Onko kiihottaja se joka väittää ettei kaikki ole yhtä älykkäitä vai se joka väittää näin sanovien olevan rasisteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Omituista tyhmäksi heittäytymistä. Kyllä ihminen tekee itsestään vain nolon ja tyhmän, jos heittelee yhtäkkiä vain random-faktoja, jotka eivät liity oikein mihinkään ilman mitään kontekstia tai tarkoitusta. Onko persuilla useinkin tapana pitää esim puheita ja heittää sinne väliin joku täysin asiaan kuulumaton fakta? Yleensä normaalit ja fiksut ihmiset esittävät faktoja perustellakseen jotain, mutta persuilla tämä on ilmeisesti ihan käsittämätön toimintatapa ja niitä faktoja vain vahingossa tupsahtelee siellä puheen lomassa. 

Onko sinulla tapana puhua asian vierestä ja vain haukkua kirjoittajia? Onko pelkän faktan toteaminen siis rasismia kuului kysymys. Jos kailottaa lehdessä ettei kaikki ole yhtä fiksuja. niin onko se rasismia. Tatu Vanhanen nyt ainakin vaikutti leimautuvan pahastikin.

Roth et al. (2001), in a review of the results of a total of 6,246,729 participants on other tests of cognitive ability or aptitude, found a difference in mean IQ scores between blacks and whites of 1.1 SD. Consistent results were found for college and university application tests such as the Scholastic Aptitude Test (N = 2.4 million) and Graduate Record Examination (N = 2.3 million), as well as for tests of job applicants in corporate sections (N = 0.5 million) and in the military (N = 0.4 million).[48] According to the same study, East Asians have tended to score relatively higher on visuospatial subtests with lower scores in verbal subtests while Ashkenazi Jews score higher in verbal subtests with lower scores in visuospatial subtests. The few Amerindian populations who have been systematically tested, including Arctic Natives, tend to score worse on average than white populations but better on average than black populations.

Minä kysyin jo tuolla aiemmin, kuka on leimattu ja missä kontekstissa tämä fakta on siis sanottu. Tuossa lainaamassasi viestissä ihmettelin, onko persuille tyypillistä vain tupsautella faktoja "vahingossa" ilman mitään tarkoitusta ja motiivia. En vieläkään saanut näihin vastausta. 

No vaikka ketjussa jo aiemmin mainittu T. Vanhanen ja ymmärrät kyllä tuon alkuperäisen pointinkin jos vähän pinnistät.  Vihapuhe onkin juuri puhetta ja se riittää. Onko kyse siis rasismista ja vihapuheesta?

Vierailija kirjoitti:

kokemus-k kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Voit mitata mutta kertooko se jotain ratkaisevaa juuri älykkyydestä? Opiskelin aikoinani alaa joka vaati juuri tilojen ja suhteiden hahmottamista ja kun teimme opiskelijoiden kanssa huviksemme yhden juuri kuvioihin perustuvan älykkyystesti, melkein kaikki saivat huippupisteet. Tuskin olimme kuitenkaan kaikki Mensaan kelpaavia vaan meille oli vain keskimääräistä helpompaa hahmottaa juuri kuvioihin perustuvia ongelmia.

Tiedätkö edes mitä kaikkea näissä oikeissa laajoissa älykkyystesteissä mitataan? Kun kaikki osa-alueet, joiden koetaan olevan älykkyyttä vaativia on käyty läpi ja testitulokset analysoitu ja pisteet laskettu yhteen, niin lopulta saadaan ulos tulos. Jos luokkakavereillesi olisi laitettu sama testi nenään eteen, joku heistä olisi ollut nopein ja joku hitain. Joku olisi saanut kaikki oikein, joka vain melkein kaikki. Sitten teille olisi annettu joku toinen testi, joka myös mittaa älykkyyttä. Ja taas sama. Jne.

Lopulta 5 tunnin jälkeen pisteet laskettaisiin yhteen ja aivan varmasti teiltä löytyisi pisteeroja. Nyt sitten jonkun pisteet riittäisi mensaan, jonkun toisen ehkä ei.

Joku nettitesti, jossain luokassa ei kerro paljon mitään. Ja paljon ihmeellisempää testiä te ette ole voineet tehdä, jossain luokassa.

Tiedän koska olen tehnyt mm. Mensan testin. Ja se EI todellakaan ole kauhean laaja-alainen tehtävätyyppien suhteen. Suosii selkeästi hyvä visuaalisen hahmottamiskyvyn omaavia. Varmaan siksi sainkin varsin hyvän tuloksen. En ihan Mensa-rajan yli mutta varsin lähelle.

