Emäntäkoulu

Iisalmessa oli aikoinaan sekä Emäntäkoulu (Runnilla) että "isäntäkoulu" eli Maamieskoulu (Peltosalmella). Nyt on vain elämämkoulu :/

Kyllä, isäntäkoulu. Kekkonenkin kävi sen vuonna 1927 Pälkäneellä https://www.hs.fi/fingerpori/car-2000002453912.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen aikaan varsinkin maalla naisen ylivoimaisesti yleisin ammatti oli olla emäntä. Joten ihan luonnollista ja hyödyllistä, että on ollut kouluja, missä nuoret tytöt voivat oppia päteviksi emänniksi, jotka osaavat vastata hyötypuutarhasta, eläimistä, ison porukan ruoasta taloudellisesti jne. Emäntäkoulussa sinänsä siis ei ollut mitään vikaa, se oli vastaus oikeaan koulutustarpeeseen.

Se sen sijaan oli surullista, että niihin aikoihin maalaisnaisen ei nähty voivan olla kuin emäntä, opettaja tai sairaanhoitaja. Ja opettaja- tai hoitajakouluihin oli rahaa lähettää vain rikkailla perheillä. Köyhemmän perheen tytön piti käydä vain oppikoulu ja sitten nuorena naimisiin ja lapsia tekemään. Eikä se emännöintikään ollut minkään kartanotilan pyörittämistä (mikä nyt olisikin jo lähes toimitusjohtajan työtä) vaan yritystä repiä pikkupirtin tonttia viljelemällä ja jotain elukkaa pitämällä niukka elanto ehkäisyn puuttuessa vuosi vuodelta kasvavalle lapsilaumalle.

Oma äitini oikein katkeroitui tuosta aikoinaan. Hän oli hyvin lahjakas kuvataiteellisesti, ja olisi halunnut mennä graafikkokouluun Helsinkiin. Mutta isänsä jyrähti, että tytöille hän ei semmoisia kouluja maksa, siellä vaan laiskistuu ja perse leviää ja mitä niillä kouluilla tekee, kun pian jo menee naimisiin ja muuttuu "soossin sekoittajaksi". Ei hänen isänsä ymmärtänyt miten rajusti maailma oli muuttumassa, että siinä maailmassa mihin äiti lopulta kasvoi, nainenkin olisi tarvinnut koulutuksen.

Sun täytyy olla todella vanha, jos oma äitisi on syntynyt noin 120 vuotta sitten.

Ei ole, on syntynyt 1947. Siihen aikaan vielä maaseudulla oli paljonkin tuollaista vanhoillista ajattelua, varsinkin köyhien piirissä, joissa ei ollut tosiaan edes koko lapsilaumaa varaa kouluttaa pakollista oppikoulua pidemmälle. Joten se jako sitten usein meni että yritetään pojista lahjakkain/lahjakkaimmat saada kouluihin, tytöiltä jätetään koulut pois.

Trollaat tahallasi, v 1947 syntyneet ovat käyneet kansakoulun. Kansakoulun jälkeen (6-7 vuotta )mentiin ammattikouluun tai vaihtoehtoisesti pyrittiin neljännen tai viidennen luokan jälkeen oppikouluun. Oppikoulu tarkoitti viisi luokkaa keskikoulua ja sen jälkeen kolme luokkaa lukiota. Keskikoulusta sai jo "päästötodistuksen", millä saattoi pyrkiä jatkokoulutukseen.

 Oma tätini syntyi tytöksi vuonna 1947. Hän kävi ensin kansakoulua 4 luokkaa ja meni sitten keskikouluun. Siihen aikaan se oli jo jokseenkin kauppakoulua vastaava, ja keskikoulun jälkeen oli pyydetty pankkiin töihin. Ei mennyt, vaan lähti töihin, emäntäkouluun ja teki työuransa sairaalassa.

