun ei ne kaikki luokan lapset asu lähimainkaan samassa paikassa. Meilläkin esim bestisten luo on noin 40 kilsan matka. En sitten tiedä onko järkevämpää kyytiä sinne kuin esim omalle mökille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse aikoinaan keräsin (äitini avustamana) suppeamman kasvion yläasteella. Myöhemmin laajan kasvion yliopistossa. Tuommoisen suppean kasvion kasvit löytää monesti tienpientareilta ja lähimetsästä. Voin sanoa, että Espoosta kyllä löytyy hyvin metsää siellä 19 vuotta asuneena.
Mihin tääkin vastaus ees liittyy? Jestas näitä kaikkitietäviä.
Jos olisit lukenut edes aloituksen ja ymmärtäisit lukemaasi, tietäisit tuon olevan suora vastaus aloituksen kumpaankin kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt olisi hieno hetki opettaa lapsesi kommunikoimaan muiden kanssa. Kaikki samassa koulussa ovat samassa tilanteessa ja heiltä voi löytyä hyviä vinkkejä. Kasvupaikkoja kannattaa kysellä myös sukulaisilta ja tuttavilta.
Luonnonsuojeluyhdistykset järjestävät kesäisin ilmaisia kasviretkiä, joilla kuvaaminen olisi onnistunut helposti.
Ikinä ei kokoelman keruu ole yhtä helppoa kuin nykyään! On nettikin apuna...
Ahaa. Eli koko suku ja tuttavatkin projektiin mukaan? Ja ihan tiedoksi vaan että ei se kuvaaminen paljon auta, jos kasviopn vaaditaan kasvien kerääminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse aikoinaan keräsin (äitini avustamana) suppeamman kasvion yläasteella. Myöhemmin laajan kasvion yliopistossa. Tuommoisen suppean kasvion kasvit löytää monesti tienpientareilta ja lähimetsästä. Voin sanoa, että Espoosta kyllä löytyy hyvin metsää siellä 19 vuotta asuneena.
Mihin tääkin vastaus ees liittyy? Jestas näitä kaikkitietäviä.
Jos olisit lukenut edes aloituksen ja ymmärtäisit lukemaasi, tietäisit tuon olevan suora vastaus aloituksen kumpaankin kysymykseen.
Jos sinulla olisi aivot, käsittäisit ettei tuo soopa liity aloitukseen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Meiltä puuttuu vielä kihokki, raate, kissankäpälä ja sianpuolukka.
Inhottavaa, jos kissankäpälää kerätään. Se on erittäin harvinainen jo. En ole koskaan nähnyt. Olen etsinyt 30 vuotta sitä.
Äitini 40-luvun kasviossa se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olisi hieno hetki opettaa lapsesi kommunikoimaan muiden kanssa. Kaikki samassa koulussa ovat samassa tilanteessa ja heiltä voi löytyä hyviä vinkkejä. Kasvupaikkoja kannattaa kysellä myös sukulaisilta ja tuttavilta.
Luonnonsuojeluyhdistykset järjestävät kesäisin ilmaisia kasviretkiä, joilla kuvaaminen olisi onnistunut helposti.
Ikinä ei kokoelman keruu ole yhtä helppoa kuin nykyään! On nettikin apuna...
Ahaa. Eli koko suku ja tuttavatkin projektiin mukaan? Ja ihan tiedoksi vaan että ei se kuvaaminen paljon auta, jos kasviopn vaaditaan kasvien kerääminen.
No jos ei aikuisten apu kelpaa, niin sitten kerätään ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltä puuttuu vielä kihokki, raate, kissankäpälä ja sianpuolukka.
Inhottavaa, jos kissankäpälää kerätään. Se on erittäin harvinainen jo. En ole koskaan nähnyt. Olen etsinyt 30 vuotta sitä.
Äitini 40-luvun kasviossa se on.
90% eliökokoelmista tehdään nykyään kuvaamalla.
Meillä tamperelaisessa koulussa sai valokuvata tai kerätä 40 määrättyä kasvia ilman juuria. Ei yhtään puuta ollut listassa.