Perssuolinkaisten kannattajista on paljon noita apn kaltaisia yliälykkäitä poikkeusyksilöitä joiden apukoulu jäi kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietis, mikä on kansanryhmä. Onko se joku yksittäinen kommentoija vai porukka, jonka ominaisuuksista puhutaan massana. 

Rikosoikeuden professori: Abdirahim ”Husu” Hussein saattoi syyllistyä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen

Puolueen ja sen kannattajien nimeäminen rasisteiksi voi rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Niin? Minä vastasin aloittajan kysymykseen. Tuo sinun kommenttisi ei liity asiaan nyt oikein mitenkään eikä ole ristiriidassa minun kommenttini kanssa. Jos tuossakin on puhuttu porukasta oletettujen ominaisuuksien perusteella, niin kiihottamistahan se on. Sen sijaan ketjun otsikossa puhutaan yksittäisestä henkilöstä, joka oikeasti on sanonut jonkin asian ja silloin ei ole kyse kansanryhmästä, tietenkään. 

Itse et ole ymmärtänyt koko asiaa kun kansanryhmä on se jota vastaan kiihotetaan huolimatta siitä montako kiihottajaa on.

Voi hyvä luoja tätä typeryyttä! :D Missäs minä puhuin mitään kiihottajien määrästä? Minä puhuin niiden henkilöiden lukumäärästä, joista kiihottaja puhuu. Jos kiihottaja sanoo r*sisteiksi ainoastaan niitä henkilöitä, jotka puhuvat näitä totuuksia, eihän hän yleistä asiaa koskemaan mitään kansanryhmää, vaan pelkästään kutakin totuudenpuhujaa yksittäin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Omituista tyhmäksi heittäytymistä. Kyllä ihminen tekee itsestään vain nolon ja tyhmän, jos heittelee yhtäkkiä vain random-faktoja, jotka eivät liity oikein mihinkään ilman mitään kontekstia tai tarkoitusta. Onko persuilla useinkin tapana pitää esim puheita ja heittää sinne väliin joku täysin asiaan kuulumaton fakta? Yleensä normaalit ja fiksut ihmiset esittävät faktoja perustellakseen jotain, mutta persuilla tämä on ilmeisesti ihan käsittämätön toimintatapa ja niitä faktoja vain vahingossa tupsahtelee siellä puheen lomassa. 

Onko sinulla tapana puhua asian vierestä ja vain haukkua kirjoittajia? Onko pelkän faktan toteaminen siis rasismia kuului kysymys. Jos kailottaa lehdessä ettei kaikki ole yhtä fiksuja. niin onko se rasismia. Tatu Vanhanen nyt ainakin vaikutti leimautuvan pahastikin.

Roth et al. (2001), in a review of the results of a total of 6,246,729 participants on other tests of cognitive ability or aptitude, found a difference in mean IQ scores between blacks and whites of 1.1 SD. Consistent results were found for college and university application tests such as the Scholastic Aptitude Test (N = 2.4 million) and Graduate Record Examination (N = 2.3 million), as well as for tests of job applicants in corporate sections (N = 0.5 million) and in the military (N = 0.4 million).[48] According to the same study, East Asians have tended to score relatively higher on visuospatial subtests with lower scores in verbal subtests while Ashkenazi Jews score higher in verbal subtests with lower scores in visuospatial subtests. The few Amerindian populations who have been systematically tested, including Arctic Natives, tend to score worse on average than white populations but better on average than black populations.

Minä kysyin jo tuolla aiemmin, kuka on leimattu ja missä kontekstissa tämä fakta on siis sanottu. Tuossa lainaamassasi viestissä ihmettelin, onko persuille tyypillistä vain tupsautella faktoja "vahingossa" ilman mitään tarkoitusta ja motiivia. En vieläkään saanut näihin vastausta. 

No vaikka ketjussa jo aiemmin mainittu T. Vanhanen ja ymmärrät kyllä tuon alkuperäisen pointinkin jos vähän pinnistät.  Vihapuhe onkin juuri puhetta ja se riittää. Onko kyse siis rasismista ja vihapuheesta?

Eli jokainen nyt sanavapaudestaan huolestunut Persu on ollut loukkantunut nimenomaan yhden vanhan tutkijan kohtelusta joskus vuosikymmen sitten? Ja sen takia sitten nyt kysellään alituiseen että onko faktojen sanominen rasismia.

