Lue keskustelun säännöt.
Emäntäkoulu
22.07.2019 |
Oma äitini on käynyt aikanaan emäntäkoulun.
Jotenkin aika järkyttävä koulutus, vaikken mikään feministi olekaan.
Siellä oli opetettu ruuan tekoa, puutarhan hoitoa, kotitöiden tekoa ja muita naisille suunnattuja töitä.
Onkohan miehille ollut vastaavaa? Isätäkoulu. Opetettu metsästystä, kalastusta, metsänhoitoa ja puutöitä. Tietysti nurmikonleikkaus ja lumen kolaaminen kuuluu miehien osata.
Paitsi puolustukseksi täytyy sanoa että nykyaikana tuollainen joku kodintaitojen koulu olisi erittäin hyvä ihan kaikille lukion/amiksen jälkeen. Kestäisi vaikka puoli vuotta ja siellä opetettaisiin ihan rahan käyttöä, ruuan tekemistä, pyykkien pesua ja kodin siisteydestä huolehtimista.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan varsinkin maalla naisen ylivoimaisesti yleisin ammatti oli olla emäntä. Joten ihan luonnollista ja hyödyllistä, että on ollut kouluja, missä nuoret tytöt voivat oppia päteviksi emänniksi, jotka osaavat vastata hyötypuutarhasta, eläimistä, ison porukan ruoasta taloudellisesti jne. Emäntäkoulussa sinänsä siis ei ollut mitään vikaa, se oli vastaus oikeaan koulutustarpeeseen.
Se sen sijaan oli surullista, että niihin aikoihin maalaisnaisen ei nähty voivan olla kuin emäntä, opettaja tai sairaanhoitaja. Ja opettaja- tai hoitajakouluihin oli rahaa lähettää vain rikkailla perheillä. Köyhemmän perheen tytön piti käydä vain oppikoulu ja sitten nuorena naimisiin ja lapsia tekemään. Eikä se emännöintikään ollut minkään kartanotilan pyörittämistä (mikä nyt olisikin jo lähes toimitusjohtajan työtä) vaan yritystä repiä pikkupirtin tonttia viljelemällä ja jotain elukkaa pitämällä niukka elanto ehkäisyn puuttuessa vuosi vuodelta kasvavalle lapsilaumalle.
Oma äitini oikein katkeroitui tuosta aikoinaan. Hän oli hyvin lahjakas kuvataiteellisesti, ja olisi halunnut mennä graafikkokouluun Helsinkiin. Mutta isänsä jyrähti, että tytöille hän ei semmoisia kouluja maksa, siellä vaan laiskistuu ja perse leviää ja mitä niillä kouluilla tekee, kun pian jo menee naimisiin ja muuttuu "soossin sekoittajaksi". Ei hänen isänsä ymmärtänyt miten rajusti maailma oli muuttumassa, että siinä maailmassa mihin äiti lopulta kasvoi, nainenkin olisi tarvinnut koulutuksen.
Oppikouluun ei köyhemmillä ollut varaa! Jos oli tarkoitettu, että tytär menee emännäksi, niin ei todellakaan maksettu mitään kalliita oppikoulumaksuja, kansakoulu riitti vallan hyvin.
Äitisi on syntynyt noin 120 vuotta sitten, kuten joku jo kirjoitti. Jopa ehkäisy oli keksitty viime vuosisadan alussa, joten lapsia ei ollut pakko väsätä joka vuosi eikä pientilallisten vaimoilla ollut kaikilla edes sitä 1926 voimaan tulleen kansakoululain suomaa osaamista.
Emäntäkoulu oli muuten ihan toimiva oppilaitos monessa eri mielessä. Sieltä sai tiedot ja taidot tarkkaan taloudenpitoon, kodin- ja puutarhanhoitoon, maataloustöihin, lastenkasvatukseen jne. joten se toimi ponnahduslautana niin seuraaviin opintoihin kuin tulevaan ammattiin maatilan emäntänä.
