Lue keskustelun säännöt.
Ihastunut varattuun
22.07.2019 |
Tää on hirveä tunne. En halua tuntea näin. Ja silti tunnen. Haluan unohtaa koko miehen!
Kommentit (412)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sinun rakastamisesi on siis riippuvainen toisen osapuolen tunteista? Rakkaus loppuu vaikka sekunnissa? Tosi aitoa.
Totta kai on riippuvainen toisen tunteista. Enhän minä voi ketään väkisin rakastaa. :D
Ei tuossa ole logiikkaa. Sinä et tiedä, mitä on rakkaus, ja se siitä. Ehkä ei kannata osallistua aiheesta keskustelemiseen, ainakaan ellet ole halukas oppimaan jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteilleen ja ihastukselle ei välttämättä mitään voi mutta tunne on kuin meren aalto, se tulee ja menee.
Typerää naistenlehtijargonia. Kyllä niille tunteilleen vaan voi jotain, jos vaan haluaa.
Sinun kannattaisi markkinoida tätä osaamistasi tunteiden sanmuttamisesta/hallitsemisesta. On paljon ihmisiä, jotka surevat, jopa useita vuosia tai vuosikymmeniä, puolison menettämistä erossa tai kuolemassa. Surevat läheistensä kuolemaa jne. Naps' vaan ja et enää ole ihastunut, rakastunut, katuva, sureva, vihainen, onnellinen, häpeissäsi jne.
-ohis-
joopajoo ja kuolema suoraan verrannollinen en kestä teidän pöljyyttä
Vierailija kirjoitti:
Puuttuu näemmä paljon muutakin. Tunnekylmyys psykopaatilla tarkoittaa juuri sitä, ettei hän ihastu tai rakastu. Hänelle muut ihmiset ovat välineitä. Hän voi kiintyä toiseen kuten lemmikkiin tai autoon, ja arvostaa tätä niin kauan kuin tämä tuottaa hänelle hyötyä. Psykopaatti dumppaa puolisonsa sekunnissa, jos hyöty lakkaa tai tulee jotain konfliktia, ihan kuten sairaan lemmikin tai vaihdelaatikostaan porsineen auton voi lopettaa, myydä ja romuttaa. Pyskopaatti voi kyllä luulla kiintymystään rakkaudeksi, ei siinä mitään. Oikeita tunteita hänellä ei ole.
En koe, että minulle parisuhteesta olisi mitään hyötyä. Useasti voisi olla helpompaakin olla yksin. Silti rakastan ja välitän puolisostani. Jos hän kuitenkin ihastuisi johonkin muuhun, niin miksi minä siinä enää olisin tukkona? Hän voi yrittää sitten sitä ihastustaan ja jollei onnistu, niin sitten jotain toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sinun rakastamisesi on siis riippuvainen toisen osapuolen tunteista? Rakkaus loppuu vaikka sekunnissa? Tosi aitoa.
Totta kai on riippuvainen toisen tunteista. Enhän minä voi ketään väkisin rakastaa. :D
Ei tuossa ole logiikkaa. Sinä et tiedä, mitä on rakkaus, ja se siitä. Ehkä ei kannata osallistua aiheesta keskustelemiseen, ainakaan ellet ole halukas oppimaan jotain.
Eli se on oikein tuosta vaan väkisin rakastaa toista, vaikka toinen ei rakastaisi? Aika nopeasti tuollaisessa tunteet häviää, jos tietää, ettei mitään vastakaikua tunteilleen saa.
Ja jos haluaisin jotain oppia, niin Vauva olisi viimeinen paikka, mistä oppini hakisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sinun rakastamisesi on siis riippuvainen toisen osapuolen tunteista? Rakkaus loppuu vaikka sekunnissa? Tosi aitoa.
Totta kai on riippuvainen toisen tunteista. Enhän minä voi ketään väkisin rakastaa. :D
Ei tuossa ole logiikkaa. Sinä et tiedä, mitä on rakkaus, ja se siitä. Ehkä ei kannata osallistua aiheesta keskustelemiseen, ainakaan ellet ole halukas oppimaan jotain.
Eli se on oikein tuosta vaan väkisin rakastaa toista, vaikka toinen ei rakastaisi? Aika nopeasti tuollaisessa tunteet häviää, jos tietää, ettei mitään vastakaikua tunteilleen saa.
