Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihastunut varattuun
22.07.2019 |
Tää on hirveä tunne. En halua tuntea näin. Ja silti tunnen. Haluan unohtaa koko miehen!
Kommentit (412)
Vierailija kirjoitti:
Olin varattuna ihastunut vapaaseen ja se tapahtuma todellakin vei kaiken äärirajalle. Olin valmis hylkäämään vaikeuksissa olleen avioliittoni ja ryntäämään uuteen suhteeseen tämän ihanan naisen kanssa. Tämä uusi nainen pysyi kuitenkin vahvana ja piti minut loitolla, eikä suhdetta muodostunut.
Vaimoni (tietämättä ihastuksestani) pisti minut kolmesti valitsemaan eron ja avioliiton välillä, vain nyökkäys olisi riittänyt. En kuitenkaan lopulta lähtenyt vaan jäin. Vastuu perhettäni ja erityisesti lapsiani kohteen oli suurempi kuin hyppy tuntemattomaan.
Ihastukseni oli niin vahva ja viisas että päätti jatkaa matkaa. Itkin hänen peräänsä kuukausia. Nyt kolmen vuoden jälkeen jo helpottaa ja parisuhde ja perhe voi taas paremmin.
Olen ikuisesti kiitollinen tälle naiselle. Ehkä hänkin rakastui kuten minäkin, mutta viisaudessaan jätti perheemme rauhaan.
Että sellainen miehensä pettämistä hysteerisesti pelkäävän voimafantasia tänään. Huhhei :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ottaisi varattua miestä, jos hän ei ensin eroaisi entisestään, ja senkin jälkeen pitäisi olla vuoden varoaika, että kerkeää saada päänsä kuntoon ja asiansa järjestykseen. Minä olen sen arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin varattuna ihastunut vapaaseen ja se tapahtuma todellakin vei kaiken äärirajalle. Olin valmis hylkäämään vaikeuksissa olleen avioliittoni ja ryntäämään uuteen suhteeseen tämän ihanan naisen kanssa. Tämä uusi nainen pysyi kuitenkin vahvana ja piti minut loitolla, eikä suhdetta muodostunut.
Vaimoni (tietämättä ihastuksestani) pisti minut kolmesti valitsemaan eron ja avioliiton välillä, vain nyökkäys olisi riittänyt. En kuitenkaan lopulta lähtenyt vaan jäin. Vastuu perhettäni ja erityisesti lapsiani kohteen oli suurempi kuin hyppy tuntemattomaan.
Ihastukseni oli niin vahva ja viisas että päätti jatkaa matkaa. Itkin hänen peräänsä kuukausia. Nyt kolmen vuoden jälkeen jo helpottaa ja parisuhde ja perhe voi taas paremmin.
Olen ikuisesti kiitollinen tälle naiselle. Ehkä hänkin rakastui kuten minäkin, mutta viisaudessaan jätti perheemme rauhaan.Että sellainen miehensä pettämistä hysteerisesti pelkäävän voimafantasia tänään. Huhhei :D
uuh.. minäkin jo vallan tässä kiihoitun.. hysteria oli kovassa huudossa naisten keskuudessa joskus 1800-luvulla!
Vierailija kirjoitti:
Onko näille varattujen puolisoille tullu mieleen,että vaikka heidän miehiin olisi ihastututtu.Ja heidän mies olisi myös ihastunut toiseen.Se toinen nainen ei välttämättä haluaisi edes puolisoksi miestäsi.Eikä edes lainata.
Kuule ymmärrän ihan helkutin hyvin mitä tarkoitat.
t. Vaimo
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi varattua miestä, jos hän ei ensin eroaisi entisestään, ja senkin jälkeen pitäisi olla vuoden varoaika, että kerkeää saada päänsä kuntoon ja asiansa järjestykseen. Minä olen sen arvoinen.
