Veljelläni ero edessä ja lapset haluaisivat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä olisin kaivannut ratkaisuja siihen että voisin kertoa millaisia asumisjärjestelyitä muut ovat tehneet erotessa jos näistä löytyisi joku ratkaisu veljellenikin.

Veljeni on nyt miettinyt että jos lapset olisivat äidillään joka 2. Viikonloppu ja arkisin 2-3 päivää jolloin veljeni voisi kuitenkin kustata lapsia kouluun ja koulun jälkeen he voisivat jäädä suoraan harrastukseensa ja sitten veli veisi heidät äidilleen. Haastetta tässä on muös se ettei äidillä ole autoa.

Lapset haluaisivat ehdotyomasti jatkaa samassa koulussa ja mahdollisimman samanlaisesti kun ennen eroakin.

Ap

Eron keskellä ihmiset harvoin ovat omia itsejään. Jos äiti on ollut hyvä äiti ja ei ole yhdessäolon aikana ollut luonteeltaan riitelyyn taipuvainen, niin ehdottaisin miehenä hänelle lähivanhempana oloa (jos se lähivanhemmuus on hänelle kynnyskysymys), niin että minulle lapset tulisivat joka viikko 1-3 arkiyötä ja tämän lisäksi joka toinen viikonloppu. Noita arkiöitä voisi yhdessä sopia joustavasti, niin että yhtenä viikkona 1 yö ja toisena 2 yötä. Tämän lisäksi voitaisiin kuunnella lasten toiveita, jos tulee ikävää tms.

Se että äiti muuttaa 10km päähän ei ole tuolle este eikä sen vuoksi täydy koulua vaihtaa. Äiti hoitaa lapselle joko kyydin tai bussikortin. Alakouluikäiset kyllä osaavat jo bussilla kulkea kouluun. Äidin koti olisi se pääkoti, mutta isän luona oltaisiin usein ja joustavasti.

Näin siis minä tekisin, se on toki eri asia mitä veljesi ehdottaa. Minä itse pyrkisi mahdollisimman paljon sellaiseen järjestelyyn, että kommunikointi säilyisi hyvänä ja lapsilla olisi hyvä olla.

Miksi ihmeessä ehdotat tätä näin päin että isä näkisi lapsiaan vain joinakin viikkoina 1-3 yötä? Varsinkin lunnlapset itse haluavat asua isällään? Eikö olisi ollut järkevänpi ehdottaa juuri toisinpäin?

Jos äiti olisi ollut hyvä äiti ja hänelle äitinä olisi kynnyskysymys tuo lähivanhemmuus niin juuri tätä ehdottaisin omalla kohdallani. Olen mies ja minulla on kaksi lasta. Eron sattuessa tärkeintä on, että vanhemmat eivät riitele lapsista. En suostuisi joka toinen viikonloppu isäksi, siitä tulisi omalta osaltani riita-asia, mutta lähivanhemmuus olisi puolestaan sellainen mistä voisin luopua, jos vain saisimme pidettyä hyvät välit.

On luonnonlaki että jompi kumpi joutuu joustamaan omien arvojen rajoissa. Meillä se olisin minä ja minä ehdotin kuten itse tekisin miehenä. Minun vaimoni on ollut 5 vuotta lasten kanssa kotona kaikkiaan. Ap ei ole näiden lasten isä eikä äiti, joten jätän omaan arvoon hänen arvelut siitä kumpi on läheisempi vanhempi. Se että alakouluikäiset lapset haluavat jatkaa asumista tutussa omakotitalossa kavereiden ympärillä ei ole mitenkään tavatonta, mutta lapset eivät pääsääntöisesti kanna vastuuta tuossa iässä vielä omasta kehityksestä ja suhteesta vanhempiinsa joten.. ihan syystä se ikäraja menee 12-vuotiaassa, milloin on kypsä itsenäisesti päättämään missä haluaa asua - ja ainahan nekään eivät mene niin kuin lapsi toivoo. Joku voi toivoa asuvansa alkoholistin luona jne.

Minä taas ajattelen että kys. äiti on hyvin itsekäs, lapset haluavat asua isän luona mutta hän on valmis tarjoamaan isälle tapaamisia vain pri kertaa kuussa. Ei välitä pätkääkään miltä lapsista tuntuu kunhan vain itse saa pitää lapset luonaan.

En pystyisi luottamaan tuollaiseen äitiin ja siihen että hän pitää kiinni sopimuksesta.

Eri asia olisi ollut jos hän olisi oikeasti tarjonnut jotain kunnollista sopimusta esim. Lapset asuvat pääsääntöisesti minun luona mutta saat nähdä heitä myös viikolla tms.

