Onko kiihottaja se joka väittää ettei kaikki ole yhtä älykkäitä vai se joka väittää näin sanovien olevan rasisteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietis, mikä on kansanryhmä. Onko se joku yksittäinen kommentoija vai porukka, jonka ominaisuuksista puhutaan massana. 

Rikosoikeuden professori: Abdirahim ”Husu” Hussein saattoi syyllistyä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen

Puolueen ja sen kannattajien nimeäminen rasisteiksi voi rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Niin? Minä vastasin aloittajan kysymykseen. Tuo sinun kommenttisi ei liity asiaan nyt oikein mitenkään eikä ole ristiriidassa minun kommenttini kanssa. Jos tuossakin on puhuttu porukasta oletettujen ominaisuuksien perusteella, niin kiihottamistahan se on. Sen sijaan ketjun otsikossa puhutaan yksittäisestä henkilöstä, joka oikeasti on sanonut jonkin asian ja silloin ei ole kyse kansanryhmästä, tietenkään. 

Itse et ole ymmärtänyt koko asiaa kun kansanryhmä on se jota vastaan kiihotetaan huolimatta siitä montako kiihottajaa on.

Voi hyvä luoja tätä typeryyttä! :D Missäs minä puhuin mitään kiihottajien määrästä? Minä puhuin niiden henkilöiden lukumäärästä, joista kiihottaja puhuu. Jos kiihottaja sanoo r*sisteiksi ainoastaan niitä henkilöitä, jotka puhuvat näitä totuuksia, eihän hän yleistä asiaa koskemaan mitään kansanryhmää, vaan pelkästään kutakin totuudenpuhujaa yksittäin. 

No Husunkin tapauksessa puhutaan runsaasta puolesta miljoonasta ryhmänä ja siitä, että jos vaikka minä nyt sanon noin kuin ekassa viesissä väitetään niin olenko rasisti itse vai onko se minua mahdollisesti sen rasistiksi väittävä tyyppi itse.  Sanotaan Husu nyt vaikka esimerkiksi. Huolimatta siitä olenko yksilö vai ryhmän jäsen.

Etkö tosiaan ymmärrä, mikä ero näissä on ja miksi toinen ei ole ok:

"Henkilöt, jotka kuuluvat ryhmään z ovat vähä-älyisiä ." 

"Henkilö x on r*sisti, koska hän sanoi y." 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietis, mikä on kansanryhmä. Onko se joku yksittäinen kommentoija vai porukka, jonka ominaisuuksista puhutaan massana. 

Rikosoikeuden professori: Abdirahim ”Husu” Hussein saattoi syyllistyä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen

Puolueen ja sen kannattajien nimeäminen rasisteiksi voi rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Niin? Minä vastasin aloittajan kysymykseen. Tuo sinun kommenttisi ei liity asiaan nyt oikein mitenkään eikä ole ristiriidassa minun kommenttini kanssa. Jos tuossakin on puhuttu porukasta oletettujen ominaisuuksien perusteella, niin kiihottamistahan se on. Sen sijaan ketjun otsikossa puhutaan yksittäisestä henkilöstä, joka oikeasti on sanonut jonkin asian ja silloin ei ole kyse kansanryhmästä, tietenkään. 

Itse et ole ymmärtänyt koko asiaa kun kansanryhmä on se jota vastaan kiihotetaan huolimatta siitä montako kiihottajaa on.

Voi hyvä luoja tätä typeryyttä! :D Missäs minä puhuin mitään kiihottajien määrästä? Minä puhuin niiden henkilöiden lukumäärästä, joista kiihottaja puhuu. Jos kiihottaja sanoo r*sisteiksi ainoastaan niitä henkilöitä, jotka puhuvat näitä totuuksia, eihän hän yleistä asiaa koskemaan mitään kansanryhmää, vaan pelkästään kutakin totuudenpuhujaa yksittäin. 

No Husunkin tapauksessa puhutaan runsaasta puolesta miljoonasta ryhmänä ja siitä, että jos vaikka minä nyt sanon noin kuin ekassa viesissä väitetään niin olenko rasisti itse vai onko se minua mahdollisesti sen rasistiksi väittävä tyyppi itse.  Sanotaan Husu nyt vaikka esimerkiksi. Huolimatta siitä olenko yksilö vai ryhmän jäsen.

Etkö tosiaan ymmärrä, mikä ero näissä on ja miksi toinen ei ole ok:

"Henkilöt, jotka kuuluvat ryhmään z ovat vähä-älyisiä ." 

"Henkilö x on r*sisti, koska hän sanoi y." 

Entä "persujen äänestäjät ovat rasisteja"?

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Tämähän juuri osoittaa, että testituloksiin ei voi luottaa. Jos äly ei muutu, testitulostenkin pitäisi olla identtiset koko ihmisen elämän ajan. Ja näinhän tutkitusti ei ole. 