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Tämähän juuri osoittaa, että testituloksiin ei voi luottaa. Jos äly ei muutu, testitulostenkin pitäisi olla identtiset koko ihmisen elämän ajan. Ja näinhän tutkitusti ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Kuka hitto jostain sanomisesta kiihottuu?

Sulle ei vissiin ole puhuttu tuhmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Omituista tyhmäksi heittäytymistä. Kyllä ihminen tekee itsestään vain nolon ja tyhmän, jos heittelee yhtäkkiä vain random-faktoja, jotka eivät liity oikein mihinkään ilman mitään kontekstia tai tarkoitusta. Onko persuilla useinkin tapana pitää esim puheita ja heittää sinne väliin joku täysin asiaan kuulumaton fakta? Yleensä normaalit ja fiksut ihmiset esittävät faktoja perustellakseen jotain, mutta persuilla tämä on ilmeisesti ihan käsittämätön toimintatapa ja niitä faktoja vain vahingossa tupsahtelee siellä puheen lomassa. 

Onko sinulla tapana puhua asian vierestä ja vain haukkua kirjoittajia? Onko pelkän faktan toteaminen siis rasismia kuului kysymys. Jos kailottaa lehdessä ettei kaikki ole yhtä fiksuja. niin onko se rasismia. Tatu Vanhanen nyt ainakin vaikutti leimautuvan pahastikin.

Roth et al. (2001), in a review of the results of a total of 6,246,729 participants on other tests of cognitive ability or aptitude, found a difference in mean IQ scores between blacks and whites of 1.1 SD. Consistent results were found for college and university application tests such as the Scholastic Aptitude Test (N = 2.4 million) and Graduate Record Examination (N = 2.3 million), as well as for tests of job applicants in corporate sections (N = 0.5 million) and in the military (N = 0.4 million).[48] According to the same study, East Asians have tended to score relatively higher on visuospatial subtests with lower scores in verbal subtests while Ashkenazi Jews score higher in verbal subtests with lower scores in visuospatial subtests. The few Amerindian populations who have been systematically tested, including Arctic Natives, tend to score worse on average than white populations but better on average than black populations.

Minä kysyin jo tuolla aiemmin, kuka on leimattu ja missä kontekstissa tämä fakta on siis sanottu. Tuossa lainaamassasi viestissä ihmettelin, onko persuille tyypillistä vain tupsautella faktoja "vahingossa" ilman mitään tarkoitusta ja motiivia. En vieläkään saanut näihin vastausta. 

No vaikka ketjussa jo aiemmin mainittu T. Vanhanen ja ymmärrät kyllä tuon alkuperäisen pointinkin jos vähän pinnistät.  Vihapuhe onkin juuri puhetta ja se riittää. Onko kyse siis rasismista ja vihapuheesta?

Juu, Vanhanen on mainittu monta kertaa, mutta kukaan ei ole kertonut kontekstia ja motiivia. Koska henkilö on käsittääkseni poliittinen vaikuttaja, on vaikeaa ajatella, ettei takana olisi myöskin poliittista motiivia. 

NäinMeillä kirjoitti:

Fakta ei ole rasismia mutta faktasta johdettu ajatus tai toiminta taas voi olla.

Eli jos vaadit että jotain kokonaista kansanryhmää pitäisi kohdella eri tavalla siksi että heillä on joku tilastollinen ominaisuus, se on rasismia. Ihmisillä on aina oikeudet ja ihmisarvo yksilöinä irti omasta ryhmästään. Kukaan ei ole vastuussa muiden tekemisistä vaikka tilastot olisivat mitä.

Onneksi joku järjen ääni tässäkin keskustelussa. Tosiaan kenenkään yksilön ominaisuuksia ei voi ennustaa mistään kokonaista populaatiota käsittelevästä keskiarvoistetusta tiedosta. Kaikissa kansoissa on älykkyystesteissä paremmin ja huonommin pärjääviä henkilöitä. Sitä kuinka korkean pistemäärän joku tietty henkilö saa, ei voi tietää ennen kuin juuri tämä henkilö on testattu.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Huomaatko, että tuossa asetat jo ennakko-odotukseksi sen, että kulttuuri ei voi olla älykäs, ellei ole käytössä numeroita. Tuo lähestymistapa ei ole kyllä kovin tieteellinen. Eihän tarvitse kuin ajatella eläimiä, niin huomaat, että älykkyyttä ei voi sitoa numerojärjestelmään. Tai jos ajatellaan erilaisia skenaarioita, esim autiolla saarella asuvia tai suljettuun lahkoon syntyneitä sukupolvia. Sinä oletat, että älykkyyttä voi olla olemassa ainoastaan, jos on yhteys sivistykseen. Eihän älykkyyden pitäisi olla mitenkään riippuvainen sivistyksestä tai oppimismahdollisuuksista. 