Me kun erottiin, muutin yli 30 kilometrin päähän entisestä asunnostamme, johon mieheni siis jäi asumaan. Vuoro viikoin on lapset asuneet kummankin luona, muutamia kertoja on esim lomamatkojen takia joustettu puolin ja toisin niin, että ovat olleet pari viikkoa putkeen toisen vanhemman kanssa. Ei ole ollut ongelmia lasten koulukyydityksien tai harkkamatkojen kanssa vaikka ei autoa kummallakaan, ratkaisuja löytyy jos vain on tahtoa löytää niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset jäi minulle, minä olen siis lähivanhempi. Isällään lapset on 2-3 päivää viikossa. Antaisin enemmänkin, mutta ei mies oikein ole eron jälkeen jaksanut ottaa enempää (eikä nyt hirveästi jaksanut ennen eroakaan, jos totta puhutaan). Vaihdot tehdään ihan miehen työvuorojen mukaan + lasten ikävä, mielipiteet, halut huomioiden - kohtuullisuuden rajoissa. Mutta siis ei sen ole pakko olla mikään joka toinen viikonloppu etän kannalta, voi olla myös esim. keskeltä viikkoa muutaman päivän ja viikottain. Toki tämä vaatii vanhemmilta hyvää yhteistyötä, joustavuutta ja lähekkäin asumista. 

Viikko-viikko-asumista ei asiantuntijat oikein suosittele, joten itse kyllä pohtisin tarkkaan kenen haluja ja tarpeita siinä toteutetaan jos sellaista lähtee vaatimaan. Lapsilla on yleensä parempi olla yksi ns. tukikohta. Vaikka se etänkin koti on silti heidän koti myös.

Kun lapset on minulla niin kaipaavat toki isäänsä ja useinkin. Mutta heille on selvästi vielä vaikeampaa olla kauan isän luona ja minusta erossa, minä olen ollut heidän pääasiallinen huoltaja syntymästä saakka joten asia lienee ihan sen takia niin. Jos lapset on minulla 5 päivää niin se menee ilman suurempia takkuja, jos lapset on isällään 5 päivää niin kolmannen päivän kohdalla alkaa jo olla liian iso ikävä. Lapset on 7v ja 5v. Eli kyllä se on todella merkittävää kuka on ollut lasten pääasiallinen huoltaja ennen eroa, se on todella harvalla mennyt 50/50. 

t. lähiäiti

Tuosta olen minäkin samaa mieltä että lapsilla olisi hyvä olla yksi koti ja sitten vierailisivat toisen vanhemman luona. Tässä nyt on vain se ongelma että lapset haluaisivat jäädä isän luokse vanhaa kotiin ja äidille tämä ei sovi missään tapauksessa.

He ovat jo olleet yhteydessä lastenvalvojaan puhelimitse ja sieltä käskettiin molempien miettiä erilaisia vaihtoehtoja joista sitten juttelevat kun sinne menevät.

Veljeni aikoo ehdottaa tuota että lapset olisivat äidillään joka 2. viikonloppu ja muutaman päivän viikolla niin että veljeni kuskaisi lapsia.

Mielestäni he ovat aika tasan hoitaneet lapsia, veljeni ehkä ollut hitusen enemmän osallistuva koska vaimo oli sairas lapsien syntymän aikaan.

Ap

Minusta tuo kuulostaa oudolta että erolapsilla olisi vain yksi koti ja toisen vanhemman luona vain vierailtaisiin. Lapsilla pitää olla kaksi vanhempaa eron jälkeenkin ja silloin se tarkoittaa kahta kotia eikä mitään vieraspaikkoja. Aika ovelasti ja hienoin sanankääntein koetat tehdä asiasta veljellesi edullista, mutta eihän täällä kukaan noista päätä eli siinä mielessä turhaa.

Tottakai lapsilla on kaksi vanhempaa eron jälkeenkin, mielestäni olen tämän jokaisessa viestissä sanonut ja myös veljeni kanssa jutellut että pitää löytää sellainen ratkaisu mikä on kaikille hyvä!

Sinä luet nyt kyllä jotain ihan omiasi rivien välistä.

Olen pyytänyt erilaisia esimerkkejä muiden ratkaisuista siksi että jos niistä löytyisi joku hyvä ratkaisu veljellenikin.

Ap

Jos vanhemmat laittavat lapsen edun, omien etujen edelle, lapset jäävöt sen vanhemman luokse joka on ollut lasten pääasiallinen hoitaja ja pitänyt perhevapaat.

Miten on, miten paljon veljesi hoiti lapsia ja kuinka kauan oli koti-isänä?

Vierailija kirjoitti:

Entisellä kodilla ei ole painoarvoa, vaan kumpi on hoitanut lapsia enemmän ja pitänyt perhevapaat.

Ap. veli on vahvoilla, jos hän on ollut pääasiallinen hoitaja ja pitänyt perhevapaat, jos toisin, silloin äiti vahvoilla. Kysymys on lapsen edusta, eikä onko se vanhemmille hyvä vai ei.

Ja miksi veljesi jäi entiseen kotiin asumaan?

Mun veljeni ratkaisi vastaavan ongelman ja muutti yhteisestä okt;sta lähellä olevaan asuntoon ja lssten äiti ja lapset jäivät entiseen taloon, näin lapsilla säilyi entinen koti ja kaverit.

