Saisiko puolisosi syödä mitä vaan jos itse dieettaisit?
Avokki on ekaa kertaa kisadieetillä ja suuttui kun tulin kotiin oman raflasta haetun sushiannokseni kanssa. En kuulemma sitten ajatellut yhtään häntä jonka ruuat on nyt aika kuivia ja ilkesin tulla mättään hänen nähtensä. Ihan oikeasti alkaa mun mielestä mennä yli tuo touhu jos ei saa syödä kotona muuta kuin hänen rahkamössöjään vaikken nyt tarkoituksella häntä provonnut. Ei sentään alkanut vegaaniksi tai VLCDlle. Oliko tää nyt mun vika vai onko aikusten oikeasti kohtuutonta syödä ite normaalisti jos toinen tekee ihmiskoetta??
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se tietysti huomaavaista syödä sellaiset ruoat, joista dieettaaja pitää, jossain muualla, mutta ei tietenkään pidä samaa ruokaa syödä tiukan dieettaajan kanssa. Ja totta tuokin, että voi olla hermot kireällä ja siitä johtua ärtyisyys.
Se on huomaavaista että laihduttaja ei puutu muiden syömiseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen vegaani eikä meillä tuoda lihaa taloon.
Entä sitten? Saatte tuoda taloon mitä haluatte, kuka sitä on rajittamassa.
M43 kirjoitti:
Tottakai vaimoni saa itse päättää mitä syö. Hän työntää kehoonsa muutenkin hirmu usein kaikkea paskaa osastolta suklaa ja sipsit. Tuon mässyttelyn seuraaminen on tehnyt minusta kokolailla immuunin herkkumielihaluille - on sen verra ällöttävää hommaa tuo.
Samoin täällä.
Kova rouskutus ja mässytely oli taas eilenkin täällä kun vaimo veti sipsejä kaksin käsin. Saa syödä pussinsa kaikessa rauhassa yksin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen raskaana ja sukurasitteen ja pco:n vuoksi iso riski sairastua raskausdiabetekseen. Meillä ei todellakaan mieskään tuo kotiin herkkuja tai muuta mitä minun ei kannata syödä. Tiedän kyllä, että töissä varmasti syö ihan mitä sattuu ja kauppamatkalle ostaa suklaapatukan ja tämä on tietenkin ok kunhan ei mainosta minulle mitä on syönyt.
Tämä meidän tilanne on kuitenkin minusta hieman eri asia, kun kyse on yhteisen lapsenkin terveydestä. Jos olisin jollain kisadieetillä niin mies saisi kyllä ihan itse valita, kuinka paljon haluaa tukea minua siinä.
Sun sisällä se lapsi kasvaa. Mies saa syödä mitä halajaa ja sun pitää kasvattaa itsekuria jos se ei tule automaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen raskaana ja sukurasitteen ja pco:n vuoksi iso riski sairastua raskausdiabetekseen. Meillä ei todellakaan mieskään tuo kotiin herkkuja tai muuta mitä minun ei kannata syödä. Tiedän kyllä, että töissä varmasti syö ihan mitä sattuu ja kauppamatkalle ostaa suklaapatukan ja tämä on tietenkin ok kunhan ei mainosta minulle mitä on syönyt.
Tämä meidän tilanne on kuitenkin minusta hieman eri asia, kun kyse on yhteisen lapsenkin terveydestä. Jos olisin jollain kisadieetillä niin mies saisi kyllä ihan itse valita, kuinka paljon haluaa tukea minua siinä.
Lapsi on yhteinen ja myös koti on yhteinen. Ei toinen voi alkaa määräilemään toisen syömisiä kodissa. Jotain rajaa!
Vierailija kirjoitti:
Todellakin saisi syödä mitä lystää. En koe tarpeelliseksi rueta kontrolloimaan toisen syömistä...
Eikä sinulla olisi mitään oikeuttakaan rajoittaa toisen syömistä, ihmisoikeudethan tämän jo kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen raskaana ja sukurasitteen ja pco:n vuoksi iso riski sairastua raskausdiabetekseen. Meillä ei todellakaan mieskään tuo kotiin herkkuja tai muuta mitä minun ei kannata syödä. Tiedän kyllä, että töissä varmasti syö ihan mitä sattuu ja kauppamatkalle ostaa suklaapatukan ja tämä on tietenkin ok kunhan ei mainosta minulle mitä on syönyt.