Naiset muuten meni yliopistoon jo 1800-luvulla hankkimaan ihan "oikeita ammatteja", ei haihattelemaan.
Viime vuosisadan alun ehkäisy 😀 Luuletko ihan oikeasti että se oli ensinnäkään toimivaa ja toisekseen edes saatavilla jossain maaseudulla? Tutustupa ehkäisyn historiaan. Vielä 50-luvullakin se oli marginaalista.
Olen tehnyt muutamankin esseen aiheesta opiskellessani terveydenhoitajaksi, joten voin kertoa salaisuuden: ehkäisy on keksitty jo kauan ennen 1950-lukua!
Niin on keksitty mutta se ei ollut yleisessä käytössä 🤦♀️
Sovitaan, että sinun suvussasi ehkäisy ei ollut käytössä! Monissa muissa suvuissa oli, joten kun sinun esiäitisi sai 12 lasta, sai joku toinen vain 3 ja seksiä oli silti yhtä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan varsinkin maalla naisen ylivoimaisesti yleisin ammatti oli olla emäntä. Joten ihan luonnollista ja hyödyllistä, että on ollut kouluja, missä nuoret tytöt voivat oppia päteviksi emänniksi, jotka osaavat vastata hyötypuutarhasta, eläimistä, ison porukan ruoasta taloudellisesti jne. Emäntäkoulussa sinänsä siis ei ollut mitään vikaa, se oli vastaus oikeaan koulutustarpeeseen.
Se sen sijaan oli surullista, että niihin aikoihin maalaisnaisen ei nähty voivan olla kuin emäntä, opettaja tai sairaanhoitaja. Ja opettaja- tai hoitajakouluihin oli rahaa lähettää vain rikkailla perheillä. Köyhemmän perheen tytön piti käydä vain oppikoulu ja sitten nuorena naimisiin ja lapsia tekemään. Eikä se emännöintikään ollut minkään kartanotilan pyörittämistä (mikä nyt olisikin jo lähes toimitusjohtajan työtä) vaan yritystä repiä pikkupirtin tonttia viljelemällä ja jotain elukkaa pitämällä niukka elanto ehkäisyn puuttuessa vuosi vuodelta kasvavalle lapsilaumalle.
Oma äitini oikein katkeroitui tuosta aikoinaan. Hän oli hyvin lahjakas kuvataiteellisesti, ja olisi halunnut mennä graafikkokouluun Helsinkiin. Mutta isänsä jyrähti, että tytöille hän ei semmoisia kouluja maksa, siellä vaan laiskistuu ja perse leviää ja mitä niillä kouluilla tekee, kun pian jo menee naimisiin ja muuttuu "soossin sekoittajaksi". Ei hänen isänsä ymmärtänyt miten rajusti maailma oli muuttumassa, että siinä maailmassa mihin äiti lopulta kasvoi, nainenkin olisi tarvinnut koulutuksen.
Oppikouluun ei köyhemmillä ollut varaa! Jos oli tarkoitettu, että tytär menee emännäksi, niin ei todellakaan maksettu mitään kalliita oppikoulumaksuja, kansakoulu riitti vallan hyvin.
Äitisi on syntynyt noin 120 vuotta sitten, kuten joku jo kirjoitti. Jopa ehkäisy oli keksitty viime vuosisadan alussa, joten lapsia ei ollut pakko väsätä joka vuosi eikä pientilallisten vaimoilla ollut kaikilla edes sitä 1926 voimaan tulleen kansakoululain suomaa osaamista.
Emäntäkoulu oli muuten ihan toimiva oppilaitos monessa eri mielessä. Sieltä sai tiedot ja taidot tarkkaan taloudenpitoon, kodin- ja puutarhanhoitoon, maataloustöihin, lastenkasvatukseen jne. joten se toimi ponnahduslautana niin seuraaviin opintoihin kuin tulevaan ammattiin maatilan emäntänä.
