Onko kiihottaja se joka väittää ettei kaikki ole yhtä älykkäitä vai se joka väittää näin sanovien olevan rasisteja?

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Mikä on sinun selityksesi sille, että esim. Afrikassa ei ole yhtäkään oikeata sivistysvaltiota, ollut koskaan. Etelä-afrikkaa ei lasketa (tietyistä syistä)

Miksi on niin, että mitä tummemmaksi valtaväestön naama muuttuu, sitä huonommalla mallilla yhteiskunnan tila on?

Tuossa sinulla on harha siitä että juuri nykytilanne olisi se joka kertoisi jonkun lopullisen totuuden siitä mikä kansakunta on menestynyt ja mikä ei. Jos ei menesty nyt niin ei voi menestyä koskaan? Mutta eihän se ole niin. Esim. katsomalla 1700-lukua, ei olisi juurikaan ollut merkkejä siitä että Suomi olisi joskus hyvinvoinnin kärjessä. Keski-Euroopassa sävellettiin sinfonioita, juotiin hienoja viinejä, rakennettiin katedraaleja ja maalattiin taiteen merkkiteoksia kun valtaosa Suomesta asui alkeellisissa savupirteissä ja kaskesi metsää.

Miksi näin? Historia, maantiede, aikaan ja sen vaatimuksiin sopivien resurssien puute, yhteiskunnan kehittymättömyys, huono koulutus jne. Syitä on paljon.

Tässä asiassa ja suomi-vertauksessa on huomioitava se, että sanottavamääräinen asutus tuli Suomeen varsin myöhään, kun taas ihmisen katsotaan lähteneen Afrikasta levittäytymään.

Kun tämä huomioidaan, kehitys Afrikassa on ollut mitätöntä, ellei jopa olematonta?

Siinä missä Afrikassa on kannettu 5000 vuotta vesi vaimojen pään päällä, ei Suomessa asuttu savupirteissä montaakaan sataa vuotta.

Luulen, että nimimerkin TotuusSattuu pointti oli, että historian kuluessa eri kansat ovat eri aikoina edustaneet kehityksen huippua. Esim. egyptiläiset, kiinalaiset, arabit, mongolit jne. Nämä muutokset ovat tapahtuneet paljon nopeammin kuin mitä geneettinen evoluutio mahdollistaisi. Ts. kansan älykkyys ei voi olla se selittävä tekijä. 

Ja Suomessa kota oli vuosituhansien ajan pääasiallinen asumismuoto, savupirttikin oli muualta tänne tullut "innovaatio", kuten suurin osa sitä myöhemmästäkin kehityksestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Omituista tyhmäksi heittäytymistä. Kyllä ihminen tekee itsestään vain nolon ja tyhmän, jos heittelee yhtäkkiä vain random-faktoja, jotka eivät liity oikein mihinkään ilman mitään kontekstia tai tarkoitusta. Onko persuilla useinkin tapana pitää esim puheita ja heittää sinne väliin joku täysin asiaan kuulumaton fakta? Yleensä normaalit ja fiksut ihmiset esittävät faktoja perustellakseen jotain, mutta persuilla tämä on ilmeisesti ihan käsittämätön toimintatapa ja niitä faktoja vain vahingossa tupsahtelee siellä puheen lomassa. 

Olisiko esimerkkejä random-heitoista, jotka eivät liity yhtään mihinkään? En ole seurannut niin hyvin että olisin sellaisia bongannut. Vai etkö itsekään ole ollut perillä kontekstista?