Ja jos haluaisin jotain oppia, niin Vauva olisi viimeinen paikka, mistä oppini hakisin.
Termi "väkisin rakastaminen" on hirtehisen hauska. Kuvaa hyvin, kuinka totaalisen pihalla sinä olet rakkaudesta ja tunteista ylipäänsä. Rakkaus tunteena on kaikkea muuta kuin yhteistyösopimus, joka irtisanotaan heti, kun toinen vähän niskoittelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Termi "väkisin rakastaminen" on hirtehisen hauska. Kuvaa hyvin, kuinka totaalisen pihalla sinä olet rakkaudesta ja tunteista ylipäänsä. Rakkaus tunteena on kaikkea muuta kuin yhteistyösopimus, joka irtisanotaan heti, kun toinen vähän niskoittelee.
Kyllä siinä rakkaus häviää todella nopeasti, jos tietää, ettei toinen sinua rakasta. Tietenkin, jos haluaa kiusata itseään rypemällä tunteissaan, niin mikä minä olen sitä kieltämään.
YKSIN on hyvä elää. Tämä on viisautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusi onni kirjoitti:
Petän vaimoani työmatkoilla. Saatan venyttää matkaa päivällä, jolloin saan viettää aikaa toisen naisen kanssa. Saan lämpöä, läheisyyttä ja hyvää seksiä!
Kun vaimo saa tietää pettämisestä niin olen valmis eroon.Miksi petät? Seksin takia? Jännityksen? Vai vaan, koska oot sika?
En saa kotona hyvää seksiä. Olen vasta 40v., joten elämää on edessä. Vaimo keskittyy lapsiin eikä meidän välillä ole normaalia lämmintä parisuhdetta. Olen valmis eroamaan vaikka heti, mutta vaimo ei.
Taas näitä... Kuoritaan kermat pullasta. Itse olet valintasi tehnyt lisääntyä ja hankkia lapsia samoin kuin olet valinnut tehdä sen juuri tuon henkilön kanssa. Olet suorastaan raukka, kun jätät toisen huolehtimaan lapsista samalla kun itse liihotat maailmalla panemassa muita. Silloin kun sinulla on perhettä ei elämässä ole enää kyse_vain_itsestäsi! Elämäsi on muuttunut pysyvästi kun sinusta on tullut isä.
En arvosta kaltaisiasi miehiä pätkääkään. Kanna vastuusi.
T. Mies
Täähän liippaa tätä toista ketjua, eli vastuunkannosta
https://www.vauva.fi/keskustelu/3514744/hei-sina-entinen-vastuutaottama…
Vaikea laji toisille.Harmi että silti on täydet valtuudet toimia täysivaltaisena jäsenenä yhteiskunnassa. Oikeuksia piisaa, vastuunkantoa ei!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Termi "väkisin rakastaminen" on hirtehisen hauska. Kuvaa hyvin, kuinka totaalisen pihalla sinä olet rakkaudesta ja tunteista ylipäänsä. Rakkaus tunteena on kaikkea muuta kuin yhteistyösopimus, joka irtisanotaan heti, kun toinen vähän niskoittelee.
Kyllä siinä rakkaus häviää todella nopeasti, jos tietää, ettei toinen sinua rakasta. Tietenkin, jos haluaa kiusata itseään rypemällä tunteissaan, niin mikä minä olen sitä kieltämään.
Kuulostaa edelleen häiriintyneeltä. Vähintään jonkinlaiselta läheisriippuvuudelta.
Jos ihmisellä ei ole omia tunteita vaan heijastelee vain toisen mielen oikkuja vieläpä niinkin dramaattisesti, että tulkitseee ihastumisen toiseen = hän ei rakasta mua, ei kyse missään nimessä ole terveestä aikuisen tunne-elämästä. Oikea rakkaus on ihan riippumaton oma tunne eikä kuole noin vain. Oikea rakkaus ei ole toisen ihmisen aikeista ja ajatuksista riippuvainen, niiden heijaste. Terve ihminen ei anna toisen manipuloida omia tunteitaan noin helposti.
Luulen, että et vaan koe rakkautta ensinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa edelleen häiriintyneeltä. Vähintään jonkinlaiselta läheisriippuvuudelta.