Olisi pitänyt ehkä tarkentaa, ettei se parane, mutta voi muuttua. Se voi aina heiketä. Mutta mitään sitä ulkopuolisesta pysyvästi nostavaa keinoa ei ole.

Jos se kerran voi muuttua suuntaan tai toiseen niin silloin siihen vaikuttavat älykkyyteen liittymättömät asiat. Eli tulos ei ole pelkästään älykkyydestä riippuvainen. Juuri tätähän on koko ajan yritetty selittää.

Jos sinulla on korkea älykkyys ja sairastut alzhaimeriin, niin älykkyytesi laskee. Silloin tuloksesi on mikä on ja älykkyytesi on se mikä on silloin. Et voi lukemalla parantaa kognitiivisia kykyjäsi. Voit huijata testejä, mutta jos kykenet maksimissaan oppimaan 300 sanaa päivässä, niin et voi siihen vaikuttaa mitenkään. Vaikka joku toinen oppisi 500 sanaa ja joku toinen 150 sanaa. Olette mitä olette. Testissä voi sitten saada vaikka tulokseksi 24 sanaa, mutta totuus on se 300 sanaa. Ja arvosanalla voit päästä ehkä jopa 325 sanaan. Mutta sekin on virhetulos, koska huijasit testissä. Mutta jos testi tehdään rehellisesti, se kyllä antaa suht oikean tuloksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietis, mikä on kansanryhmä. Onko se joku yksittäinen kommentoija vai porukka, jonka ominaisuuksista puhutaan massana. 

Rikosoikeuden professori: Abdirahim ”Husu” Hussein saattoi syyllistyä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen

Puolueen ja sen kannattajien nimeäminen rasisteiksi voi rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Niin? Minä vastasin aloittajan kysymykseen. Tuo sinun kommenttisi ei liity asiaan nyt oikein mitenkään eikä ole ristiriidassa minun kommenttini kanssa. Jos tuossakin on puhuttu porukasta oletettujen ominaisuuksien perusteella, niin kiihottamistahan se on. Sen sijaan ketjun otsikossa puhutaan yksittäisestä henkilöstä, joka oikeasti on sanonut jonkin asian ja silloin ei ole kyse kansanryhmästä, tietenkään. 

Itse et ole ymmärtänyt koko asiaa kun kansanryhmä on se jota vastaan kiihotetaan huolimatta siitä montako kiihottajaa on.

Voi hyvä luoja tätä typeryyttä! :D Missäs minä puhuin mitään kiihottajien määrästä? Minä puhuin niiden henkilöiden lukumäärästä, joista kiihottaja puhuu. Jos kiihottaja sanoo r*sisteiksi ainoastaan niitä henkilöitä, jotka puhuvat näitä totuuksia, eihän hän yleistä asiaa koskemaan mitään kansanryhmää, vaan pelkästään kutakin totuudenpuhujaa yksittäin. 

No Husunkin tapauksessa puhutaan runsaasta puolesta miljoonasta ryhmänä ja siitä, että jos vaikka minä nyt sanon noin kuin ekassa viesissä väitetään niin olenko rasisti itse vai onko se minua mahdollisesti sen rasistiksi väittävä tyyppi itse.  Sanotaan Husu nyt vaikka esimerkiksi. Huolimatta siitä olenko yksilö vai ryhmän jäsen.

Etkö tosiaan ymmärrä, mikä ero näissä on ja miksi toinen ei ole ok:

"Henkilöt, jotka kuuluvat ryhmään z ovat vähä-älyisiä ." 

"Henkilö x on r*sisti, koska hän sanoi y." 

Entä "persujen äänestäjät ovat rasisteja"?

Kyllä, tuo on myös väärin sanottu. Mutta jos kiihkeästi puolustelet henkilöä, joka puhuu rasistisia juttuja, olet kyllä rasisti itsekin. Siinä ei auta mennä minkään yleistysargumentin taakse nönnöttelemään. 

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Tämähän juuri osoittaa, että testituloksiin ei voi luottaa. Jos äly ei muutu, testitulostenkin pitäisi olla identtiset koko ihmisen elämän ajan. Ja näinhän tutkitusti ei ole. 

Olisi pitänyt ehkä tarkentaa, ettei se parane, mutta voi muuttua. Se voi aina heiketä. Mutta mitään sitä ulkopuolisesta pysyvästi nostavaa keinoa ei ole.

Jos se kerran voi muuttua suuntaan tai toiseen niin silloin siihen vaikuttavat älykkyyteen liittymättömät asiat. Eli tulos ei ole pelkästään älykkyydestä riippuvainen. Juuri tätähän on koko ajan yritetty selittää.

