Onko kiihottaja se joka väittää ettei kaikki ole yhtä älykkäitä vai se joka väittää näin sanovien olevan rasisteja?

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Vierailija kirjoitti:

No mietis, mikä on kansanryhmä. Onko se joku yksittäinen kommentoija vai porukka, jonka ominaisuuksista puhutaan massana. 

Rikosoikeuden professori: Abdirahim ”Husu” Hussein saattoi syyllistyä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen

Puolueen ja sen kannattajien nimeäminen rasisteiksi voi rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Päinvastoin. Se mitä tehdään on aina ensisijaista. Teot vaikuttavat muihin ihmisiin. Puhe jolla ei tarkoiteta mitään eikä haluta saada aikaan mitään on sitä "small talkia".

On pelkkää teoretisointia yrittää erottaa puhe ja puheesta seuraavat asiat koska niitä ei oikeassa maailmassa voi käytännösä erottaa mitenkään.

Voit kokeilla vaikkapa toteamalla puolisollesi että "olet ruma" ja jos hän loukkaantuu niin sanot lausuneesi vain faktan jolla ei ole sen kummempaa tarkoitusta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Omituista tyhmäksi heittäytymistä. Kyllä ihminen tekee itsestään vain nolon ja tyhmän, jos heittelee yhtäkkiä vain random-faktoja, jotka eivät liity oikein mihinkään ilman mitään kontekstia tai tarkoitusta. Onko persuilla useinkin tapana pitää esim puheita ja heittää sinne väliin joku täysin asiaan kuulumaton fakta? Yleensä normaalit ja fiksut ihmiset esittävät faktoja perustellakseen jotain, mutta persuilla tämä on ilmeisesti ihan käsittämätön toimintatapa ja niitä faktoja vain vahingossa tupsahtelee siellä puheen lomassa. 

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietis, mikä on kansanryhmä. Onko se joku yksittäinen kommentoija vai porukka, jonka ominaisuuksista puhutaan massana. 

Rikosoikeuden professori: Abdirahim ”Husu” Hussein saattoi syyllistyä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen

Puolueen ja sen kannattajien nimeäminen rasisteiksi voi rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Niin? Minä vastasin aloittajan kysymykseen. Tuo sinun kommenttisi ei liity asiaan nyt oikein mitenkään eikä ole ristiriidassa minun kommenttini kanssa. Jos tuossakin on puhuttu porukasta oletettujen ominaisuuksien perusteella, niin kiihottamistahan se on. Sen sijaan ketjun otsikossa puhutaan yksittäisestä henkilöstä, joka oikeasti on sanonut jonkin asian ja silloin ei ole kyse kansanryhmästä, tietenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Niin, enpä ole kuullut, että joku esittää tuollaisen väitteen ihan vain toteamismielessä, vaan kyllä se johtaa yleensä johonkin r*sistiseen johtopäätökseen ja ehdotukseen. Eli tästä on aika turha väitellä, koska ainakaan persujen taholta ei ole koskaan tätä pelkästään tieteen ilosta kerrottu. 

No jos pelkästään lausun tuon faktan niin kiihotanko silloin jotain vastaan vai kiihottaako minua rasistiksi sanova? Tuosta on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Omituista tyhmäksi heittäytymistä. Kyllä ihminen tekee itsestään vain nolon ja tyhmän, jos heittelee yhtäkkiä vain random-faktoja, jotka eivät liity oikein mihinkään ilman mitään kontekstia tai tarkoitusta. Onko persuilla useinkin tapana pitää esim puheita ja heittää sinne väliin joku täysin asiaan kuulumaton fakta? Yleensä normaalit ja fiksut ihmiset esittävät faktoja perustellakseen jotain, mutta persuilla tämä on ilmeisesti ihan käsittämätön toimintatapa ja niitä faktoja vain vahingossa tupsahtelee siellä puheen lomassa. 

