Kasvion teko nuoren kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olisi hieno hetki opettaa lapsesi kommunikoimaan muiden kanssa. Kaikki samassa koulussa ovat samassa tilanteessa ja heiltä voi löytyä hyviä vinkkejä. Kasvupaikkoja kannattaa kysellä myös sukulaisilta ja tuttavilta.

Luonnonsuojeluyhdistykset järjestävät kesäisin ilmaisia kasviretkiä, joilla kuvaaminen olisi onnistunut helposti.

Ikinä ei kokoelman keruu ole yhtä helppoa kuin nykyään! On nettikin apuna...

Ahaa. Eli koko suku ja tuttavatkin projektiin mukaan? Ja ihan tiedoksi vaan että ei se kuvaaminen paljon auta, jos kasviopn vaaditaan kasvien kerääminen.

Lapsuuteni parhaita muistoja on se kun sai olla mukana kun mökkinaapurustoni aikuiset keskustelivat kasveista ja tunnistivat ympäristön kasveja vanhempieni kanssa. Siihen aikaan koululaisille ei valitettavasti opetettu kasvien tunnistamista mutta vanhempieni ikäluokasta löytyi jokaiselle kasville nimi ja yhteisyönä ne saatiin kolmella kielellä.

Aika myöhässä olette elokuussa. Kasvio kannattaa aloittaa jo alkukesästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aikoinaan keräsin (äitini  avustamana) suppeamman kasvion yläasteella. Myöhemmin laajan kasvion yliopistossa. Tuommoisen suppean kasvion kasvit löytää monesti tienpientareilta ja lähimetsästä. Voin sanoa, että Espoosta kyllä löytyy hyvin metsää siellä 19 vuotta asuneena. 

Mihin tääkin vastaus ees liittyy? Jestas näitä kaikkitietäviä.

Jos olisit lukenut edes aloituksen ja ymmärtäisit lukemaasi, tietäisit tuon olevan suora vastaus aloituksen kumpaankin kysymykseen.

Jos sinulla olisi aivot, käsittäisit ettei tuo soopa liity aloitukseen mitenkään.

Yritän vääntää sinulle mallia rautalangasta:

Kysymys : "Miten ootte siitä selvinneet?

Vastaus  :  "Itse aikoinaan keräsin (äitini  avustamana) ... Tuommoisen suppean kasvion kasvit löytää monesti tienpientareilta ja lähimetsästä."

Kysymys: " Mihin voisi mennä?"

Vastaus:  " Espoosta löytyy kyllä hyvin metsiä", jopa niin hyvin, että ei tarvitse erikseen selittää, että se on metsää jossa on paljon puita. Suota tai ainakin soistunutta aluetta löytyy monista metsistäkin, vaikka varsinaisia avosoita ei olisi. Huomaa, että edellisen vastauksen jälkimmäinen osa vastaa myös tähän.

Että menee vaan tietä pitkin metsää kohti, niin löytää suuren osa vaadituista kasveista.

Mikä sinua tässä keskustelussa niin kovasti risoo, että osallistut vaikka sinulla ei ole mitään sanottavaa?

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tamperelaisessa koulussa sai valokuvata tai kerätä 40 määrättyä kasvia ilman juuria. Ei yhtään puuta ollut listassa.

Kasvit oli valittu niin, että ne kasvavat koulun ympäristössä.

Tehtävä annettiin niin myöhään, että leskenlehti oli vaikea löytää, mutta tiesin, missä niitä aina vielä on silloin, kun muualla ei enää.

Melkein kaikki kasvit löytyivät pienten maanteiden varsilta, jolla ajelimme vasta vasten.

Vanamon takia menin lapseni kanssa metsään. Muiden takia ei ollut pakko.

Kirjopillike oli vaikein löydettävä, mutta löytyikin sitten ihan kotimme läheltä.

Ja yks toinen, jota en muista, mutta kukki niin myöhään, että löysimme omalta pihalta.

Jouduin vetämään lastani tässä aika tavalla perässä. Ei olisi itse juuri viitsinyt.

Kannatti, koska sai bilsan numeroa numerolla ylöspäin.

Toisessa tamperelaiskoulussa kaverini lapsella oli myös puita haettavana. Heillä piti olla kerättynä. Hänen kaverinsa oli kerännyt hieskoivun (tai raudus, en muista) , mutta ope oli tutkinut mikroskoopilla, että se ei ole ihan puhdas, vaan siinä on jotain mutaatiota ja se ei kelvannut ja oppilas ei saanut bilsasta korotettua. Kohtuutonta!!!

