Jos suhde alkaa pettämisestä...
Jos molemmat on naimisissa ja aloittavan sivusuhteen usean vuoden tuntemisen jälkeen. Voiko uudessa suhteessa luottaa toiseen? Onko joku onnistunut siinä suoraan, vai onko luottamuksen saaminen ottanut paljon ylimääräisiä ponnisteluja?
Jos näkee miten taitavasti ja hyvin toinen pystyy nykyiselle kumppanilleen valehtelemaan ja vääristelemään tottuutta vain, jotta näkisi tätä sivusuhdeheilaansa, niin miten ihmeessä sellaiseen voisi luottaa ettei tekisi samaa sitten itselle. Tai ettei itse tekisi sitä toiselle?
Kommentit (24)
Uskon, että mikäli te molemmat ymmärrätte, mitä olette nykyisissä parisuhteissanne tehneet väärin, ettekä toista käytöstänne, voi ihan hyvin uusi suhde onnistua. Mikäli molemmat sysäätte pettämisen syyn puolisoidenne syyksi, sama peli jatkuu jossain vaiheessa.
Siis, itse en usko luottamisen rakentamiseen ollenkaan. Olen liian kyyninen siihen. Mietin vain onko joku pystynyt siihen.
Ap
Siinä nyt tietysti kun kuvitellaan kiimoissaan olevansa joku erityinen lumihiutale, jonka kohdalla ei tietenkään tapahdu samanlaista pettämistä kuin mitä se kumppani teki exälleen, tuppaa tällaista tapahtumaan.
Riippuu varmaan vähän siitäkin mitä tarkoitat luottamuksella. Jos molemmat ovat pettäneet aikaisemmin suhde tuskin perustuu siihen että toinen ei tule missään tilanteessa koskaan pettämään. Pikemminkin se perustuu siihen että luotetaan siihen että ollaan yhdessä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä.
Tiedän yhden suhteen, mikä alkoi pettämisellä (mies petti vaimoaan toisen naisen kanssa) Tiedän myös sen, että tuo toinen nainen on ollut minuun ihastunut aiemmin ja vielä silloinkin, kun ryhtyi suhteeseen tuon miehen kanssa ja jopa vielä silloin, kun mies oli jo jättänyt perheensä ja muuttanut yhteen tuon toisen naisen kanssa. Kyllä, minullakin paljon tunteita naista kohtaan, mutta en tehnyt mitään, sillä itsellänikinon perhe, jota en halunnut lähteä rikkomaan ainakaan tästä syystä, vaikka kiellettyä hedelmää teki todalla paljon mieli. En usko, että heidän suhteensa kestää loppuelämää, koska jossain vaihessa kulissit sortuvat. Emme ole tekemisissä, emmekä koskaan tule olemaankaan.
Mun ja mieheni suhde alkoi pettämisestä. Minä en tosin tiennyt että mies on naimisissa ekaa kertaa sänkyyn mennessäni. Myöhemmin kyllä tiesin, mutta jatkoin suhdetta kun mies sanoi että on jo eroamassa muista syistä ja vaimollakin ilmeisesti joku uusi jo. Käsittääkseni tuo vaimon uusi ei kuitenkaan ollut totta, ja eron harkitseminen oli yksipuolista eli vaimon kanssa siitä ei ollut oikeasti edes puhuttu vaan hän luuli että kaikki on hyvin. Mies kyllä oli pidempään yrittänyt tempoa suhteesta irti ja oli ollut minua ennen jo pari naisystävää.
Luotanko siihen, ettei mies voisi tehdä vaikka samoin minulle, eli jos alkaa jokin elämässä tai suhteessa ahdistaa, mennä toisen naisen kanssa yhteen jotta saa pontta erota minusta? En. Mutta minulla sillä ei ole niin kauheasti oikeastaan väliä. Ei minulla ole mitään erityistä hinkua loppuiän suhteeseen, vaan ollaan yhdessä niin kauan kuin molempia huvittaa. Kumpikin on vapaita lähtemään sitten jos homma ei enää toimi, ei tuota elämään enemmän iloa ja hyvää kuin huonoa. Ei minun maailmani hajoaisi jos miehellä olisi toinen ja tulisi ero.