Tämä meidän tilanne on kuitenkin minusta hieman eri asia, kun kyse on yhteisen lapsenkin terveydestä. Jos olisin jollain kisadieetillä niin mies saisi kyllä ihan itse valita, kuinka paljon haluaa tukea minua siinä.Lapsi on yhteinen ja myös koti on yhteinen. Ei toinen voi alkaa määräilemään toisen syömisiä kodissa. Jotain rajaa!
He ovat yhdessä päättäneet, että mies ei tuo herkkuja kotiin. Miehelle ja lapsen tulevalle isälle on tuleva äiti näyttänyt korttinsa, ja mies fiksuna on ymmärtänyt oman kätensä heikkouden.
Ei kuulu meille.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen raskaana ja sukurasitteen ja pco:n vuoksi iso riski sairastua raskausdiabetekseen. Meillä ei todellakaan mieskään tuo kotiin herkkuja tai muuta mitä minun ei kannata syödä. Tiedän kyllä, että töissä varmasti syö ihan mitä sattuu ja kauppamatkalle ostaa suklaapatukan ja tämä on tietenkin ok kunhan ei mainosta minulle mitä on syönyt.
Tämä meidän tilanne on kuitenkin minusta hieman eri asia, kun kyse on yhteisen lapsenkin terveydestä. Jos olisin jollain kisadieetillä niin mies saisi kyllä ihan itse valita, kuinka paljon haluaa tukea minua siinä.
Teette kuten parhaaksi näette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen raskaana ja sukurasitteen ja pco:n vuoksi iso riski sairastua raskausdiabetekseen. Meillä ei todellakaan mieskään tuo kotiin herkkuja tai muuta mitä minun ei kannata syödä. Tiedän kyllä, että töissä varmasti syö ihan mitä sattuu ja kauppamatkalle ostaa suklaapatukan ja tämä on tietenkin ok kunhan ei mainosta minulle mitä on syönyt.
Tämä meidän tilanne on kuitenkin minusta hieman eri asia, kun kyse on yhteisen lapsenkin terveydestä. Jos olisin jollain kisadieetillä niin mies saisi kyllä ihan itse valita, kuinka paljon haluaa tukea minua siinä.Lapsi on yhteinen ja myös koti on yhteinen. Ei toinen voi alkaa määräilemään toisen syömisiä kodissa. Jotain rajaa!
He ovat yhdessä päättäneet, että mies ei tuo herkkuja kotiin. Miehelle ja lapsen tulevalle isälle on tuleva äiti näyttänyt korttinsa, ja mies fiksuna on ymmärtänyt oman kätensä heikkouden.
Ei kuulu meille.
Tosi yhdessä päätetyltä kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen raskaana ja sukurasitteen ja pco:n vuoksi iso riski sairastua raskausdiabetekseen. Meillä ei todellakaan mieskään tuo kotiin herkkuja tai muuta mitä minun ei kannata syödä. Tiedän kyllä, että töissä varmasti syö ihan mitä sattuu ja kauppamatkalle ostaa suklaapatukan ja tämä on tietenkin ok kunhan ei mainosta minulle mitä on syönyt.
Tämä meidän tilanne on kuitenkin minusta hieman eri asia, kun kyse on yhteisen lapsenkin terveydestä. Jos olisin jollain kisadieetillä niin mies saisi kyllä ihan itse valita, kuinka paljon haluaa tukea minua siinä.Lapsi on yhteinen ja myös koti on yhteinen. Ei toinen voi alkaa määräilemään toisen syömisiä kodissa. Jotain rajaa!
He ovat yhdessä päättäneet, että mies ei tuo herkkuja kotiin. Miehelle ja lapsen tulevalle isälle on tuleva äiti näyttänyt korttinsa, ja mies fiksuna on ymmärtänyt oman kätensä heikkouden.
Ei kuulu meille.
Missä kohtaa sanottiin, että ovat yhdessä päättäneet?
Huomaavaista olisi, jos dieettaajalle mieleiset herkut pysyisivät pois näköpiiristä. On turha tehdä muutenkin hankalasta asiasta kiusallaan vieläkin hankalampaa mättämällä laihduttajan herkkuja hänen nenänsä edessä. Muutoin ei-laihduttava syököön mitä ja miten paljon haluaa.