Naiset muuten meni yliopistoon jo 1800-luvulla hankkimaan ihan "oikeita ammatteja", ei haihattelemaan.
Viime vuosisadan alun ehkäisy 😀 Luuletko ihan oikeasti että se oli ensinnäkään toimivaa ja toisekseen edes saatavilla jossain maaseudulla? Tutustupa ehkäisyn historiaan. Vielä 50-luvullakin se oli marginaalista.
Olen tehnyt muutamankin esseen aiheesta opiskellessani terveydenhoitajaksi, joten voin kertoa salaisuuden: ehkäisy on keksitty jo kauan ennen 1950-lukua!
Niin on keksitty mutta se ei ollut yleisessä käytössä 🤦♀️
Sovitaan, että sinun suvussasi ehkäisy ei ollut käytössä! Monissa muissa suvuissa oli, joten kun sinun esiäitisi sai 12 lasta, sai joku toinen vain 3 ja seksiä oli silti yhtä paljon.
Jos ehkäisy oli "yleisesti käytössä" jo ennen 1950 lukua, miksi meille syntyivät "suuret ikäluokat"?
Viimeinen Mohikaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan varsinkin maalla naisen ylivoimaisesti yleisin ammatti oli olla emäntä. Joten ihan luonnollista ja hyödyllistä, että on ollut kouluja, missä nuoret tytöt voivat oppia päteviksi emänniksi, jotka osaavat vastata hyötypuutarhasta, eläimistä, ison porukan ruoasta taloudellisesti jne. Emäntäkoulussa sinänsä siis ei ollut mitään vikaa, se oli vastaus oikeaan koulutustarpeeseen.
Se sen sijaan oli surullista, että niihin aikoihin maalaisnaisen ei nähty voivan olla kuin emäntä, opettaja tai sairaanhoitaja. Ja opettaja- tai hoitajakouluihin oli rahaa lähettää vain rikkailla perheillä. Köyhemmän perheen tytön piti käydä vain oppikoulu ja sitten nuorena naimisiin ja lapsia tekemään. Eikä se emännöintikään ollut minkään kartanotilan pyörittämistä (mikä nyt olisikin jo lähes toimitusjohtajan työtä) vaan yritystä repiä pikkupirtin tonttia viljelemällä ja jotain elukkaa pitämällä niukka elanto ehkäisyn puuttuessa vuosi vuodelta kasvavalle lapsilaumalle.
Oma äitini oikein katkeroitui tuosta aikoinaan. Hän oli hyvin lahjakas kuvataiteellisesti, ja olisi halunnut mennä graafikkokouluun Helsinkiin. Mutta isänsä jyrähti, että tytöille hän ei semmoisia kouluja maksa, siellä vaan laiskistuu ja perse leviää ja mitä niillä kouluilla tekee, kun pian jo menee naimisiin ja muuttuu "soossin sekoittajaksi". Ei hänen isänsä ymmärtänyt miten rajusti maailma oli muuttumassa, että siinä maailmassa mihin äiti lopulta kasvoi, nainenkin olisi tarvinnut koulutuksen.
Oppikouluun ei köyhemmillä ollut varaa! Jos oli tarkoitettu, että tytär menee emännäksi, niin ei todellakaan maksettu mitään kalliita oppikoulumaksuja, kansakoulu riitti vallan hyvin.
Äitisi on syntynyt noin 120 vuotta sitten, kuten joku jo kirjoitti. Jopa ehkäisy oli keksitty viime vuosisadan alussa, joten lapsia ei ollut pakko väsätä joka vuosi eikä pientilallisten vaimoilla ollut kaikilla edes sitä 1926 voimaan tulleen kansakoululain suomaa osaamista.