Kasvit oli valittu niin, että ne kasvavat koulun ympäristössä.
Tehtävä annettiin niin myöhään, että leskenlehti oli vaikea löytää, mutta tiesin, missä niitä aina vielä on silloin, kun muualla ei enää.
Melkein kaikki kasvit löytyivät pienten maanteiden varsilta, jolla ajelimme vasta vasten.
Vanamon takia menin lapseni kanssa metsään. Muiden takia ei ollut pakko.
Kirjopillike oli vaikein löydettävä, mutta löytyikin sitten ihan kotimme läheltä.
Ja yks toinen, jota en muista, mutta kukki niin myöhään, että löysimme omalta pihalta.
Jouduin vetämään lastani tässä aika tavalla perässä. Ei olisi itse juuri viitsinyt.
Kannatti, koska sai bilsan numeroa numerolla ylöspäin.
Toisessa tamperelaiskoulussa kaverini lapsella oli myös puita haettavana. Heillä piti olla kerättynä. Hänen kaverinsa oli kerännyt hieskoivun (tai raudus, en muista) , mutta ope oli tutkinut mikroskoopilla, että se ei ole ihan puhdas, vaan siinä on jotain mutaatiota ja se ei kelvannut ja oppilas ei saanut bilsasta korotettua. Kohtuutonta!!!
Vierailija kirjoitti:
Meillä tamperelaisessa koulussa sai valokuvata tai kerätä 40 määrättyä kasvia ilman juuria. Ei yhtään puuta ollut listassa.
Kasvit oli valittu niin, että ne kasvavat koulun ympäristössä.
Tehtävä annettiin niin myöhään, että leskenlehti oli vaikea löytää, mutta tiesin, missä niitä aina vielä on silloin, kun muualla ei enää.
Melkein kaikki kasvit löytyivät pienten maanteiden varsilta, jolla ajelimme vasta vasten.
Vanamon takia menin lapseni kanssa metsään. Muiden takia ei ollut pakko.
Kirjopillike oli vaikein löydettävä, mutta löytyikin sitten ihan kotimme läheltä.
Ja yks toinen, jota en muista, mutta kukki niin myöhään, että löysimme omalta pihalta.
Jouduin vetämään lastani tässä aika tavalla perässä. Ei olisi itse juuri viitsinyt.
Kannatti, koska sai bilsan numeroa numerolla ylöspäin.
Toisessa tamperelaiskoulussa kaverini lapsella oli myös puita haettavana. Heillä piti olla kerättynä. Hänen kaverinsa oli kerännyt hieskoivun (tai raudus, en muista) , mutta ope oli tutkinut mikroskoopilla, että se ei ole ihan puhdas, vaan siinä on jotain mutaatiota ja se ei kelvannut ja oppilas ei saanut bilsasta korotettua. Kohtuutonta!!!
Tuo mutaatiojuttu tarkoittaa suomeksi, että lapsi oli kerännyt jalostetun puutarhakasvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olisi hieno hetki opettaa lapsesi kommunikoimaan muiden kanssa. Kaikki samassa koulussa ovat samassa tilanteessa ja heiltä voi löytyä hyviä vinkkejä. Kasvupaikkoja kannattaa kysellä myös sukulaisilta ja tuttavilta.
Luonnonsuojeluyhdistykset järjestävät kesäisin ilmaisia kasviretkiä, joilla kuvaaminen olisi onnistunut helposti.
Ikinä ei kokoelman keruu ole yhtä helppoa kuin nykyään! On nettikin apuna...
Ahaa. Eli koko suku ja tuttavatkin projektiin mukaan? Ja ihan tiedoksi vaan että ei se kuvaaminen paljon auta, jos kasviopn vaaditaan kasvien kerääminen.
No jos ei aikuisten apu kelpaa, niin sitten kerätään ihan itse.