Toiset eläimet osaavat laskea ja niitä pidetään siksi jotain toista eläintä älykkäämpänä. Kyllä eläimissä on älykkyyttä, mutta kuinka korkeaa?

Kuinka monta yhteiskuntaa on jossa ei osata mitään laskusysteemiä? Missä ei ole mitään sivistystä?Puhutaan nyt tosielämästä, eikä jostain fantasiaskenaariosta. Jossa ei ole alkeellisinta ymmärrystä lukumääristä?

Onko nämä lahkolaiset nyt sitten yhtä älykkäitä, kuin Einstein oli?

Kaikilla (elävillä) on joku älykkyys, matala tai korkea ja lähes joka paikassa maailmassa on kouluja ja jostain syystä silti ei opita numeroita, niin kertoohan se jostain. Tai ettei edes sinne autiolle saarelle haluta tietoa opittavaksi, josta heille itselle olisi siitä hyötyä.

Jostain syystä keskimääräisesti älykkäämmät haluavat oppia, opiskella ja kehittyä ja heikompilahjaiset eivät. Mitä se kertoo lahkosta, jossa ei haluta oppia lukemaan eikä laskemaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Ensisisijassa on kyse siitä saako faktan sanoa leimautumatta itse ja jos sen perusteella haukutaan rasistiksi niin kuka itse asiassa on rasisti. Vähän kuin se Husun keissi siis. Se mitä sillä tiedolla tekee on tässä kohtaa toissijaista. Ymmärtämään asiaa ja maailman tilaa faktojen tunnustaminen ainakin auttaa. Näin lienee perinteisesti ajateltu.

Omituista tyhmäksi heittäytymistä. Kyllä ihminen tekee itsestään vain nolon ja tyhmän, jos heittelee yhtäkkiä vain random-faktoja, jotka eivät liity oikein mihinkään ilman mitään kontekstia tai tarkoitusta. Onko persuilla useinkin tapana pitää esim puheita ja heittää sinne väliin joku täysin asiaan kuulumaton fakta? Yleensä normaalit ja fiksut ihmiset esittävät faktoja perustellakseen jotain, mutta persuilla tämä on ilmeisesti ihan käsittämätön toimintatapa ja niitä faktoja vain vahingossa tupsahtelee siellä puheen lomassa. 

Onko sinulla tapana puhua asian vierestä ja vain haukkua kirjoittajia? Onko pelkän faktan toteaminen siis rasismia kuului kysymys. Jos kailottaa lehdessä ettei kaikki ole yhtä fiksuja. niin onko se rasismia. Tatu Vanhanen nyt ainakin vaikutti leimautuvan pahastikin.

Roth et al. (2001), in a review of the results of a total of 6,246,729 participants on other tests of cognitive ability or aptitude, found a difference in mean IQ scores between blacks and whites of 1.1 SD. Consistent results were found for college and university application tests such as the Scholastic Aptitude Test (N = 2.4 million) and Graduate Record Examination (N = 2.3 million), as well as for tests of job applicants in corporate sections (N = 0.5 million) and in the military (N = 0.4 million).[48] According to the same study, East Asians have tended to score relatively higher on visuospatial subtests with lower scores in verbal subtests while Ashkenazi Jews score higher in verbal subtests with lower scores in visuospatial subtests. The few Amerindian populations who have been systematically tested, including Arctic Natives, tend to score worse on average than white populations but better on average than black populations.

Minä kysyin jo tuolla aiemmin, kuka on leimattu ja missä kontekstissa tämä fakta on siis sanottu. Tuossa lainaamassasi viestissä ihmettelin, onko persuille tyypillistä vain tupsautella faktoja "vahingossa" ilman mitään tarkoitusta ja motiivia. En vieläkään saanut näihin vastausta. 

No vaikka ketjussa jo aiemmin mainittu T. Vanhanen ja ymmärrät kyllä tuon alkuperäisen pointinkin jos vähän pinnistät.  Vihapuhe onkin juuri puhetta ja se riittää. Onko kyse siis rasismista ja vihapuheesta?

Juu, Vanhanen on mainittu monta kertaa, mutta kukaan ei ole kertonut kontekstia ja motiivia. Koska henkilö on käsittääkseni poliittinen vaikuttaja, on vaikeaa ajatella, ettei takana olisi myöskin poliittista motiivia. 