Kappas, ketjun ensimmäinen ja ainoa selkäranka bongattu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä ketjua kun lukee niin alkaa tuntumaan siltä että pettäjillä kyllä on oikeus mennä sänkyyn kenen tahansa kanssa mutta petetyllä kumppanilla ei ole oikeutta suuttua siitä? Mitä helvettiä nyt oikeasti? Jokaisella meistä on oikeus tehdä ja tuntea mitä haluamme. Ei vain pettäjillä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunne on molemminpuolinen kyllä. Silti olen pistänyt jäitä hattuun ja vetänyt käsijarrua päälle. En nimeomaan halua sotkea hänen asioitaan/kuvioitaan. Riipaiseva tunne, mutta minkäs sille saa... onneksi tunteiden (molemminpuolistenkaan) ei oo pakko edetä toimintaan saakka.
Ap
Olet ihastunut ihastumisen tunteeseen. Koet, että toinen (maaginen olento ja sielunkumppani) näkee ja hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet. Se menee onneksi ohi ajan kanssa. Joskus mietin omia ihastuksiani enkä aina ihan ymmärrä miksi ihmeessä tulinkaan heihin aikoinani ihastuneeksi. Lähinnä naurattaa ja nolo olo sekä pikkuisen ällöttää myös, puhumattakaan siitä häpeästä, mikä olisi nyt jos olisi tosiaan tullut haksahdettua näihin "ihastuksiin". Huh huh!
Ihan mielenkiinnosta, mutta jos ap:n ihastuminen on vain ihastumista tunteeseen ja siten jotain, mistä ei pidä edes välittää, niin mistä kaikki parisuhteet sitten syntyvät?
Onko olemassa jotain erilaista, parempaa ihastumista, joka johtaa suhteeseen?
Toisin sanoen, onko vain varatuilla ihmisillä (ollut) oikeus saada ihastumisesta muodostettua jotain suurempaa? Sinkut taas ilmeisesti ovat höpsöjä tyhmiä, jotka vain luulevat tavanneensa sielunkumppaninsa.
Kerro minulle, miten ikinä voi muodostua suhteita, jos pettää ei saa, mutta sinkut ovat vain hyväuskoisia typeryksiä, jotka luulevat liikoja? Miten varatut ovat onnistuneet ohittamaan tämän typeryyden kohdan?
Ihan tämänkin lainaamani kommentin takia sanoisin ap:lle, että anna mennä. Ei varatut parisuhteelliset ihmiset ole mitenkään etuoikeutettuja onneen tai rakkauteen. Pitäisivät parisuhteistaan parempaa huolta, niin ketään kolmatta ei tarvita. Simple as that.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunne on molemminpuolinen kyllä. Silti olen pistänyt jäitä hattuun ja vetänyt käsijarrua päälle. En nimeomaan halua sotkea hänen asioitaan/kuvioitaan. Riipaiseva tunne, mutta minkäs sille saa... onneksi tunteiden (molemminpuolistenkaan) ei oo pakko edetä toimintaan saakka.
Ap
Olet ihastunut ihastumisen tunteeseen. Koet, että toinen (maaginen olento ja sielunkumppani) näkee ja hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet. Se menee onneksi ohi ajan kanssa. Joskus mietin omia ihastuksiani enkä aina ihan ymmärrä miksi ihmeessä tulinkaan heihin aikoinani ihastuneeksi. Lähinnä naurattaa ja nolo olo sekä pikkuisen ällöttää myös, puhumattakaan siitä häpeästä, mikä olisi nyt jos olisi tosiaan tullut haksahdettua näihin "ihastuksiin". Huh huh!
Ihan mielenkiinnosta, mutta jos ap:n ihastuminen on vain ihastumista tunteeseen ja siten jotain, mistä ei pidä edes välittää, niin mistä kaikki parisuhteet sitten syntyvät?
Onko olemassa jotain erilaista, parempaa ihastumista, joka johtaa suhteeseen?
