Ex-vaimo ei vaihda sukunimeäni pois
Erottiin yli neljä vuotta sitten. Ei lapsia. Milloin olisi suotavaa pyytää häntä vaihtamaan takaisin vanhaan sukunimeensä?
Kommentit (349)
Minulla on exän sukunimi myös. Exä on uusissa naimisissa, uusi vaimo ei vaihtanut nimeään, vaan piti entisen miehensä nimen... Ehkä koska heillä on yhteisiä lapsia. Exän ja nyxän lapset ovat exän sukunimellä, millä minäkin. Meillä ei exän kanssa yhteisiä lapsia... Jos vielä menisin naimisiin, siinä tapauksessa vaihtaisin tyttönimekseni, en ottaisi uuden miehen nimeä, mutta noin muuten ei innosta lähteä sitä nimenvaihto-operaatiota suorittamaan.
Miksi naiset vaihtaa sukunimensä naimisiin mennessä vielä tänä päivänä?
Kyllä naisen pitää ap:n nimestä luopua. Ei omista sitä enää. Isänsä nimen käyttäminen on ookoo.
-mies
Tässä on se paradoksi. Naimisiin mennessä miehet vaativat naista ottamaan heidän nimensä..ja sitten eron tullessa se pitää heidän mielestä vaihtaa pois...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä myöskään ihmisiä, jotka eivät vaihda omaansa erotessaan. Lähipiirissä on kaksi ex-vaimo ja yksi ex-mies, jotka vaihtoivat nimensä naimisiin mennessään, mutta pitivät ne erotessaan.
Jos minä eroaisin, niin eron syy olisi sellainen, etten missään nimessä haluaisi olla enää nimenkään kanssa missään tekemisissä. Vaihtaisin samantein pois!
Minä en. Olen ollut tällä nimellä jo yli 23 vuotta, joten en enää edes usko että tottuisin entiseen nimeeni. Joka oli sitä paitsi ruma.
Voit ottaa jonkun kauniimman sukunimen omasta suvustasi. Itse ajattelin tehdä niin, jos eroan. Kaipa se ero on suurempi tottumuskysymys kuin nimen vaihtaminen kuitenkin. Nimen vaihto ainakin mulle symboloi muutosta, mennään naimisiin, erotaan yms. En voi olla ajattelematta samoin kuin ap että toisen pitäisi vaihtaa nimi, jos erotaan lapsettomina. Siitä tulee fiilis, että haluaa jotenkin kiusata.
Jos joskus menisin nimeni heikkona hetkenä vaihtamaan, niin en kyllä sitten vaihtaisi enää uudestaan! Rupeapas ap itse vaihtelemaan nimeäsi eestaas ja katso kuinka mukavaa, halpaa ja ei-yhtään-sekavaa se on.
Omassa lähipiirissäni on tullut vuoden aikana kaksi avioeroa (toisella parilla lapsia, toisella ei). Kummassakin ex-vaimo piti naimanimen.
Lapsellinen perusteli syitä ennenkaikkea lapsilla, elämä on näin helpompaa. Lapseton taas ei jaksanut (kallista) byrokratiaa, jota nimenvaihto aiheuttaa. Lisäksi toi ilmi sen, että hänet on aina töissä tunnettu nykyisellä nimellään ja nimemvaihto takaisin tyttönimeen saattaisi aiheuttaa kiusallisia onnitteluja.
Ehkä tässä jotain syitä, jotka voivat selittää ex-vaimosi päätöstä? Oletko keskustellut hänen kanssaan asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Tässä on se paradoksi. Naimisiin mennessä miehet vaativat naista ottamaan heidän nimensä..ja sitten eron tullessa se pitää heidän mielestä vaihtaa pois...
Ei kukaan sellaista vaadi. Naiset vain tekee niin, varmaan julistaakseen että tämä mies on minun tai jotain. Jos toisen sukunimi on paremman kuuloinen niin tietysti se on kätevä vaihtaa ilmaiseksi avioituessa.
Vierailija kirjoitti:
Siitähän se riemu alkaakin, kun tämä naikkonen ryhtyy tehtailemaan tenavia eri ukkojen kanssa ja antaa näillekin vielä sinun sukunimesi, aivankuin kersat olisivat sinun. Näinhän sitä moni toimii.
Puolisot voivat erota, mutta ei voi erota suvusta ja siksi sukunimen käyttö on oikeutettua. Eikä sukunimi ole pelkästään ap. vaan hänen sukunsa.
Tietenkään ex-puolison "uudet" lapset eivät ole enää suvun jäseniä, vaan heillä on omat sukunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä myöskään ihmisiä, jotka eivät vaihda omaansa erotessaan. Lähipiirissä on kaksi ex-vaimo ja yksi ex-mies, jotka vaihtoivat nimensä naimisiin mennessään, mutta pitivät ne erotessaan.
Jos minä eroaisin, niin eron syy olisi sellainen, etten missään nimessä haluaisi olla enää nimenkään kanssa missään tekemisissä. Vaihtaisin samantein pois!
Minä en. Olen ollut tällä nimellä jo yli 23 vuotta, joten en enää edes usko että tottuisin entiseen nimeeni. Joka oli sitä paitsi ruma.