Tätä olen miettinyt myös... Minkälainen ei rasistinen keskustelu vaatii tuollaisia "faktoja"? Keskustellaan vaikka siitä, että Stockmannilla on hullut päivät ja lisätään siihen random fakta "hei tiesitkö että tummaihoiset on keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin valkoihoinen?" Tuntuu omituiselta keskustelulta mun mielestä. Ei sen toteaminen varsinaisesti ole rasismia, mutta yleensä se ympäröivä keskustelu ja mitä sillä halutaan perustella on.

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Kyllä älykkyystestien tulokset yleensä parantuvat kun niitä harjoittelee muutaman kerran ja oppii vähän minkä tyyppisiä tehtäviä niissä on ja mitä kautta niitä ratkaisuja kannattaa hakea.

Ja kun kysyit noista eri kultuureista niin on yksinkertaisesti niin että eri maiden kouluopetus on hyvin erilaista ja eri tasoista. Varsinkin kehitysmaissa iso osa kouluista keskittyy aivan perusteisiin eli auttavaan luku- ja kirjoitustaitoon ja peruslaskutaitoon. Siellä voi päästä koulusta tekemättä yhtäkään abstraktia ongelmanratkaisutehtävää. Monen maan koulujärjestelmä myös perustuu paljon enemmän ulkolukuun kuin ongelmanratkaisuun. Silloin ongelmanratkaisukyvyt eivät kehity samalla tavalla vaikka koulutus olisikin muodollisesti laaja-alaista.

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Huomaatko, että tuossa asetat jo ennakko-odotukseksi sen, että kulttuuri ei voi olla älykäs, ellei ole käytössä numeroita. Tuo lähestymistapa ei ole kyllä kovin tieteellinen. Eihän tarvitse kuin ajatella eläimiä, niin huomaat, että älykkyyttä ei voi sitoa numerojärjestelmään. Tai jos ajatellaan erilaisia skenaarioita, esim autiolla saarella asuvia tai suljettuun lahkoon syntyneitä sukupolvia. Sinä oletat, että älykkyyttä voi olla olemassa ainoastaan, jos on yhteys sivistykseen. Eihän älykkyyden pitäisi olla mitenkään riippuvainen sivistyksestä tai oppimismahdollisuuksista. 

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Voit mitata mutta kertooko se jotain ratkaisevaa juuri älykkyydestä? Opiskelin aikoinani alaa joka vaati juuri tilojen ja suhteiden hahmottamista ja kun teimme opiskelijoiden kanssa huviksemme yhden juuri kuvioihin perustuvan älykkyystesti, melkein kaikki saivat huippupisteet. Tuskin olimme kuitenkaan kaikki Mensaan kelpaavia vaan meille oli vain keskimääräistä helpompaa hahmottaa juuri kuvioihin perustuvia ongelmia.

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Päinvastoin. Se mitä tehdään on aina ensisijaista. Teot vaikuttavat muihin ihmisiin. Puhe jolla ei tarkoiteta mitään eikä haluta saada aikaan mitään on sitä "small talkia".

On pelkkää teoretisointia yrittää erottaa puhe ja puheesta seuraavat asiat koska niitä ei oikeassa maailmassa voi käytännösä erottaa mitenkään.

Voit kokeilla vaikkapa toteamalla puolisollesi että "olet ruma" ja jos hän loukkaantuu niin sanot lausuneesi vain faktan jolla ei ole sen kummempaa tarkoitusta...

Tähän hän olemme menneet. Mitään ei voi enää sanoa, ei edes faktoja, koska aina pitää miettiä jonkun toisen mahdollisia tunnetiloja. Nekin tietenkin vaihtelevat ihmisestä toiseen, joten nykyisin joudut olemaan hiljaa, ettei joku loukkaannu. Varsinkin ei niin mukavien asioiden kohdalla sananvapaus on kadonnut kokonaan.

Ennen ihmisiä rajoitti käytöstavat ja hyväntahtoisuus, nykyisin poliittinen korrektius.