Jos sinulla on korkea älykkyys ja sairastut alzhaimeriin, niin älykkyytesi laskee. Silloin tuloksesi on mikä on ja älykkyytesi on se mikä on silloin. Et voi lukemalla parantaa kognitiivisia kykyjäsi. Voit huijata testejä, mutta jos kykenet maksimissaan oppimaan 300 sanaa päivässä, niin et voi siihen vaikuttaa mitenkään. Vaikka joku toinen oppisi 500 sanaa ja joku toinen 150 sanaa. Olette mitä olette. Testissä voi sitten saada vaikka tulokseksi 24 sanaa, mutta totuus on se 300 sanaa. Ja arvosanalla voit päästä ehkä jopa 325 sanaan. Mutta sekin on virhetulos, koska huijasit testissä. Mutta jos testi tehdään rehellisesti, se kyllä antaa suht oikean tuloksen.

Mutta harjoittelemalla voit parantaa tulosta testissä jossa hyötyy rutiinista ja tottumuksesta ratkaista sen kaltaisia tehtäviä.

Täysin neutraali olisi vain testi jonka kaltaista ei kukaan testattavista olisi tehnyt koskaan aikaisemmin. Sellaisia ei älykkyystesteissä valitettavasti ole. 

Hyvä esimerkki on mm. sudoku joka on matemaattis-hahmottamistehtävä. Samalla älykkyydellä varustettu ihminnen ratkaisee niitä aina vain nopeammin kun hallitsee parempia ratkaisutekniikoita ja oppii hahmottamaan erilaisia tilanteita paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

NäinMeillä kirjoitti:

Fakta ei ole rasismia mutta faktasta johdettu ajatus tai toiminta taas voi olla.

Eli jos vaadit että jotain kokonaista kansanryhmää pitäisi kohdella eri tavalla siksi että heillä on joku tilastollinen ominaisuus, se on rasismia. Ihmisillä on aina oikeudet ja ihmisarvo yksilöinä irti omasta ryhmästään. Kukaan ei ole vastuussa muiden tekemisistä vaikka tilastot olisivat mitä.

Onneksi joku järjen ääni tässäkin keskustelussa. Tosiaan kenenkään yksilön ominaisuuksia ei voi ennustaa mistään kokonaista populaatiota käsittelevästä keskiarvoistetusta tiedosta. Kaikissa kansoissa on älykkyystesteissä paremmin ja huonommin pärjääviä henkilöitä. Sitä kuinka korkean pistemäärän joku tietty henkilö saa, ei voi tietää ennen kuin juuri tämä henkilö on testattu.  

Jos ja kun testit antavat eri ryhmille eri keskiarvoja, voidaan tietyn ryhmän jäsenen äo jossain määrin eli jollakin tilastollisella todennäköisyydellä ennustaa ryhmän keskiarvosta. Tietyllä T. Vanhasen laskemalla korrelaatiolla väestön etnisyys ohjaa jopa maan elintasoa.

Sen lisäksi testit eivät ole kulttuurisidonnaisia vaan monet eri testityypit antavat toisaan lähellä olevat tulokset sekä Charles Murrayn mukaan ennustavat USAssa mustien kohdalla tulevaisuutta jopa paremmin kuin valkoisten kohdalla ja se tekee testeistä valideja.  Kulttuuri tuskin kovinkaan paljon vaikuttaa tuloksiin jos ne menevät näin:

The few Amerindian populations who have been systematically tested, including Arctic Natives, tend to score worse on average than white populations but better on average than black populations.

Mutta edelleenkin jos otamme jonkun yksittäisen yksilön kohtelun tai oikeuksien perustaksi jonkun keskiarvosta johdetun oletuksen, se on rasismia. Se ei kohtele yksilöä yksilönä vaan joukon osana ja olettaa automaattisesti henkilön ominaisuuksia koko joukon ominaisuuksien kaltaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Huomaatko, että tuossa asetat jo ennakko-odotukseksi sen, että kulttuuri ei voi olla älykäs, ellei ole käytössä numeroita. Tuo lähestymistapa ei ole kyllä kovin tieteellinen. Eihän tarvitse kuin ajatella eläimiä, niin huomaat, että älykkyyttä ei voi sitoa numerojärjestelmään. Tai jos ajatellaan erilaisia skenaarioita, esim autiolla saarella asuvia tai suljettuun lahkoon syntyneitä sukupolvia. Sinä oletat, että älykkyyttä voi olla olemassa ainoastaan, jos on yhteys sivistykseen. Eihän älykkyyden pitäisi olla mitenkään riippuvainen sivistyksestä tai oppimismahdollisuuksista. 

Toiset eläimet osaavat laskea ja niitä pidetään siksi jotain toista eläintä älykkäämpänä. Kyllä eläimissä on älykkyyttä, mutta kuinka korkeaa?