Voit ottaa jonkun kauniimman sukunimen omasta suvustasi. Itse ajattelin tehdä niin, jos eroan. Kaipa se ero on suurempi tottumuskysymys kuin nimen vaihtaminen kuitenkin. Nimen vaihto ainakin mulle symboloi muutosta, mennään naimisiin, erotaan yms. En voi olla ajattelematta samoin kuin ap että toisen pitäisi vaihtaa nimi, jos erotaan lapsettomina. Siitä tulee fiilis, että haluaa jotenkin kiusata.
Niin, tai sitten vain pidän tämän nykyiseni. Enpä kyllä usko eroavanikaan, joten sinänsä turha pohtia :)
Sehän oli niin suloista silloin, kun vaimosi otti sinun sukunimesi. Miksi hänen nyt pitäisi se pois vaihtaa? Sinun mielialojesi mukaanko hänen on perustavaa laatua olevia muutoksia edelleen tehtävä elämässään? Harmi, mutta näin se ei mene. Pidä hyvänäsi vaan.
Vierailija kirjoitti:
Kallista lystiä vaihtaa sukunimeä. Kaikko kortit ja passi uusiksi. Ajokorttikaan ei ole sen jälkeen voimassa hamaan tappiin asti ajokorttiuudistuksen jälkeen. Pelkkää turhaa persnettoa tuollainen nimenvaihto.
Hei ihan tiedoksi kaikille muillekin joilla on pitkällä voimassaololla varustettu kortti!
Ajokortit ovat voimassa enintään 18.1.2033 asti, vaikka niihin olisi merkitty myöhäisempi voimassaolopäivämäärä.
Tätä asiaa selvitin koska menee kanssa oma nimi ihan muista syistä vaihtoon. Odottelen nyt että passi ainakin vanhenisi.
Roikkuu säälittävästi menneisyydessä eikä ole valmis muutokseen. Todennäköisesti toivoo edelleen exän paluuta ja ei uskalla vaihtaa nimeä ja olla vahva itsenäinen nainen. Haluaa pitää kulissia yllä puolitutuille että eroa ei ole ollut ja ei siis ole ymmärtänyt että avioero on todellisuutta. Säälittävää,
Omakohtainen kokemus, ei itsellä vaan nykyisen miehen exä. Erosta jo vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naisen pitää ap:n nimestä luopua. Ei omista sitä enää. Isänsä nimen käyttäminen on ookoo.
-mies
Tätä mieltä minäkin olen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naisen pitää ap:n nimestä luopua. Ei omista sitä enää. Isänsä nimen käyttäminen on ookoo.
-mies
Miksei miehet naimisiin mennessä ehdota naiselle, että pidentää omat sukunimet?
Mun mies taas haluaisi että pitäisin nimen eron jälkeen. Kuulemma tyttönimelle paluu olisi säälittävä yritys palata kadotettuun nuoruuteen. Minä itse olen sitä mieltä, että tämän nimen käyttöoikeus on voimassa niin kauan kun avioliitto mieheeni jatkuu ja jos eroamme, vaihdan nimeni pois. Siinä vaiheessa ei tarvitse enää huomioida hänen mielipidettään.
Eikä siis olla erottu, mutta tästäkin on keskusteltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naisen pitää ap:n nimestä luopua. Ei omista sitä enää. Isänsä nimen käyttäminen on ookoo.
-mies
Tätä mieltä minäkin olen.
Ap
Tämä ei kuitenkaan ole mielipideasia, vaan sukunimilaissa määritelty asia.
Vierailija kirjoitti:
Roikkuu säälittävästi menneisyydessä eikä ole valmis muutokseen. Todennäköisesti toivoo edelleen exän paluuta ja ei uskalla vaihtaa nimeä ja olla vahva itsenäinen nainen. Haluaa pitää kulissia yllä puolitutuille että eroa ei ole ollut ja ei siis ole ymmärtänyt että avioero on todellisuutta. Säälittävää,
Omakohtainen kokemus, ei itsellä vaan nykyisen miehen exä. Erosta jo vuosia.
Piditkö sinä oman sukunimesi naimisiin mennessä? Kuulostaa siltä, että eksän nimi harmittaa sinua eniten. Olisihan mies voinut ottaa sinun sukunimen, niin tuotakaan ongelmaa ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hänen pitäisi vaihtaa sukunimesi pois ja vaikka olette eronneet, niin hän on edelleen suvun jäsen ja sinun ensimmäinen puoliso, joka säilyy virallisissa papereissa ja sukuselvityksessä loput ikääsi, halusit sitä tai et.
Merkitänänä vain "eronnut".
Ei ole suvun jäsen todellakaan, jos lapsia ei ole.
Totta kait on. Jos sä tilaat vaikka virkatodistuksen tai muun virallisen asiakirjan, niin siinä on kaikki puolisot, vaikka avioliitto olisi kestänyt päivän. Ja maininta, onko ex-puolisosta erottu tai onko kuollut.
On 1. puoliso, eronnut
2. puoliso, kuollut
3. puoliso jne.
Ei ole suvun jäsen todellakaan, jos lapsia ei ole.