Tatu Vanhanen ei ole poliitikko, vaan tutkija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietis, mikä on kansanryhmä. Onko se joku yksittäinen kommentoija vai porukka, jonka ominaisuuksista puhutaan massana. 

Rikosoikeuden professori: Abdirahim ”Husu” Hussein saattoi syyllistyä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen

Puolueen ja sen kannattajien nimeäminen rasisteiksi voi rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Niin? Minä vastasin aloittajan kysymykseen. Tuo sinun kommenttisi ei liity asiaan nyt oikein mitenkään eikä ole ristiriidassa minun kommenttini kanssa. Jos tuossakin on puhuttu porukasta oletettujen ominaisuuksien perusteella, niin kiihottamistahan se on. Sen sijaan ketjun otsikossa puhutaan yksittäisestä henkilöstä, joka oikeasti on sanonut jonkin asian ja silloin ei ole kyse kansanryhmästä, tietenkään. 

Itse et ole ymmärtänyt koko asiaa kun kansanryhmä on se jota vastaan kiihotetaan huolimatta siitä montako kiihottajaa on.

Voi hyvä luoja tätä typeryyttä! :D Missäs minä puhuin mitään kiihottajien määrästä? Minä puhuin niiden henkilöiden lukumäärästä, joista kiihottaja puhuu. Jos kiihottaja sanoo r*sisteiksi ainoastaan niitä henkilöitä, jotka puhuvat näitä totuuksia, eihän hän yleistä asiaa koskemaan mitään kansanryhmää, vaan pelkästään kutakin totuudenpuhujaa yksittäin. 

No Husunkin tapauksessa puhutaan runsaasta puolesta miljoonasta ryhmänä ja siitä, että jos vaikka minä nyt sanon noin kuin ekassa viesissä väitetään niin olenko rasisti itse vai onko se minua mahdollisesti sen rasistiksi väittävä tyyppi itse.  Sanotaan Husu nyt vaikka esimerkiksi. Huolimatta siitä olenko yksilö vai ryhmän jäsen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Huomaatko, että tuossa asetat jo ennakko-odotukseksi sen, että kulttuuri ei voi olla älykäs, ellei ole käytössä numeroita. Tuo lähestymistapa ei ole kyllä kovin tieteellinen. Eihän tarvitse kuin ajatella eläimiä, niin huomaat, että älykkyyttä ei voi sitoa numerojärjestelmään. Tai jos ajatellaan erilaisia skenaarioita, esim autiolla saarella asuvia tai suljettuun lahkoon syntyneitä sukupolvia. Sinä oletat, että älykkyyttä voi olla olemassa ainoastaan, jos on yhteys sivistykseen. Eihän älykkyyden pitäisi olla mitenkään riippuvainen sivistyksestä tai oppimismahdollisuuksista. 

Toiset eläimet osaavat laskea ja niitä pidetään siksi jotain toista eläintä älykkäämpänä. Kyllä eläimissä on älykkyyttä, mutta kuinka korkeaa?

Kuinka monta yhteiskuntaa on jossa ei osata mitään laskusysteemiä? Missä ei ole mitään sivistystä?Puhutaan nyt tosielämästä, eikä jostain fantasiaskenaariosta. Jossa ei ole alkeellisinta ymmärrystä lukumääristä?

Onko nämä lahkolaiset nyt sitten yhtä älykkäitä, kuin Einstein oli?

Kaikilla (elävillä) on joku älykkyys, matala tai korkea ja lähes joka paikassa maailmassa on kouluja ja jostain syystä silti ei opita numeroita, niin kertoohan se jostain. Tai ettei edes sinne autiolle saarelle haluta tietoa opittavaksi, josta heille itselle olisi siitä hyötyä.

Jostain syystä keskimääräisesti älykkäämmät haluavat oppia, opiskella ja kehittyä ja heikompilahjaiset eivät. Mitä se kertoo lahkosta, jossa ei haluta oppia lukemaan eikä laskemaan?

Ei tarvitse mennä kuin pari sataa vuotta taaksepäin kuin iso osa kansasta ei osannut laskea kuin ihan alkeellisia laskuja sormin tai helmitaululla. Eikä osannut aina kirjoittaa edes omaa nimenään. Ne harvat koulutuksen saaneet saattoivat sitten taas ratkoa hyvinkin monimutkaisia matemaattisia ongelmia. Ajattelitko että silloin tavallinen kansa oli kokonaan tyhmää ja vain ne muutamat rikkaat älykkäitä`? Vai oliko kyse koulutuseroista ja mahdollisuuksista?

