Lue keskustelun säännöt.
Mikä kielioppivirhe häiritsee sinua eniten?
26.07.2019 |
Minua ärsyttää, kun possessiivisuffikseja ei osata enää käyttää. Kun pitäisi sanoa esim. minun autoni, sinun autosi, hänen autonsa, niin sanotaan minun auto, sinun auto, hänen auto. Hyvin häiritsevää! Jopa lastenohjelmat ovat alkaneet jättää tuon suffiksin pois.
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Suomenkieli. Pitäisi olla suomen kieli. Moni yhdyssananatsi tekee itse tämän virheen.
Ei, suomenkieli on vanhastaan ollut monien kielentaitajien, esim. runoilijoiden käytössä. Sanat muodostavat kiinteän yhdistelmän, erikseen kirjoittaminen on vain mielivaltaisesti sovittu käytäntö.
Kun ajattelee noita kahta tapaa, ne tuntuvat tarkoittavan vähän eriä. Suomenkieli painottaa kieltä, Suomen kieli valtiota.
Itse käytän tarkoituksen mukaan. Kun osaa kieltä, voi myös jättää huomiotta perusteettomat säännöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenkieli. Pitäisi olla suomen kieli. Moni yhdyssananatsi tekee itse tämän virheen.
Ei, suomenkieli on vanhastaan ollut monien kielentaitajien, esim. runoilijoiden käytössä. Sanat muodostavat kiinteän yhdistelmän, erikseen kirjoittaminen on vain mielivaltaisesti sovittu käytäntö.
Kun ajattelee noita kahta tapaa, ne tuntuvat tarkoittavan vähän eriä. Suomenkieli painottaa kieltä, Suomen kieli valtiota.
Itse käytän tarkoituksen mukaan. Kun osaa kieltä, voi myös jättää huomiotta perusteettomat säännöt.
Tämä on aivan eri asia ja tiedät sen itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mä diggaan tästä biisistä"
p.o.
"Mä diggaan tätä biisiä"
tai oikeastaan "piisiä" engl. piece (of music)Mihin perustat tämän väitteesi digata-verbistä? Kielitoimiston sanakirjan esimerkkinä on:
digata musaa, musastaMolemmat vaihtoehdot ovat siis Kielitoimiston mukaan oikein.
Sama ilmiö kuin alkaa tehdä/tekemään. Aiemmin tuo jälkimmäinen oli virhe.
Kielitoimisto on mielestäni turhan leväperäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenkieli. Pitäisi olla suomen kieli. Moni yhdyssananatsi tekee itse tämän virheen.
Ei, suomenkieli on vanhastaan ollut monien kielentaitajien, esim. runoilijoiden käytössä. Sanat muodostavat kiinteän yhdistelmän, erikseen kirjoittaminen on vain mielivaltaisesti sovittu käytäntö.
Kun ajattelee noita kahta tapaa, ne tuntuvat tarkoittavan vähän eriä. Suomenkieli painottaa kieltä, Suomen kieli valtiota.
Itse käytän tarkoituksen mukaan. Kun osaa kieltä, voi myös jättää huomiotta perusteettomat säännöt.
Tuosta on kolme versiota: Suomen kieli, suomen kieli ja suomenkieli. Yleensä aina tarkoitetaan suomen kieltä.
Vierailija kirjoitti:
KUULLOSTAA. Tämä on se pahin. Ylivoimaisesti.
Pienempi inhokki on pisteen jättäminen pois kuukauden perästä. 3.8 tarkoittaa kolme piste kahdeksan, ja niin sen myös mielessäni aina ensin luen. Sitten pienen "mitä helvettiä" -hetken jälkeen yhdistän että ahaa, päivämäärästä on siis kyse.
Myös 50-kymppinen.
Mutta kuullostaa on pahin, luultavasti siksi etten keksi sille mitään selitystä. Niin ei sanota missään, se ei lyhennä sanaa vaan pidentää, siinä ei ole yhtään mitään järkeä.
Eräs tuttu sanoi, että ällät ne vaan lisääntyy suomen kielessä. Kuullostaa, puollustaa, viellä ja niin edelleen. Niitä kompensoi ännät, jotka vähenee. Tänää ja sillee.
KYLLÄ! Kuullostaa, mitalli, piirrustus ja ehkä pahin:viimeeks. Miksi, MIKSI pitää lisätä ylimääräisiä kirjaimia, eihän puhuttaessakaan kukaan niitä lisää, niin miksi pitää lisätä kirjoittaessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin pääsi mammat taas vauhtiin. Saatte varmaan ylemmyydentunnetta, kun elämänne on muutoin niin tylsää? Varmasti ootte rumia läskejäkin.
Sellaista kieltä ei ole kuin "suomenkieli". On vain suomen kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämmöinen ja tälläinen v*tuttaa joskus.
Se on tämmoinen ja tällainen.
Tällainen kyllä, mutta tämmoinen ei, ainakin jos uskomme Kielitoimiston sanakirjaa.
Tälläinen. Kaikille on koulussa opetettu, että se on tällainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No niin pääsi mammat taas vauhtiin. Saatte varmaan ylemmyydentunnetta, kun elämänne on muutoin niin tylsää? Varmasti ootte rumia läskejäkin.
Mitä se ensimmäiselle luokalle viisi kertaa jäänyt Jonne siellä ulisee?
Vierailija kirjoitti:
Kiinnittäkää enemmän huomioita tekstin sisältöön, kuin kirjoistusvirheisiin.