Mihin se johtaa? Ettei mitään epämiellyttävää tosiasiaa, joka koskee ihan vaikka suurempia ihmisryhmiä ei voi ääneen enää sanoa. Lopulta emme voi edes arvostella poliitikkoja, etteivät vaan loukkaannu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Omituista tyhmäksi heittäytymistä. Kyllä ihminen tekee itsestään vain nolon ja tyhmän, jos heittelee yhtäkkiä vain random-faktoja, jotka eivät liity oikein mihinkään ilman mitään kontekstia tai tarkoitusta. Onko persuilla useinkin tapana pitää esim puheita ja heittää sinne väliin joku täysin asiaan kuulumaton fakta? Yleensä normaalit ja fiksut ihmiset esittävät faktoja perustellakseen jotain, mutta persuilla tämä on ilmeisesti ihan käsittämätön toimintatapa ja niitä faktoja vain vahingossa tupsahtelee siellä puheen lomassa. 

Onko sinulla tapana puhua asian vierestä ja vain haukkua kirjoittajia? Onko pelkän faktan toteaminen siis rasismia kuului kysymys. Jos kailottaa lehdessä ettei kaikki ole yhtä fiksuja. niin onko se rasismia. Tatu Vanhanen nyt ainakin vaikutti leimautuvan pahastikin.

Roth et al. (2001), in a review of the results of a total of 6,246,729 participants on other tests of cognitive ability or aptitude, found a difference in mean IQ scores between blacks and whites of 1.1 SD. Consistent results were found for college and university application tests such as the Scholastic Aptitude Test (N = 2.4 million) and Graduate Record Examination (N = 2.3 million), as well as for tests of job applicants in corporate sections (N = 0.5 million) and in the military (N = 0.4 million).[48] According to the same study, East Asians have tended to score relatively higher on visuospatial subtests with lower scores in verbal subtests while Ashkenazi Jews score higher in verbal subtests with lower scores in visuospatial subtests. The few Amerindian populations who have been systematically tested, including Arctic Natives, tend to score worse on average than white populations but better on average than black populations.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Omituista tyhmäksi heittäytymistä. Kyllä ihminen tekee itsestään vain nolon ja tyhmän, jos heittelee yhtäkkiä vain random-faktoja, jotka eivät liity oikein mihinkään ilman mitään kontekstia tai tarkoitusta. Onko persuilla useinkin tapana pitää esim puheita ja heittää sinne väliin joku täysin asiaan kuulumaton fakta? Yleensä normaalit ja fiksut ihmiset esittävät faktoja perustellakseen jotain, mutta persuilla tämä on ilmeisesti ihan käsittämätön toimintatapa ja niitä faktoja vain vahingossa tupsahtelee siellä puheen lomassa. 

Onko sinulla tapana puhua asian vierestä ja vain haukkua kirjoittajia? Onko pelkän faktan toteaminen siis rasismia kuului kysymys. Jos kailottaa lehdessä ettei kaikki ole yhtä fiksuja. niin onko se rasismia. Tatu Vanhanen nyt ainakin vaikutti leimautuvan pahastikin.

Roth et al. (2001), in a review of the results of a total of 6,246,729 participants on other tests of cognitive ability or aptitude, found a difference in mean IQ scores between blacks and whites of 1.1 SD. Consistent results were found for college and university application tests such as the Scholastic Aptitude Test (N = 2.4 million) and Graduate Record Examination (N = 2.3 million), as well as for tests of job applicants in corporate sections (N = 0.5 million) and in the military (N = 0.4 million).[48] According to the same study, East Asians have tended to score relatively higher on visuospatial subtests with lower scores in verbal subtests while Ashkenazi Jews score higher in verbal subtests with lower scores in visuospatial subtests. The few Amerindian populations who have been systematically tested, including Arctic Natives, tend to score worse on average than white populations but better on average than black populations.