Tuo mutaatiojuttu tarkoittaa suomeksi, että lapsi oli kerännyt jalostetun puutarhakasvin.

Koivun?

Sanoisin että Suomessa saa nähdä oikeasti vaivaa että onnistuu keräämään jalostetun puutarhakasvin nimeltä koivu.

Hieskoivun ja rauduskoivun ero voi olla siellä metsässäkin ihan tosi pieni. Minulla oli intohimoisesti vihdantekoon suhtautuva vaari, joka oli tarkka koivujen eroista, piti aina olla rauduskoivu. Opin jo pienenä lapsena lehtien eron, mutta ramdom -koululainen saattaa kyllä todella helposti erehtyä ja kun koivikossa on noita mutaatioitakin.

Olihan jollakin tamperelaisella vaadittu pirkkalankoivua. 

Hieskoivun ja rauduskoivun kyllä erottaa helposti kun on molemmat vierekkäin. Siksi kerättävien listassa pitäisi olla kumpikin, jotta oppii niiden eron.

Mutta oikeasti on paljon sellaista sekamuotoa, josta ei millään saa selvää, kumpi se on. Ei ole puutarhakasvi vaan itsekseen jalostunut sekamuoto. Niissä on kalju oksa kuten rauduksessa, mutta lehden muoto on ilmiselvästi hieskoivun. Kun katsoo koko puuta, se vaikuttaa kauempaa katsoen rauduskoivulta, mutta lähempää enemmän hieskoivulta.

Ihanaa, jos tuollainen tulee omalle kohdalle.

Innoissani etsin lapseni kanssa kasvit niin pian kuin suinkin.

Onneksi hän on luontoihminen.

En aio käyttää äitini ihanaa herbariota, joka on mulla säästössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aikoinaan keräsin (äitini  avustamana) suppeamman kasvion yläasteella. Myöhemmin laajan kasvion yliopistossa. Tuommoisen suppean kasvion kasvit löytää monesti tienpientareilta ja lähimetsästä. Voin sanoa, että Espoosta kyllä löytyy hyvin metsää siellä 19 vuotta asuneena. 

Mihin tääkin vastaus ees liittyy? Jestas näitä kaikkitietäviä.

Jos olisit lukenut edes aloituksen ja ymmärtäisit lukemaasi, tietäisit tuon olevan suora vastaus aloituksen kumpaankin kysymykseen.

Jos sinulla olisi aivot, käsittäisit ettei tuo soopa liity aloitukseen mitenkään.

Yritän vääntää sinulle mallia rautalangasta:

Kysymys : "Miten ootte siitä selvinneet?

Vastaus  :  "Itse aikoinaan keräsin (äitini  avustamana) ... Tuommoisen suppean kasvion kasvit löytää monesti tienpientareilta ja lähimetsästä."

Kysymys: " Mihin voisi mennä?"

Vastaus:  " Espoosta löytyy kyllä hyvin metsiä", jopa niin hyvin, että ei tarvitse erikseen selittää, että se on metsää jossa on paljon puita. Suota tai ainakin soistunutta aluetta löytyy monista metsistäkin, vaikka varsinaisia avosoita ei olisi. Huomaa, että edellisen vastauksen jälkimmäinen osa vastaa myös tähän.

Että menee vaan tietä pitkin metsää kohti, niin löytää suuren osa vaadituista kasveista.

Mikä sinua tässä keskustelussa niin kovasti risoo, että osallistut vaikka sinulla ei ole mitään sanottavaa?

Miksi sinä räyhäät täällä kun et edes osaa lukea?

Ette osaa ajaa mihinkään metsään?

Vierailija kirjoitti:

Ette osaa ajaa mihinkään metsään?

Kävelisivät mieluummin, niin matkalla voisi jo tienvarresta löytää monta kasvia.

En tiennyt, että tässä metsien maassa voi asua niin kerrostalojen keskellä ettei kasveja ole kävely- tai pyöräilymatkan päässä.

Mitä kasveja puuttuu vielä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tamperelaisessa koulussa sai valokuvata tai kerätä 40 määrättyä kasvia ilman juuria. Ei yhtään puuta ollut listassa.

Kasvit oli valittu niin, että ne kasvavat koulun ympäristössä.

Tehtävä annettiin niin myöhään, että leskenlehti oli vaikea löytää, mutta tiesin, missä niitä aina vielä on silloin, kun muualla ei enää.