No sehän tässä nyt on aloittajan kaltaisten ihmettelijöiden väite, että esitetään pelkkä irrallinen fakta, eikä siinä ole minkäänlaista tarkoitusta ja kontekstia eikä siksi faktan perusteella voida syyttää r*sismista.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Huomaatko, että tuossa asetat jo ennakko-odotukseksi sen, että kulttuuri ei voi olla älykäs, ellei ole käytössä numeroita. Tuo lähestymistapa ei ole kyllä kovin tieteellinen. Eihän tarvitse kuin ajatella eläimiä, niin huomaat, että älykkyyttä ei voi sitoa numerojärjestelmään. Tai jos ajatellaan erilaisia skenaarioita, esim autiolla saarella asuvia tai suljettuun lahkoon syntyneitä sukupolvia. Sinä oletat, että älykkyyttä voi olla olemassa ainoastaan, jos on yhteys sivistykseen. Eihän älykkyyden pitäisi olla mitenkään riippuvainen sivistyksestä tai oppimismahdollisuuksista. 

Toiset eläimet osaavat laskea ja niitä pidetään siksi jotain toista eläintä älykkäämpänä. Kyllä eläimissä on älykkyyttä, mutta kuinka korkeaa?

Kuinka monta yhteiskuntaa on jossa ei osata mitään laskusysteemiä? Missä ei ole mitään sivistystä?Puhutaan nyt tosielämästä, eikä jostain fantasiaskenaariosta. Jossa ei ole alkeellisinta ymmärrystä lukumääristä?

Onko nämä lahkolaiset nyt sitten yhtä älykkäitä, kuin Einstein oli?

Kaikilla (elävillä) on joku älykkyys, matala tai korkea ja lähes joka paikassa maailmassa on kouluja ja jostain syystä silti ei opita numeroita, niin kertoohan se jostain. Tai ettei edes sinne autiolle saarelle haluta tietoa opittavaksi, josta heille itselle olisi siitä hyötyä.

Jostain syystä keskimääräisesti älykkäämmät haluavat oppia, opiskella ja kehittyä ja heikompilahjaiset eivät. Mitä se kertoo lahkosta, jossa ei haluta oppia lukemaan eikä laskemaan?

Minä en ainakaan puhunut lukumäärien ymmärtämisestä, vaan numerojärjestelmästä. Sehän ei ole sidoksissa lukumäärien ymmärtämiseen, vaan se on sopimuskysymys. Jos joku on oppinut erilaisen numero- tai kirjainjärjestelmän, tottakai hän on heikoilla älykkyystesteissä, jossa näitä käytetään, vaikka olisi miten älykäs.

Ja minusta on siltikin aika epäreilu systeemi, että sinä arvotat vähä-älyiseksi jonkun aasialaisen tyttölapsen, joka ei päässyt sinne kouluun opettelemaan edes sitä numerojärjestelmää. Eihän se ole mitenkään riippuvainen hänen omasta kapasiteetistaan, jos ei ole ollut edes mahdollisuutta näitä oppia. 

En minä arvoita häntä vähä-älyiseksi. Hänen kykynsä oppia määrittelee hänen älykkytensä. Jos hänelle annetaan mahdollisuus oppia ja hän oppii nopeasti, hän on selvästi älykäs.

Harmillista tietenkin, ettei hän pääse hyödyntämään sitä.

Mutta mitä se kertoo siitä yhteiskunnasta, joka ei kykene järjestämään koulutusta lapsilleen? Joka ei vielä vuonna 2019 ole kykenevä tarjoamaan luku ja kirjoitustaito kansalaisilleen? Mitä se kertoo tällaisen yhteiskunnan älykkyydestä?

Juurihan tuolla kysyit, miten kukaan voisi olla älykäs, ellei tunne edes numeroita tai miten joku lahkolainen voisi olla yhtä älykäs kuin Einstein. Siinä sinä kyllä nimenomaan sidot älykkyyden sen numerojärjestelmän osaamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Jännä miten usein nuo älykkyyden mittaamisesta innostuvat näyttävät itäiseltä ja puolislaavilaiselta tyypiltä mongoloidinaamoineen ja lerppahuulineen.

Aika jännä miten itse olen ihmetellyt ihan samaa. Kuvauksesi istuu hyvin tuntemaani hallalahkolaiseen, jonka elämän suurin saavutus elämästä on olla maahanmuuttohysteerinen valkoihoinen ja keski-ikäinen mies.