Olen läheisriippuvainen, jos annan toisen mennä tavoittelemaan ihastustaan? Selvä se sitten on. Mitä häiriintyneisyyteen tulee, niin on mielestäni erittäin häiriintynyttä yrittää väkisin olla toisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa edelleen häiriintyneeltä. Vähintään jonkinlaiselta läheisriippuvuudelta.
Olen läheisriippuvainen, jos annan toisen mennä tavoittelemaan ihastustaan? Selvä se sitten on. Mitä häiriintyneisyyteen tulee, niin on mielestäni erittäin häiriintynyttä yrittää väkisin olla toisen kanssa.
Edelleenkin tuo louskutuksesi ”väkisin” olemisesta tai rakastamisesta on täyttä asiaanliittymätöntä älyvapaata soopaa. Sinä olet väkisin potkimassa pois ihmistä pienestäkin tunne- tai ajatusrikkeestä sinun korkeita ja itsekkäitä vaatimuksiasi vastaan. Siinä on kaikki keskustelun väkinäisyys. Jollain kierolla ja selittämättömällä logiikalla sinä kuvittelet tuollaisen ehdottomuuden liittyvän rakkauden tunteeseen, joka siis ei tule sisältäsi vaan toisen teoista tai ajatuksista. Sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin tuo louskutuksesi ”väkisin” olemisesta tai rakastamisesta on täyttä asiaanliittymätöntä älyvapaata soopaa. Sinä olet väkisin potkimassa pois ihmistä pienestäkin tunne- tai ajatusrikkeestä sinun korkeita ja itsekkäitä vaatimuksiasi vastaan. Siinä on kaikki keskustelun väkinäisyys. Jollain kierolla ja selittämättömällä logiikalla sinä kuvittelet tuollaisen ehdottomuuden liittyvän rakkauden tunteeseen, joka siis ei tule sisältäsi vaan toisen teoista tai ajatuksista. Sairasta.
Mikä sinä olet määrittelemään, mikä on sopaa, sairasta tai miten ihmisten pitäisi tuntea? Jos Vauvan fakta otetaan huomioon eli "ei tunteilleen mitään voi", niin kyllä silloin järkevä ihminen väistyy toisen edestä, jotta hän voi tavoitella ihastustaan. En halua estää ketään olemasta onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin tuo louskutuksesi ”väkisin” olemisesta tai rakastamisesta on täyttä asiaanliittymätöntä älyvapaata soopaa. Sinä olet väkisin potkimassa pois ihmistä pienestäkin tunne- tai ajatusrikkeestä sinun korkeita ja itsekkäitä vaatimuksiasi vastaan. Siinä on kaikki keskustelun väkinäisyys. Jollain kierolla ja selittämättömällä logiikalla sinä kuvittelet tuollaisen ehdottomuuden liittyvän rakkauden tunteeseen, joka siis ei tule sisältäsi vaan toisen teoista tai ajatuksista. Sairasta.
Mikä sinä olet määrittelemään, mikä on sopaa, sairasta tai miten ihmisten pitäisi tuntea? Jos Vauvan fakta otetaan huomioon eli "ei tunteilleen mitään voi", niin kyllä silloin järkevä ihminen väistyy toisen edestä, jotta hän voi tavoitella ihastustaan. En halua estää ketään olemasta onnellinen.
Kyllä nämä perustuvat ihan yleisiin määritelmiin. Sinun kokemusmaailmasi ei sisällä tunteita, ei nyt rakkautta ainakaan. Sinä näet toisen objektina, jonka tehtävä on miellyttää sinua ja sillä lailla ansaita kiintymyksesi. Se on psykopaattien ja narsistien tapa nähdä ihmiset. Ei normaalia eikä tervettä.
Sekava sepostuksesi "syrjään väistymisestä" ei ole muuta kuin saman asian ilmaisemista kaunistelevin ja tekopyhin sanoin. Itse asiaa se ei muuta. Sinä et rakasta, vaan käytät kumppaniasi. Ei siinä mitään, se sopii sinulle, etkä muuhun pystyisikään, ja jos kumppanisi on sinut asian ja sinun kanssasi, niin kaikki OK. Mutta kun edustat marginaalista aivotoiminnaltaan normaalista poikkeavaa porukkaa, niin ei kannata hirveästi tulla tänne opettamaan ja pätemään muille, mikä on oikein ja toimivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nämä perustuvat ihan yleisiin määritelmiin. Sinun kokemusmaailmasi ei sisällä tunteita, ei nyt rakkautta ainakaan. Sinä näet toisen objektina, jonka tehtävä on miellyttää sinua ja sillä lailla ansaita kiintymyksesi. Se on psykopaattien ja narsistien tapa nähdä ihmiset. Ei normaalia eikä tervettä.