Emäntäkoulu oli muuten ihan toimiva oppilaitos monessa eri mielessä. Sieltä sai tiedot ja taidot tarkkaan taloudenpitoon, kodin- ja puutarhanhoitoon, maataloustöihin, lastenkasvatukseen jne. joten se toimi ponnahduslautana niin seuraaviin opintoihin kuin tulevaan ammattiin maatilan emäntänä.
Naiset muuten meni yliopistoon jo 1800-luvulla hankkimaan ihan "oikeita ammatteja", ei haihattelemaan.
Viime vuosisadan alun ehkäisy 😀 Luuletko ihan oikeasti että se oli ensinnäkään toimivaa ja toisekseen edes saatavilla jossain maaseudulla? Tutustupa ehkäisyn historiaan. Vielä 50-luvullakin se oli marginaalista.
Olen tehnyt muutamankin esseen aiheesta opiskellessani terveydenhoitajaksi, joten voin kertoa salaisuuden: ehkäisy on keksitty jo kauan ennen 1950-lukua!
Niin on keksitty mutta se ei ollut yleisessä käytössä 🤦♀️
Sovitaan, että sinun suvussasi ehkäisy ei ollut käytössä! Monissa muissa suvuissa oli, joten kun sinun esiäitisi sai 12 lasta, sai joku toinen vain 3 ja seksiä oli silti yhtä paljon.
Jos ehkäisy oli "yleisesti käytössä" jo ennen 1950 lukua, miksi meille syntyivät "suuret ikäluokat"?
Koska sodan jälkeen tavoitteena oli "korvata menetetyt sukupolvet". Valtion ja sitä edustavan Väestöliiton suosituksena oli 5-lapsinen perhe ja tähän todella kannustettiin, esimerkiksi ehkäisystä kerrottiin lähinnä sen vaaroista. Neuvolassa ihasteltiin isoja perheitä, ensimmäisen lapsensa saaneille esiteltiin kaikkea sitä ihanaa, jonka monipäinen lapsilauma ja lapsilisä puolisoille toivat. Naimattomille oli ns. vanhanpiianvero.
Siksi meille syntyi suuret ikäluokat: koska se oli valtiolle tarpeellinen asia!
Anoppini 84-v on käynyt emäntäkoulun. Anoppiani huonompaa ruoanlaittajaa en tunne, mutta emäntäkoulun opeilla brassaillaan vieläkin "soossin on pysyttävä perunoiden päällä", on hänen sloganinsa. Ja voin vannoa, että hänen soossinsa on pysynyt perunan päällä. Soossi on niin kankeaa, että se ei edes uskalla kuvitella valuvansa alaa yhdeltäkään sivulta. Soossia voi leikata.
Ja mausteista sairastuu, muistakaa se.
Suvussani monet naiset ovat käyneet emäntäkoulun. Ovat päätyneet maatilalle emännäksi. Hyödyllinen koulu.
Tässä yhteiskunnassa arvostetaan tekniikkaa ja taloutta. Pidetään itsestäänselvyytenä, että lapsen ja kodinhoito sujuisi helposti. Nämä ovat ikäänkuin taitoja, jotka jokaisen (naisen) pitäisi luonnostaan osata. Eivät ilmeisesti ole arvostettavia taitoja, kun niiden panos ei ole rahassa mitattavissa. Niistä ei tule verovaroja.
Samoin kuin vaikka sisustamisen oletetaan olevan jokaisen (naisen) luontainen taipumus. Tai tyylikkään pukeutumisen.
Tähän kaikkeen tarvittaisiin AMK-tasoinen koulutus. Mutta sellaista ei ikinä tule, koska hyöty ei ole verovaroin mitattavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faith kirjoitti:
Lukion jälkeen, ennen yliopisto-opintoja, kävin kaverini kanssa puolen vuoden talouskoulun, jossa opetettiin ns. emännäntaitoja: laitossiivousta, ruoanlaittoa, tekstiilitöitä ja jonkinlaista elämänkatsomusopetustakin siellä oli. Tämä oli ihan 90-luvun lopussa. En tiedä onko tuollaisia enää, ja kuinka monessa paikassa.
