Kuinka paljon tuettu rahallisesti kotoota pois muuttanutta nuorta ( iältään 17-20v)
Eli annatteko rahaa ruokaan? Vai jonkun tietyn summan joka kk? Teette ruuan lapselle valmiiksi ja maksatte laskut yms.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ajateltiin antaa nuorelle noin 200 euroa / kk.
Opiskelee lukiossa ja tämä raha siis ruokaan ja laskuihin.Mihin laskuihin?
Esim koulukirjat/ nettikirjat, bussilippu, osa vakuutuksista. Oman kodin vakuutuksen maksaa nuori itse, mutta maksan hänen henkivakuutusta ja tapaturmavakuutusta edelleen. Ja miellellään maksankin.
Teen myös ruokaa aika ajoin hänelle.
Eihän 200 riitä tähän mitenkään. Lukiolainen ei saa edes opintotukea. Vasta 1.8 alkaen saa 17-v 100e riippumatta vanhempien tuloista.
Entä asuminen? Asumistuki ei riitä mihinkään asuntoon
Meillä lukiolainen muutti 18v lähemmäs lukiota. Maksettiin takuuvuokra ja se mikä jäi yli vuokrasta asumistuen jälkeen eli noin 150e. Kirjoitusten jälkeen meni töihin ja alkoi itse maksaa elämisensä.
Nyt on 20v ja aloittaa opinnot syksyllä. Saa nähdä jaksaako tehdä sen verran osa-aikatyötä että pärjää, vai autetaanko tyyliin tuo vuokran osuus taas. Jos pyytää, mietitään, mutta emme aio tarjota automaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsi on syntynyt loppuvuodesta ja aloitti korkeakouluopinnot 17-vuotiaana. Siihen asti kunnes täytti 18 sai siis pienempää opintotukea ja asumistukeen ei ollut edes oikeutta, joten annoimme hänen asua ilmaiseksi omistamassamme asunnossa. Lisäksi tietty maksettiin kaikki hänen menonsa. Kun hän täytti 18, teimme vuokrasopimuksen, jolla hän asuu noin opiskelija-asunnon hinnalla ja saa Kelalta asumistukea. Markkinavuokra olisi ainakin 350€ enemmän. Ruokarahaa annamme 220€ kuussa ja maksetaan luonnollisesti opiskelumenot, vaatteet, kampaaja, puhelin, sähkö, vakuutukset, hammaslääkäri ja mitä näitä nyt on. Lisäksi annamme 2 x 135€/kk (kumpikin vanhempi siis antaa omasta puolestaan) jotka menevät ASP-säästöihin.
Autamme siis varsin avokätisesti, mutta lapsi on myös opiskellut kunnolla ja päässyt kesäisin oman alan töihin, josta on saanut humputtelurahaa vaikka osa on mennyt ASP-säästöihin. Meille jää miehen kanssa ihan riittävästi rahaa omaan käyttöön silti ja kaikki apu mitä nyt annetaan, tulee kyllä tarpeeseen ja toisaalta pienentää tulevaa perintöä, joten tavallaan omia rahojaan lapsi käyttää. Mieluummin sitä antaa omalle lapselle kuin verottajalle.
Peritään vuokraa, että saadaan asumistukea, mutta kuitenkin lahjoitetaan lapsen maksamat vuokrarahat hänelle tuplana takaisin kuukausitain? Okei...
ASP-säästöt tulee olla ansiotyöllä ansaittuja eikä vanhempien lahjoittamia, jotta pankki hyväksyy ne, kun säästöjä ollaan käyttämässä asunnon ostoon.
On jonkilaista kontrollointia tuo, että maksetaan ruokaraha tarkka summa ja sen lisäksi maksetaan kuluja. Eli pitääkö ne aina erikseen ilmoittaa?
Onko tämä muuten se perhe, jossa lapsi laitettiin jo 16-vuotiaana ostamaan asynto vanhempien kanssa puoliksi? Ja lapsen joka penni menee tuohon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on todella tyhmää olla ottamatta opintolainaa yliopisto- tai amk-opintoihin. Korko on lähes nollassa ja jos valmistuu normaalissa ajassa, niin Kela vielä maksaa lainasta monta tonnia.
Jos ei tarvitse opintolainaa elämiseen, kannattaa silti nostaa se ja laittaa esim. ASP-tilille.
