Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä ihmeen keskikoulu?
Vierailija
11.02.2020 |
Varsinkin jo vanhemmat ihmiset puhuvat välillä keskikoulusta. Itse olen sanonut, että tuo sana ei kerro itselleni sitten yhtään mitään. Kertoisiko joku, että mikä ihmeen keskikoulu?
Kommentit (285)
Keskikoulu tarkoitti nykyisiä luokkia 5-9, siis oppikoulun luokat ennen lukiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entisessä oppikoulujärjestelmässä kansakoulun ja lukion välinen vaihe, vastasi kai lähinnä ylä-astetta nykyisessä peruskoulujärjesterlmässä. Keskikoulun päättötodistuksella joko mentiin lukioon, jos oli tarkoituksena jatkaa yliopistoon, tai sitten sillä pääsi erilaisiin koulu- ja opistotason opintoihin. Tai tietysti suoraan työelämään, koska oppivelvollisuus päättyi siihen.
Minä olen käynyt keskikoulun (neljä vuotta kansakoulua, 5 vuotta keskikoulua).
Keskikouluun piti pyrkiä (kaikki eivät päässet) ja itse piti maksaa kaikki tarvikkeet ja erikseen oli lukukausimaksu.
Keksikoulu oli koulu kansakoulun ja lukion/ammttikoulun välissä ennen peruskoulu-uudistusta 1970-luvulla. Keksikoulu kattoi nykyisestä peruskoulusta luokat 5-9. Ne jotka ei menneet keskikouluun kävi kansakoulussa 6 luokka-astetta, ja sen jälkeen kaksi vuotta kansalaiskoulua. Peruskoulun tultua tämäkin muuttui kolmivuotiseksi, eli kansalaiskouluissa ollelle tuli yksi oppivuosi lisää. Koski siis siirtymäaikaa, sittenhän kaikki oli peruskoulussa.
Peruskoulun tultua keskikoulun jo aloittaneet kävi koulunsa loppuun noudattaen keskikoulun opetussuunnitelmaa (kops) ja peruskoulussa 5. luokan aloittaneet siirtyi opiskelemaan peruskoulun opetusuunnitelman (pops) mukaan.
Vaikka siis peruskoulu tuli alueelleni kun olin ollut keskikoulussa kaksi vuotta, niin nimellisesti olin peruskoulussa luokalla 7. , mutta opetusuunnitelma oli keskikoulun. Eli olen käynyt keskikoulun.
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen peruskoulua oli kansakoulu.
Sinne mentiin 7 vuoden ikäisenä.
Kansakoulun viidenneltä alkoi ns. kansalaiskoulu...
...tai
pyrittiin ns. oppikouluun
(sinne oli pisteet ja pääsykokeet ja sen käyminen oli (oppilaiden vanhemmille) maksullista)
Oppikoulun käynti johti lukioon ( 8-vuotisen oppikoulun kolme viimeistä luokkaa)
Oppikoulun viittä ensimmäistä luokkaa nimitettiin keskikouluksi.
(siitä sai myös päästötodistuksen, jos ei halunnut koulua ylioppilaaksi asti jatkaa. )
AP:n olisi kannattanyt käydä edes jotain koulua, niin oli paremmin kartalla asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä 70-luvulle asti suomalainen koulutusjärjestelmä oli aika repaleinen.
Kansakoulu alkoi kaikille 7-vuotiaana. Kansakoulun 4. luokalta pyrittiin oppikouluun / keskikouluun.
Kaupunkipaikoissa oppikoulut olivat erikseen tytöille ja pojille. Oli tyttölyseot ja poikalyseot. Joillakin paikkakunnilla oli myös yhteislyseo tai kunnallinen keskikoulu.
Poikalyseo kesti viisi vuotta, mutta tyttölyseo kuusi vuotta, koska tytöillä oli oppiaineina käsityötä, kotitaloutta ja ryhmäliikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vielä jäänyt mainitsematta, että keskikouluun saattoi mennä myös myöhemmin kuin 4. luokan jälkeen, joten samalla luokka-asteella oli eri ikäisiä. Keskikoulun käyneellä oli ennen vanhaan aika hyvät mahdollisuudet työelämässä, pystyi pääsemään suoraan toimistopuolen siisteihin sisätöihin ja esim. ukkini synt. 1924 eteni isossa yrityksessä keskijohtotyyppisiin tehtäviin koulutuksena vain keskikoulu. Sitten siinä vaiheessa kun peruskoulukin oli jo tulossa, oli kouluttautuneisuus jo yleisempää ja esim. 50-luvulla syntyneistä en ihan tällaisia uratarinoita tiedä.
Keskikoulussa sai kyllä aika helposti vapaaoppilaspaikan. Toki koulutarvikkeiden osto ja ruokailu oli kustannuseränä suuri. Mäkin söin eväitä koulussa ja sairastuin silloin anemiaann.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun veljeni oli syntynyt joulukuussa, ja hän meni keskikoulun 5. Luokan jälkeen. Koulumatka oli pitkä, ja päivät oli linja- autolla kulkien pitkät. Koulukyydit piti tietty myös maksaa
Vastaa peruskoulun luokkia 5-9.
Olen syntynyt vuonna 1960 ja viimeisiä ellei viimeinen ikäluokka joka ei käynyt yhtään peruskoulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Aivan totta. Ja 15-vuotiaana päästiin pois ja mentiin töihin. Töissä on yhä moni meistä. Itse pääsim 60-vuotiaana pari vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Aivan totta. Ja 15-vuotiaana päästiin pois ja mentiin töihin. Töissä on yhä moni meistä. Itse pääsim 60-vuotiaana pari vuotta sitten.
Pääsin eläkkeelle. Oli jo aikakin, kun kirjoittaminenkin on tällaista.
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vastaa peruskoulun luokkia 5-9.
Olen syntynyt vuonna 1960 ja viimeisiä ellei viimeinen ikäluokka joka ei käynyt yhtään peruskoulua.
Vähän riippuu, missä sattui asumaan. Peruskoulu tuli vuosina 1972-77 pohjoisesta lähtien ja viimeisenä pk-seutu.
Itse myös 1960 syntynyt. Omassa oppikoulussa ja lukiossa muistan jonakin syksynä luokkien oviin tulleeen uusi numerointi. Luokat 5-9 korvasivat luokat 1-5, tuolloin olin jo lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on yleisnimitys oppi- ja kansalaiskoululle eli nykyisille luokille 5-9.
Oppikouluun pyrittiin ja päästiin sen sijaan kansalaiskouluun jouduttiin, silloisen tulkinnan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaa peruskoulun luokkia 5-9.
Olen syntynyt vuonna 1960 ja viimeisiä ellei viimeinen ikäluokka joka ei käynyt yhtään peruskoulua.
Vähän riippuu, missä sattui asumaan. Peruskoulu tuli vuosina 1972-77 pohjoisesta lähtien ja viimeisenä pk-seutu.
Itse myös 1960 syntynyt. Omassa oppikoulussa ja lukiossa muistan jonakin syksynä luokkien oviin tulleeen uusi numerointi. Luokat 5-9 korvasivat luokat 1-5, tuolloin olin jo lukiossa.
Tietenkin se peruskoulun tulo riippui asuinpaikasta, mutta ihan ylipäätään Suomessa ei enää kukaan vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt enää välttänyt täysin peruskoulua.
Peruskoulu alkoi pohjoisesta ja valui alas.
Alue: Aihe vapaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppikoulu
ole hyvä