Toisin sanoen, onko vain varatuilla ihmisillä (ollut) oikeus saada ihastumisesta muodostettua jotain suurempaa? Sinkut taas ilmeisesti ovat höpsöjä tyhmiä, jotka vain luulevat tavanneensa sielunkumppaninsa.Kerro minulle, miten ikinä voi muodostua suhteita, jos pettää ei saa, mutta sinkut ovat vain hyväuskoisia typeryksiä, jotka luulevat liikoja? Miten varatut ovat onnistuneet ohittamaan tämän typeryyden kohdan?
Ihan tämänkin lainaamani kommentin takia sanoisin ap:lle, että anna mennä. Ei varatut parisuhteelliset ihmiset ole mitenkään etuoikeutettuja onneen tai rakkauteen. Pitäisivät parisuhteistaan parempaa huolta, niin ketään kolmatta ei tarvita. Simple as that.
Eihän petetty voi sille mitään että pettäjä ei ole itse halunnut pitää siitä suhteesta huolta...
Miten se on aina se petetty joka ei ole suhteesta huolta pitänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunne on molemminpuolinen kyllä. Silti olen pistänyt jäitä hattuun ja vetänyt käsijarrua päälle. En nimeomaan halua sotkea hänen asioitaan/kuvioitaan. Riipaiseva tunne, mutta minkäs sille saa... onneksi tunteiden (molemminpuolistenkaan) ei oo pakko edetä toimintaan saakka.
Ap
Olet ihastunut ihastumisen tunteeseen. Koet, että toinen (maaginen olento ja sielunkumppani) näkee ja hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet. Se menee onneksi ohi ajan kanssa. Joskus mietin omia ihastuksiani enkä aina ihan ymmärrä miksi ihmeessä tulinkaan heihin aikoinani ihastuneeksi. Lähinnä naurattaa ja nolo olo sekä pikkuisen ällöttää myös, puhumattakaan siitä häpeästä, mikä olisi nyt jos olisi tosiaan tullut haksahdettua näihin "ihastuksiin". Huh huh!
Ihan mielenkiinnosta, mutta jos ap:n ihastuminen on vain ihastumista tunteeseen ja siten jotain, mistä ei pidä edes välittää, niin mistä kaikki parisuhteet sitten syntyvät?
Onko olemassa jotain erilaista, parempaa ihastumista, joka johtaa suhteeseen?
Toisin sanoen, onko vain varatuilla ihmisillä (ollut) oikeus saada ihastumisesta muodostettua jotain suurempaa? Sinkut taas ilmeisesti ovat höpsöjä tyhmiä, jotka vain luulevat tavanneensa sielunkumppaninsa.Kerro minulle, miten ikinä voi muodostua suhteita, jos pettää ei saa, mutta sinkut ovat vain hyväuskoisia typeryksiä, jotka luulevat liikoja? Miten varatut ovat onnistuneet ohittamaan tämän typeryyden kohdan?
Ihan tämänkin lainaamani kommentin takia sanoisin ap:lle, että anna mennä. Ei varatut parisuhteelliset ihmiset ole mitenkään etuoikeutettuja onneen tai rakkauteen. Pitäisivät parisuhteistaan parempaa huolta, niin ketään kolmatta ei tarvita. Simple as that.
Öö, siis varattuun jos ihastuu niin ei varmaan oo ihan sama keissi kuin jos ihastuisi samaan henkilöön hänen ollessaan sinkkuna. Tietysti saa ja pitääkin ihastua ja edetä suhteeseen ja elää onnellisena elämänsä loppuun saakka. Jos joku alkais mua piirittää, kun olen suhteessa niin en voi väittää olevani sama ihminen kuin sinkkuna. No eipä ole mun päänsärky, jos joku ei saakaan ihan sitä mitä tilasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi varattua miestä, jos hän ei ensin eroaisi entisestään, ja senkin jälkeen pitäisi olla vuoden varoaika, että kerkeää saada päänsä kuntoon ja asiansa järjestykseen. Minä olen sen arvoinen.
Kappas, ketjun ensimmäinen ja ainoa selkäranka bongattu!