Osa nuorista kyllä tuntuu tuhlaavan opintolainan jo lukio ja amis opintoihin sen sijaan että säästelisivät sitä korkeakouluopintoja varten vaikka vanhempien kuuluisi maksaa vielä tuonikäisen eläminen ja opiskelu kokonaan. Sitten itketään ja valitetaan kun ei saada enää lisää lainaa korkeakouluopintoja varten.
Olet ymmärtänyt asian täysin väärin. Toisen asteen tutkintojen aikana nostettu laina ei vaikuta mitenkään kolmannella asteella saatavaan lainan määrään. Saman määrän saa korkeakoulussa lainaa oli sitä jo aiemmin toisella asteella nostanut tai ei.
Joo toki sitä lainaa saa, mutta kuka sitä haluaa tonnikaupalla ottaa? Tyhmä täytyy olla jos vetää kymppitonnien lainaa vaan huvikseen ja koska voi. Myös ilman lainaa voi opiskella..
Itse sain 200 mk, joka ei ollut yhtään mitään. Lisäksi vanhempieni tulot tekivät sen, etten saanut juurikaan opintotukea.
En käynyt ikinä baarissa opiskeluaikoina.
Asuin isossa asuntolassa ja harrastukseni oli lauantai-iltana, kun asuntola oli tyhjä, kävin hakemassa kaikki pullot keittiöiden kaapeista.
Asuin Lapissa, siellä oli kaupat auki sunnuntaisin. Sunnuntaisin sitten vein tyhjät pullot kauppaan ja rahoilla ostin makaronia, tonnikalaa ja sekamehua. Jos oli ollut kekkerit viikolla, sai pulloilla noi kaikki.
Kotona kävin vain syys-, joulu-, talvilomilla ja pääsiäisenä . Näinä aikoina asuntola piti olla myös tyhjä.
Me pelattiin tosi paljon korttia ja ihan katsottiin telkkaria. Koulu meni hyvin, kun oli aikaa tehdä koulutehtäviä.
Muutin kotoa pois peruskoulun päätyttyä 16v opiskelun perässä toiselle paikkakunnalle 25v sitten. En saanut vanhemmiltani rahallista apua kuin silloin tällöin. Mummoltani sain ehkä noin 100mk kuukaudessa. Muutoin maksoin elämisen opintotuella ja opintolainalla.
En antaisi kuin saman viikkorahan mitä saa kotonakin asuessaan. Meillä on iso talo ja täällä saa halutessaan katon päänsä päälle, ruokaa ja vaatehuollon sekä omaa rauhaa.
Vuokrat on kalliita ja meillä nuorempiakin lapsia ylläpidettävänä. Ei olisi varaa maksella ylimääräisiä vuokria.
Onneksi meidän 17-vuotias aikoo asua ainakin lukion loppuun (vielä 2 vuotta) kotona.
Itse muutin omilleni 18-vuotiaana eikä vanhemmat muakaan taloudellisesti tukeneet. Sain opintotukea ja yhden kerran otin opintolainaa. Kesäisin kävin töissä ja välillä parina arki-iltanakin.
Vierailija kirjoitti:
En antaisi kuin saman viikkorahan mitä saa kotonakin asuessaan. Meillä on iso talo ja täällä saa halutessaan katon päänsä päälle, ruokaa ja vaatehuollon sekä omaa rauhaa.
Vuokrat on kalliita ja meillä nuorempiakin lapsia ylläpidettävänä. Ei olisi varaa maksella ylimääräisiä vuokria.
Onneksi meidän 17-vuotias aikoo asua ainakin lukion loppuun (vielä 2 vuotta) kotona.
Itse muutin omilleni 18-vuotiaana eikä vanhemmat muakaan taloudellisesti tukeneet. Sain opintotukea ja yhden kerran otin opintolainaa. Kesäisin kävin töissä ja välillä parina arki-iltanakin.
Lisään että asumme pääkaupunkiseudulla ja täältä pääsee kätevästi etenkin Helsingin ja Espoon eri oppilaitoksiin julkisilla. Jos asuisimme jossain niin korvessa että koulumatkasta tulisi kohtuuton, tilanne olisikin eri. Mutta näin ollen ei tueta aikaista kotoa muuttoa kun kerran on hyvä mahdollisuus kotoa käsin opiskella. Saavat käydä korkeakoulunkin kotoa käsin jos kotona asuminen vielä maittaa silloin.
