Entä jos työnteko ei vaan kiinnosta?
Älkää ymmärtäkö väärin. Teen osa-aikatyötä sen verran, että liiton raha juoksee koko ajan. Mutta ei vaan kiinnosta. Olen opiskellut, kokeillut eri juttuja, mutta kyllästyn aina vaan. Ahdistun ja uuvun. Tuntuu, että viihtyisin kotona vaikka 6 päivää viikossa. En ole masentunut, mutta en vain löydä "omaa juttuani", joka jaksaisi kiinnostava pidempään. Mitä ajatuksia tämä herättää?
Kommentit (66)
Onneksi en ole koskaan kuvitellut, että työnteon pitäisi kiinnostaa. Eiköhän suuri osa ihmisistä tee töitä ihan vaan palkan takia.
Onneksi työnteko on osaltani ohi! Ikävää, että se on ohi terveydellisistä syistä...
Lukuisia asioita ei tehdä sen takia että ne erityisesti kiinnostaisivat vaan siksi että ne nyt vain on pakko hoitaa. Työ on yksi niistä.
Nuorena minulle oli selvää, että työtä tehdään, jos pystyy. Ei olla kenenkään taakkana.
Nykypäivä on muokannut ajatukset päinvastaisiksi. Päättäjien esimerkki suhtautumisesta suomalaiseen työntekoon kantaa nyt hedelmää.
Vierailija kirjoitti:
Harva työ on ihmiselle. Itse valitsin elämän ilman palkkatyötä ja elän pienillä tuilla. Kulutan vähän ja elän terveellisesti joten en tule kalliiksi millään mittareilla ja laskureilla.
Liian kalliiksi. Silloin jos jättäydyt kaikkien tukien ulkopuolelle, saat olla laiskimus.
TotuusSattuu kirjoitti:
Lukuisia asioita ei tehdä sen takia että ne erityisesti kiinnostaisivat vaan siksi että ne nyt vain on pakko hoitaa. Työ on yksi niistä.
Miksi on "pakko" hoitaa? Kuka pakottaa?
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Lukuisia asioita ei tehdä sen takia että ne erityisesti kiinnostaisivat vaan siksi että ne nyt vain on pakko hoitaa. Työ on yksi niistä.
Miksi on "pakko" hoitaa? Kuka pakottaa?
Elämä. Sinun on mm. pakko syödä, nukkua jossain, pitää vaatteita jne. Jollain tavalla sinun pitää ne hoitaa tai saada järjestymään jos aiot yleensäkään elää.
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Lukuisia asioita ei tehdä sen takia että ne erityisesti kiinnostaisivat vaan siksi että ne nyt vain on pakko hoitaa. Työ on yksi niistä.
Miksi on "pakko" hoitaa? Kuka pakottaa?
Elämä. Sinun on mm. pakko syödä, nukkua jossain, pitää vaatteita jne. Jollain tavalla sinun pitää ne hoitaa tai saada järjestymään jos aiot yleensäkään elää.
Entäs, jos dyykkaan ruuat roskiksesta, käytän samoja vaatteita vuosikymmeniä ja elän todella niukasti jonkun siivellä? Eipä tarvitse vaivautua töiden takia, sillä oikeastaan kaikki työt ovat ihan kamalia, joten miksi rupeaisin orjaksi jollekin lihavalle porholle ja hukkaisin elämäni parhaimmat vuodet esim. jossain ummehtuneessa toimistossa?
Feel you AP.
Mulla ikää nyt 25 ja koko elämän olen ollut töissä jostain 13v asti ekat pari vuotta pimeenä kesäisin..
Amis tausta ja monen eri alan työkokemus. Nyt hyvä palkkainen ja erittäin helppo työ kolmatta vuotta, MUTTA ei auta raha kun sydän ei ole mukana.. Vuosi sitten aloitin pitkän matkan aikuis lukiossa iltaisin. Nyt vuosi vielä töitä ja koulua samanaikaisesti ja sitten loppu lukio jättäydyn pois töistä kun pää ei meinaa edes nyt kestää. Sitten haen opistoon opiskelemaan unelma ammattiani ja haen vaikka lopun elämää sitä opiskelu paikkaa tekemättä töitä sinä aikana.