Minä kysyin jo tuolla aiemmin, kuka on leimattu ja missä kontekstissa tämä fakta on siis sanottu. Tuossa lainaamassasi viestissä ihmettelin, onko persuille tyypillistä vain tupsautella faktoja "vahingossa" ilman mitään tarkoitusta ja motiivia. En vieläkään saanut näihin vastausta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Omituista tyhmäksi heittäytymistä. Kyllä ihminen tekee itsestään vain nolon ja tyhmän, jos heittelee yhtäkkiä vain random-faktoja, jotka eivät liity oikein mihinkään ilman mitään kontekstia tai tarkoitusta. Onko persuilla useinkin tapana pitää esim puheita ja heittää sinne väliin joku täysin asiaan kuulumaton fakta? Yleensä normaalit ja fiksut ihmiset esittävät faktoja perustellakseen jotain, mutta persuilla tämä on ilmeisesti ihan käsittämätön toimintatapa ja niitä faktoja vain vahingossa tupsahtelee siellä puheen lomassa. 

Onko sinulla tapana puhua asian vierestä ja vain haukkua kirjoittajia? Onko pelkän faktan toteaminen siis rasismia kuului kysymys. Jos kailottaa lehdessä ettei kaikki ole yhtä fiksuja. niin onko se rasismia. Tatu Vanhanen nyt ainakin vaikutti leimautuvan pahastikin.

Roth et al. (2001), in a review of the results of a total of 6,246,729 participants on other tests of cognitive ability or aptitude, found a difference in mean IQ scores between blacks and whites of 1.1 SD. Consistent results were found for college and university application tests such as the Scholastic Aptitude Test (N = 2.4 million) and Graduate Record Examination (N = 2.3 million), as well as for tests of job applicants in corporate sections (N = 0.5 million) and in the military (N = 0.4 million).[48] According to the same study, East Asians have tended to score relatively higher on visuospatial subtests with lower scores in verbal subtests while Ashkenazi Jews score higher in verbal subtests with lower scores in visuospatial subtests. The few Amerindian populations who have been systematically tested, including Arctic Natives, tend to score worse on average than white populations but better on average than black populations.

Tähän on vastattu jo lukemattomia kertoja että ei ole. Mutta on vastattu myös että koska pelkkää faktan kertomista ilman mitään muuta tarkoitusta ei maailmassa juuri esiinny, kysymys on lähinnä hypoteettinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietis, mikä on kansanryhmä. Onko se joku yksittäinen kommentoija vai porukka, jonka ominaisuuksista puhutaan massana. 

Rikosoikeuden professori: Abdirahim ”Husu” Hussein saattoi syyllistyä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen

Puolueen ja sen kannattajien nimeäminen rasisteiksi voi rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Niin? Minä vastasin aloittajan kysymykseen. Tuo sinun kommenttisi ei liity asiaan nyt oikein mitenkään eikä ole ristiriidassa minun kommenttini kanssa. Jos tuossakin on puhuttu porukasta oletettujen ominaisuuksien perusteella, niin kiihottamistahan se on. Sen sijaan ketjun otsikossa puhutaan yksittäisestä henkilöstä, joka oikeasti on sanonut jonkin asian ja silloin ei ole kyse kansanryhmästä, tietenkään. 

Itse et ole ymmärtänyt koko asiaa kun kansanryhmä on se jota vastaan kiihotetaan huolimatta siitä montako kiihottajaa on.

kokemus-k kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Voit mitata mutta kertooko se jotain ratkaisevaa juuri älykkyydestä? Opiskelin aikoinani alaa joka vaati juuri tilojen ja suhteiden hahmottamista ja kun teimme opiskelijoiden kanssa huviksemme yhden juuri kuvioihin perustuvan älykkyystesti, melkein kaikki saivat huippupisteet. Tuskin olimme kuitenkaan kaikki Mensaan kelpaavia vaan meille oli vain keskimääräistä helpompaa hahmottaa juuri kuvioihin perustuvia ongelmia.