Hyviä uutisia. Sekä musta että valkoinen ”rotu” tulevat muutamassa sadassa vuodessa katoamaan maapallolta, t.s. sulautumaan aasialaisiin. Ja aasialaiset ovat älykkyystestien mukaan älykkäimpiä.

Joten ajan kanssa tämäkin ongelma ratkeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Tämähän juuri osoittaa, että testituloksiin ei voi luottaa. Jos äly ei muutu, testitulostenkin pitäisi olla identtiset koko ihmisen elämän ajan. Ja näinhän tutkitusti ei ole. 

Olisi pitänyt ehkä tarkentaa, ettei se parane, mutta voi muuttua. Se voi aina heiketä. Mutta mitään sitä ulkopuolisesta pysyvästi nostavaa keinoa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietis, mikä on kansanryhmä. Onko se joku yksittäinen kommentoija vai porukka, jonka ominaisuuksista puhutaan massana. 

Rikosoikeuden professori: Abdirahim ”Husu” Hussein saattoi syyllistyä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen

Puolueen ja sen kannattajien nimeäminen rasisteiksi voi rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Niin? Minä vastasin aloittajan kysymykseen. Tuo sinun kommenttisi ei liity asiaan nyt oikein mitenkään eikä ole ristiriidassa minun kommenttini kanssa. Jos tuossakin on puhuttu porukasta oletettujen ominaisuuksien perusteella, niin kiihottamistahan se on. Sen sijaan ketjun otsikossa puhutaan yksittäisestä henkilöstä, joka oikeasti on sanonut jonkin asian ja silloin ei ole kyse kansanryhmästä, tietenkään. 

Itse et ole ymmärtänyt koko asiaa kun kansanryhmä on se jota vastaan kiihotetaan huolimatta siitä montako kiihottajaa on.

Voi hyvä luoja tätä typeryyttä! :D Missäs minä puhuin mitään kiihottajien määrästä? Minä puhuin niiden henkilöiden lukumäärästä, joista kiihottaja puhuu. Jos kiihottaja sanoo r*sisteiksi ainoastaan niitä henkilöitä, jotka puhuvat näitä totuuksia, eihän hän yleistä asiaa koskemaan mitään kansanryhmää, vaan pelkästään kutakin totuudenpuhujaa yksittäin. 

No Husunkin tapauksessa puhutaan runsaasta puolesta miljoonasta ryhmänä ja siitä, että jos vaikka minä nyt sanon noin kuin ekassa viesissä väitetään niin olenko rasisti itse vai onko se minua mahdollisesti sen rasistiksi väittävä tyyppi itse.  Sanotaan Husu nyt vaikka esimerkiksi. Huolimatta siitä olenko yksilö vai ryhmän jäsen.

Ymmärrä nyt että kyse on aina siitä mitkä asiat rinnastat. Jos sanot että Husu on tyhmä siksi koska hän sanoi mielestäsi joitain tyhmää niin se on vain mielipide, ei rasismia. Mutta jos viittaat siihen että Husu sanoin niin siksi että hän on somali  (ja somalit ovat älykkyydeltään muita huonompia) niin se on rasismia koska oletat hänen olevan jonkinlainen vain koska hän kuuluu johonkin ryhmään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Huomaatko, että tuossa asetat jo ennakko-odotukseksi sen, että kulttuuri ei voi olla älykäs, ellei ole käytössä numeroita. Tuo lähestymistapa ei ole kyllä kovin tieteellinen. Eihän tarvitse kuin ajatella eläimiä, niin huomaat, että älykkyyttä ei voi sitoa numerojärjestelmään. Tai jos ajatellaan erilaisia skenaarioita, esim autiolla saarella asuvia tai suljettuun lahkoon syntyneitä sukupolvia. Sinä oletat, että älykkyyttä voi olla olemassa ainoastaan, jos on yhteys sivistykseen. Eihän älykkyyden pitäisi olla mitenkään riippuvainen sivistyksestä tai oppimismahdollisuuksista. 

Toiset eläimet osaavat laskea ja niitä pidetään siksi jotain toista eläintä älykkäämpänä. Kyllä eläimissä on älykkyyttä, mutta kuinka korkeaa?

Kuinka monta yhteiskuntaa on jossa ei osata mitään laskusysteemiä? Missä ei ole mitään sivistystä?Puhutaan nyt tosielämästä, eikä jostain fantasiaskenaariosta. Jossa ei ole alkeellisinta ymmärrystä lukumääristä?