Sori nyt, mutta ei ole kyse selkärangasta, vaan siitä että minä kiinnostun miehistä jotka ovat haluavat minut niin paljon, että haluavat olla vain minun kanssani. Siihen ei oikein sovi vaimo kotona :p
Täten pysyttelen sinkuissa kun kumppania etsin. Jos se on kerran kohdallani jonkun kanssa vuosisadan rakkaustarina, ja minä olen nainen jota ilman ei kertakaikkiaan voi olla, niin se varmaan näkyy sitten tekemisissä myös, ja noin mahtava suhde varmaan jaksaa odotellakin vuoden verran. Tätä ei tosin vielä ole päässyt tapahtumaan ;)
Olen muutamallekin "korviaan myöten ihastuneelle" sanonut että jos asia näin on, niin ei muuta kuin ero valmiiksi ja asiat kuntoon, kyllä minä odottelen". Eipä ole sen jälkeen kauaa jaksanut kiinnostaa ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi varattua miestä, jos hän ei ensin eroaisi entisestään, ja senkin jälkeen pitäisi olla vuoden varoaika, että kerkeää saada päänsä kuntoon ja asiansa järjestykseen. Minä olen sen arvoinen.
Kappas, ketjun ensimmäinen ja ainoa selkäranka bongattu!
Sori nyt, mutta ei ole kyse selkärangasta, vaan siitä että minä kiinnostun miehistä jotka ovat haluavat minut niin paljon, että haluavat olla vain minun kanssani. Siihen ei oikein sovi vaimo kotona :p
Täten pysyttelen sinkuissa kun kumppania etsin. Jos se on kerran kohdallani jonkun kanssa vuosisadan rakkaustarina, ja minä olen nainen jota ilman ei kertakaikkiaan voi olla, niin se varmaan näkyy sitten tekemisissä myös, ja noin mahtava suhde varmaan jaksaa odotellakin vuoden verran. Tätä ei tosin vielä ole päässyt tapahtumaan ;)
Olen muutamallekin "korviaan myöten ihastuneelle" sanonut että jos asia näin on, niin ei muuta kuin ero valmiiksi ja asiat kuntoon, kyllä minä odottelen". Eipä ole sen jälkeen kauaa jaksanut kiinnostaa ;)
Eli ihastus menee ohi tai muuttaa kohdetta. Näin se varmaan menee. Simple AF!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on hauskaa ja kiihottavaa kun te naiset kanamaisesti tappelette minusta.
T: Ihana aviomies ja kaikkien haluama liitopalkinto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunne on molemminpuolinen kyllä. Silti olen pistänyt jäitä hattuun ja vetänyt käsijarrua päälle. En nimeomaan halua sotkea hänen asioitaan/kuvioitaan. Riipaiseva tunne, mutta minkäs sille saa... onneksi tunteiden (molemminpuolistenkaan) ei oo pakko edetä toimintaan saakka.
Ap
Olet ihastunut ihastumisen tunteeseen. Koet, että toinen (maaginen olento ja sielunkumppani) näkee ja hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet. Se menee onneksi ohi ajan kanssa. Joskus mietin omia ihastuksiani enkä aina ihan ymmärrä miksi ihmeessä tulinkaan heihin aikoinani ihastuneeksi. Lähinnä naurattaa ja nolo olo sekä pikkuisen ällöttää myös, puhumattakaan siitä häpeästä, mikä olisi nyt jos olisi tosiaan tullut haksahdettua näihin "ihastuksiin". Huh huh!
Ihan mielenkiinnosta, mutta jos ap:n ihastuminen on vain ihastumista tunteeseen ja siten jotain, mistä ei pidä edes välittää, niin mistä kaikki parisuhteet sitten syntyvät?
Onko olemassa jotain erilaista, parempaa ihastumista, joka johtaa suhteeseen?