Mietytyttää miksi ap. sotkeudut toisten asioihin. Onko veljesi jotenkin reppana tai se täällä mainittu mieslapsi?

Se on veljeni oma talo. Veljeni on jutellut minulle asioista ja kysyi neuvoa tuohon asumisjärjestelyyn ja miltä hänen ehdotuksensa minusta äitinä kuulostavat.

Mielestäni ei ole sotkeutumista jos kuuntelen veljeäni. En missään tapauksessa halua mitenkään eristää äitiä lapsistaan niin kuin joku väitti vaan haluaisin että he yhdessä löytäisivät hyvän ratkaisun kaikille jos yhteenpaluu ei ole mahdollinen.

Aidosti toivon että lastenvalvojalla käynti parantaisi heidän välejä ja sopiva ratkaisu löytyisi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies vaati viikko/viikko -systeemiä, vaikka ei ole eläissään vienyt lapsia hammaslääkäriin, istunut päiväkodin juhlissa ja myyjäisissä, vienyt lapsia uimahalliin jne.

Minä mietin, että lapsille parasta olisi saada olla molempien vanhempien kanssa. Mies osti osuuteni kodistamme ja minä hankin saman lähikoulun alueelta asunnon.

Nyt on kulunut 2 vuotta ja lapset on isällä 1-3 päivää/isäviikko. Muuten ovat mummolassa tai minulla, kun isällä on iltatöitä ja sovittuja menoja. Elareita en tarvitse, mutta lapset haluaisivat olla isän kanssa edes lomalla. Nytkin alkaisi isäviikko, mutta tuli viesti, että ei ole vielä palannut patikkaretkeltä, joten hakee lapset joko tiistaina tai keskiviikkona. ILmoitin, että minäkin olen lomalla ja lähden illalla siskon mökille ja olen siellä viikon, lapset voi noutaa sieltä. Mieheltä tuli salamana viesti, että rikon sopimusta, nyt alkaa isäviikko ja silloin en vie lapsia minnekään. Vastasin, että jätän ne sitten kotiin, 8v ja 10v pärjää varmasti isäviikolla kahdestaankin.

Aika surullinen tilanne lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset jäi minulle, minä olen siis lähivanhempi. Isällään lapset on 2-3 päivää viikossa. Antaisin enemmänkin, mutta ei mies oikein ole eron jälkeen jaksanut ottaa enempää (eikä nyt hirveästi jaksanut ennen eroakaan, jos totta puhutaan). Vaihdot tehdään ihan miehen työvuorojen mukaan + lasten ikävä, mielipiteet, halut huomioiden - kohtuullisuuden rajoissa. Mutta siis ei sen ole pakko olla mikään joka toinen viikonloppu etän kannalta, voi olla myös esim. keskeltä viikkoa muutaman päivän ja viikottain. Toki tämä vaatii vanhemmilta hyvää yhteistyötä, joustavuutta ja lähekkäin asumista. 

Viikko-viikko-asumista ei asiantuntijat oikein suosittele, joten itse kyllä pohtisin tarkkaan kenen haluja ja tarpeita siinä toteutetaan jos sellaista lähtee vaatimaan. Lapsilla on yleensä parempi olla yksi ns. tukikohta. Vaikka se etänkin koti on silti heidän koti myös.

Kun lapset on minulla niin kaipaavat toki isäänsä ja useinkin. Mutta heille on selvästi vielä vaikeampaa olla kauan isän luona ja minusta erossa, minä olen ollut heidän pääasiallinen huoltaja syntymästä saakka joten asia lienee ihan sen takia niin. Jos lapset on minulla 5 päivää niin se menee ilman suurempia takkuja, jos lapset on isällään 5 päivää niin kolmannen päivän kohdalla alkaa jo olla liian iso ikävä. Lapset on 7v ja 5v. Eli kyllä se on todella merkittävää kuka on ollut lasten pääasiallinen huoltaja ennen eroa, se on todella harvalla mennyt 50/50. 

t. lähiäiti

Tuosta olen minäkin samaa mieltä että lapsilla olisi hyvä olla yksi koti ja sitten vierailisivat toisen vanhemman luona. Tässä nyt on vain se ongelma että lapset haluaisivat jäädä isän luokse vanhaa kotiin ja äidille tämä ei sovi missään tapauksessa.

He ovat jo olleet yhteydessä lastenvalvojaan puhelimitse ja sieltä käskettiin molempien miettiä erilaisia vaihtoehtoja joista sitten juttelevat kun sinne menevät.

Veljeni aikoo ehdottaa tuota että lapset olisivat äidillään joka 2. viikonloppu ja muutaman päivän viikolla niin että veljeni kuskaisi lapsia.

Mielestäni he ovat aika tasan hoitaneet lapsia, veljeni ehkä ollut hitusen enemmän osallistuva koska vaimo oli sairas lapsien syntymän aikaan.