Onko nämä lahkolaiset nyt sitten yhtä älykkäitä, kuin Einstein oli?

Kaikilla (elävillä) on joku älykkyys, matala tai korkea ja lähes joka paikassa maailmassa on kouluja ja jostain syystä silti ei opita numeroita, niin kertoohan se jostain. Tai ettei edes sinne autiolle saarelle haluta tietoa opittavaksi, josta heille itselle olisi siitä hyötyä.

Jostain syystä keskimääräisesti älykkäämmät haluavat oppia, opiskella ja kehittyä ja heikompilahjaiset eivät. Mitä se kertoo lahkosta, jossa ei haluta oppia lukemaan eikä laskemaan?

Minä en ainakaan puhunut lukumäärien ymmärtämisestä, vaan numerojärjestelmästä. Sehän ei ole sidoksissa lukumäärien ymmärtämiseen, vaan se on sopimuskysymys. Jos joku on oppinut erilaisen numero- tai kirjainjärjestelmän, tottakai hän on heikoilla älykkyystesteissä, jossa näitä käytetään, vaikka olisi miten älykäs.

Ja minusta on siltikin aika epäreilu systeemi, että sinä arvotat vähä-älyiseksi jonkun aasialaisen tyttölapsen, joka ei päässyt sinne kouluun opettelemaan edes sitä numerojärjestelmää. Eihän se ole mitenkään riippuvainen hänen omasta kapasiteetistaan, jos ei ole ollut edes mahdollisuutta näitä oppia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Tämähän juuri osoittaa, että testituloksiin ei voi luottaa. Jos äly ei muutu, testitulostenkin pitäisi olla identtiset koko ihmisen elämän ajan. Ja näinhän tutkitusti ei ole. 

Olisi pitänyt ehkä tarkentaa, ettei se parane, mutta voi muuttua. Se voi aina heiketä. Mutta mitään sitä ulkopuolisesta pysyvästi nostavaa keinoa ei ole.

Jos se kerran voi muuttua suuntaan tai toiseen niin silloin siihen vaikuttavat älykkyyteen liittymättömät asiat. Eli tulos ei ole pelkästään älykkyydestä riippuvainen. Juuri tätähän on koko ajan yritetty selittää.

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys, jonka mittaamiseen ei edes ole yleispätevää menetelmää, yhtään sen parempi peruste kokonaisten kansanryhmien järjestämiseksi arvojärjestykseen kuin ihonväri, kallonmuoto jne?

Älykkyysosamäärän testaus ei ole kulttuurisidonnaista joten se on yleispätevä menetelmä.

Älykkyystestit ovat kultuurisidonnaisia. Jos olet koko ikäsi tehnyt tietyn tyyppisiä tehtäviä, selviät niistä paremmin kuin yhtä älykäs ihminen joka ei ole niitä koskaan tehnyt.

Esim. sanaristikoita tai sudokuita oppii tekemään sen nopeammin ja paremmin, mitä enemmän niitä tekee vaikka niiden ratkaisijan älykkyys pysyy koko ajan samana.

Jos tämä teoria pitäisi paikkaansa tarkoittaisi se sitä, että älykkyyttä olisi mahdollista kasvattaa harjoittelemalla. Mutta niin ei ole todettu asian olevan. Testitulokset saattaa tilapäisesti parantua, mutta älysi on silti aina se sama.

Psykologista testeistä, äo-testit ovat ne lähes tarkimmat testit. Ja kuten voit mitata kuinka nopeasti juokset 100m, voit mitata kuinka hyvin muistat mahdollisimman monta numeroa ulkoa ja miten hyvin pyörittelee päässäsi kolmiulotteisia kuvioita tai mihin suuntaan joku kuvio kiertyy seuraavaksi.

Joten onko maailmassa älykästä kulttuuria, joissa ei ole numeroita ? Entä kolmiulotteisia kuvioita? Vai käytetäänkö niitä jossain muualla paljon vähemmän jostain syystä? Miksi näin olisi? Heidän älynsä ei ehkä riitä niihin? Koska kaikkialla nykyään maailmassa tarvitaan numeroita, muistia, kongitiivisia kykyjä. Ihan jokaisessa maanosassa.