Melkein kaikki kasvit löytyivät pienten maanteiden varsilta, jolla ajelimme vasta vasten.

Vanamon takia menin lapseni kanssa metsään. Muiden takia ei ollut pakko.

Kirjopillike oli vaikein löydettävä, mutta löytyikin sitten ihan kotimme läheltä.

Ja yks toinen, jota en muista, mutta kukki niin myöhään, että löysimme omalta pihalta.

Jouduin vetämään lastani tässä aika tavalla perässä. Ei olisi itse juuri viitsinyt.

Kannatti, koska sai bilsan numeroa numerolla ylöspäin.

Toisessa tamperelaiskoulussa kaverini lapsella oli myös puita haettavana. Heillä piti olla kerättynä. Hänen kaverinsa oli kerännyt hieskoivun (tai raudus, en muista) , mutta ope oli tutkinut mikroskoopilla, että se ei ole ihan puhdas, vaan siinä on jotain mutaatiota ja se ei kelvannut ja oppilas ei saanut bilsasta korotettua. Kohtuutonta!!!

Tuo mutaatiojuttu tarkoittaa suomeksi, että lapsi oli kerännyt jalostetun puutarhakasvin.

Ei ainakaan tietoisen siitä, että keräsi ja ostetun puutarhakasvin.

Tyhmää, että on niin tarkkaa, että bilsan ope katsoo mikroskoopilla ja hylkää, kun on väärä.

Ei pitäisi olla kerättävänä sellaista, jossa on myös jotain lähes identtisiä, mutta mutaatioita liikkeellä.

Kyllä harmitti tuota, kun ei sitten saanut korotettua arvosanaa, vaikka parhaansa yritti ja luuli kaiken keränneensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tamperelaisessa koulussa sai valokuvata tai kerätä 40 määrättyä kasvia ilman juuria. Ei yhtään puuta ollut listassa.

Kasvit oli valittu niin, että ne kasvavat koulun ympäristössä.

Tehtävä annettiin niin myöhään, että leskenlehti oli vaikea löytää, mutta tiesin, missä niitä aina vielä on silloin, kun muualla ei enää.

Melkein kaikki kasvit löytyivät pienten maanteiden varsilta, jolla ajelimme vasta vasten.

Vanamon takia menin lapseni kanssa metsään. Muiden takia ei ollut pakko.

Kirjopillike oli vaikein löydettävä, mutta löytyikin sitten ihan kotimme läheltä.

Ja yks toinen, jota en muista, mutta kukki niin myöhään, että löysimme omalta pihalta.

Jouduin vetämään lastani tässä aika tavalla perässä. Ei olisi itse juuri viitsinyt.

Kannatti, koska sai bilsan numeroa numerolla ylöspäin.

Toisessa tamperelaiskoulussa kaverini lapsella oli myös puita haettavana. Heillä piti olla kerättynä. Hänen kaverinsa oli kerännyt hieskoivun (tai raudus, en muista) , mutta ope oli tutkinut mikroskoopilla, että se ei ole ihan puhdas, vaan siinä on jotain mutaatiota ja se ei kelvannut ja oppilas ei saanut bilsasta korotettua. Kohtuutonta!!!

Tuo mutaatiojuttu tarkoittaa suomeksi, että lapsi oli kerännyt jalostetun puutarhakasvin.

Koivun?

Sanoisin että Suomessa saa nähdä oikeasti vaivaa että onnistuu keräämään jalostetun puutarhakasvin nimeltä koivu.

Hieskoivun ja rauduskoivun ero voi olla siellä metsässäkin ihan tosi pieni. Minulla oli intohimoisesti vihdantekoon suhtautuva vaari, joka oli tarkka koivujen eroista, piti aina olla rauduskoivu. Opin jo pienenä lapsena lehtien eron, mutta ramdom -koululainen saattaa kyllä todella helposti erehtyä ja kun koivikossa on noita mutaatioitakin.

Olihan jollakin tamperelaisella vaadittu pirkkalankoivua. 

Hieskoivun ja rauduskoivun kyllä erottaa helposti kun on molemmat vierekkäin. Siksi kerättävien listassa pitäisi olla kumpikin, jotta oppii niiden eron.

Mutta oikeasti on paljon sellaista sekamuotoa, josta ei millään saa selvää, kumpi se on. Ei ole puutarhakasvi vaan itsekseen jalostunut sekamuoto. Niissä on kalju oksa kuten rauduksessa, mutta lehden muoto on ilmiselvästi hieskoivun. Kun katsoo koko puuta, se vaikuttaa kauempaa katsoen rauduskoivulta, mutta lähempää enemmän hieskoivulta.