Ap

Minusta tuo kuulostaa oudolta että erolapsilla olisi vain yksi koti ja toisen vanhemman luona vain vierailtaisiin. Lapsilla pitää olla kaksi vanhempaa eron jälkeenkin ja silloin se tarkoittaa kahta kotia eikä mitään vieraspaikkoja. Aika ovelasti ja hienoin sanankääntein koetat tehdä asiasta veljellesi edullista, mutta eihän täällä kukaan noista päätä eli siinä mielessä turhaa.

Tottakai lapsilla on kaksi vanhempaa eron jälkeenkin, mielestäni olen tämän jokaisessa viestissä sanonut ja myös veljeni kanssa jutellut että pitää löytää sellainen ratkaisu mikä on kaikille hyvä!

Sinä luet nyt kyllä jotain ihan omiasi rivien välistä.

Olen pyytänyt erilaisia esimerkkejä muiden ratkaisuista siksi että jos niistä löytyisi joku hyvä ratkaisu veljellenikin.

Ap

Jos vanhemmat laittavat lapsen edun, omien etujen edelle, lapset jäävöt sen vanhemman luokse joka on ollut lasten pääasiallinen hoitaja ja pitänyt perhevapaat.

Miten on, miten paljon veljesi hoiti lapsia ja kuinka kauan oli koti-isänä?

Tässä tapauksessa lapset jäisivät veljelleni, hän on hoitanut pääasiassa lapset ensimmäiset 3 vuotta. Toki me olimme pljonbapuna, koska lasten äiti oli sairas joten tämä heidän tapaus on hiukan erilainen.

Ap

Tuttava perhe ratkaisi eronsa muutama vuosi sitten niin, että lapset jäivät omakotitaloon, koulujensa ja harrastustensa lähellä. Vuoroviikoin heidän kanssaan siellä on äiti ja sitten isä. Vapaa viikoilla isä asuu vanhempiensa luona ja äiti omassa kerrostaloasunnossaan keskustassa. Tosin nyt isommiksi kasvettuaan lapset ovat halunneet alkaa laajentaa elinpiiriään ja ovat ruvenneet puhumaan muutosta kaupunkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisellä kodilla ei ole painoarvoa, vaan kumpi on hoitanut lapsia enemmän ja pitänyt perhevapaat.

Ap. veli on vahvoilla, jos hän on ollut pääasiallinen hoitaja ja pitänyt perhevapaat, jos toisin, silloin äiti vahvoilla. Kysymys on lapsen edusta, eikä onko se vanhemmille hyvä vai ei.

Ja miksi veljesi jäi entiseen kotiin asumaan?

Mun veljeni ratkaisi vastaavan ongelman ja muutti yhteisestä okt;sta lähellä olevaan asuntoon ja lssten äiti ja lapset jäivät entiseen taloon, näin lapsilla säilyi entinen koti ja kaverit.

Mietytyttää miksi ap. sotkeudut toisten asioihin. Onko veljesi jotenkin reppana tai se täällä mainittu mieslapsi?

Se on veljeni oma talo. Veljeni on jutellut minulle asioista ja kysyi neuvoa tuohon asumisjärjestelyyn ja miltä hänen ehdotuksensa minusta äitinä kuulostavat.

Mielestäni ei ole sotkeutumista jos kuuntelen veljeäni. En missään tapauksessa halua mitenkään eristää äitiä lapsistaan niin kuin joku väitti vaan haluaisin että he yhdessä löytäisivät hyvän ratkaisun kaikille jos yhteenpaluu ei ole mahdollinen.

Aidosti toivon että lastenvalvojalla käynti parantaisi heidän välejä ja sopiva ratkaisu löytyisi.

Ap

Aivan, aivan. Veljen talo, veljen lapset ja lasten äiti oli vain se mainitsemasi vierailija, jota ei enää tarvita. Kuvio alkaa muotoutua. 

Just. Eli se on veljesi talo ja veljesi on hoitanut paljon lapsia toisinsanoen sinä ja veljesi on miettinyt jo lasten äidin ratkaisutkin eron jälkeen. Vaikuttaa että veljesi haluaa määrätä kaikesta ja että asiat tehdään kuten hän sanoo, ollaanpa yhdessä tai erottu. 

Vierailija kirjoitti:

Entisellä kodilla ei ole painoarvoa, vaan kumpi on hoitanut lapsia enemmän ja pitänyt perhevapaat.

Ap. veli on vahvoilla, jos hän on ollut pääasiallinen hoitaja ja pitänyt perhevapaat, jos toisin, silloin äiti vahvoilla. Kysymys on lapsen edusta, eikä onko se vanhemmille hyvä vai ei.

Ja miksi veljesi jäi entiseen kotiin asumaan?

Mun veljeni ratkaisi vastaavan ongelman ja muutti yhteisestä okt;sta lähellä olevaan asuntoon ja lssten äiti ja lapset jäivät entiseen taloon, näin lapsilla säilyi entinen koti ja kaverit.

Mietytyttää miksi ap. sotkeudut toisten asioihin. Onko veljesi jotenkin reppana tai se täällä mainittu mieslapsi?