Mä kävin myös ja meillä oli koulussa aika paljon poikiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se koulutus pitäisi uudistaa tähän päivään sopivaksi. Kodinhoitoa, lasten kasvatusta, talouden hallintaa, pienimuotoista puutarhanhoitoa. Sopisi ihan kaikille. Lastenhoito voisi olla valinnainen jos ei halua lapsia. Puolen vuoden tehokurssi voisi jo riittää.
Talouskoulu kestää nykyään 5 kk, ja siellä opitaan lähes kaikkia noita. Olen käynyt talouskoulun 2012. Lastenhoito on valinnaisaine.
Talouskoulua ei nykyään ole. Ne lakkautettiin 2015.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini on käynyt emäntäkoulun aikoinaan ja hyvinhän siinä kävi.
Isäni kävi maatalousoppilaitosta tien toisella puolella ja niin sitten tiet kohtasivat.
Äitini pääsi maatalon emännäksi ja koulun taidot hyötykäyttöön.
Taisi siihen aikaan emäntäkoulun perusteeloa saada päiväkodeistakin töitä, muistelen äidin kertoneen että sellaistakin hommia teki.
Kävin emäntäkoulun -77 ja menin sinne kaverini kanssa puolivahingossa, kun en oikein muutakaan keksinyt. Hyvää käytännönläheistä oppia tuli keittiö-, siivous-, lastenhoito- ja puutarhahommiin. Navetassakin muutaman kerran kävin, vaikka valitsin kahdesta linjasta talouslinjan johon ei maataloustöitä paljoa kuulunutkaan.
Sen sijaan keittiössä tehtiin ruuat koko sisäoppilaitoksen väelle, leivottiin, säilöttiin, pakastettiin ja opiskeltiin keittiöhygieniaa yms. Laitossiivousta opittiin pitämällä koulun tilat puhtaana. Puutarhavuorossa oltiin oppilaitoksen puutarhalla töissä ja lastenhoitoa opittiin lastentarhassa. Koulun alueella oli lastentarha, jossa oli hoidossa mm. henkilökunnan lapsia.
Silloin koulu kesti vuoden ja siellä asuttiin viikot, viikonloput oli vapaat. Käytännön töiden lisäksi koulu opetti hyvin myös itsenäistymistä, siihen asti kotona pikkukaupungissa asuneelle.
Kaikenkaikkiaan hyvä ja hyödyllinen jakso elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kolmen viikon kesäleirillä Aitoon emäntäkoulussa joskus 1986-1987. Ikää oli 11-12 vuotta ja viikonlopuksi porukat haki minut pois läheiselle mökillemme.
En muista sieltä mitään muuta kuin rantasaunan pesujärjestyksen.
Lukion jälkeen kävin puoli vuotta töissä ja sitten kevään Talouskoulussa ennen yliopistoon lähtöä.
Sieltä jäi mieleen kauluspaidan silitysjärjestys ja tajuttoman elvytys ensiaputunnilta.
Saattaa olla, että takaraivoon on jäänyt muistiin joku ruoanvalmistukseen liittyvä kikka, jonka olen tuolloin oppinut.
Spvapaa talouskurssi olisi hyvä. Lyhyt katsaus oman talouden käytännön hoitoon ja yleisesti maailman talouteen, rahan ja varallisuuden käyttöön. Vain yleissivistystä tankanneille erittäin tarpeellinen. Ekoajattelun kertaus samalla. Vaikka kuukauden kesälomakurssi rippikoulun tapaan, nuoret oppii jo nopeasti. Emäntäkoiulussakin oli vikaa vain nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tuollaisesta pitäisi mielensä pahoittaa? Aika oli silloin erilainen.