Oksettaa ajatus tehdä jonkun rahan takia töitä pelkästään ilman mielenkiintoa. Valitsin kuitenkin vielä yritttää pitkän kaavan kautta "parempiin hommiin" mutta saa nähdä kuin käy.
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Lukuisia asioita ei tehdä sen takia että ne erityisesti kiinnostaisivat vaan siksi että ne nyt vain on pakko hoitaa. Työ on yksi niistä.
Miksi on "pakko" hoitaa? Kuka pakottaa?
Elämä. Sinun on mm. pakko syödä, nukkua jossain, pitää vaatteita jne. Jollain tavalla sinun pitää ne hoitaa tai saada järjestymään jos aiot yleensäkään elää.
Eihän palkka ole ainoa, jolla nuo voi rahoittaa.
Miksi muiden pitäisi olla kiinnostuneita maksamaan sinun kulusi?
Sama juttu on minullakin. Harva kai on kovin kiinnostunut omasta työstään. Joidenkin vain on helpompi tehdä epämiellyttävältä tuntuvaa työtä, kuin toisten. En tiedä mistä se johtuu.
Vierailija kirjoitti:
Miksi muiden pitäisi olla kiinnostuneita maksamaan sinun kulusi?
Ei tarvitsekaan olla. Minkäs teet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama.. olen miettinyt kaikki alat läpi niin monta kertaa. Ne jotka kiinnostaa jonkun verran ovat kovan lukemisen ja työn takana, tämä ei sinänsä haittaa koska pidän uusien asioiden opiskelusta, mutta se aikataulu ja lukemisen määrä on niin tiukka. Välillä sitten tuntuu että onko se edes sen vaivan ja ajan arvoista... en oikein tiedä mitä tehdä.
Tuttua! Mulle opiskelu on helppoa ja pärjään hyvin suht vähäisellä työmäärällä, mutta motivaatio, vaihteleva mielenkiinto...ja ollaan kierteessä, jossa alkaa tuntua, ettei tässä ole mitään järkeä.
Joo. Oispa vaan sellainen yksi ala tms. johon kokisi niin palavaa intohimoa ja mielenkiintoa että jaksaisi tehdä sen loppuun mutta kun ei.. melkein kaikki kiinnostaa mutta toisaalta mikään ei kiinnosta tarpeeksi.
Tämä jo kertoo että Suomessa käytetään liian vähän keppiä motivaatiota tuomaan. Kaikki tuet pois ja yhteisasumista parakeissa. Omaan asuntoon saa muuttaa sitten kun oman asunnon pystyy maksamaan.
On kai sellaisiakin töitä, joita voi tehdä enimmäkseen kotoa käsin.
Näiden keskustelupalstojen perusteella näyttää siltä, että moni käy töissä aina kun jaksaa (vaikkei kiinnostakaan) ja sitten kun uupuu eikä enää jaksa, menee lääkärille jättäytyy sairauslomalle. Viimeksi mainittu edellyttää diagnoosia ja jossain vaiheessa varmaan hoitosuunnitelman tekemistä. Eli se ainakin täytyy jaksaa, vaikkei kiinnostusta olisi.
Yleensä oletetaan, että kaikilla on kiinnostuksen kohde, jota vastaava ansiotyö on olemassa ja että kaikilla on saman verran voimia, vaikka kumpikaan oletuksista ei näköjään pidä paikkaansa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Lukuisia asioita ei tehdä sen takia että ne erityisesti kiinnostaisivat vaan siksi että ne nyt vain on pakko hoitaa. Työ on yksi niistä.
Miksi on "pakko" hoitaa? Kuka pakottaa?
Elämä. Sinun on mm. pakko syödä, nukkua jossain, pitää vaatteita jne. Jollain tavalla sinun pitää ne hoitaa tai saada järjestymään jos aiot yleensäkään elää.