Sekava sepostuksesi "syrjään väistymisestä" ei ole muuta kuin saman asian ilmaisemista kaunistelevin ja tekopyhin sanoin. Itse asiaa se ei muuta. Sinä et rakasta, vaan käytät kumppaniasi. Ei siinä mitään, se sopii sinulle, etkä muuhun pystyisikään, ja jos kumppanisi on sinut asian ja sinun kanssasi, niin kaikki OK. Mutta kun edustat marginaalista aivotoiminnaltaan normaalista poikkeavaa porukkaa, niin ei kannata hirveästi tulla tänne opettamaan ja pätemään muille, mikä on oikein ja toimivaa.
Melekoista kyökkipsykologiaa.
Pitääkö rautalangasta vääntää: puolisoni on joskus ollut ihastunut minuun. Minä olen ollut ihastunut häneen. Aloimme seurustella ja rakastuimme. Jos hän kokee samoja tunteita jotakin muuta kohtaan, niin minä se en ole, joka on toisen onnellisuuden estäjä. Jos minä olisin psykopaatti, niin enkö silloin pyrkisi kaikin keinoin estämään häntä etsimästä vastakaikua tunteilleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nämä perustuvat ihan yleisiin määritelmiin. Sinun kokemusmaailmasi ei sisällä tunteita, ei nyt rakkautta ainakaan. Sinä näet toisen objektina, jonka tehtävä on miellyttää sinua ja sillä lailla ansaita kiintymyksesi. Se on psykopaattien ja narsistien tapa nähdä ihmiset. Ei normaalia eikä tervettä.
Sekava sepostuksesi "syrjään väistymisestä" ei ole muuta kuin saman asian ilmaisemista kaunistelevin ja tekopyhin sanoin. Itse asiaa se ei muuta. Sinä et rakasta, vaan käytät kumppaniasi. Ei siinä mitään, se sopii sinulle, etkä muuhun pystyisikään, ja jos kumppanisi on sinut asian ja sinun kanssasi, niin kaikki OK. Mutta kun edustat marginaalista aivotoiminnaltaan normaalista poikkeavaa porukkaa, niin ei kannata hirveästi tulla tänne opettamaan ja pätemään muille, mikä on oikein ja toimivaa.
Melekoista kyökkipsykologiaa.
Pitääkö rautalangasta vääntää: puolisoni on joskus ollut ihastunut minuun. Minä olen ollut ihastunut häneen. Aloimme seurustella ja rakastuimme. Jos hän kokee samoja tunteita jotakin muuta kohtaan, niin minä se en ole, joka on toisen onnellisuuden estäjä. Jos minä olisin psykopaatti, niin enkö silloin pyrkisi kaikin keinoin estämään häntä etsimästä vastakaikua tunteilleen?
Ei psykopaatilla ole tuollaisia tarpeita. Miksi hän pitäisi loppuunkulutettua ihmislemmikkiä sen enempää kuin sukkaa, jota ei kannata enää parsia. MIksi, kun ei ole tunteita? Kiintymys on vain välinearvoon kohdistuvaa.
Tämä ei ole kyökki- vaan ihan oikeaa psykologiaa. Narsisti on se, joka saattaa käyttää "kaikki keinot" toisen kontrollointiin ja kiinnipitämiseen, koska on sairaalloisen riippuvainen tämän huomiosta ja riippuvuudesta, sekä kontrollin tunteesta. Psykopaatilla ei ole tällaisia rasitteita. Toinen ihminen on hänelle pala lihaa. Psykopaatti voi vaikka mur ha ta puolisonsa tuosta vain kummemmitta pulmitta, jos tämä alkaa muodostua taakaksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hän pitäisi loppuunkulutettua ihmislemmikkiä sen enempää kuin sukkaa, jota ei kannata enää parsia. MIksi, kun ei ole tunteita? Kiintymys on vain välinearvoon kohdistuvaa.