Sitäkin sattui, että nimenomaan tyttö oli se, jota koulutettiin, kun pojista piti tulla työmiehiä. Yksi pitkälle, ja pitkään kouluttautunut oli tätini saman ikäinen serkku, sukumme ensimmäinen ylioppilas. Taisi valmistua joskus viisikymppisenä maisteriksi. Tulihan viettäneeksi opiskelijaelämää oikein pitemmän kaavan mukaan, ei mennyt koskaan naimisiin eikä saanut omia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

mummu kirjoitti:

Emäntäkoulusta valmistui seuraaviin ammatteihin: siivooja,perhepäivähoitaja,maatalouslomittaja,kokki,puutarha apulainen.Tämä koulutus oli monille tuleville kodinhoitajille ja perushoitajille ja sen jälkeen lähihoitajillekin pohjakoulutusta.Myös moni nykypäivän laitoshoitaja on käynyt emäntäkoulun,lomittajista nyt puhumattakaan. Miehille oli maamieskoulu.

Emäntäkoulusta ei valmistunut kertomiisi ammatteihin, toki hyviä perusvalmiuksia sai, mutta kokit ja perhepäivähoitajat on koulutettu muualla maatalouslomittajasta puhumattakaan.

Ei valmistunut, koska kaikkia noita ammattinimikkeitä ei emäntäkoulujen kulta-aikaan ollut olemassa. Itse olin eräänä kesänä maatalouslomittajana aivan emäntäkoulupohjalla. Emäntäkoulusta sai lisäpisteitä ainakin hoito- ja talousalalle. Moni kansakoulun keittäjä teki työtään emäntäkoulun opeilla, ja moneen muuhunkin työhön se riitti vielä 1980-luvulla.

Onko tässä ketjussa mainittu mitään niistä villeistä tempauksista, joita emäntäkoululaiset tekivät? Voin vakuuttaa, että monen emäntäkoulupaikkakunnan vanhemmat miehet muistelevat vieläkin emäntäkouluaikoja. Ei toki omiaan, vaan silloisten tyttöystävien ja  tulevien vaimojensa seikkailuja. Niistäkin voisi yhden kirjan kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini oikein katkeroitui tuosta aikoinaan. Hän oli hyvin lahjakas kuvataiteellisesti, ja olisi halunnut mennä graafikkokouluun Helsinkiin. Mutta isänsä jyrähti, että tytöille hän ei semmoisia kouluja maksa, siellä vaan laiskistuu ja perse leviää ja mitä niillä kouluilla tekee, kun pian jo menee naimisiin ja muuttuu "soossin sekoittajaksi". Ei hänen isänsä ymmärtänyt miten rajusti maailma oli muuttumassa, että siinä maailmassa mihin äiti lopulta kasvoi, nainenkin olisi tarvinnut koulutuksen.

Minunkin äitini kävi ensimmäisenä emäntäkoulun. Lähti kotoaan 16-vuotiaana ja sai vanhemmiltaan toivotukset, että "älä sitten tule vatsa pystyssä takaisin". Emäntäkoulun jälkeen äiti työskenteli kotiapulaisena, sellaisena jolla on nukkumapaikka jossain keittiön nurkassa ja joka pitää huolta lapsista ja laittaa ruokaa ja mitähän siihen kuului. Hän oli yhden kesän hammaslääkäriperheessä, lasten kanssa jossain maaseudulla. Tuosta perheestä jäi hänelle joku ajatus siitä, että pitäisi opiskella lisää.

Emäntäkoulun lisäksi pitää mainita kuriositeettina, että äitini kävi myös mallikoulun. Se oli siihen aikaan tavallisempaa kuin nykyisin. Se oli nuorille naisille ihan perusjuttu, opetellaan pukeutumista, meikkaamista ja myös kävelytyyliä ja käytöstapoja. Kävivät oikein Lontoossa matkallakin :-)

Äitini päätyi lopulta Tampereelle yhteiskunnalliseen korkeakouluun ja opiskeli siellä sosionomiksi. Opintoajoista hän kertoo muistavansa lähinnä väsymyksen ja nälän. Hän teki töitä jossain perheessä, joka oli huolissaan äidin jaksamisesta. Opiskeluja hän hoiti iltamyöhään töidensä jälkeen. 