Mies jää taloon koska se on hänen. Avopareilla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisellä kodilla ei ole painoarvoa, vaan kumpi on hoitanut lapsia enemmän ja pitänyt perhevapaat.

Ap. veli on vahvoilla, jos hän on ollut pääasiallinen hoitaja ja pitänyt perhevapaat, jos toisin, silloin äiti vahvoilla. Kysymys on lapsen edusta, eikä onko se vanhemmille hyvä vai ei.

Ja miksi veljesi jäi entiseen kotiin asumaan?

Mun veljeni ratkaisi vastaavan ongelman ja muutti yhteisestä okt;sta lähellä olevaan asuntoon ja lssten äiti ja lapset jäivät entiseen taloon, näin lapsilla säilyi entinen koti ja kaverit.

Mietytyttää miksi ap. sotkeudut toisten asioihin. Onko veljesi jotenkin reppana tai se täällä mainittu mieslapsi?

Se on veljeni oma talo. Veljeni on jutellut minulle asioista ja kysyi neuvoa tuohon asumisjärjestelyyn ja miltä hänen ehdotuksensa minusta äitinä kuulostavat.

Mielestäni ei ole sotkeutumista jos kuuntelen veljeäni. En missään tapauksessa halua mitenkään eristää äitiä lapsistaan niin kuin joku väitti vaan haluaisin että he yhdessä löytäisivät hyvän ratkaisun kaikille jos yhteenpaluu ei ole mahdollinen.

Aidosti toivon että lastenvalvojalla käynti parantaisi heidän välejä ja sopiva ratkaisu löytyisi.

Ap

Aivan, aivan. Veljen talo, veljen lapset ja lasten äiti oli vain se mainitsemasi vierailija, jota ei enää tarvita. Kuvio alkaa muotoutua. 

Sä olet jotenkin päästäsi vajaa. Älä kiitos vastaa enää tähän ketjuun jos olet tuo sama joka asiasta jankuttaa, pyysin kokemuksia muiden eroparien asumisjärjestelyistä ja miten se on heillä toiminut. En sinun jankutusta turhista asioista.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se on veljesi joka jää yhteiseen kotiin asumaan eikä lapset ja lasten äiti?

Onko niin että lapset haluavat jäädä isälleen vain siksi että haluavat asua vanhassa kodissa? Jos näin on miksi juuri isä jää sinne asumaan?

Ihan yksinkertaisesti siitä syysyö että talo on veljeni oma.

Tämä taas muistutuksena kaikille naisille. Voi olla niin ihana mies, että kyllähän sen kannattaa antaa hoitaa kaikki omaisuusasiat, mutta eron tullen oletkin sitten puilla paljailla.

Vierailija kirjoitti:

Just. Eli se on veljesi talo ja veljesi on hoitanut paljon lapsia toisinsanoen sinä ja veljesi on miettinyt jo lasten äidin ratkaisutkin eron jälkeen. Vaikuttaa että veljesi haluaa määrätä kaikesta ja että asiat tehdään kuten hän sanoo, ollaanpa yhdessä tai erottu. 

Onko sulla jotain vikaa luetunymmärtämisessä? LASTENVALVOJA on pyytänyt molempia miettimään ERILAISIA ratkaisuja joista he siteen yhdessä keskustelevat siellä.

Myös veljen vaimon ehdotuksia kuullaan ja kaikki toivovat että hyvä ratkaisu löytyisi.

Mitä kohtaa sä et nyt ymmärtänyt?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Just. Eli se on veljesi talo ja veljesi on hoitanut paljon lapsia toisinsanoen sinä ja veljesi on miettinyt jo lasten äidin ratkaisutkin eron jälkeen. Vaikuttaa että veljesi haluaa määrätä kaikesta ja että asiat tehdään kuten hän sanoo, ollaanpa yhdessä tai erottu. 

Veli on tehty samaa,kuin lasten äiti eli Miettinyt oman vaihtoehdon. Siitäkö täällä mammat herneen nokkaansa vetää,kun kaikki miehet ei tee niinkuin ex sanelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset jäi minulle, minä olen siis lähivanhempi. Isällään lapset on 2-3 päivää viikossa. Antaisin enemmänkin, mutta ei mies oikein ole eron jälkeen jaksanut ottaa enempää (eikä nyt hirveästi jaksanut ennen eroakaan, jos totta puhutaan). Vaihdot tehdään ihan miehen työvuorojen mukaan + lasten ikävä, mielipiteet, halut huomioiden - kohtuullisuuden rajoissa. Mutta siis ei sen ole pakko olla mikään joka toinen viikonloppu etän kannalta, voi olla myös esim. keskeltä viikkoa muutaman päivän ja viikottain. Toki tämä vaatii vanhemmilta hyvää yhteistyötä, joustavuutta ja lähekkäin asumista. 

Viikko-viikko-asumista ei asiantuntijat oikein suosittele, joten itse kyllä pohtisin tarkkaan kenen haluja ja tarpeita siinä toteutetaan jos sellaista lähtee vaatimaan. Lapsilla on yleensä parempi olla yksi ns. tukikohta. Vaikka se etänkin koti on silti heidän koti myös.