Olen käynyt talouskoulun, jota ennen siis ilmeisesti emäntäkouluksi kutsuttiin. Ihan yleishyödyllinen juttu ja sai taas puoli vuotta lisäaikaa miettiä mitä haluaisi tehdä. Siinä samalla hygieniapassit, anniskelupassit ym.
Ja meidän ryhmässä oli useampi poika. Osa äitiensä pakottamina, osa omasta tahdostaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt talouskoulun, jota ennen siis ilmeisesti emäntäkouluksi kutsuttiin. Ihan yleishyödyllinen juttu ja sai taas puoli vuotta lisäaikaa miettiä mitä haluaisi tehdä. Siinä samalla hygieniapassit, anniskelupassit ym.
Ja meidän ryhmässä oli useampi poika. Osa äitiensä pakottamina, osa omasta tahdostaan :D
Ja tämä oli siis 2010. Taisi olla viimeinen vuosi, kun tätä järjestettiin paikkakunnallani.
Itse olen käynyt elämämsemantäkoulua.
Kävin joskus talouskoulun ja oli aivan ihana se käsityö, kodin suunnittelu ja ruualaitto osuus kunnes lopussa tuli lastenhoito jossa vaihdettiin vaippaa nukelle ja sitten joutui päiväkotiin leikittäjäksi niin se oli jo ihan liikaa ja jätin kesken kun en tykännyt lapsista. Opettaja soitteli perään että käy nyt loppuun että saat todistuksen mutta sanoin etten sillä todistuksella tee yhtään mitään ja olen jo sen saanut mitä olen hakenutkin.
Opin ompelemaan ja saumuria käyttämään käsitöissä. Perus ruokaa tekemään kun en ollut saanut ikinä kotona mitään tehdä ja opettajat olivat ihan mahtavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan varsinkin maalla naisen ylivoimaisesti yleisin ammatti oli olla emäntä. Joten ihan luonnollista ja hyödyllistä, että on ollut kouluja, missä nuoret tytöt voivat oppia päteviksi emänniksi, jotka osaavat vastata hyötypuutarhasta, eläimistä, ison porukan ruoasta taloudellisesti jne. Emäntäkoulussa sinänsä siis ei ollut mitään vikaa, se oli vastaus oikeaan koulutustarpeeseen.
Se sen sijaan oli surullista, että niihin aikoihin maalaisnaisen ei nähty voivan olla kuin emäntä, opettaja tai sairaanhoitaja. Ja opettaja- tai hoitajakouluihin oli rahaa lähettää vain rikkailla perheillä. Köyhemmän perheen tytön piti käydä vain oppikoulu ja sitten nuorena naimisiin ja lapsia tekemään. Eikä se emännöintikään ollut minkään kartanotilan pyörittämistä (mikä nyt olisikin jo lähes toimitusjohtajan työtä) vaan yritystä repiä pikkupirtin tonttia viljelemällä ja jotain elukkaa pitämällä niukka elanto ehkäisyn puuttuessa vuosi vuodelta kasvavalle lapsilaumalle.
Oma äitini oikein katkeroitui tuosta aikoinaan. Hän oli hyvin lahjakas kuvataiteellisesti, ja olisi halunnut mennä graafikkokouluun Helsinkiin. Mutta isänsä jyrähti, että tytöille hän ei semmoisia kouluja maksa, siellä vaan laiskistuu ja perse leviää ja mitä niillä kouluilla tekee, kun pian jo menee naimisiin ja muuttuu "soossin sekoittajaksi". Ei hänen isänsä ymmärtänyt miten rajusti maailma oli muuttumassa, että siinä maailmassa mihin äiti lopulta kasvoi, nainenkin olisi tarvinnut koulutuksen.
Sun täytyy olla todella vanha, jos oma äitisi on syntynyt noin 120 vuotta sitten.