Miten näin hankalaa asiaa vaaditaan koululaisilta erottamaan, kun sitä ei oppikirjassakaan selosteta.

Mihin tästä keskestelusta hävinneet kaikki vastaukset, kun ei näy?

Meidän kasiluokkalainen sai sen eilen valmiiksi. Loppujen lopuksi kasveja tuli 58! Mutta iso työ se on.

Eikö kakarat osaa nykyään tehdä yhteistyötä?

Ei tarvitse edes asua lähekkäin ja käydä yhdessä keräämässä, tai vinkkailla paikoista, vaan homma helpottuu jo sillä että yksi kerää ja kuivaa kasvit 1-10, toinen kasvit 11-20, kolmas kasvit 21-30 jne. ja niin monena kappaleena kuin porukassa on jäseniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opsissa eliökokoelman keruu on pakollisena yläkoulun aikana.

Yleensä opettajat laittavat listalle niitä lajeja, joita seuraavan vuoden opiskelujen yhteydessä käydään tarkemmin läpi.

Huoltajan ei tule kerätä kokoelmaa, vaan tukea lasta työssä. Opiskelu on oppilaan työtä, ei huoltajan.

Käytännössä huoltaja kyytii. Ja auttaa. Ja myös maksaa esim sen kasvion.

Maksaa? Peruskoulu on maksuton, mutta sitä pitää ymmärtää vaatia. Kuvaaminen ei voi olla ainoa vaihtoehto, kun ei jokaisella lapsella ole siinä tarvittavaa kalustoa.

Taivas varjelkoon, kuinka ammattitaidottomia biologian opettajia nykyään oikein on? Ei pitäisi olla vaikea laatia listaa, jossa olisi neljä ryhmää ja vähintään 10 joka ryhmästä: suot, pihat, metsät, pellot&niityt. Joku paikallinen erikoisuus pirkkalankoivun tyyliin voi olla, mutta siitä pitää riittää lehti,kun ei kasvavasta puusta saa katkoa oksia.

Näytä minulle se 8 -luokkalainen, jolla ei ole kuvaamiseen vaadittavaa kalustoa?

Tyhmä kysymys, mutta tunnen muutaman perheen, jotka ovat koko kesäloman ulkomailla (omistavat apartementoksen Espanjasta), ja lähtevät sinne heti koulujen loputtua ja palaavat vasta koulun alkuun. 

Miten voidaan velvoittaa keräämään kasviota, jos oppilas ei ole edes Suomessa koko kesänä?

t. 1-vuotiaan äiti

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä kysymys, mutta tunnen muutaman perheen, jotka ovat koko kesäloman ulkomailla (omistavat apartementoksen Espanjasta), ja lähtevät sinne heti koulujen loputtua ja palaavat vasta koulun alkuun. 

Miten voidaan velvoittaa keräämään kasviota, jos oppilas ei ole edes Suomessa koko kesänä?

t. 1-vuotiaan äiti

Valintoja, valintoja. Otetaan sitten se alennettu numero todistukseen, jos vanhemmat niin päättävät.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä kysymys, mutta tunnen muutaman perheen, jotka ovat koko kesäloman ulkomailla (omistavat apartementoksen Espanjasta), ja lähtevät sinne heti koulujen loputtua ja palaavat vasta koulun alkuun. 

Miten voidaan velvoittaa keräämään kasviota, jos oppilas ei ole edes Suomessa koko kesänä?

t. 1-vuotiaan äiti

Monia pystyy keräämään vielä elokuussakin. Ja ennen kesäkuutakin joitain. Kukintojen ei tarvitse olla nähtävillä, jos on muuten tunnidtettavissa. Ja ainakaan koulussani ei kasvion tarvinnut olla valmis kouluken alettua.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä kysymys, mutta tunnen muutaman perheen, jotka ovat koko kesäloman ulkomailla (omistavat apartementoksen Espanjasta), ja lähtevät sinne heti koulujen loputtua ja palaavat vasta koulun alkuun. 

Miten voidaan velvoittaa keräämään kasviota, jos oppilas ei ole edes Suomessa koko kesänä?

t. 1-vuotiaan äiti

Sitten on pakko kerätä huhti/toukokuussa ja elokuussa. Me oltiin melkein koko kesä poissa.