Äiti taisi valmistuessaan olla jo 35-vuotias, mutta ehti tehdä vielä pitkän uran Helsingin sosiaalivirastossa ja eteni johtotehtäviin asti. Tuo hammaslääkäriperhe taisi äidille olla tärkeä. Hänen kuoltuaan löysin kuvan lapsista, joita äiti oli nuorena hoitanut. Löysin nimen perusteella heistä toisen ja sain soitettua kysyäkseni, voinko lähettää kuvan johonkin osoitteeseen. Noilla lapsilla oli varmasti ollut monta hoitajaa, mutta vielä vanhoilla päivillä tämä jo itsekin iäkäs mies muisti äitini, joka oli häntä lapsena hoitanut. 

Äidin äiti oli sikopaimen ja hänen isänsä oli töissä myllyssä. Heidän kymmenestä lapsestaan äitini oli ainoa, joka hankki itselleen edes jonkinasteisen korkeakoulutuksen. Ehkä ilman tuota hammaslääkäriperheen vaikutusta hänkin olisi jäänyt kotiapulaiseksi. Tuosta perheestä hän sai kannustusta lähteä opintielle. 

Viimeinen Mohikaani kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen aikaan varsinkin maalla naisen ylivoimaisesti yleisin ammatti oli olla emäntä. Joten ihan luonnollista ja hyödyllistä, että on ollut kouluja, missä nuoret tytöt voivat oppia päteviksi emänniksi, jotka osaavat vastata hyötypuutarhasta, eläimistä, ison porukan ruoasta taloudellisesti jne. Emäntäkoulussa sinänsä siis ei ollut mitään vikaa, se oli vastaus oikeaan koulutustarpeeseen.

Se sen sijaan oli surullista, että niihin aikoihin maalaisnaisen ei nähty voivan olla kuin emäntä, opettaja tai sairaanhoitaja. Ja opettaja- tai hoitajakouluihin oli rahaa lähettää vain rikkailla perheillä. Köyhemmän perheen tytön piti käydä vain oppikoulu ja sitten nuorena naimisiin ja lapsia tekemään. Eikä se emännöintikään ollut minkään kartanotilan pyörittämistä (mikä nyt olisikin jo lähes toimitusjohtajan työtä) vaan yritystä repiä pikkupirtin tonttia viljelemällä ja jotain elukkaa pitämällä niukka elanto ehkäisyn puuttuessa vuosi vuodelta kasvavalle lapsilaumalle.

Oma äitini oikein katkeroitui tuosta aikoinaan. Hän oli hyvin lahjakas kuvataiteellisesti, ja olisi halunnut mennä graafikkokouluun Helsinkiin. Mutta isänsä jyrähti, että tytöille hän ei semmoisia kouluja maksa, siellä vaan laiskistuu ja perse leviää ja mitä niillä kouluilla tekee, kun pian jo menee naimisiin ja muuttuu "soossin sekoittajaksi". Ei hänen isänsä ymmärtänyt miten rajusti maailma oli muuttumassa, että siinä maailmassa mihin äiti lopulta kasvoi, nainenkin olisi tarvinnut koulutuksen.

Oppikouluun ei köyhemmillä ollut varaa! Jos oli tarkoitettu, että tytär menee emännäksi, niin ei todellakaan maksettu mitään kalliita oppikoulumaksuja, kansakoulu riitti vallan hyvin.

Äitisi on syntynyt noin 120 vuotta sitten, kuten joku jo kirjoitti. Jopa ehkäisy oli keksitty viime vuosisadan alussa, joten lapsia ei ollut pakko väsätä joka vuosi eikä pientilallisten vaimoilla ollut kaikilla edes sitä 1926 voimaan tulleen kansakoululain suomaa osaamista.

Emäntäkoulu oli muuten ihan toimiva oppilaitos monessa eri mielessä. Sieltä sai tiedot ja taidot tarkkaan taloudenpitoon, kodin- ja puutarhanhoitoon, maataloustöihin, lastenkasvatukseen jne. joten se toimi ponnahduslautana niin seuraaviin opintoihin kuin tulevaan ammattiin maatilan emäntänä.