Tuo asenne oli hyvin tavallinen minun äitini nuoruudessa. Hän syntyi 1940-luvun alussa. Ei siitä ihan 120 vuotta näin lyhyellä matematiikalla laskettuna ole. En ole se, jota lainasit, eikä minun äidilläni ollut sodan jälkeen edes isää sanomassa yhtään mitään. Setä koulutti sitten omaa tytärtään, mutta minä, äitini esikoinen, olen kyllä jo aika vanha.
Aikoinaan emäntäkoulu kesti kalenterivuoden eli tammikuusta joulukuuhun toisin kuin muut koulut. Siksi moni meni tammikuussa emäntäkouluun, jos ei ollut muutakaan keksinyt.
Oikeasti emäntäkoulussa oppi paljon tavallisessa arkielämässä tarpeellisia, jopa välttämättömiä taitoja: mm. vaatteitten valmistusta ja huoltoa, siivousta, ruuanvalmistusta, kirjanpitoa, puutarhatöitä, eläintenhoitoa. Viimeksi mainitusta jäi mieleen lantalan tyhjennys navettavuorolla, kun työnvälityksen kautta tulleet pojat olivat poistuneet ensimmäisen puolen tunnin jälkeen.
Maatalouskoulut olivat "isäntäkouluja", mutta niissä oli enemmän tyttöjä kuin emäntäkouluissa poikia.
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt talouskoulun, jota ennen siis ilmeisesti emäntäkouluksi kutsuttiin. Ihan yleishyödyllinen juttu ja sai taas puoli vuotta lisäaikaa miettiä mitä haluaisi tehdä. Siinä samalla hygieniapassit, anniskelupassit ym.
Ja meidän ryhmässä oli useampi poika. Osa äitiensä pakottamina, osa omasta tahdostaan :D
Jo emäntäkoulujen aikaan oli olemassa talouskouluja, jotka olivat vain yhden lukukauden mittaisia. Emäntäkoulu oli kaksi lukukautta.
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen Mohikaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan varsinkin maalla naisen ylivoimaisesti yleisin ammatti oli olla emäntä. Joten ihan luonnollista ja hyödyllistä, että on ollut kouluja, missä nuoret tytöt voivat oppia päteviksi emänniksi, jotka osaavat vastata hyötypuutarhasta, eläimistä, ison porukan ruoasta taloudellisesti jne. Emäntäkoulussa sinänsä siis ei ollut mitään vikaa, se oli vastaus oikeaan koulutustarpeeseen.
Se sen sijaan oli surullista, että niihin aikoihin maalaisnaisen ei nähty voivan olla kuin emäntä, opettaja tai sairaanhoitaja. Ja opettaja- tai hoitajakouluihin oli rahaa lähettää vain rikkailla perheillä. Köyhemmän perheen tytön piti käydä vain oppikoulu ja sitten nuorena naimisiin ja lapsia tekemään. Eikä se emännöintikään ollut minkään kartanotilan pyörittämistä (mikä nyt olisikin jo lähes toimitusjohtajan työtä) vaan yritystä repiä pikkupirtin tonttia viljelemällä ja jotain elukkaa pitämällä niukka elanto ehkäisyn puuttuessa vuosi vuodelta kasvavalle lapsilaumalle.
Oma äitini oikein katkeroitui tuosta aikoinaan. Hän oli hyvin lahjakas kuvataiteellisesti, ja olisi halunnut mennä graafikkokouluun Helsinkiin. Mutta isänsä jyrähti, että tytöille hän ei semmoisia kouluja maksa, siellä vaan laiskistuu ja perse leviää ja mitä niillä kouluilla tekee, kun pian jo menee naimisiin ja muuttuu "soossin sekoittajaksi". Ei hänen isänsä ymmärtänyt miten rajusti maailma oli muuttumassa, että siinä maailmassa mihin äiti lopulta kasvoi, nainenkin olisi tarvinnut koulutuksen.
Oppikouluun ei köyhemmillä ollut varaa! Jos oli tarkoitettu, että tytär menee emännäksi, niin ei todellakaan maksettu mitään kalliita oppikoulumaksuja, kansakoulu riitti vallan hyvin.