Entäs, jos dyykkaan ruuat roskiksesta, käytän samoja vaatteita vuosikymmeniä ja elän todella niukasti jonkun siivellä? Eipä tarvitse vaivautua töiden takia, sillä oikeastaan kaikki työt ovat ihan kamalia, joten miksi rupeaisin orjaksi jollekin lihavalle porholle ja hukkaisin elämäni parhaimmat vuodet esim. jossain ummehtuneessa toimistossa?
Sen sijaan että uhraat elämäsi parhaat vuodet persaukisena tukien varassa lokkeillen. Käpyjä keräämään tuollaiset reppanat pitäisi laittaa. Aamupäivät keräisit käpyjä ja iltapäivällä veisit kävyt takaisin samoille paikoille. Tämä toistuisi päivästä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi työnteon pitäisi kiinnostaa? Rahan takia useimmat töissä käy, ei siksi että se on niin kivaa.
Toki työnantajat työpaikkailmoituksissa kyselee innostuksen perään ja "oletko aina halunnut tehdä blaa-blaa-blaa, meillä onnistuu" -tyyliin, mutta ne nyt kai lähinnä itseään pettääkseen uskottelee olevansa parempaa kuin ovatkaan.
Se on vain peliä. Olen itse ollut siis rekrytoivana esimiehenä. Kaikki tuo "intohimo työhön" höpinä on vaan pakollinen kuvio, joka käydään läpi. Totta kai me tajutaan että työtä tehdään vaan rahan takia,.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama.. olen miettinyt kaikki alat läpi niin monta kertaa. Ne jotka kiinnostaa jonkun verran ovat kovan lukemisen ja työn takana, tämä ei sinänsä haittaa koska pidän uusien asioiden opiskelusta, mutta se aikataulu ja lukemisen määrä on niin tiukka. Välillä sitten tuntuu että onko se edes sen vaivan ja ajan arvoista... en oikein tiedä mitä tehdä.
Tuttua! Mulle opiskelu on helppoa ja pärjään hyvin suht vähäisellä työmäärällä, mutta motivaatio, vaihteleva mielenkiinto...ja ollaan kierteessä, jossa alkaa tuntua, ettei tässä ole mitään järkeä.
Joo. Oispa vaan sellainen yksi ala tms. johon kokisi niin palavaa intohimoa ja mielenkiintoa että jaksaisi tehdä sen loppuun mutta kun ei.. melkein kaikki kiinnostaa mutta toisaalta mikään ei kiinnosta tarpeeksi.
Tämä jo kertoo että Suomessa käytetään liian vähän keppiä motivaatiota tuomaan. Kaikki tuet pois ja yhteisasumista parakeissa. Omaan asuntoon saa muuttaa sitten kun oman asunnon pystyy maksamaan.
Víttu taas mitä debiilejä on täälläkin julistamassa fantasioitaan. Logiikka on niin yksinkertaista ja täydellistä syy-seuraus-suhteiden ymmärtämisen puutetta, että tohon luultavasti kykenee vain jotkut perämetsissä asuvat pérse-einarit.
Se sosiaaliturva on sun(kin) palkkaturva. Jos Suomessa ei työtön saisi rahoja vuokraan, sähköön, veteen ja siihen päälle vielä 500 euroa käyttörahaa, niin sulle ei todellakaan maksettaisi palkkaa niin isoja summia mitä maksetaan nyt.
Vierailija kirjoitti:
Ei muakaan kiinnosta työnteko.
Mutta mua kiinnostaa raha. Sitä tarvitaan niin moneen asiaan, että oma elämä on helpompaa, kun tietää sitä saavan säännöllisesti kerran kuussa.
On tosi vanhanaikaista ajatella, että rahaa saisi vain työnteolla. Nykyään rahaa saa tosi monella muullakin tavalla. Eikä sitä tarvi säännöllisesti saada, koska esim. pikavipeillä saa rahaa aina juuri silloin, kun sitä sattuu tarvitsemaan. Tämä on nykyaikaa!
Ei muakaan kiinnosta työnteko.
Mutta mua kiinnostaa raha. Sitä tarvitaan niin moneen asiaan, että oma elämä on helpompaa, kun tietää sitä saavan säännöllisesti kerran kuussa.