Naiset muuten meni yliopistoon jo 1800-luvulla hankkimaan ihan "oikeita ammatteja", ei haihattelemaan.

Viime vuosisadan alun ehkäisy 😀 Luuletko ihan oikeasti että se oli ensinnäkään toimivaa ja toisekseen edes saatavilla jossain maaseudulla? Tutustupa ehkäisyn historiaan. Vielä 50-luvullakin se oli marginaalista.

Olen tehnyt muutamankin esseen aiheesta opiskellessani terveydenhoitajaksi, joten voin kertoa salaisuuden: ehkäisy on keksitty jo kauan ennen 1950-lukua!

Niin on keksitty mutta se ei ollut yleisessä käytössä 🤦‍

Sovitaan, että sinun suvussasi ehkäisy ei ollut käytössä! Monissa muissa suvuissa oli, joten kun sinun esiäitisi sai 12 lasta, sai joku toinen vain 3 ja seksiä oli silti yhtä paljon.

Jos ehkäisy oli "yleisesti käytössä" jo ennen 1950 lukua, miksi meille syntyivät "suuret ikäluokat"? 

Koska oli asenne, että sodassa menehtyneet ikäluokat tulee korvata, jos vaikka 20 vuoden kuluttua tulee uusi sota. Lapset merkitsivät jatkuvuutta.

Naisille vois vaatia tuon saman kuin miehille asepalveluksen. kannatan ajatusta.

mies54v

Kävin Suonenjoen emäntäkoulun 80-luvun alkupuolella. Pihan toisella puolella oli isäntäkoulu eli Maatalousoppilaitos.

Läheskään kaikki emäntäkoulua käyneet eivät tähdänneet maatalon emänniksi. Monet pitivät sitä pohjakoulutuksena eri aloille. Jotkut jatkoivat kotitalousopettajiksi, jotkut sairaanhoitajiksi, joku lähti kauppaopistoon, joku suoraan töihin vaikka laitoskeittiöön.

Tuon(kin) koulun käynnistä sai pisteitä, kun haki seuraavaan koulutukseen. Moni oli siellä varmaan ihan sen takia ja samalla oppi hyödyllisiä taitoja jokapäiväiseen elämään.

Voi kyllä osaan lapselle ja itselle tehdä kotiruokaa. Miestä en halua enää riesaksi.

Mun miesystävä kävi emäntäkoulun 2000-luvulla. Yläasteen päästötodistus ei riittänyt lukioon, joten meni emäntäkouluun nostamaan numeroitaan ja opiskelemaan taloustaitoja. Piti kovasti kyseisestä koulusta.

Kävin emäntäkoulun -77, ihanat muistot sieltä. Koulu sisäoppilaitos,  yleis ja talouslinja. Koulutukseen kuului mm pien- ja suurkeittiöopiskelua. Puutarhanhoitoa,  siivousta  käsitöitä ja karjanhoitoakin. 

Asuimme neljä tyttöä pienessä huoneessa, mihin mahtui juuri kaksi kerrossänkyä, koulupöydät ja kaapit jokaiselle.

Koulun jäljeen olisi voinut hakea mm.kotitalousopettaja opistoon harjoitteluvuodrn jäljeen. Itse hakeuduin hoitoalalle. Vieläkin lämmöllä muistan noita kouluaikoja ja aikoinaan sanoin että jokaisen naisen pitäisi ko koulu käydä koska siellä oppi ihan kaikkea kotona tarvittavaa taitoa. 

Tämä aloitus on taas kerran niin kumma ja naisten yhteiskunnallista työpanosta väheksyvä. Mikä on se kuvitelma että on jotain miesten töitä jotka ovat niitä "oikeita" töitä ja sitten "typeriä lähes tarpeettomia" naisten töitä? Miesten työt ovat usein vain jonkun painavan ja likaisen esineen roudaamista. Kai se on sitten hienompaa kuin vaikka ruisleivän leipominen juuresta asti? Tulkaa jo vuoteen 2024, ihmiset.