Kuinka monta yhteiskuntaa on jossa ei osata mitään laskusysteemiä? Missä ei ole mitään sivistystä?Puhutaan nyt tosielämästä, eikä jostain fantasiaskenaariosta. Jossa ei ole alkeellisinta ymmärrystä lukumääristä?

Onko nämä lahkolaiset nyt sitten yhtä älykkäitä, kuin Einstein oli?

Kaikilla (elävillä) on joku älykkyys, matala tai korkea ja lähes joka paikassa maailmassa on kouluja ja jostain syystä silti ei opita numeroita, niin kertoohan se jostain. Tai ettei edes sinne autiolle saarelle haluta tietoa opittavaksi, josta heille itselle olisi siitä hyötyä.

Jostain syystä keskimääräisesti älykkäämmät haluavat oppia, opiskella ja kehittyä ja heikompilahjaiset eivät. Mitä se kertoo lahkosta, jossa ei haluta oppia lukemaan eikä laskemaan?

Minä en ainakaan puhunut lukumäärien ymmärtämisestä, vaan numerojärjestelmästä. Sehän ei ole sidoksissa lukumäärien ymmärtämiseen, vaan se on sopimuskysymys. Jos joku on oppinut erilaisen numero- tai kirjainjärjestelmän, tottakai hän on heikoilla älykkyystesteissä, jossa näitä käytetään, vaikka olisi miten älykäs.

Ja minusta on siltikin aika epäreilu systeemi, että sinä arvotat vähä-älyiseksi jonkun aasialaisen tyttölapsen, joka ei päässyt sinne kouluun opettelemaan edes sitä numerojärjestelmää. Eihän se ole mitenkään riippuvainen hänen omasta kapasiteetistaan, jos ei ole ollut edes mahdollisuutta näitä oppia. 

En minä arvoita häntä vähä-älyiseksi. Hänen kykynsä oppia määrittelee hänen älykkytensä. Jos hänelle annetaan mahdollisuus oppia ja hän oppii nopeasti, hän on selvästi älykäs.

Harmillista tietenkin, ettei hän pääse hyödyntämään sitä.

Mutta mitä se kertoo siitä yhteiskunnasta, joka ei kykene järjestämään koulutusta lapsilleen? Joka ei vielä vuonna 2019 ole kykenevä tarjoamaan luku ja kirjoitustaito kansalaisilleen? Mitä se kertoo tällaisen yhteiskunnan älykkyydestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietis, mikä on kansanryhmä. Onko se joku yksittäinen kommentoija vai porukka, jonka ominaisuuksista puhutaan massana. 

Rikosoikeuden professori: Abdirahim ”Husu” Hussein saattoi syyllistyä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen

Puolueen ja sen kannattajien nimeäminen rasisteiksi voi rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Niin? Minä vastasin aloittajan kysymykseen. Tuo sinun kommenttisi ei liity asiaan nyt oikein mitenkään eikä ole ristiriidassa minun kommenttini kanssa. Jos tuossakin on puhuttu porukasta oletettujen ominaisuuksien perusteella, niin kiihottamistahan se on. Sen sijaan ketjun otsikossa puhutaan yksittäisestä henkilöstä, joka oikeasti on sanonut jonkin asian ja silloin ei ole kyse kansanryhmästä, tietenkään. 

Itse et ole ymmärtänyt koko asiaa kun kansanryhmä on se jota vastaan kiihotetaan huolimatta siitä montako kiihottajaa on.

Voi hyvä luoja tätä typeryyttä! :D Missäs minä puhuin mitään kiihottajien määrästä? Minä puhuin niiden henkilöiden lukumäärästä, joista kiihottaja puhuu. Jos kiihottaja sanoo r*sisteiksi ainoastaan niitä henkilöitä, jotka puhuvat näitä totuuksia, eihän hän yleistä asiaa koskemaan mitään kansanryhmää, vaan pelkästään kutakin totuudenpuhujaa yksittäin. 

No Husunkin tapauksessa puhutaan runsaasta puolesta miljoonasta ryhmänä ja siitä, että jos vaikka minä nyt sanon noin kuin ekassa viesissä väitetään niin olenko rasisti itse vai onko se minua mahdollisesti sen rasistiksi väittävä tyyppi itse.  Sanotaan Husu nyt vaikka esimerkiksi. Huolimatta siitä olenko yksilö vai ryhmän jäsen.

Etkö tosiaan ymmärrä, mikä ero näissä on ja miksi toinen ei ole ok:

"Henkilöt, jotka kuuluvat ryhmään z ovat vähä-älyisiä ." 

"Henkilö x on r*sisti, koska hän sanoi y." 

Entä "persujen äänestäjät ovat rasisteja"?

Kyllä, tuo on myös väärin sanottu. Mutta jos kiihkeästi puolustelet henkilöä, joka puhuu rasistisia juttuja, olet kyllä rasisti itsekin. Siinä ei auta mennä minkään yleistysargumentin taakse nönnöttelemään. 