Äitisi on syntynyt noin 120 vuotta sitten, kuten joku jo kirjoitti. Jopa ehkäisy oli keksitty viime vuosisadan alussa, joten lapsia ei ollut pakko väsätä joka vuosi eikä pientilallisten vaimoilla ollut kaikilla edes sitä 1926 voimaan tulleen kansakoululain suomaa osaamista.
Emäntäkoulu oli muuten ihan toimiva oppilaitos monessa eri mielessä. Sieltä sai tiedot ja taidot tarkkaan taloudenpitoon, kodin- ja puutarhanhoitoon, maataloustöihin, lastenkasvatukseen jne. joten se toimi ponnahduslautana niin seuraaviin opintoihin kuin tulevaan ammattiin maatilan emäntänä.
Naiset muuten meni yliopistoon jo 1800-luvulla hankkimaan ihan "oikeita ammatteja", ei haihattelemaan.
Viime vuosisadan alun ehkäisy 😀 Luuletko ihan oikeasti että se oli ensinnäkään toimivaa ja toisekseen edes saatavilla jossain maaseudulla? Tutustupa ehkäisyn historiaan. Vielä 50-luvullakin se oli marginaalista.
Olen tehnyt muutamankin esseen aiheesta opiskellessani terveydenhoitajaksi, joten voin kertoa salaisuuden: ehkäisy on keksitty jo kauan ennen 1950-lukua!
Niin on keksitty mutta se ei ollut yleisessä käytössä 🤦
Sovitaan, että sinun suvussasi ehkäisy ei ollut käytössä! Monissa muissa suvuissa oli, joten kun sinun esiäitisi sai 12 lasta, sai joku toinen vain 3 ja seksiä oli silti yhtä paljon.
Jos ehkäisy oli "yleisesti käytössä" jo ennen 1950 lukua, miksi meille syntyivät "suuret ikäluokat"?
Koska sodan jälkeen tavoitteena oli "korvata menetetyt sukupolvet". Valtion ja sitä edustavan Väestöliiton suosituksena oli 5-lapsinen perhe ja tähän todella kannustettiin, esimerkiksi ehkäisystä kerrottiin lähinnä sen vaaroista. Neuvolassa ihasteltiin isoja perheitä, ensimmäisen lapsensa saaneille esiteltiin kaikkea sitä ihanaa, jonka monipäinen lapsilauma ja lapsilisä puolisoille toivat. Naimattomille oli ns. vanhanpiianvero.
Siksi meille syntyi suuret ikäluokat: koska se oli valtiolle tarpeellinen asia!
Olen lukenut kirjan, jonka nimi oli "Kun ei ollut rahaa, tehtiin lapsi". Siihen aikaan sai anteeksi jonkun lainaerän sinä vuonna, kun perheeseen syntyi lapsi. Ehkäisyä ei ollut mitenkään yleisesti käytettävissä, vaikka välineet oli kyllä keksitty. Kolme lasta kolmessa vuodessa oli ollut nuorelle naiselle niin vähän, että lääkäri ei antanut ehkäisypillereitä 60-luvulla.
Minun äitini syntyi 1935 eikä käynyt muuta kuin rippikoulun. Ei siis edes sitä kansakoulua. Kotona opetettiin lukemaan, laskelmaan ja laulamaan. Oli sota-aika, asuivat syrjäkylällä ja talossa oli vain yhdet kengät.
Työskenteli kotiapulaisena ennen naimisiin menoa, sen jälkeen maatalon emäntänä ja lehmistä luopumisen jälkeen oli siivoojana, puutarhassa aputöissä ja pitopalvelussa avustajana.
Hänen mielestään oli ensiarvoisen tärkeää, että minä ja siskoni mentiin lukioon ja meistä tuli ylioppilaita. Sen jälkeisillä opinnoilla ei ollut väliä.