Puolisoa on yleensä tapana tukea, eikä tehdä hänen elämästään vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen raskaana ja sukurasitteen ja pco:n vuoksi iso riski sairastua raskausdiabetekseen. Meillä ei todellakaan mieskään tuo kotiin herkkuja tai muuta mitä minun ei kannata syödä. Tiedän kyllä, että töissä varmasti syö ihan mitä sattuu ja kauppamatkalle ostaa suklaapatukan ja tämä on tietenkin ok kunhan ei mainosta minulle mitä on syönyt.
Tämä meidän tilanne on kuitenkin minusta hieman eri asia, kun kyse on yhteisen lapsenkin terveydestä. Jos olisin jollain kisadieetillä niin mies saisi kyllä ihan itse valita, kuinka paljon haluaa tukea minua siinä.Lapsi on yhteinen ja myös koti on yhteinen. Ei toinen voi alkaa määräilemään toisen syömisiä kodissa. Jotain rajaa!
He ovat yhdessä päättäneet, että mies ei tuo herkkuja kotiin. Miehelle ja lapsen tulevalle isälle on tuleva äiti näyttänyt korttinsa, ja mies fiksuna on ymmärtänyt oman kätensä heikkouden.
Ei kuulu meille.
Missä kohtaa sanottiin, että ovat yhdessä päättäneet?
Kommentissa johon vastasin?
Ei oo huonompaa tekosyytä lihoa kuin se että "kotona in kaapit täynnä herkkuja eikä muut rajoita elämäänsä koska mulla ei oo itsekuria!!"
Vierailija kirjoitti:
Ei oo huonompaa tekosyytä lihoa kuin se että "kotona in kaapit täynnä herkkuja eikä muut rajoita elämäänsä koska mulla ei oo itsekuria!!"
Voi että. Tulee ihan paha mieli, kun sun kaltaisia ihmisiä on tämä maailma pullollaan.
Onko niin, että nykyisessä hedonismia palvovassa maailmassa puolison tukemisesta on tullut menneen talven lumia? On vain minä itse, minun elämä, minun päätökset, minun omat mättöruokani. Viis puolison tunteista.
Surullista, hyvin surullista. Toisaalta selittää hyvin sitä, miksi parisuhteet eivät nykyään enää kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen raskaana ja sukurasitteen ja pco:n vuoksi iso riski sairastua raskausdiabetekseen. Meillä ei todellakaan mieskään tuo kotiin herkkuja tai muuta mitä minun ei kannata syödä. Tiedän kyllä, että töissä varmasti syö ihan mitä sattuu ja kauppamatkalle ostaa suklaapatukan ja tämä on tietenkin ok kunhan ei mainosta minulle mitä on syönyt.
Tämä meidän tilanne on kuitenkin minusta hieman eri asia, kun kyse on yhteisen lapsenkin terveydestä. Jos olisin jollain kisadieetillä niin mies saisi kyllä ihan itse valita, kuinka paljon haluaa tukea minua siinä.Lapsi on yhteinen ja myös koti on yhteinen. Ei toinen voi alkaa määräilemään toisen syömisiä kodissa. Jotain rajaa!
He ovat yhdessä päättäneet, että mies ei tuo herkkuja kotiin. Miehelle ja lapsen tulevalle isälle on tuleva äiti näyttänyt korttinsa, ja mies fiksuna on ymmärtänyt oman kätensä heikkouden.
Ei kuulu meille.
Missä kohtaa sanottiin, että ovat yhdessä päättäneet?
Kommentissa johon vastasin?
Onko sulla jotain vaikeuksia luetun ymmärtämisessä, vai tulkitsetko lukemasi oman pääsi mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen raskaana ja sukurasitteen ja pco:n vuoksi iso riski sairastua raskausdiabetekseen. Meillä ei todellakaan mieskään tuo kotiin herkkuja tai muuta mitä minun ei kannata syödä. Tiedän kyllä, että töissä varmasti syö ihan mitä sattuu ja kauppamatkalle ostaa suklaapatukan ja tämä on tietenkin ok kunhan ei mainosta minulle mitä on syönyt.
Tämä meidän tilanne on kuitenkin minusta hieman eri asia, kun kyse on yhteisen lapsenkin terveydestä. Jos olisin jollain kisadieetillä niin mies saisi kyllä ihan itse valita, kuinka paljon haluaa tukea minua siinä.Lapsi on yhteinen ja myös koti on yhteinen. Ei toinen voi alkaa määräilemään toisen syömisiä kodissa. Jotain rajaa!