Tämä ei ole kyökki- vaan ihan oikeaa psykologiaa. Narsisti on se, joka saattaa käyttää "kaikki keinot" toisen kontrollointiin ja kiinnipitämiseen, koska on sairaalloisen riippuvainen tämän huomiosta ja riippuvuudesta, sekä kontrollin tunteesta. Psykopaatilla ei ole tällaisia rasitteita. Toinen ihminen on hänelle pala lihaa. Psykopaatti voi vaikka mur ha ta puolisonsa tuosta vain kummemmitta pulmitta, jos tämä alkaa muodostua taakaksi.
Nyt olen jo siis loppuunkuluttanut puolisoni. :D
Ihmettelen vaan, että miksi minun pitäisi tarkertua puolisooni, jos hän ihastuu toiseen? Eihän siinä ole mitään järkeä. En voi omistaa toista sen vuoksi, että rakastan häntä. Sehän vasta sairasta olisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hän pitäisi loppuunkulutettua ihmislemmikkiä sen enempää kuin sukkaa, jota ei kannata enää parsia. MIksi, kun ei ole tunteita? Kiintymys on vain välinearvoon kohdistuvaa.
Tämä ei ole kyökki- vaan ihan oikeaa psykologiaa. Narsisti on se, joka saattaa käyttää "kaikki keinot" toisen kontrollointiin ja kiinnipitämiseen, koska on sairaalloisen riippuvainen tämän huomiosta ja riippuvuudesta, sekä kontrollin tunteesta. Psykopaatilla ei ole tällaisia rasitteita. Toinen ihminen on hänelle pala lihaa. Psykopaatti voi vaikka mur ha ta puolisonsa tuosta vain kummemmitta pulmitta, jos tämä alkaa muodostua taakaksi.
Nyt olen jo siis loppuunkuluttanut puolisoni. :D
Ihmettelen vaan, että miksi minun pitäisi tarkertua puolisooni, jos hän ihastuu toiseen? Eihän siinä ole mitään järkeä. En voi omistaa toista sen vuoksi, että rakastan häntä. Sehän vasta sairasta olisikin.
Ei nyt, vaan sitten, jos puolisosi menee kokemaan vääriä tunteita tai ajatuksia. Tahallasiko vääristelet vai etkö vain ymmärrä?
Ei tunne ole mitään takertumista. Se, että sinä et kykene erittelemaan tunteita, ajatuksia ja tekoja toisistaan, kertoo, että sulla ei ole normaalia tunne-elämää. Sinä sotket koko ajan tunteet tekoihin. Se fakta ja kaikki kuvailusi siitä, miten helposti heivaat muka rakkaan pitkäaikaisenkin puolison merkityksettömänä kuin reikäinen sukka, mikroskooppisesta epäkohdasta, on ilmiselvä todiste psykopaattiudestasi. Ei tämä ole syytös eikä herja, vaan selvästi pääteltävissä oleva toteamus. En myöskään tuomitse sinua. Sulla on samanlainen oikeus olla ja elää, omana itsenäsi.
Mutta koetan nyt painottaa, että sun tulisi ymmärtää olevasi se marginaalinen poikkeus muihin nähden, ja siksi käsityksesi ja toimintatapasi eivät sovellu normaalien enemmistön malleiksi tai ohjeiksi, jotenka ylipäänsä kaikenlainen pätemisesi on aikalailla turhaa kaikkien ajan ja vaivan haaskausta. Samasta syystä sinä et pysty ymmärtämään, et vaikka yrittäisit, muiden tunneperäisiin ihmissuhteisiin liittyviä näkemyksiä ja ohjeita. Se tekee keskustelun parisuhteista, tunteista, rakkaudesta yms. sinun ja normaalien välillä täysin mahdottomaksi ja hedelmättömäksi. Jos hyväksyt tämän, niin keskustelu saattaakin muuttua järkeväksi, koska eron tunnustamisen kautta voidaan nähdä se, että parisuhde käsitetään täysin eri tavoin, eri lähtökohdista, eri ehdoin.
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt, vaan sitten, jos puolisosi menee kokemaan vääriä tunteita tai ajatuksia. Tahallasiko vääristelet vai etkö vain ymmärrä?
Ei tunne ole mitään takertumista. Se, että sinä et kykene erittelemaan tunteita, ajatuksia ja tekoja toisistaan, kertoo, että sulla ei ole normaalia tunne-elämää. Sinä sotket koko ajan tunteet tekoihin. Se fakta ja kaikki kuvailusi siitä, miten helposti heivaat muka rakkaan pitkäaikaisenkin puolison merkityksettömänä kuin reikäinen sukka, mikroskooppisesta epäkohdasta, on ilmiselvä todiste psykopaattiudestasi. Ei tämä ole syytös eikä herja, vaan selvästi pääteltävissä oleva toteamus. En myöskään tuomitse sinua. Sulla on samanlainen oikeus olla ja elää, omana itsenäsi.
