Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsikateus tuhoaa välit
25.07.2019 |
Ystäväpiiriini koostuu 30-40 -vuotiaista naisista ja miehistä. Harmikseni olen huomannut ja kuullut, että osa heistä välttelee seuraani kuultuaan, että odotan nyt toista lastamme. He kaikki ovat lapsettomia naisia, jotka toivovat omaa perheenlisäystä. Yksikin ystäväni yrittää nyt lämmittää välejämme, kun on itse raskaunut. Hän vältteli minua lähes kolme vuotta, kun sai tietää ensimmäisestä raskaudestani.
Vaikka yritän ymmärtää, tuntuu pahalta. Onko tällaiset tilanteet normaaleja? Onko minulla oikeus loukkaantua?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
On oikeus loukkaantua. Totta kai sinullakin on tunteet. Lapsettomuus on huono syy rikkoa ystävyyssuhteita.
Toisaalta näin, mutta toisaalta lapsettomuus on niin kipeä asia, että se voi saada aikaan tällaisia lieveilmiöitä. Minusta kannattaa ottaa asia puheeksi ja aloittaa ns. puhtaalta pöydältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On oikeus loukkaantua. Totta kai sinullakin on tunteet. Lapsettomuus on huono syy rikkoa ystävyyssuhteita.
Jep, nykyään ajatellaan kovin itsekeskeisesti ja ”kaikki mulle nyt heti” henkisesti. Ei omaa pahaa oloa pidä purkaa muihin. Pidemmällä tähtäimellä se vain pahentaa tilannetta.
Sinulla on oikeus loukkaantua, ja sen ystäväsi joka vältteli sinua kolme vuotta pitäisi pyytää sinulta anteeksi, kun ei ole pitänyt yhteyttä. Ymmärrän, että lapsettomuus on kipeä asia monelle mutta ei se silti tarkoita, että muita ihmisiä saa sen varjolla kohdella miten huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On oikeus loukkaantua. Totta kai sinullakin on tunteet. Lapsettomuus on huono syy rikkoa ystävyyssuhteita.
Toisaalta näin, mutta toisaalta lapsettomuus on niin kipeä asia, että se voi saada aikaan tällaisia lieveilmiöitä. Minusta kannattaa ottaa asia puheeksi ja aloittaa ns. puhtaalta pöydältä.
Miten kipeän asian voi ottaa puheeksi, jos toinen välttelee eikä myönnä totuutta?
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on oikeus loukkaantua, ja sen ystäväsi joka vältteli sinua kolme vuotta pitäisi pyytää sinulta anteeksi, kun ei ole pitänyt yhteyttä. Ymmärrän, että lapsettomuus on kipeä asia monelle mutta ei se silti tarkoita, että muita ihmisiä saa sen varjolla kohdella miten huvittaa.
Ko. henkilö ei suostu myöntämään asiaa vaikka joskus siitä mainitsi ohimennen, että tuntuu kurjalta, kun toisilla onnistuu ja itsellä ei. Hän ei ole siis pyytänyt anteeksi ja on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tahansa kateus tai katkeruus syö ihmistä (siis sitä, joka kateutta/katkeruutta tuntee). Ei kannata pilata elämäänsä olemalla kateellinen tai katkera MISTÄÄN, olipa kyseessä kuinka suuri tai tärkeä asia tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tahansa kateus tai katkeruus syö ihmistä (siis sitä, joka kateutta/katkeruutta tuntee). Ei kannata pilata elämäänsä olemalla kateellinen tai katkera MISTÄÄN, olipa kyseessä kuinka suuri tai tärkeä asia tahansa.
Tämä 👍🏻
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on oikeus loukkaantua, ja sen ystäväsi joka vältteli sinua kolme vuotta pitäisi pyytää sinulta anteeksi, kun ei ole pitänyt yhteyttä. Ymmärrän, että lapsettomuus on kipeä asia monelle mutta ei se silti tarkoita, että muita ihmisiä saa sen varjolla kohdella miten huvittaa.