Vanhempien velvollisuus auttaa eka koulun loppuun. Eihän alle 20v saa edes tiettyjä tukia koska vanhempien tulot vaikuttaa. Me maksetaan vuokra opintojen ajan.
Omani muutti 17 vuotiaana. Olen maksanut vuokran hänen puolestaan, koska ei vielä 100% haluja hoitaa raha-asioitaan itse, menee asumistuesta sekä opintorahasta. Vien ruokaa ja ostan lukiokirjoja, osan maksaa itse. Täytti juuri 18v ja samalla mennään, pikkuhiljaa saa alkaa näpytellä laskunsa itse verkkopankkiin.
Hänellä nyt tärkeänpiä asioita mielessä, joten mielelläni hoidan vielä osan hänen asioistaan hänen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien velvollisuus auttaa eka koulun loppuun. Eihän alle 20v saa edes tiettyjä tukia koska vanhempien tulot vaikuttaa. Me maksetaan vuokra opintojen ajan.
Kerro vielä mitä tiettyjä tukia, joita ei saa.
Siis mitä? Pitäiskö kotoa pois muuttaneelle antaa joka kk rahaa, tehdä ruokaa? No ei todellakaan. Käykää yhdessä ostamassa tarvikkeet ja muutossa voi ottaa vaikka mukaan sängyt, kaappeja jos on, mitä teillä nyt on kotona. Jos on työtön ja muuttaa omaan niin kannattaa hakea kelalta, että saa rahaa jostain ja vuokran maksettua. Itse muutin 18v pois kotoa ja meneteltiin juuri näin eli sain mukaan sängyn, kaappeja, ruokapöytää, kaikkea tilpehööriä :) Kelasta hain tukea, itse maksanut aina vuokran, omat ruoat tehnyt, ja tietty muutkin laskut maksanut itse.
Muutin pois kotoa 16v toisen kaupungin erikoislukioon. Vanhemmat maksoivat elämiseni (vuokra yms pakolliset sekä ruokarahaa), koska vanhemmat tienasivat liikaa enkä sen takia saanut opinto- tai asumistukea.
Lukion jälkeen maksoivat vielä kalliimpia ostoksia (mm. uudet silmälasit, tietokone) ja joskus pistivät rahaa ihan muuten vaan. Olen pihi luonteeltani ja normielämän pystyin maksamaan pelkällä opintotuella ja asumislisällä (en nostanut ollenkaan lainaa), joten lisärahat saattoivat jäädä pitkäksikin aikaa tilille seisomaan.
Vierailija kirjoitti:
On myös 18 v jos opiskelee.
Ei tarvitse, jos vanhempien tulot ovat kovin pienet. Silloin nuori hakee itse omat opinto-, asumis- ym. tuet.
Meillä saivat ottaa kotoa mukaansa kaikkea tarpeellista, huonekaluja myöten. Eivät ottaneet kuin astioita, lakanoita ym. Viikon "ruokaraha" oli 20€, muita menoja maksettiin tarpeen mukaan erikseen. Opiskeluaikana käytiin joskus kaupassa ja maksoin silloin ostokset. Opiskelutarvikkeet maksettiin sekä kotimatkat. Aluksi kulkivat bussilla, myöhemmin kustannettiin oma auto, ja ajokortti, joka on näillä seuduilla välttämätön. Auto maksoi satasia, eikä kaikille sellainen kelvannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ajateltiin antaa nuorelle noin 200 euroa / kk.
Opiskelee lukiossa ja tämä raha siis ruokaan ja laskuihin.Mihin laskuihin?
Esim koulukirjat/ nettikirjat, bussilippu, osa vakuutuksista. Oman kodin vakuutuksen maksaa nuori itse, mutta maksan hänen henkivakuutusta ja tapaturmavakuutusta edelleen. Ja miellellään maksankin.
Teen myös ruokaa aika ajoin hänelle.Eihän 200 riitä tähän mitenkään. Lukiolainen ei saa edes opintotukea. Vasta 1.8 alkaen saa 17-v 100e riippumatta vanhempien tuloista.
Entä asuminen? Asumistuki ei riitä mihinkään asuntoon
Kyllä riittää, jos on kimppakämppä. Omat lapseni olivat aluksi maksuttomassa asuntolassa. Kieltäydyin jyrkästi maksamasta vuokraa, eikä olisi ollut varaakaan. Sitten hankkivat kohtuullisen hulppean asunnon yhdessä kavereitten kanssa, kun saivat omat asumistuet, ja kai he pikkuisen lainaakin ottivat. Itse maksoivat kaikki ne menot, joita me vanhemmat emme pitäneet välttämättöminä.