Kun lapset on minulla niin kaipaavat toki isäänsä ja useinkin. Mutta heille on selvästi vielä vaikeampaa olla kauan isän luona ja minusta erossa, minä olen ollut heidän pääasiallinen huoltaja syntymästä saakka joten asia lienee ihan sen takia niin. Jos lapset on minulla 5 päivää niin se menee ilman suurempia takkuja, jos lapset on isällään 5 päivää niin kolmannen päivän kohdalla alkaa jo olla liian iso ikävä. Lapset on 7v ja 5v. Eli kyllä se on todella merkittävää kuka on ollut lasten pääasiallinen huoltaja ennen eroa, se on todella harvalla mennyt 50/50. 

t. lähiäiti

Tuosta olen minäkin samaa mieltä että lapsilla olisi hyvä olla yksi koti ja sitten vierailisivat toisen vanhemman luona. Tässä nyt on vain se ongelma että lapset haluaisivat jäädä isän luokse vanhaa kotiin ja äidille tämä ei sovi missään tapauksessa.

He ovat jo olleet yhteydessä lastenvalvojaan puhelimitse ja sieltä käskettiin molempien miettiä erilaisia vaihtoehtoja joista sitten juttelevat kun sinne menevät.

Veljeni aikoo ehdottaa tuota että lapset olisivat äidillään joka 2. viikonloppu ja muutaman päivän viikolla niin että veljeni kuskaisi lapsia.

Mielestäni he ovat aika tasan hoitaneet lapsia, veljeni ehkä ollut hitusen enemmän osallistuva koska vaimo oli sairas lapsien syntymän aikaan.

Ap

Minusta tuo kuulostaa oudolta että erolapsilla olisi vain yksi koti ja toisen vanhemman luona vain vierailtaisiin. Lapsilla pitää olla kaksi vanhempaa eron jälkeenkin ja silloin se tarkoittaa kahta kotia eikä mitään vieraspaikkoja. Aika ovelasti ja hienoin sanankääntein koetat tehdä asiasta veljellesi edullista, mutta eihän täällä kukaan noista päätä eli siinä mielessä turhaa.

Tottakai lapsilla on kaksi vanhempaa eron jälkeenkin, mielestäni olen tämän jokaisessa viestissä sanonut ja myös veljeni kanssa jutellut että pitää löytää sellainen ratkaisu mikä on kaikille hyvä!

Sinä luet nyt kyllä jotain ihan omiasi rivien välistä.

Olen pyytänyt erilaisia esimerkkejä muiden ratkaisuista siksi että jos niistä löytyisi joku hyvä ratkaisu veljellenikin.

Ap

Jos vanhemmat laittavat lapsen edun, omien etujen edelle, lapset jäävöt sen vanhemman luokse joka on ollut lasten pääasiallinen hoitaja ja pitänyt perhevapaat.

Miten on, miten paljon veljesi hoiti lapsia ja kuinka kauan oli koti-isänä?

Tässä tapauksessa lapset jäisivät veljelleni, hän on hoitanut pääasiassa lapset ensimmäiset 3 vuotta. Toki me olimme pljonbapuna, koska lasten äiti oli sairas joten tämä heidän tapaus on hiukan erilainen.

Ap

Kaikista viesteistäsi välittyy, että pidät äitiä ihan hyvänä äitinä ja ehkäpä tämä hänen ehdotus joka toisesta viikonlopusta on vain ollut sellainen turhautuminen eroon? Ehkä hänkään ei mielellään lopulta sellaiseen ratkaisuun halua päätyä?

Joistain viesteistä täällä saa käsityksen, että lastenvalvoja on joku viranomainen, joka päättää asioista. Näin ei ole. Lastenvalvoja varmaan ottaa esille kumpi on pitänyt perhevapaat yms., mutta niissä otetaan varmasti huomioon sekin, onko äiti ollut tuon ajan kotona sairaslomalla vai sairaalassa. Jos molemmat olleet kotona ja mies nimellisesti perhevapaalla, niin se ei välttämättä automaattisesti tarkoita että lastenvalvoja suosittelee miehelle lähivanhemmuutta.

Mutta jos asia menee huoltajuuskiistaksi, niin miehesi on ehdottomasti vahvoilla, jos hän on pitänyt kaikki lasten vanhempain- ja hoitovapaat. Nyt kuitenkin varmaan kannattaa ensin yrittää, että sopu säilyisi ja yhteishuoltajuus myös. Lastenvalvoja ei tosiaan päätä yhtään mitään, hän vain vahvistaa vanhempien päätökset ja toimii keskustelijana tapaamisessa. Ehkä veljesi voisi vielä yrittää ehdottaa vuoroviikottain asumista, jos kyydit äidin osuudelta kouluun onnistuvat. Mutta ei teidän kannata sitä äidin reaktiota stressata, kun viime kädessä oikeus on varmasti miehen puolella. Veljesi ehdottaa sitä minkä itse kokee hyväksi, ja veljen ex vastaa siihen miten vastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti  nykyinen koti painaa puntarissa aika paljon.