Toisin sanoen, onko vain varatuilla ihmisillä (ollut) oikeus saada ihastumisesta muodostettua jotain suurempaa? Sinkut taas ilmeisesti ovat höpsöjä tyhmiä, jotka vain luulevat tavanneensa sielunkumppaninsa.Kerro minulle, miten ikinä voi muodostua suhteita, jos pettää ei saa, mutta sinkut ovat vain hyväuskoisia typeryksiä, jotka luulevat liikoja? Miten varatut ovat onnistuneet ohittamaan tämän typeryyden kohdan?
Ihan tämänkin lainaamani kommentin takia sanoisin ap:lle, että anna mennä. Ei varatut parisuhteelliset ihmiset ole mitenkään etuoikeutettuja onneen tai rakkauteen. Pitäisivät parisuhteistaan parempaa huolta, niin ketään kolmatta ei tarvita. Simple as that.
Juuri näin! Kaikki tytöt ny vaan slut walkille mars! Superfeminismi kukoistaa, kun nujerramme miesten ylivallan heidän omilla keinoillaan, tarjoamme niin paljon seksiä, että juoksevat täyttä ravia takaisin äitinsä helmoihin, uliuliuli, tervemenoa vaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nokkamukimies kirjoitti:
Minusta on hauskaa ja kiihottavaa kun te naiset kanamaisesti tappelette minusta.
T: Ihana aviomies ja kaikkien haluama liitopalkinto
Libido kuin liito-oravalla, saa seksiä kahdesti keväällä, muun ajan köllöttelee jätkien kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi varattua miestä, jos hän ei ensin eroaisi entisestään, ja senkin jälkeen pitäisi olla vuoden varoaika, että kerkeää saada päänsä kuntoon ja asiansa järjestykseen. Minä olen sen arvoinen.
Kappas, ketjun ensimmäinen ja ainoa selkäranka bongattu!
Sori nyt, mutta ei ole kyse selkärangasta, vaan siitä että minä kiinnostun miehistä jotka ovat haluavat minut niin paljon, että haluavat olla vain minun kanssani. Siihen ei oikein sovi vaimo kotona :p
Täten pysyttelen sinkuissa kun kumppania etsin. Jos se on kerran kohdallani jonkun kanssa vuosisadan rakkaustarina, ja minä olen nainen jota ilman ei kertakaikkiaan voi olla, niin se varmaan näkyy sitten tekemisissä myös, ja noin mahtava suhde varmaan jaksaa odotellakin vuoden verran. Tätä ei tosin vielä ole päässyt tapahtumaan ;)
Olen muutamallekin "korviaan myöten ihastuneelle" sanonut että jos asia näin on, niin ei muuta kuin ero valmiiksi ja asiat kuntoon, kyllä minä odottelen". Eipä ole sen jälkeen kauaa jaksanut kiinnostaa ;)
Eli ihastus menee ohi tai muuttaa kohdetta. Näin se varmaan menee. Simple AF!
Näinhän ne yleensä menee. Sitä vain ihminen vielä tätä oppimattomana kuvittelee kaikenlaista ikuisista rakkauksista ja THE oikeista :)
ou beibe kirjoitti:
Nokkamukimies kirjoitti:
Minusta on hauskaa ja kiihottavaa kun te naiset kanamaisesti tappelette minusta.
T: Ihana aviomies ja kaikkien haluama liitopalkinto
Libido kuin liito-oravalla, saa seksiä kahdesti keväällä, muun ajan köllöttelee jätkien kanssa!
Maalainen tervehdys ja lämmin kädenpuristus kaikille tuijottajille!
Minusta on hauska olla objekti naisille. Tykkään kuinka naiset silmäilevät minua ja vertaavat itseään vaimooni.
Se tunne kun minut skannataan varpaista nenänpäähän ja lopuksi nuuhkaistaan ihan huumassa omaa itsevarmuutta ja rohkaistaan kävellä ohitse unohdukseen.
Se tunne kun kävelen vastatuuleen ja vaaleat khaki-housuni hulmuavat tuulessa. Säärikarvani aistivat että nyt on ilmavaa liitoa. Juuri tuolta teidän silmäilyt ja "skannailut" tuntuu ihollani.