Okei eli seuraava askel varmaan on sitten miettiä onko aloituksen mukaisen väittämän tekijä a) rasisti vai b) onko rasisti ja vihapuhuja sellainen joka häntä tämän väittämän perusteella sellaiseksi väittää? Onko Wikipedia rasisti? Eivät ehdota mitään sen kummempia toimia kunhan vaan kertovat faktoja eli ei edellytä sen kummempaa toiimintaa niin kuin vihapuhe ei muutenkaan.

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Tämähän juuri osoittaa, että testituloksiin ei voi luottaa. Jos äly ei muutu, testitulostenkin pitäisi olla identtiset koko ihmisen elämän ajan. Ja näinhän tutkitusti ei ole. 

Olisi pitänyt ehkä tarkentaa, ettei se parane, mutta voi muuttua. Se voi aina heiketä. Mutta mitään sitä ulkopuolisesta pysyvästi nostavaa keinoa ei ole.

Jos se kerran voi muuttua suuntaan tai toiseen niin silloin siihen vaikuttavat älykkyyteen liittymättömät asiat. Eli tulos ei ole pelkästään älykkyydestä riippuvainen. Juuri tätähän on koko ajan yritetty selittää.

Jos sinulla on korkea älykkyys ja sairastut alzhaimeriin, niin älykkyytesi laskee. Silloin tuloksesi on mikä on ja älykkyytesi on se mikä on silloin. Et voi lukemalla parantaa kognitiivisia kykyjäsi. Voit huijata testejä, mutta jos kykenet maksimissaan oppimaan 300 sanaa päivässä, niin et voi siihen vaikuttaa mitenkään. Vaikka joku toinen oppisi 500 sanaa ja joku toinen 150 sanaa. Olette mitä olette. Testissä voi sitten saada vaikka tulokseksi 24 sanaa, mutta totuus on se 300 sanaa. Ja arvosanalla voit päästä ehkä jopa 325 sanaan. Mutta sekin on virhetulos, koska huijasit testissä. Mutta jos testi tehdään rehellisesti, se kyllä antaa suht oikean tuloksen.

Mutta harjoittelemalla voit parantaa tulosta testissä jossa hyötyy rutiinista ja tottumuksesta ratkaista sen kaltaisia tehtäviä.

Täysin neutraali olisi vain testi jonka kaltaista ei kukaan testattavista olisi tehnyt koskaan aikaisemmin. Sellaisia ei älykkyystesteissä valitettavasti ole. 

Hyvä esimerkki on mm. sudoku joka on matemaattis-hahmottamistehtävä. Samalla älykkyydellä varustettu ihminnen ratkaisee niitä aina vain nopeammin kun hallitsee parempia ratkaisutekniikoita ja oppii hahmottamaan erilaisia tilanteita paremmin.

Meinaatko, että aasialaisten tulos on siksi parempi, koska he harjoittelivat testiä enemmän kuin muut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Huomaatko, että tuossa asetat jo ennakko-odotukseksi sen, että kulttuuri ei voi olla älykäs, ellei ole käytössä numeroita. Tuo lähestymistapa ei ole kyllä kovin tieteellinen. Eihän tarvitse kuin ajatella eläimiä, niin huomaat, että älykkyyttä ei voi sitoa numerojärjestelmään. Tai jos ajatellaan erilaisia skenaarioita, esim autiolla saarella asuvia tai suljettuun lahkoon syntyneitä sukupolvia. Sinä oletat, että älykkyyttä voi olla olemassa ainoastaan, jos on yhteys sivistykseen. Eihän älykkyyden pitäisi olla mitenkään riippuvainen sivistyksestä tai oppimismahdollisuuksista. 

Toiset eläimet osaavat laskea ja niitä pidetään siksi jotain toista eläintä älykkäämpänä. Kyllä eläimissä on älykkyyttä, mutta kuinka korkeaa?

Kuinka monta yhteiskuntaa on jossa ei osata mitään laskusysteemiä? Missä ei ole mitään sivistystä?Puhutaan nyt tosielämästä, eikä jostain fantasiaskenaariosta. Jossa ei ole alkeellisinta ymmärrystä lukumääristä?

Onko nämä lahkolaiset nyt sitten yhtä älykkäitä, kuin Einstein oli?

Kaikilla (elävillä) on joku älykkyys, matala tai korkea ja lähes joka paikassa maailmassa on kouluja ja jostain syystä silti ei opita numeroita, niin kertoohan se jostain. Tai ettei edes sinne autiolle saarelle haluta tietoa opittavaksi, josta heille itselle olisi siitä hyötyä.

Jostain syystä keskimääräisesti älykkäämmät haluavat oppia, opiskella ja kehittyä ja heikompilahjaiset eivät. Mitä se kertoo lahkosta, jossa ei haluta oppia lukemaan eikä laskemaan?