Toivottavasti, asuvat omakotitalo alueella missä ei ole vuokra-asuntoja kovinkaan paöjon tarjolla joten jos muuttavat äidin kanssa niin vaihtuisi koulu ja osa harrastuksistakin.

Ap

Ilman muuta lapset isän luo kun niin haluavat, ja arki säilyy samana. Suomi vaan on äitien mielivallan maa.

MUTTA. Mitä ihmettä omakotitaloalue asiaan kuuluu, tai se ettei ole alueella vuokra-asuntoja??! Ei vuokra-asunnot tee alueesta huonompaa, eikä ihmiset jotka asuvat vuokralla ole huonompia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se on veljesi joka jää yhteiseen kotiin asumaan eikä lapset ja lasten äiti?

Onko niin että lapset haluavat jäädä isälleen vain siksi että haluavat asua vanhassa kodissa? Jos näin on miksi juuri isä jää sinne asumaan?

Ihan yksinkertaisesti siitä syysyö että talo on veljeni oma.

Tämä taas muistutuksena kaikille naisille. Voi olla niin ihana mies, että kyllähän sen kannattaa antaa hoitaa kaikki omaisuusasiat, mutta eron tullen oletkin sitten puilla paljailla.

Talo on veljeni ja heillä on ollut ihan omat rahat jo alusta asti, turha tätä asiaa on tähän vetää.

Ap

Hyvä ap että olet veljesi tukena! Itse annoin eksälle monessa asiassa ehkä liian helposti periksi kun eron surut oli päällä eikä kyennyt aina ajattelemaan selkeästi. Olisin kaivannut jotakuta topakkaa naishenkilöä tueksi ja juristi olisi pitänyt palkata, jotta eksä olisi ymmärtänyt toden olevan kyseessä. Äiti ei todellakaan aina ole se paras vaihtoehto vaikka olisi kuinka ollut hoitovapaalla.

Nyt itse suunnittelen, että lapset muutaisivat yksi kerrallaan luokseni kunhan saan asiat pikkuhiljaa siihen malliin, mutta yllättäen eksä vastustaa - luultavasti elareiden ja ihan vaan kiusan takia. Muutto on lasten tahto, ovat itse sanoneet ja eksästä uuden miehensä kanssa tehty jo useampi lasu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset jäi minulle, minä olen siis lähivanhempi. Isällään lapset on 2-3 päivää viikossa. Antaisin enemmänkin, mutta ei mies oikein ole eron jälkeen jaksanut ottaa enempää (eikä nyt hirveästi jaksanut ennen eroakaan, jos totta puhutaan). Vaihdot tehdään ihan miehen työvuorojen mukaan + lasten ikävä, mielipiteet, halut huomioiden - kohtuullisuuden rajoissa. Mutta siis ei sen ole pakko olla mikään joka toinen viikonloppu etän kannalta, voi olla myös esim. keskeltä viikkoa muutaman päivän ja viikottain. Toki tämä vaatii vanhemmilta hyvää yhteistyötä, joustavuutta ja lähekkäin asumista. 

Viikko-viikko-asumista ei asiantuntijat oikein suosittele, joten itse kyllä pohtisin tarkkaan kenen haluja ja tarpeita siinä toteutetaan jos sellaista lähtee vaatimaan. Lapsilla on yleensä parempi olla yksi ns. tukikohta. Vaikka se etänkin koti on silti heidän koti myös.

Kun lapset on minulla niin kaipaavat toki isäänsä ja useinkin. Mutta heille on selvästi vielä vaikeampaa olla kauan isän luona ja minusta erossa, minä olen ollut heidän pääasiallinen huoltaja syntymästä saakka joten asia lienee ihan sen takia niin. Jos lapset on minulla 5 päivää niin se menee ilman suurempia takkuja, jos lapset on isällään 5 päivää niin kolmannen päivän kohdalla alkaa jo olla liian iso ikävä. Lapset on 7v ja 5v. Eli kyllä se on todella merkittävää kuka on ollut lasten pääasiallinen huoltaja ennen eroa, se on todella harvalla mennyt 50/50. 

t. lähiäiti

Tuosta olen minäkin samaa mieltä että lapsilla olisi hyvä olla yksi koti ja sitten vierailisivat toisen vanhemman luona. Tässä nyt on vain se ongelma että lapset haluaisivat jäädä isän luokse vanhaa kotiin ja äidille tämä ei sovi missään tapauksessa.

He ovat jo olleet yhteydessä lastenvalvojaan puhelimitse ja sieltä käskettiin molempien miettiä erilaisia vaihtoehtoja joista sitten juttelevat kun sinne menevät.

Veljeni aikoo ehdottaa tuota että lapset olisivat äidillään joka 2. viikonloppu ja muutaman päivän viikolla niin että veljeni kuskaisi lapsia.

Mielestäni he ovat aika tasan hoitaneet lapsia, veljeni ehkä ollut hitusen enemmän osallistuva koska vaimo oli sairas lapsien syntymän aikaan.