Vähän kirjoittavat ihmiset saattavat kirjoituskielessäkin käyttää paikkakuntansa murretta eivätkä tiedä kielioppia.
Mitä ne virheet haittaa arkiteksteissä, työssä on tärkeämpää hallita hyvin kielioppi.
Kuka pystyisi tänne kirjoittelemaan, jos sääntönä olisi ehdoton oikeikirjoitus?
Ohitan virheet ja luen mielenkiinnolla kommentteja. Tehkää samoin...
Mitä ihmettä oikein selität? Suomessa jokaiselle opetetaan kielioppi peruskoulussa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa poliisin tiedotteissa on monesti "100 km/h:ssa" :D
"Sata kilometriä tunnissassa."
Tuo kai luettaisiin "sadassa kilometrissä tunnissa". Esimerkki: "Nopeus pysyi 100 km/h:ssa." On kuitenkin aika huonoa suomea kirjoittaa noin, ja sitä paitsi eikö lyhenteen pitäisi olla suomenkielisessä tekstissä km/t eikä km/h?
Ei. Suomessa km/h on aivan oikein:
Yleiskielessä, esimerkiksi uutisissa, on kuitenkin parempi käyttää muotoa km/t.
Täällä jo em virheet ärsyttävät.
Verbinä käytetty raskautua-sana. Tekisi mieli kiljua.
Kielipoliisi en ole, sillä itsekin syyllistyn virheisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämmöinen ja tälläinen v*tuttaa joskus.
Se on tämmoinen ja tällainen.
Tällainen kyllä, mutta tämmoinen ei, ainakin jos uskomme Kielitoimiston sanakirjaa.
Mielenkiintoista. Joka päivä oppii jotain uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenkieli. Pitäisi olla suomen kieli. Moni yhdyssananatsi tekee itse tämän virheen.
Ei, suomenkieli on vanhastaan ollut monien kielentaitajien, esim. runoilijoiden käytössä. Sanat muodostavat kiinteän yhdistelmän, erikseen kirjoittaminen on vain mielivaltaisesti sovittu käytäntö.
Kun ajattelee noita kahta tapaa, ne tuntuvat tarkoittavan vähän eriä. Suomenkieli painottaa kieltä, Suomen kieli valtiota.
Itse käytän tarkoituksen mukaan. Kun osaa kieltä, voi myös jättää huomiotta perusteettomat säännöt.
Tuosta on kolme versiota: Suomen kieli, suomen kieli ja suomenkieli. Yleensä aina tarkoitetaan suomen kieltä.
Kuitenkaan ei ole mitään perustetta kirjoittaa suomen kieli erikseen. Yhdyssanasäännöt eivät päde. (Esim. ensimmäiseen sanaan voi hyvin lisätä liitepartikkelin). Tiedän, että tätä suositellaan, mutta suositus on järjetön.
Kolmen pisteen käyttö lauseen perässä on ihan ok... mutta sitä en ymmärrä, miksi jotkut laittavat niitä pisteitä kaksi tai vaikkapa viisi! Argh!
Nykyään kirjoitetaan kun puhelimessa puhuminen on vaihtunut on vaihtunut viestittelyyn ja aikaa vietetään somessa. Puhekielen käyttö nopeuttaa, olemme laiskoja. Sitten vielä vähän koetetaan lyhentää ja kielioppisääntöjä rikotaan. Kieli alkaa muuttua.
Kirjainvaihtelut liittyy murteisiin. En ole koskaan törmännyt muualla kuin näissä kielioppi nillitys ketjuissa tuohon "enään" muotoon, omassa murteessa puhuttuna sanon "ennää". Jos joku kirjoittaa omalla murteella niin mitä sitten. Itse en hallitse oman murteen sujuvaa kirjoitusta.
Tämä ei ärsytä, mutta puhekielen muoto "kävit sä(ä) kaupas(sa)?" "olit sä(ä) töissä tänään?" Mihin se kö/ko pääte on hävinnyt ja jos tähän laittaisikin "sä" muodon tilalle "sinä" eli "kävit sinä kaupassa?" "olit sinä töissä tänään?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnittäkää enemmän huomioita tekstin sisältöön, kuin kirjoistusvirheisiin.
Vähän kirjoittavat ihmiset saattavat kirjoituskielessäkin käyttää paikkakuntansa murretta eivätkä tiedä kielioppia.
Mitä ne virheet haittaa arkiteksteissä, työssä on tärkeämpää hallita hyvin kielioppi.
Kuka pystyisi tänne kirjoittelemaan, jos sääntönä olisi ehdoton oikeikirjoitus?
Ohitan virheet ja luen mielenkiinnolla kommentteja. Tehkää samoin...
Pilkku ennen ”kuin” -sanaa silloin kuin se ei sinne kuulu.
Tarkoitatko siis kuin-sanaa? Sen voi myös kirjoittaa muodossa "kuin"-sana, mutta ei missään tapauksessa muodossa "kuin" -sana.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnittäkää enemmän huomioita tekstin sisältöön, kuin kirjoistusvirheisiin.
Eipä ole juuri muuta sanottavaa.
Koskien- ja varsinkin liittyen-sanojen väärinkäyttö, esimerkki Kielitohtorin sivuilta:
Tehtiin ehdotus koskien tarkastajan valintaa olisi parempi muotoilla tehtiin ehdotus, joka koski tarkastajan valintaa tai tarkastajan valintaa koskeva ehdotus.