Minä en ainakaan puhunut lukumäärien ymmärtämisestä, vaan numerojärjestelmästä. Sehän ei ole sidoksissa lukumäärien ymmärtämiseen, vaan se on sopimuskysymys. Jos joku on oppinut erilaisen numero- tai kirjainjärjestelmän, tottakai hän on heikoilla älykkyystesteissä, jossa näitä käytetään, vaikka olisi miten älykäs.

Ja minusta on siltikin aika epäreilu systeemi, että sinä arvotat vähä-älyiseksi jonkun aasialaisen tyttölapsen, joka ei päässyt sinne kouluun opettelemaan edes sitä numerojärjestelmää. Eihän se ole mitenkään riippuvainen hänen omasta kapasiteetistaan, jos ei ole ollut edes mahdollisuutta näitä oppia. 

En minä arvoita häntä vähä-älyiseksi. Hänen kykynsä oppia määrittelee hänen älykkytensä. Jos hänelle annetaan mahdollisuus oppia ja hän oppii nopeasti, hän on selvästi älykäs.

Harmillista tietenkin, ettei hän pääse hyödyntämään sitä.

Mutta mitä se kertoo siitä yhteiskunnasta, joka ei kykene järjestämään koulutusta lapsilleen? Joka ei vielä vuonna 2019 ole kykenevä tarjoamaan luku ja kirjoitustaito kansalaisilleen? Mitä se kertoo tällaisen yhteiskunnan älykkyydestä?

Ei yhteiskunnilla ole älykkyyttä vaan ne kehittyvät sattumien, historiallisten tapahtumien, maantieteellisen sijainnin, idologisten ratkaisujen, uskontojen yms. takia erilaisiksi. Ei diktatuuri ole tyhmempi yhteiskunta kun demokratia vaikka diktatuuri sortaisikin kansalaisiaan. Se on epäreilumpi mutta älykkyyden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Julma diktaattori tai psykopaatti voi olla hyvin älykäs.

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

NäinMeillä kirjoitti:

Fakta ei ole rasismia mutta faktasta johdettu ajatus tai toiminta taas voi olla.

Eli jos vaadit että jotain kokonaista kansanryhmää pitäisi kohdella eri tavalla siksi että heillä on joku tilastollinen ominaisuus, se on rasismia. Ihmisillä on aina oikeudet ja ihmisarvo yksilöinä irti omasta ryhmästään. Kukaan ei ole vastuussa muiden tekemisistä vaikka tilastot olisivat mitä.

Onneksi joku järjen ääni tässäkin keskustelussa. Tosiaan kenenkään yksilön ominaisuuksia ei voi ennustaa mistään kokonaista populaatiota käsittelevästä keskiarvoistetusta tiedosta. Kaikissa kansoissa on älykkyystesteissä paremmin ja huonommin pärjääviä henkilöitä. Sitä kuinka korkean pistemäärän joku tietty henkilö saa, ei voi tietää ennen kuin juuri tämä henkilö on testattu.  

Jos ja kun testit antavat eri ryhmille eri keskiarvoja, voidaan tietyn ryhmän jäsenen äo jossain määrin eli jollakin tilastollisella todennäköisyydellä ennustaa ryhmän keskiarvosta. Tietyllä T. Vanhasen laskemalla korrelaatiolla väestön etnisyys ohjaa jopa maan elintasoa.

Sen lisäksi testit eivät ole kulttuurisidonnaisia vaan monet eri testityypit antavat toisaan lähellä olevat tulokset sekä Charles Murrayn mukaan ennustavat USAssa mustien kohdalla tulevaisuutta jopa paremmin kuin valkoisten kohdalla ja se tekee testeistä valideja.  Kulttuuri tuskin kovinkaan paljon vaikuttaa tuloksiin jos ne menevät näin:

The few Amerindian populations who have been systematically tested, including Arctic Natives, tend to score worse on average than white populations but better on average than black populations.

Mutta edelleenkin jos otamme jonkun yksittäisen yksilön kohtelun tai oikeuksien perustaksi jonkun keskiarvosta johdetun oletuksen, se on rasismia. Se ei kohtele yksilöä yksilönä vaan joukon osana ja olettaa automaattisesti henkilön ominaisuuksia koko joukon ominaisuuksien kaltaiseksi.

Samaa mieltä. Nyt ei ole kuitenkaan kohtelusta kyse.

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Mikä on sinun selityksesi sille, että esim. Afrikassa ei ole yhtäkään oikeata sivistysvaltiota, ollut koskaan. Etelä-afrikkaa ei lasketa (tietyistä syistä)

Miksi on niin, että mitä tummemmaksi valtaväestön naama muuttuu, sitä huonommalla mallilla yhteiskunnan tila on?