He ovat yhdessä päättäneet, että mies ei tuo herkkuja kotiin. Miehelle ja lapsen tulevalle isälle on tuleva äiti näyttänyt korttinsa, ja mies fiksuna on ymmärtänyt oman kätensä heikkouden.
Ei kuulu meille.
Missä kohtaa sanottiin, että ovat yhdessä päättäneet?
Kommentissa johon vastasin?
Onko sulla jotain vaikeuksia luetun ymmärtämisessä, vai tulkitsetko lukemasi oman pääsi mukaan?
Kommentti johon vastasin:
"He ovat yhdessä päättäneet, että mies ei tuo herkkuja kotiin. Miehelle ja lapsen tulevalle isälle on tuleva äiti näyttänyt korttinsa, ja mies fiksuna on ymmärtänyt oman kätensä heikkouden.
Ei kuulu meille."
Osaatko lukea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avokkisi on pahalla päällä, koska hänellä on hirvittävä nälkä ja paha olo. En puutu kumppanini ruokiin, mutta kun nyt puolisosi on siinä tilassa, että hän dieettinsä takia ei ehkä ole ihan oma itsensä, kannattaa ehkä syödä herkut jossain muualla kuin hänen lähellään. Eri asia sitten se, onko tuollainen kisadiettaaminen järkevää, mutta ei kuulu tähän keskusteluun.
Miten niin syödä muualla? Jokainen voi syödä kotonaan mitä haluaa, ilman rajoituksia.
Et taida pahemmin kunnioittaa ihmisoikeuksia, kun noin topakkana olet niitä rajoittamassa?
En kirjoittanut aiempaa viestiä, mutta kyse on huomaavaisuudesta ja empatiasta, ei väkisin rajoittamisesta. Toisinaan sitä välittää niin paljon kumppanistaan, että tahtoo omasta vapaasta tahdostaan tukea tätä vaikean paikan tullen.
Suuttuminen aloittajan ruuista oli kuitenkin typerää, ei voi vain asiasta mitään keskustelematta odottaa että kumppani ryhtyy kisadieetille kun toinenkin ryhtyy. Yhteiset pelisäännöt olisi hyvä sopia riitojen välttämiseksi. Ei se tietenkään mene niin että toinen määrää yksin kaiken mitä kaapista löytyy, vaan tilanteeseen pitäisi löytää molempia tyydyttävä ratkaisu. Loppujen lopuksi koti on kuitenkin yhteinen ja molempien viihtyvyys yhtä tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vegaani eikä meillä tuoda lihaa taloon.
Ja tämän säännön olette tietysti tehneet yhteisestä päätöksestä ja kummankin vapaata tahtoa noudattaen?!
Ei tietenkään, vegaani päättää.
Jep. Tasa-arvo kunniaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen raskaana ja sukurasitteen ja pco:n vuoksi iso riski sairastua raskausdiabetekseen. Meillä ei todellakaan mieskään tuo kotiin herkkuja tai muuta mitä minun ei kannata syödä. Tiedän kyllä, että töissä varmasti syö ihan mitä sattuu ja kauppamatkalle ostaa suklaapatukan ja tämä on tietenkin ok kunhan ei mainosta minulle mitä on syönyt.
Tämä meidän tilanne on kuitenkin minusta hieman eri asia, kun kyse on yhteisen lapsenkin terveydestä. Jos olisin jollain kisadieetillä niin mies saisi kyllä ihan itse valita, kuinka paljon haluaa tukea minua siinä.Lapsi on yhteinen ja myös koti on yhteinen. Ei toinen voi alkaa määräilemään toisen syömisiä kodissa. Jotain rajaa!
He ovat yhdessä päättäneet, että mies ei tuo herkkuja kotiin. Miehelle ja lapsen tulevalle isälle on tuleva äiti näyttänyt korttinsa, ja mies fiksuna on ymmärtänyt oman kätensä heikkouden.
Ei kuulu meille.
Missä kohtaa sanottiin, että ovat yhdessä päättäneet?
Normaali tilanne on että yhdessä päätetään. Kirjoituksessa ei mainittu mitään tämän vastaista.
Höpsistä.
Lähteköön laihduttaja kotoa vaikka lenkille, jos ei voi katsoa toisen syömistä.