Ko. henkilö ei suostu myöntämään asiaa vaikka joskus siitä mainitsi ohimennen, että tuntuu kurjalta, kun toisilla onnistuu ja itsellä ei. Hän ei ole siis pyytänyt anteeksi ja on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Ap
Sitten sinun täytyy itse ratkaista se, haluatko pitää tuollaisen ihmisen ystävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä teille on koetettu hokea. Naiselle lapsettomuus on kova paikka vaikka muuta yritetään väittää. Tekisi mieli laittaa taas kerran linkki tutkimukseen, mutta ketju kaadettaisiin taas kerran. Tehkää ajoissa lapset ja jos mies pitkittää ja ei ole halukas, niin annatte määräajan ja mies vaihtoon, ellei maha ala pyöristyä.
mies51v
Olen helppojen tähtien alla syntynyt.
Suurin osa ystävistäni saivat lapsensa 23-30 -vuotiaina, jolloin en itse edes kuvitellut moista "kauheutta".
Kun sain oman "ihmeeni" n. 15 vuotta sitten, kaikki hurrasivat ja olivat tukena.
Ne, jotka eivät voi saada lasta, ottivat oman "ihmeeni" ihmeenä, josta välittävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet kaivannut kyseistä ihmistä elämääsi, yritä vaan unohtaa koko juttu ja pistä se juuri katkeruuden piikkiin. Jos et ole kaivannut, niin haluatko ylipäätään selvittää välejä?
Miten sinulla kahden lapsen äitinä on yhtä paljon aikaa viettää lapsettomien ystävien kanssa?
Yleensä tuossa vaiheessa ystävyys jää pakostakin vähemmälle ja lapsettomat jatkavat entiseen tapaan, eikä kysymys ole kateudesta tai muusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku välttelee minua, niin oletan että kyse on siitä, että hän ei halua viettää aikaa minun kanssani. Ei tulisi mieleenkään olettaa, että ovat kateellisia. Jos pidät kyseisestä ihmisestä, ja haluat viettää hänen kanssa aikaa, niin ota tämä tilaisuus nyt vastaan ja vietä sitä aikaa hänen kanssa. Heitä roskiin tuollaiset "kaikki on mulle kateellisia" -ajatukset, maailmassahan on huippukauniita ja rikkaita ihmisiä joiden lapsetkin on täydellisiä, eiköhän heille olla kateellisia ennemmin kuin taviksille Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Miten minun tulisi suhtautua tilanteeseen?
Ap
Tämän raskaana olevan ystävän kanssa: jos haluaisin vielä läheiseksi ystäväksi hänen kanssaan, niin ottaisin asian puheeksi, että sinua loukkasi hänen etäisyytensä. Jos et ole enää/tällä hetkellä kiinnostunut läheisemmästä ystävyydestä, niin vastaile sen tahdin mukaan kuin sinua huvittaa ja tapaa häntä jos haluat. Älä avaudu hänelle mistään syvällisemmästä.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on oikeus loukkaantua, ja sen ystäväsi joka vältteli sinua kolme vuotta pitäisi pyytää sinulta anteeksi, kun ei ole pitänyt yhteyttä. Ymmärrän, että lapsettomuus on kipeä asia monelle mutta ei se silti tarkoita, että muita ihmisiä saa sen varjolla kohdella miten huvittaa.
Minä olen menettänyt yhden ystäväni näin, että sain toisen lapsen, hän ei. Hänellä oli siis jo yksi lapsi, mutta toista ei koskaan kuulunut. Kyse ei ollut siis ”edes” täydellisestä lapsettomuudesta. Ensin minä ymmärsin, kysyin tapaamisiin ym., mutta hänen nihkeän ja vaivautuneen olemuksensa jälkeen luovutin, eikä hänestä ole sen jälkeen juurikaan kuulunut. Ehkäpä jollain on sitten varaa kohdella toisia ihmisiä näin. Minä olen nykyään lähinnä katkera, minulla on muutenkin taipumusta heikkoon itsetuntoon ja olen hidas tutustumaan ihmisiin, ja sitten kävi näin. Tavallaan ymmärrän, tavallaan en. Varmasti on ollut vaikeaa, mutta onhan kaikilla omat vaikeutensa. Välillä tekisi mieli kysyä kuulumisia, mutta aikaa on kulunut jo niin paljon, etten enää kehtaa olla vaivaksi, kun hänestäkään ei tosiaan ole kuulunut.
Minäkin olin ystäväpiirini ensimmäinen äidiksi tullut, ehdimme saada kaksi lasta ennen kuin muut alkoivat olla valmiita tai halukkaita vanhemmiksi.