Mutta koetan nyt painottaa, että sun tulisi ymmärtää olevasi se marginaalinen poikkeus muihin nähden, ja siksi käsityksesi ja toimintatapasi eivät sovellu normaalien enemmistön malleiksi tai ohjeiksi, jotenka ylipäänsä kaikenlainen pätemisesi on aikalailla turhaa kaikkien ajan ja vaivan haaskausta. Samasta syystä sinä et pysty ymmärtämään, et vaikka yrittäisit, muiden tunneperäisiin ihmissuhteisiin liittyviä näkemyksiä ja ohjeita. Se tekee keskustelun parisuhteista, tunteista, rakkaudesta yms. sinun ja normaalien välillä täysin mahdottomaksi ja hedelmättömäksi. Jos hyväksyt tämän, niin keskustelu saattaakin muuttua järkeväksi, koska eron tunnustamisen kautta voidaan nähdä se, että parisuhde käsitetään täysin eri tavoin, eri lähtökohdista, eri ehdoin.
Sinun mielestäsi tunteet tai ajatukset eivät koskaan vaikuta tekoihin? Mietipä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt, vaan sitten, jos puolisosi menee kokemaan vääriä tunteita tai ajatuksia. Tahallasiko vääristelet vai etkö vain ymmärrä?
Ei tunne ole mitään takertumista. Se, että sinä et kykene erittelemaan tunteita, ajatuksia ja tekoja toisistaan, kertoo, että sulla ei ole normaalia tunne-elämää. Sinä sotket koko ajan tunteet tekoihin. Se fakta ja kaikki kuvailusi siitä, miten helposti heivaat muka rakkaan pitkäaikaisenkin puolison merkityksettömänä kuin reikäinen sukka, mikroskooppisesta epäkohdasta, on ilmiselvä todiste psykopaattiudestasi. Ei tämä ole syytös eikä herja, vaan selvästi pääteltävissä oleva toteamus. En myöskään tuomitse sinua. Sulla on samanlainen oikeus olla ja elää, omana itsenäsi.
Mutta koetan nyt painottaa, että sun tulisi ymmärtää olevasi se marginaalinen poikkeus muihin nähden, ja siksi käsityksesi ja toimintatapasi eivät sovellu normaalien enemmistön malleiksi tai ohjeiksi, jotenka ylipäänsä kaikenlainen pätemisesi on aikalailla turhaa kaikkien ajan ja vaivan haaskausta. Samasta syystä sinä et pysty ymmärtämään, et vaikka yrittäisit, muiden tunneperäisiin ihmissuhteisiin liittyviä näkemyksiä ja ohjeita. Se tekee keskustelun parisuhteista, tunteista, rakkaudesta yms. sinun ja normaalien välillä täysin mahdottomaksi ja hedelmättömäksi. Jos hyväksyt tämän, niin keskustelu saattaakin muuttua järkeväksi, koska eron tunnustamisen kautta voidaan nähdä se, että parisuhde käsitetään täysin eri tavoin, eri lähtökohdista, eri ehdoin.
Sinun mielestäsi tunteet tai ajatukset eivät koskaan vaikuta tekoihin? Mietipä uudelleen.
Mietipä itse, mitä yllä lukee.
Puuttuu näemmä paljon muutakin. Tunnekylmyys psykopaatilla tarkoittaa juuri sitä, ettei hän ihastu tai rakastu. Hänelle muut ihmiset ovat välineitä. Hän voi kiintyä toiseen kuten lemmikkiin tai autoon, ja arvostaa tätä niin kauan kuin tämä tuottaa hänelle hyötyä. Psykopaatti dumppaa puolisonsa sekunnissa, jos hyöty lakkaa tai tulee jotain konfliktia, ihan kuten sairaan lemmikin tai vaihdelaatikostaan porsineen auton voi lopettaa, myydä ja romuttaa. Pyskopaatti voi kyllä luulla kiintymystään rakkaudeksi, ei siinä mitään. Oikeita tunteita hänellä ei ole.