Vaimo ei pane pahakseen. Hänestä näytän hyvältä vaaleissa khaki housuissani.
öy öy öy öy jeäh, öhyy jeäh kirjoitti:
ou beibe kirjoitti:
Nokkamukimies kirjoitti:
Minusta on hauskaa ja kiihottavaa kun te naiset kanamaisesti tappelette minusta.
T: Ihana aviomies ja kaikkien haluama liitopalkinto
Libido kuin liito-oravalla, saa seksiä kahdesti keväällä, muun ajan köllöttelee jätkien kanssa!
Maalainen tervehdys ja lämmin kädenpuristus kaikille tuijottajille!
Minusta on hauska olla objekti naisille. Tykkään kuinka naiset silmäilevät minua ja vertaavat itseään vaimooni.
Se tunne kun minut skannataan varpaista nenänpäähän ja lopuksi nuuhkaistaan ihan huumassa omaa itsevarmuutta ja rohkaistaan kävellä ohitse unohdukseen.
Se tunne kun kävelen vastatuuleen ja vaaleat khaki-housuni hulmuavat tuulessa. Säärikarvani aistivat että nyt on ilmavaa liitoa. Juuri tuolta teidän silmäilyt ja "skannailut" tuntuu ihollani.
Vaimo ei pane pahakseen. Hänestä näytän hyvältä vaaleissa khaki housuissani.
Olen aina suhtautunut skeptisesti näihin khakit phöksyissä öyhöttäjiin.
Minä tasaisessa pitkässä parisuhteessa oleva olen ihastunut tyyppiin, joka ei ole varattu, on nuorempi ja täysin nörtti. Töiden takia olemme päivittäin tekemisissä. Olen joko hänen lempikollegansa tai jotain, en osaa tulkita. Ei ole tarvettakaan. Vielä muutama viikko ja opiskelut jatkuvat. Onneksi. Komppaan ap:ta. Tilanne on ihana, mutta kestämätön. Ja todellakaan missään olosuhteissa en olisi lähdössä ihastuksen matkaan. Ja en edes usko, että hänkään ajattelee asiaa sillä tavalla. Viihdymme vaan liian hyvin toistemme seurassa.
Koskaan aiemmin en ole ollut ihastunut opiskelukaveriin tai kollegaan.
Ja kyllä voisin kuvitella suutelevani hänen kanssaan. Ja jättäisin laskematta sen pettämiseksi. Tuskin polut kohtaavat enää koskaan hänen kanssaan. Kuka heittää ensimmäisen kiven?
Vierailija kirjoitti:
Minä tasaisessa pitkässä parisuhteessa oleva olen ihastunut tyyppiin, joka ei ole varattu, on nuorempi ja täysin nörtti. Töiden takia olemme päivittäin tekemisissä. Olen joko hänen lempikollegansa tai jotain, en osaa tulkita. Ei ole tarvettakaan. Vielä muutama viikko ja opiskelut jatkuvat. Onneksi. Komppaan ap:ta. Tilanne on ihana, mutta kestämätön. Ja todellakaan missään olosuhteissa en olisi lähdössä ihastuksen matkaan. Ja en edes usko, että hänkään ajattelee asiaa sillä tavalla. Viihdymme vaan liian hyvin toistemme seurassa.
Koskaan aiemmin en ole ollut ihastunut opiskelukaveriin tai kollegaan.
Ja kyllä voisin kuvitella suutelevani hänen kanssaan. Ja jättäisin laskematta sen pettämiseksi. Tuskin polut kohtaavat enää koskaan hänen kanssaan. Kuka heittää ensimmäisen kiven?
Onko pukeutunut khaki-housuihin?
Alue: Aihe vapaa
Onko näille varattujen puolisoille tullu mieleen,että vaikka heidän miehiin olisi ihastututtu.Ja heidän mies olisi myös ihastunut toiseen.Se toinen nainen ei välttämättä haluaisi edes puolisoksi miestäsi.Eikä edes lainata.