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Tämähän juuri osoittaa, että testituloksiin ei voi luottaa. Jos äly ei muutu, testitulostenkin pitäisi olla identtiset koko ihmisen elämän ajan. Ja näinhän tutkitusti ei ole. 

Olisi pitänyt ehkä tarkentaa, ettei se parane, mutta voi muuttua. Se voi aina heiketä. Mutta mitään sitä ulkopuolisesta pysyvästi nostavaa keinoa ei ole.

Jos se kerran voi muuttua suuntaan tai toiseen niin silloin siihen vaikuttavat älykkyyteen liittymättömät asiat. Eli tulos ei ole pelkästään älykkyydestä riippuvainen. Juuri tätähän on koko ajan yritetty selittää.

Jos sinulla on korkea älykkyys ja sairastut alzhaimeriin, niin älykkyytesi laskee. Silloin tuloksesi on mikä on ja älykkyytesi on se mikä on silloin. Et voi lukemalla parantaa kognitiivisia kykyjäsi. Voit huijata testejä, mutta jos kykenet maksimissaan oppimaan 300 sanaa päivässä, niin et voi siihen vaikuttaa mitenkään. Vaikka joku toinen oppisi 500 sanaa ja joku toinen 150 sanaa. Olette mitä olette. Testissä voi sitten saada vaikka tulokseksi 24 sanaa, mutta totuus on se 300 sanaa. Ja arvosanalla voit päästä ehkä jopa 325 sanaan. Mutta sekin on virhetulos, koska huijasit testissä. Mutta jos testi tehdään rehellisesti, se kyllä antaa suht oikean tuloksen.

Mutta harjoittelemalla voit parantaa tulosta testissä jossa hyötyy rutiinista ja tottumuksesta ratkaista sen kaltaisia tehtäviä.

Täysin neutraali olisi vain testi jonka kaltaista ei kukaan testattavista olisi tehnyt koskaan aikaisemmin. Sellaisia ei älykkyystesteissä valitettavasti ole. 

Hyvä esimerkki on mm. sudoku joka on matemaattis-hahmottamistehtävä. Samalla älykkyydellä varustettu ihminnen ratkaisee niitä aina vain nopeammin kun hallitsee parempia ratkaisutekniikoita ja oppii hahmottamaan erilaisia tilanteita paremmin.

Meinaatko, että aasialaisten tulos on siksi parempi, koska he harjoittelivat testiä enemmän kuin muut?

Kyllä. Juuri niin. Aasiassa painotetaan ja opetetaan mm. paljon matematiikkaa ja matemaattiset ratkaisutaidot auttavat perinteisen kaltaisissa älykkyystesteissä.

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Mikä on sinun selityksesi sille, että esim. Afrikassa ei ole yhtäkään oikeata sivistysvaltiota, ollut koskaan. Etelä-afrikkaa ei lasketa (tietyistä syistä)

Miksi on niin, että mitä tummemmaksi valtaväestön naama muuttuu, sitä huonommalla mallilla yhteiskunnan tila on?

Tuossa sinulla on harha siitä että juuri nykytilanne olisi se joka kertoisi jonkun lopullisen totuuden siitä mikä kansakunta on menestynyt ja mikä ei. Jos ei menesty nyt niin ei voi menestyä koskaan? Mutta eihän se ole niin. Esim. katsomalla 1700-lukua, ei olisi juurikaan ollut merkkejä siitä että Suomi olisi joskus hyvinvoinnin kärjessä. Keski-Euroopassa sävellettiin sinfonioita, juotiin hienoja viinejä, rakennettiin katedraaleja ja maalattiin taiteen merkkiteoksia kun valtaosa Suomesta asui alkeellisissa savupirteissä ja kaskesi metsää.

Miksi näin? Historia, maantiede, aikaan ja sen vaatimuksiin sopivien resurssien puute, yhteiskunnan kehittymättömyys, huono koulutus jne. Syitä on paljon.

Sanotaan näin tähän vellovaan aiheeseen, että kyllähän kuka tahansa, persut mukaan lukien, on lähempänä rasistia kuin ei-rasistia, jos hyväksyy tai myötäilee rasistisiksi miellettyjä lausahduksia.

Mikä on rasismia, on tietenkin riippuvainen ajankohdasta ja paikasta. Suomessa korkein oikeus on linjannut rasismin määritelmää. Siitä on hyvä lähteä määritelmässä liikkeelle.

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Niin, meillähän täällä länsimaissa tehdään älykkyysosamäärätestejä jokaiselle ihan jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Persujen sananvapaus tarkoittaa sitä että pitää saada laukoa r*sistisia juttuja ilman seurauksia.

Mutta kun joku uskaltaa kutsua persujen juttuja niiden oikeilla nimillä eli r*s*smi, persulumihiutaleet nostavat hirveän haloon.