Huomaatko, että tuossa asetat jo ennakko-odotukseksi sen, että kulttuuri ei voi olla älykäs, ellei ole käytössä numeroita. Tuo lähestymistapa ei ole kyllä kovin tieteellinen. Eihän tarvitse kuin ajatella eläimiä, niin huomaat, että älykkyyttä ei voi sitoa numerojärjestelmään. Tai jos ajatellaan erilaisia skenaarioita, esim autiolla saarella asuvia tai suljettuun lahkoon syntyneitä sukupolvia. Sinä oletat, että älykkyyttä voi olla olemassa ainoastaan, jos on yhteys sivistykseen. Eihän älykkyyden pitäisi olla mitenkään riippuvainen sivistyksestä tai oppimismahdollisuuksista. 

Toiset eläimet osaavat laskea ja niitä pidetään siksi jotain toista eläintä älykkäämpänä. Kyllä eläimissä on älykkyyttä, mutta kuinka korkeaa?

Kuinka monta yhteiskuntaa on jossa ei osata mitään laskusysteemiä? Missä ei ole mitään sivistystä?Puhutaan nyt tosielämästä, eikä jostain fantasiaskenaariosta. Jossa ei ole alkeellisinta ymmärrystä lukumääristä?

Onko nämä lahkolaiset nyt sitten yhtä älykkäitä, kuin Einstein oli?

Kaikilla (elävillä) on joku älykkyys, matala tai korkea ja lähes joka paikassa maailmassa on kouluja ja jostain syystä silti ei opita numeroita, niin kertoohan se jostain. Tai ettei edes sinne autiolle saarelle haluta tietoa opittavaksi, josta heille itselle olisi siitä hyötyä.

Jostain syystä keskimääräisesti älykkäämmät haluavat oppia, opiskella ja kehittyä ja heikompilahjaiset eivät. Mitä se kertoo lahkosta, jossa ei haluta oppia lukemaan eikä laskemaan?

Ei tarvitse mennä kuin pari sataa vuotta taaksepäin kuin iso osa kansasta ei osannut laskea kuin ihan alkeellisia laskuja sormin tai helmitaululla. Eikä osannut aina kirjoittaa edes omaa nimenään. Ne harvat koulutuksen saaneet saattoivat sitten taas ratkoa hyvinkin monimutkaisia matemaattisia ongelmia. Ajattelitko että silloin tavallinen kansa oli kokonaan tyhmää ja vain ne muutamat rikkaat älykkäitä`? Vai oliko kyse koulutuseroista ja mahdollisuuksista?

En. Mutta varmasti silloinkin olisi löydetty eroja, kuinka nopeasti omaksut tietoa, kuinka hyvin muistat ja miten pyörittelee päässäsi kuvioita ja tavallisen kansan joukosta olisi varmasti löytynyt ne huippuhyvät yksilöt ja ne joilla homma ei sujunut yhtään.

Vierailija kirjoitti:

NäinMeillä kirjoitti:

Fakta ei ole rasismia mutta faktasta johdettu ajatus tai toiminta taas voi olla.

Eli jos vaadit että jotain kokonaista kansanryhmää pitäisi kohdella eri tavalla siksi että heillä on joku tilastollinen ominaisuus, se on rasismia. Ihmisillä on aina oikeudet ja ihmisarvo yksilöinä irti omasta ryhmästään. Kukaan ei ole vastuussa muiden tekemisistä vaikka tilastot olisivat mitä.

Onneksi joku järjen ääni tässäkin keskustelussa. Tosiaan kenenkään yksilön ominaisuuksia ei voi ennustaa mistään kokonaista populaatiota käsittelevästä keskiarvoistetusta tiedosta. Kaikissa kansoissa on älykkyystesteissä paremmin ja huonommin pärjääviä henkilöitä. Sitä kuinka korkean pistemäärän joku tietty henkilö saa, ei voi tietää ennen kuin juuri tämä henkilö on testattu.  

Jos ja kun testit antavat eri ryhmille eri keskiarvoja, voidaan tietyn ryhmän jäsenen äo jossain määrin eli jollakin tilastollisella todennäköisyydellä ennustaa ryhmän keskiarvosta. Tietyllä T. Vanhasen laskemalla korrelaatiolla väestön etnisyys ohjaa jopa maan elintasoa.

Sen lisäksi testit eivät ole kulttuurisidonnaisia vaan monet eri testityypit antavat toisaan lähellä olevat tulokset sekä Charles Murrayn mukaan ennustavat USAssa mustien kohdalla tulevaisuutta jopa paremmin kuin valkoisten kohdalla ja se tekee testeistä valideja.  Kulttuuri tuskin kovinkaan paljon vaikuttaa tuloksiin jos ne menevät näin:

The few Amerindian populations who have been systematically tested, including Arctic Natives, tend to score worse on average than white populations but better on average than black populations.