Avustan opiskelevaa lasta 250 eurolla kuukaudessa, lääkäri- ym isompiin kuluihin ylimääräistä. Kotona on lukiolainen, jonka kuluista vastaan yksin, kun isän mielestä 18-vuotiasta ei tarvitse enää elättää.
Olen keskituloinen yh, tingin omista menoista lasten hyvinvoinnin takia, koska muistan, kuinka ahdistavaa opiskeluaikojen rahattomuus oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aivan hämmästynyt tuosta rahan määrästä! Kun muutin 18 vuotiaana pois kotoa, ei ole kukaan maksanut mitään puhelimia ja ruokia. Itse olen pärjännyt. Tosin vieläkin 35 vuotiaille ystävilleni heidän vanhemmat ostelevat pesukoneita, makselee sakkoja ja mitä milloinkin...
Minullakin kummastuttaa tämä kuukausirahan maksaminen aikuisille ihmisille (paitsi ehkä pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen on todella kallista). Muutin pois kotoa 2008 soluasuntoon ja silloin vanhempani avustivat minua ostamalla minulle sängyn, työpöydän ja joitain käyttöesineitä. Osan (esim. tietokoneen) ostin itse lakkiaisissa lahjaksi saamillani ja kesätöistä alaikäisenä tienaamillani ja säästämillani rahoilla. Mitään ruoka- tai raha-avustuksia en ole sen jälkeen saanut. Olisin kyllä varmaan saanut, jos olisi ollut hätä ja olisin pyytänyt, mutta ei ole tullut mieleenkään pyytää, kun mitään varsinaista hätää ei ole ollut. Minusta tämä on ollut ihan hyvä systeemi, se on opettanut minut pitämään huolta omasta taloudestani.
Onko näiden kirjoittajien mielestä siis jotenkin parempaa ja jalompaa säästää lapselle joskus menevä perintö siihen, kun lapsi on 60 v?
Esim. meillä on suvussa ihan merkittävää varallisuutta. "Perinteenä" on auttaa lapsia. Myös taloudellisesti. Myös näin oppii hyvää rahan käyttöä, mm. sijoittamista.
No meillä on nuoret saaneet asua niin kauan kun tekevät jotain järkevää, opiskelevat, lukevat pääsykokeisiin tms. Täydellä ylläpidolla, luonnollisesti.
Kun omilleen halusivat, emme erityisemmin tätä rahoittaneet. Joo, saivat ottaa omat huonekalut kotoa ja astioita ja lakanoita yms ja jotain käytiin yhdessä hankkimassa, mm TV, pesukone ja jotain mattoja ja lamppuja. Muuttoapuna oltiin ja peräkärry vuokrattiin.
Mutta mitään säännöllistä rahaa emme ole sen jälkeen antaneet. Välillä olen kysellyt tarvitsevatko vaikka opiskelukirjoihin rahaa ja sanonut, että on ok pyytää, jos jotain tarpeellista jää hankkimatta heikon rahatilanteen vuoksi. Muutamia juttuja on näin tullut avustettua, mutta aika vähän loppujen lopuksi. Hyvin ovat pärjänneet.
Muutin omilleni juuri täytettyäni 16v. Vanhemmat maksoi puhelinlaskuni ja sen mitä jäi jäljelle vuokrasta asumistuen jälkeen. En saanut tuolloin vielä opintotukea, joten elin täysin vanhempien rahoilla. Noin 100-200€ sain rahaa kuukaudessa käteen.
Kun aloin saamaan opintotukea, sain sitä 70€. Elin sillä niin kauan kunnes pystyin ja sain vanhemmilta rahaa noin 50-100€ kuukaudessa. 18v täytettyäni en saanut enää vanhemmilta säännöllisesti rahaa, vaan pari kymppiä kysyessä.
Hävetti ottaa vastaan vanhempien rahoja, joten kituuttelin kelan tuilla niin pitkään kuin pystyin, siis silloin 16-vuotiaanakin, ja pyysin vanhemmilta rahaa vain kun oli pakko. Maksoin siis ruuat, lukiokirjat, vaatteet itse eikä vanhempani niitä minulle ostaneet (tietysti ostin rahoilla joita vanhemmiltani sain mutta enimmäkseen opintotuella)
N20