Siis kun koulutyön idea on, että se on lapsen homma. Se pitää siis mitoittaa lapsen kokoiseksi. Ja juurihan täällä vittuiltiin siitäkin, ettei edes äiti saa auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Meilöä pitää kerätä kasvit, kuivata ja laittaa kansioon.
Me asutaan Tampereella.
Meillä oli ihan lista kasveista mitä kerätä eikä sieltä löydy mitään piharatamoita tai niittyleinikkejä.
Meiltä puuttuu vielä jalava, vaivaiskoivu, kihokki ja riidenlieko. Niin ja suopursu ja niittyvilla ja joku oudompi taisi puuttua myös.
En tiedä tehtiinkö sallitusti mutta pirkkalankoivu ja tervaleppä haettiin Hatanpään arboretumista. Pirkkalankoivuja ei kai oikein kasvakaan muualla kuin istutettuina jossain. Kalevankankaan hautausmaalla kuulemma myös kasvaa niitä. Pitää laittaa tarkka paikka mistä löytynyt ja mietin että saako miinuspisteitä siitä että lehdet on haettu puutarhalta?
Kihokki varmaan kohta haetaan bauhausista ja löytöpaikaksi pistetään kukkaruukku 😅😂 Ellei nyt tuuri käy ja suolta löydy kuten vaivaiskoivukin. (kun ensin löytyisi se hemmetin suo)
Lapsen kasvio kuulostaa koko perheen projektilta. Sinänsä ihan kiva juttu itse asiassa.
Kokoelmaa ei ole tarkoitus tehdä puolesta, mutta auttaa voi. Auttamista on esim. muistuttaminen, ohjeistaminen, vinkkaaminen ja tukeminen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tamperelaisessa koulussa sai valokuvata tai kerätä 40 määrättyä kasvia ilman juuria. Ei yhtään puuta ollut listassa.
Kasvit oli valittu niin, että ne kasvavat koulun ympäristössä.
Tehtävä annettiin niin myöhään, että leskenlehti oli vaikea löytää, mutta tiesin, missä niitä aina vielä on silloin, kun muualla ei enää.
Melkein kaikki kasvit löytyivät pienten maanteiden varsilta, jolla ajelimme vasta vasten.
Vanamon takia menin lapseni kanssa metsään. Muiden takia ei ollut pakko.
Kirjopillike oli vaikein löydettävä, mutta löytyikin sitten ihan kotimme läheltä.
Ja yks toinen, jota en muista, mutta kukki niin myöhään, että löysimme omalta pihalta.
Jouduin vetämään lastani tässä aika tavalla perässä. Ei olisi itse juuri viitsinyt.
Kannatti, koska sai bilsan numeroa numerolla ylöspäin.
Toisessa tamperelaiskoulussa kaverini lapsella oli myös puita haettavana. Heillä piti olla kerättynä. Hänen kaverinsa oli kerännyt hieskoivun (tai raudus, en muista) , mutta ope oli tutkinut mikroskoopilla, että se ei ole ihan puhdas, vaan siinä on jotain mutaatiota ja se ei kelvannut ja oppilas ei saanut bilsasta korotettua. Kohtuutonta!!!
Tuo mutaatiojuttu tarkoittaa suomeksi, että lapsi oli kerännyt jalostetun puutarhakasvin.
Koivun?
Sanoisin että Suomessa saa nähdä oikeasti vaivaa että onnistuu keräämään jalostetun puutarhakasvin nimeltä koivu.
Hieskoivun ja rauduskoivun ero voi olla siellä metsässäkin ihan tosi pieni. Minulla oli intohimoisesti vihdantekoon suhtautuva vaari, joka oli tarkka koivujen eroista, piti aina olla rauduskoivu. Opin jo pienenä lapsena lehtien eron, mutta ramdom -koululainen saattaa kyllä todella helposti erehtyä ja kun koivikossa on noita mutaatioitakin.
Jep. Molemmille täälläkin annettu ihan viimeisinä koulupäivinä. Ja molempina vuosina kevät niin aikaisessa että monet kasvit olivat kukkineet jo kuukautta aiemmin.