Ap

Minusta tuo kuulostaa oudolta että erolapsilla olisi vain yksi koti ja toisen vanhemman luona vain vierailtaisiin. Lapsilla pitää olla kaksi vanhempaa eron jälkeenkin ja silloin se tarkoittaa kahta kotia eikä mitään vieraspaikkoja. Aika ovelasti ja hienoin sanankääntein koetat tehdä asiasta veljellesi edullista, mutta eihän täällä kukaan noista päätä eli siinä mielessä turhaa.

Tottakai lapsilla on kaksi vanhempaa eron jälkeenkin, mielestäni olen tämän jokaisessa viestissä sanonut ja myös veljeni kanssa jutellut että pitää löytää sellainen ratkaisu mikä on kaikille hyvä!

Sinä luet nyt kyllä jotain ihan omiasi rivien välistä.

Olen pyytänyt erilaisia esimerkkejä muiden ratkaisuista siksi että jos niistä löytyisi joku hyvä ratkaisu veljellenikin.

Ap

Jos vanhemmat laittavat lapsen edun, omien etujen edelle, lapset jäävöt sen vanhemman luokse joka on ollut lasten pääasiallinen hoitaja ja pitänyt perhevapaat.

Miten on, miten paljon veljesi hoiti lapsia ja kuinka kauan oli koti-isänä?

Tässä tapauksessa lapset jäisivät veljelleni, hän on hoitanut pääasiassa lapset ensimmäiset 3 vuotta. Toki me olimme pljonbapuna, koska lasten äiti oli sairas joten tämä heidän tapaus on hiukan erilainen.

Ap

Niin siis isä oli se joka oli nimellisesti vanhempain- ja hoitovapaalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisellä kodilla ei ole painoarvoa, vaan kumpi on hoitanut lapsia enemmän ja pitänyt perhevapaat.

Ap. veli on vahvoilla, jos hän on ollut pääasiallinen hoitaja ja pitänyt perhevapaat, jos toisin, silloin äiti vahvoilla. Kysymys on lapsen edusta, eikä onko se vanhemmille hyvä vai ei.

Ja miksi veljesi jäi entiseen kotiin asumaan?

Mun veljeni ratkaisi vastaavan ongelman ja muutti yhteisestä okt;sta lähellä olevaan asuntoon ja lssten äiti ja lapset jäivät entiseen taloon, näin lapsilla säilyi entinen koti ja kaverit.

Mietytyttää miksi ap. sotkeudut toisten asioihin. Onko veljesi jotenkin reppana tai se täällä mainittu mieslapsi?

Se on veljeni oma talo. Veljeni on jutellut minulle asioista ja kysyi neuvoa tuohon asumisjärjestelyyn ja miltä hänen ehdotuksensa minusta äitinä kuulostavat.

Mielestäni ei ole sotkeutumista jos kuuntelen veljeäni. En missään tapauksessa halua mitenkään eristää äitiä lapsistaan niin kuin joku väitti vaan haluaisin että he yhdessä löytäisivät hyvän ratkaisun kaikille jos yhteenpaluu ei ole mahdollinen.

Aidosti toivon että lastenvalvojalla käynti parantaisi heidän välejä ja sopiva ratkaisu löytyisi.

Ap

Aivan, aivan. Veljen talo, veljen lapset ja lasten äiti oli vain se mainitsemasi vierailija, jota ei enää tarvita. Kuvio alkaa muotoutua. 

Sä olet jotenkin päästäsi vajaa. Älä kiitos vastaa enää tähän ketjuun jos olet tuo sama joka asiasta jankuttaa, pyysin kokemuksia muiden eroparien asumisjärjestelyistä ja miten se on heillä toiminut. En sinun jankutusta turhista asioista.

Ap

En ole tuo edellinen, mutta minustakin tarinasi alkaa kuulostaa oudolta. Se että äiti on ollut sairas lasten elämän ensinmäiset 3 vuotta on a) poikkeuksellista ja b) tieto, jonka normaali lapsista huolestunut ihminen olisi laittanut avausviestiin. Kuulostaa siltä, että kun et saanut pelkästään toivomiasi vastauksia, niin aloit "vuotaa" värittämääsi lisäinformaatiota.

Uskon täysin että kouluikäiset lapset haluavat jäädä vanhaan kotiin tai ainakin samaan kouluun. Ja joissain tapauksissa isä on se läheisempi ja lämpimämpi vanhempi. Omassa kaveripiirissä juuri kaksi eroa, joissa asia on kieltämättä näin. Lapset kuitenkin näissä vuoroviikoin, toisessa tapauksessa aikuiset jopa vaihtavat kotia. No, se siitä...mutta minustakin alkaa kuulostaa siltä, että lapsille olisi parempi, että sinä astuisit hommasta vähän sivuun. Toivottavasti "te" (oletan että sinä ja vanhempasi) ette aikanaan tärvelleet äidin ja lasten suhdetta liiallisella avulla.