Persut: 99% siitä mitä teidän suusta tulee on puhdasta r*sismia. Nyyhkytys ja uhriutuminen ei sitä tosiasiaa muuta.

Sinäkö muka päätä mikä on rasisimia? Ongelma on juurikin siinä, että faktojen puhuminen huudetaan rasismiksi, koska loppuu pelimerkit keskustella siitä faktasta. Se on sitä todellista ulinaa.

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Päinvastoin. Se mitä tehdään on aina ensisijaista. Teot vaikuttavat muihin ihmisiin. Puhe jolla ei tarkoiteta mitään eikä haluta saada aikaan mitään on sitä "small talkia".

On pelkkää teoretisointia yrittää erottaa puhe ja puheesta seuraavat asiat koska niitä ei oikeassa maailmassa voi käytännösä erottaa mitenkään.

Voit kokeilla vaikkapa toteamalla puolisollesi että "olet ruma" ja jos hän loukkaantuu niin sanot lausuneesi vain faktan jolla ei ole sen kummempaa tarkoitusta...

Puhe ja puheesta seuraavat asiat on todellakin syytä erottaa tosistaan. Puhuja ei ole vastuussa toisten tekemisistä, ikinä. Tekijä tekee aina itse omat ratkaisunsa. Faktojen kertominen ei ole edes kiihottamista, siinä ei kehoteta ketään tekemään yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietis, mikä on kansanryhmä. Onko se joku yksittäinen kommentoija vai porukka, jonka ominaisuuksista puhutaan massana. 

Rikosoikeuden professori: Abdirahim ”Husu” Hussein saattoi syyllistyä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen

Puolueen ja sen kannattajien nimeäminen rasisteiksi voi rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Niin? Minä vastasin aloittajan kysymykseen. Tuo sinun kommenttisi ei liity asiaan nyt oikein mitenkään eikä ole ristiriidassa minun kommenttini kanssa. Jos tuossakin on puhuttu porukasta oletettujen ominaisuuksien perusteella, niin kiihottamistahan se on. Sen sijaan ketjun otsikossa puhutaan yksittäisestä henkilöstä, joka oikeasti on sanonut jonkin asian ja silloin ei ole kyse kansanryhmästä, tietenkään. 

Itse et ole ymmärtänyt koko asiaa kun kansanryhmä on se jota vastaan kiihotetaan huolimatta siitä montako kiihottajaa on.

Voi hyvä luoja tätä typeryyttä! :D Missäs minä puhuin mitään kiihottajien määrästä? Minä puhuin niiden henkilöiden lukumäärästä, joista kiihottaja puhuu. Jos kiihottaja sanoo r*sisteiksi ainoastaan niitä henkilöitä, jotka puhuvat näitä totuuksia, eihän hän yleistä asiaa koskemaan mitään kansanryhmää, vaan pelkästään kutakin totuudenpuhujaa yksittäin. 

No Husunkin tapauksessa puhutaan runsaasta puolesta miljoonasta ryhmänä ja siitä, että jos vaikka minä nyt sanon noin kuin ekassa viesissä väitetään niin olenko rasisti itse vai onko se minua mahdollisesti sen rasistiksi väittävä tyyppi itse.  Sanotaan Husu nyt vaikka esimerkiksi. Huolimatta siitä olenko yksilö vai ryhmän jäsen.

Etkö tosiaan ymmärrä, mikä ero näissä on ja miksi toinen ei ole ok:

"Henkilöt, jotka kuuluvat ryhmään z ovat vähä-älyisiä ." 

"Henkilö x on r*sisti, koska hän sanoi y." 

Entä "persujen äänestäjät ovat rasisteja"?

Niin ovat. Ja älykkyydenkin laita on vähän niin ja näin. Iso osa selkeästi vajaamielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Persujen sananvapaus tarkoittaa sitä että pitää saada laukoa r*sistisia juttuja ilman seurauksia.

Mutta kun joku uskaltaa kutsua persujen juttuja niiden oikeilla nimillä eli r*s*smi, persulumihiutaleet nostavat hirveän haloon.

Persut: 99% siitä mitä teidän suusta tulee on puhdasta r*sismia. Nyyhkytys ja uhriutuminen ei sitä tosiasiaa muuta.

Sinäkö muka päätä mikä on rasisimia? Ongelma on juurikin siinä, että faktojen puhuminen huudetaan rasismiksi, koska loppuu pelimerkit keskustella siitä faktasta. Se on sitä todellista ulinaa.

No leikitään hetki että tummaihoiset afrikkalaiset ovat keskimäärin tyhmempiä kuin me valkoiset. Ja sitten... ööö... tapahtui mitä? Siis vain tämän faktan hyväksymällä tapahtuu mitä?

Eli miksi siitä pitäisi edes keskustella jos siitä ei seuraa mitään?