Varsinkin heidän yksi toisensa jälkeen alettua yrittämisen tuntui kohtelu usein aika kylmältä.
Kasvatustyyliini tuhahdeltiin vähän milloin mistäkin kuten, että vein liian nuoren muskariin ja kun yksin minun omat menonikin vähenivät (se oli vähän niinkuin tarkoitus -päästä kaitsemaan ja leikittämään omia lapsia).
Itse olen yrittänyt olla niin neutraali ottamaan kantaa näihin asioihin kuin vain voin koska kaikilla elämäntilanteet ja toiveet ovat erilaisia. En siis todellakaan ole ollut mikään "totuuden torvi", joka olisi huudellut, että lapset pitää tehdä ennen keski-ikää jos niitä haluaa.
Suurinosa ystävistäni onneksi saikin sitten lapsen/lapsia ja meidän välimme ovat kyllä lämmenneet kun olemme enemmän samassa elämäntilanteessa. Voisin nähdä itseni hyvin heidänkin asemassaan, sattui vain menemään nyt näinpäin, joten en ole kokenut suuremmin aihetta loukkaantua, kaikillahan meillä on oikkumme.
Kaksi entistä ystävääni ovat toistaiseksi lapsettomia vaikka tiedän heidän yrittävän. Toinen on suorastaan vihamielinen ja toinen ihan ok kaveri, jotenkin vain ei viihdy seurassani ja ymmärrän kyllä. Onhan siinä käsiteltävää jos lasta ei yrittämisestä huolimatta saa.
Parhaalla ystävälläni lapsihaave tuli todeksi lähes vuoden yrittämisen jälkeen, hän oli asiasta todella avoin eikä ainakaan minuun purkanut turhautumistaan. Kertoi kyllä rehellisesti raskausmahojen herättäneen vähemmän viehättävää kateutta kunnes heilläkin tärppäsi. Ymmärrän kyllä täysin nuo tunteet vaikka aikuisen ihmisen kyllä kuuluukin ne tuolla tavalla itse ymmärtää.
Ap:llahan asia oli vähän niin, että hänet oltiin jätetty sivuun kunnes lapsiasia tuli muillakin ajankohtaiseksi. Se kyllä kuulostaa tylsältä ja on sinulla oikeus olla loukkaantunutkin. Kun elämäntilanne muuttuu niin vähiten sitä haluaa syrjäytyä ja nimenomaan ystävät eivät saisi unohtaa. Vaikka varmasti olet vauvojen kanssa pesinyt kotonakin välillä niin normaalipäiset ystävät sen ymmärtävät eivätkä täysin hylkää. Ja nyt taas seura kelpaisi?
Varmasti he eivät ole ajatelleet tuota niin, ette vain ole sitten olleet niin läheisiä tuohon aikaan. Kaverisuhteet kun usein perustuvat siihen, että on enemmän yhteistä. Ja toisaalta olet myös itse ottanut tuon riskin varmaan sen tiedostaenkin kun olet ollut ensimmäinen. Muut ovat vielä halunneet elää vapaampina vastuista ja mennä aikuisten menoja.
Sinua loukkaa nyt se, että heidän on mukavampi mammailla kun muita samassa tilanteessa olevia on seuraksi. Saatat olla vähän kateellinenkin siitä. Tuota monta vuotta suorastaan vältellyttä en turhaan treffaisi, mutten aivan kaikille katkeroituisi. Teillä vain on ollut eri elämäntilanteet ja menot monta vuotta ja hienoa, että jonkinlainen yhteys on sinäkin aikana säilynyt. Ja kiva, että teillä alkaa olla nyt taas vähän enemmän yhteistä ja pääset esittelemääm "mammakuplaasi".
Vierailija kirjoitti:
Miten sinulla kahden lapsen äitinä on yhtä paljon aikaa viettää lapsettomien ystävien kanssa?
Yleensä tuossa vaiheessa ystävyys jää pakostakin vähemmälle ja lapsettomat jatkavat entiseen tapaan, eikä kysymys ole kateudesta tai muusta
Kyllä löytyy aikaa. Minulla on hyvä tukiverkosto ja lasten isä on kuvioissa mukana.
Ap
Alue: Aihe vapaa
On oikeus loukkaantua. Totta kai sinullakin on tunteet. Lapsettomuus on huono syy rikkoa ystävyyssuhteita.