Tiedätkö edes mitä kaikkea näissä oikeissa laajoissa älykkyystesteissä mitataan? Kun kaikki osa-alueet, joiden koetaan olevan älykkyyttä vaativia on käyty läpi ja testitulokset analysoitu ja pisteet laskettu yhteen, niin lopulta saadaan ulos tulos. Jos luokkakavereillesi olisi laitettu sama testi nenään eteen, joku heistä olisi ollut nopein ja joku hitain. Joku olisi saanut kaikki oikein, joka vain melkein kaikki. Sitten teille olisi annettu joku toinen testi, joka myös mittaa älykkyyttä. Ja taas sama. Jne.

Lopulta 5 tunnin jälkeen pisteet laskettaisiin yhteen ja aivan varmasti teiltä löytyisi pisteeroja. Nyt sitten jonkun pisteet riittäisi mensaan, jonkun toisen ehkä ei.

Joku nettitesti, jossain luokassa ei kerro paljon mitään. Ja paljon ihmeellisempää testiä te ette ole voineet tehdä, jossain luokassa.

Kuulostaa melko autistiselta ajatustavalta, jos muka ihan aidosti ollaan ihmeissään, miten tietynlainen fakta tietynlaisen ihmisen suusta tietynlaisessa tilanteessa katsotaan r*sistiseksi. Ei kai persukaan ole niin tyhmä, ettei ymmärrä sosiaalista ja kulttuurista normistoa tämän verran. Faktan toteaminen todella harvoin on pelkkää faktan toteamista, vaan siinä on takana vähintään motiivi ja usein myös arvolataus, vaikka miten heittäydyttäisiin tyhmäksi. 

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Päinvastoin. Se mitä tehdään on aina ensisijaista. Teot vaikuttavat muihin ihmisiin. Puhe jolla ei tarkoiteta mitään eikä haluta saada aikaan mitään on sitä "small talkia".

On pelkkää teoretisointia yrittää erottaa puhe ja puheesta seuraavat asiat koska niitä ei oikeassa maailmassa voi käytännösä erottaa mitenkään.

Voit kokeilla vaikkapa toteamalla puolisollesi että "olet ruma" ja jos hän loukkaantuu niin sanot lausuneesi vain faktan jolla ei ole sen kummempaa tarkoitusta...

Tähän hän olemme menneet. Mitään ei voi enää sanoa, ei edes faktoja, koska aina pitää miettiä jonkun toisen mahdollisia tunnetiloja. Nekin tietenkin vaihtelevat ihmisestä toiseen, joten nykyisin joudut olemaan hiljaa, ettei joku loukkaannu. Varsinkin ei niin mukavien asioiden kohdalla sananvapaus on kadonnut kokonaan.

Ennen ihmisiä rajoitti käytöstavat ja hyväntahtoisuus, nykyisin poliittinen korrektius.

Mihin se johtaa? Ettei mitään epämiellyttävää tosiasiaa, joka koskee ihan vaikka suurempia ihmisryhmiä ei voi ääneen enää sanoa. Lopulta emme voi edes arvostella poliitikkoja, etteivät vaan loukkaannu.

Onko ollut joskus muka aika jolloin sanomiset eivät ole aiheuttaneet muissa tunteita? Niitä tunteita ei ehkä ole ollut ennen tapana niin näyttää vaan paha mieli ja harmistus on kestetty hiljaa kärsien. Mutta ovat ne tunteet siellä olleet ennenkin. Kaiken maailman möläyttelijöille ehkä onkin tullut yllätyksenä kun ne tunteet nykyään näytetään avoimemmin mutta se ei ole paha asia että näytetään vaan nimenomaan hyvä asia.

Jännä miten usein nuo älykkyyden mittaamisesta innostuvat näyttävät itäiseltä ja puolislaavilaiselta tyypiltä mongoloidinaamoineen ja lerppahuulineen.