Mä en lähtis touhuilemaan edes varatun kanssa.Jos hän eroaisi,niin voisin tutustua häneen,mutta en alottaisi heti suhdetta.Kukaan nainen/mies ei oo niin uniikki,että mikäli suhde alkaa pettämisellä.Niin se sama kohtalo ei tulisi itselle.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan vähän siitäkin mitä tarkoitat luottamuksella. Jos molemmat ovat pettäneet aikaisemmin suhde tuskin perustuu siihen että toinen ei tule missään tilanteessa koskaan pettämään. Pikemminkin se perustuu siihen että luotetaan siihen että ollaan yhdessä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä.
Tämä. Ei kaikkien ihanne ole joku ollaan yhdessä kunnes kuolema erottaa. Ei varsinkaan jos lapsia ei halua - lapsillehan toki tietynlainen kodin vakaus on hyväksi. Mutta lapseton voi hyvin valita että antaa elämän mennä polkujaan, suhteita tulla ja mennä niin kuin on tullakseen ja mennäkseen.
Meidän suhteemme alkoi juuri ap:n kuvaamalla tavalla. Oltiin molemmat naimisissa tahoillamme ja aloitimme salasuhteen. En tiedä, kauanko salailu olisi jatkunut, ellemme olisi jääneet kiinni, mutta jälkeenpäin ajateltuna onneksi jäimme ja olimme typeriä, kun emme osanneet sitä itse lopettaa. Nykyään olemme yhdessä ja toivon meidän molempien ottaneen opiksi edellisestä kerrasta - itse ainakin tiedän, etten kaiken sen paskamyrskyn jälkeen pettäisi enää uudelleen suin surminkaan. Häpeän tekoamme. Uskon ja toivon, että mieheni kokee samoin. Niin hassulta kuin se varmasti muiden mielestä kuulostaakin, luotan mieheeni kyllä sataprosenttisesti. Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen.
Vierailija kirjoitti:
Meidän suhteemme alkoi juuri ap:n kuvaamalla tavalla. Oltiin molemmat naimisissa tahoillamme ja aloitimme salasuhteen. En tiedä, kauanko salailu olisi jatkunut, ellemme olisi jääneet kiinni, mutta jälkeenpäin ajateltuna onneksi jäimme ja olimme typeriä, kun emme osanneet sitä itse lopettaa. Nykyään olemme yhdessä ja toivon meidän molempien ottaneen opiksi edellisestä kerrasta - itse ainakin tiedän, etten kaiken sen paskamyrskyn jälkeen pettäisi enää uudelleen suin surminkaan. Häpeän tekoamme. Uskon ja toivon, että mieheni kokee samoin. Niin hassulta kuin se varmasti muiden mielestä kuulostaakin, luotan mieheeni kyllä sataprosenttisesti. Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen.
"Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen". Niin varmasti myös teidän exillenne. Mitä luulet, luottavatko enään ihmisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suhteemme alkoi juuri ap:n kuvaamalla tavalla. Oltiin molemmat naimisissa tahoillamme ja aloitimme salasuhteen. En tiedä, kauanko salailu olisi jatkunut, ellemme olisi jääneet kiinni, mutta jälkeenpäin ajateltuna onneksi jäimme ja olimme typeriä, kun emme osanneet sitä itse lopettaa. Nykyään olemme yhdessä ja toivon meidän molempien ottaneen opiksi edellisestä kerrasta - itse ainakin tiedän, etten kaiken sen paskamyrskyn jälkeen pettäisi enää uudelleen suin surminkaan. Häpeän tekoamme. Uskon ja toivon, että mieheni kokee samoin. Niin hassulta kuin se varmasti muiden mielestä kuulostaakin, luotan mieheeni kyllä sataprosenttisesti. Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen.
"Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen". Niin varmasti myös teidän exillenne. Mitä luulet, luottavatko enään ihmisiin?
Eiköhän se ole ihan heidän oma asiansa. Jokainen vastaa itse omista ajatuksistaan ja tunteistaan, ei niitä ja vastuuta niistä voi muille ulkoistaa. Sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suhteemme alkoi juuri ap:n kuvaamalla tavalla. Oltiin molemmat naimisissa tahoillamme ja aloitimme salasuhteen. En tiedä, kauanko salailu olisi jatkunut, ellemme olisi jääneet kiinni, mutta jälkeenpäin ajateltuna onneksi jäimme ja olimme typeriä, kun emme osanneet sitä itse lopettaa. Nykyään olemme yhdessä ja toivon meidän molempien ottaneen opiksi edellisestä kerrasta - itse ainakin tiedän, etten kaiken sen paskamyrskyn jälkeen pettäisi enää uudelleen suin surminkaan. Häpeän tekoamme. Uskon ja toivon, että mieheni kokee samoin. Niin hassulta kuin se varmasti muiden mielestä kuulostaakin, luotan mieheeni kyllä sataprosenttisesti. Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen.
"Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen". Niin varmasti myös teidän exillenne. Mitä luulet, luottavatko enään ihmisiin?
Molemmat ovat onneksi nykyään uusissa parisuhteissa ja vaikuttaa menevän hyvin. Lisäksi molemmat edelleen asiallisissa väleissä meidän kanssamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suhteemme alkoi juuri ap:n kuvaamalla tavalla. Oltiin molemmat naimisissa tahoillamme ja aloitimme salasuhteen. En tiedä, kauanko salailu olisi jatkunut, ellemme olisi jääneet kiinni, mutta jälkeenpäin ajateltuna onneksi jäimme ja olimme typeriä, kun emme osanneet sitä itse lopettaa. Nykyään olemme yhdessä ja toivon meidän molempien ottaneen opiksi edellisestä kerrasta - itse ainakin tiedän, etten kaiken sen paskamyrskyn jälkeen pettäisi enää uudelleen suin surminkaan. Häpeän tekoamme. Uskon ja toivon, että mieheni kokee samoin. Niin hassulta kuin se varmasti muiden mielestä kuulostaakin, luotan mieheeni kyllä sataprosenttisesti. Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen.
"Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen". Niin varmasti myös teidän exillenne. Mitä luulet, luottavatko enään ihmisiin?
Eiköhän se ole ihan heidän oma asiansa. Jokainen vastaa itse omista ajatuksistaan ja tunteistaan, ei niitä ja vastuuta niistä voi muille ulkoistaa. Sivusta.
Juu ei tietenkään. Pettäjä saa tietoisesti ja tahallaan loukata, mutta petetyn pitää vaan pinnistellen hymyillä ja jatkaa hyvänä ystävänä. No, sitten kun asia kalahtaa omaan nilkkaan, saattaa olla toinen ääni kellossa. Yleensä kalahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suhteemme alkoi juuri ap:n kuvaamalla tavalla. Oltiin molemmat naimisissa tahoillamme ja aloitimme salasuhteen. En tiedä, kauanko salailu olisi jatkunut, ellemme olisi jääneet kiinni, mutta jälkeenpäin ajateltuna onneksi jäimme ja olimme typeriä, kun emme osanneet sitä itse lopettaa. Nykyään olemme yhdessä ja toivon meidän molempien ottaneen opiksi edellisestä kerrasta - itse ainakin tiedän, etten kaiken sen paskamyrskyn jälkeen pettäisi enää uudelleen suin surminkaan. Häpeän tekoamme. Uskon ja toivon, että mieheni kokee samoin. Niin hassulta kuin se varmasti muiden mielestä kuulostaakin, luotan mieheeni kyllä sataprosenttisesti. Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen.
"Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen". Niin varmasti myös teidän exillenne. Mitä luulet, luottavatko enään ihmisiin?
Eiköhän se ole ihan heidän oma asiansa. Jokainen vastaa itse omista ajatuksistaan ja tunteistaan, ei niitä ja vastuuta niistä voi muille ulkoistaa. Sivusta.
Juu ei tietenkään. Pettäjä saa tietoisesti ja tahallaan loukata, mutta petetyn pitää vaan pinnistellen hymyillä ja jatkaa hyvänä ystävänä. No, sitten kun asia kalahtaa omaan nilkkaan, saattaa olla toinen ääni kellossa. Yleensä kalahtaa.
Ei tietenkään saa tietoisesti ja tahallaan loukata. Kadun ja häpeän tekoani ja tiedän sen olleen väärin. Olen onnellinen että petetyt osapuolet pääsivät kokemuksesta yli ja ovat nykyään onnellisia tahoillaan. Toivon kovasti ettei asia "kalahda omaan nilkkaani" koskaan, kuten asian kuvailit. Itse en usko sanontaan kerran pettäjä aina pettäjä, omalla kohdallani se ei ainakaan päde.
Vaikea kuvitella tuollaista tilannetta, koska toisen naisen kanssa seurusteleva mies on pahin turnoff ikinä. Mieluummin olisiin vaikka naisen kanssa, vaikka täyshetero olenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suhteemme alkoi juuri ap:n kuvaamalla tavalla. Oltiin molemmat naimisissa tahoillamme ja aloitimme salasuhteen. En tiedä, kauanko salailu olisi jatkunut, ellemme olisi jääneet kiinni, mutta jälkeenpäin ajateltuna onneksi jäimme ja olimme typeriä, kun emme osanneet sitä itse lopettaa. Nykyään olemme yhdessä ja toivon meidän molempien ottaneen opiksi edellisestä kerrasta - itse ainakin tiedän, etten kaiken sen paskamyrskyn jälkeen pettäisi enää uudelleen suin surminkaan. Häpeän tekoamme. Uskon ja toivon, että mieheni kokee samoin. Niin hassulta kuin se varmasti muiden mielestä kuulostaakin, luotan mieheeni kyllä sataprosenttisesti. Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen.
"Kokemus oli molemmille kasvattava ja opettavainen". Niin varmasti myös teidän exillenne. Mitä luulet, luottavatko enään ihmisiin?
Eiköhän se ole ihan heidän oma asiansa. Jokainen vastaa itse omista ajatuksistaan ja tunteistaan, ei niitä ja vastuuta niistä voi muille ulkoistaa. Sivusta.
Juu ei tietenkään. Pettäjä saa tietoisesti ja tahallaan loukata, mutta petetyn pitää vaan pinnistellen hymyillä ja jatkaa hyvänä ystävänä. No, sitten kun asia kalahtaa omaan nilkkaan, saattaa olla toinen ääni kellossa. Yleensä kalahtaa.
Ei tietenkään saa tietoisesti ja tahallaan loukata. Kadun ja häpeän tekoani ja tiedän sen olleen väärin. Olen onnellinen että petetyt osapuolet pääsivät kokemuksesta yli ja ovat nykyään onnellisia tahoillaan. Toivon kovasti ettei asia "kalahda omaan nilkkaani" koskaan, kuten asian kuvailit. Itse en usko sanontaan kerran pettäjä aina pettäjä, omalla kohdallani se ei ainakaan päde.
Kunnes tulee se sydämen valloittaja, joka vie jalat alta... -sivusta-
Käärme voi luoda nahkansa monta kertaa uudestaan, mutta silti se on käärme.
Vanha vantaalainen sanalasku.
Sano muuta. Alhaista.