Mitä ajatuksia sinussa herättää värikkäästi pukeutuva keski-ikäinen?
Sellainen, joka ei halua kulkea mustan ja harmaankirjavassa ”suomalaisessa univormussa”?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Riippuu täysin vaatteiden tyylistä, värikkäällä hemulimekolla ja housupuvulla on aika suuri ero.
Repesin täysin hemulimekolle!
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lukuisia Desigualin mekkoja, puseroita, huiveja jne.
Yhdistän yhden värikkään vaatteen perusväriini = kaikki muu pukeutuminen on samaa väriä: neule, housut, kengät, laukku ja huivi. Sitten esim pusero tai mekko värikäs.
Eli tyyli on hillitty, mutta siinä on kaunis väripilkku. En koskaan käytä mustaa, joka a) sopii harvalle b)vanhentaa keski-ikäistä ihoa (ellet ole tyypillisen etelä-Eurooppalaisen näköinen väritykseltäsi).
Minusta on aivan sama, mitä värikkyydestäni ajatellaan. Tämä on tyylini :)
Desigualin vaatteet ovat ylihinnoiteltuja hippi/lomarötkyjä.
Värejä voi käyttää ja yhdistellä myös tyylikkäästi. Riemunkirjava kuosisekamelska tai hippihenkinen "kuvisopetyyli" on vain yksi tapa käyttää värejä. Talvella varsinkin kun lähes kaikki ovat pukeutuneet mustaan toppatakkiin, niin se yksi beigekin on väriläiskä siellä joukossa :D. Tosi monelle musta on turvaväri ja mitään muuta ei oikein uskalleta käyttää, mutta esim. värianalyysi tekisi terää ja tulisi oikeanlaista twistiä tyyliin.
Tuuri-sarjan täti on mielestäni karmea tyyppiesimerkki mauttomasta värienkäytöstä. Ei todellakaan tarvitse olla sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 47 eli kai keski-ikäinen. Mulla on tänään khakinvihreät housut ja valko-pinkkiraidallinen t-paita sekä valkoiset Birkenstockit. En tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella.
Ihan jees. Ei värien käyttö tarkoita sitä, että pitää pitää jokaista väriä samalla kertaa. Tyyliin juuri nuo Desigualin vaatteet, jotka on läiskitty täyteen joka ikistä väriä kuin jossain psykedeelisessä transsissa.
Se tuuri-tätihän on ihana! :D Niin mauton, mutta energisoiva väriläiskä
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen vanha muisto sillousesta viiskymppisestä kuvisopestani. Värikäs "hemulimekko" yllä, huivista eräänlainen turbaani päässä ja kirkkaanpunaista huulipunaa. Oli ihana ope!!
Sama lookki kuin grace & feankien Frankie! Ihana hippimuori.
Musta ja valkoinenkin ovat yhden ja saman värin (harmaan) sävyjen ääripäät.
Värikäs pukeutuminen, roima ylipaino ja kunnon vittuilu lasit naamalla=olen rakastunut
Vierailija kirjoitti:
Se tuuri-tätihän on ihana! :D energisoiva väriläiskä
Jos puhutaan Tuurin Tuulasta niin hän on aivan ihana <3 Piristyn aina kn näen häet, hänestä huokuu ihanaa energiaa <3 Haluaisin olla yhtä ihana!
Mulle tulee ”värikkäästä keski-ikäisestä” aina mieleen bridget jonesin värianalyysistä seonnut äiti. Ei siis muumimamma tai kuvisopekuosit (ja mun kuvisopet pukeutui aina mustaan ja harmaaseen), vaan kirkkaansiniset ja kirkkaankeltaiset peplumhelmaiset jakkupuvut, joidn kantaja näyttää väistämättä aasialaisen lentoyhtiön yli-ikäiseltä lentoemolta.
Not for me, vaikka ymmärrän näyttäväni itse aika tylsältä.
Jos on oikein värikäs ja kirjava ja olisi vielä kirkkaasti värjätty tukka, värikkäät sangat laseissaan ja värikkäitä korujakin, niin silmiin sattuisi vähän niin kuin korviin sattuisi liidun vinguttaminen liitutaululla. Mutta jokainen tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lukuisia Desigualin mekkoja, puseroita, huiveja jne.
Yhdistän yhden värikkään vaatteen perusväriini = kaikki muu pukeutuminen on samaa väriä: neule, housut, kengät, laukku ja huivi. Sitten esim pusero tai mekko värikäs.
Eli tyyli on hillitty, mutta siinä on kaunis väripilkku. En koskaan käytä mustaa, joka a) sopii harvalle b)vanhentaa keski-ikäistä ihoa (ellet ole tyypillisen etelä-Eurooppalaisen näköinen väritykseltäsi).
Minusta on aivan sama, mitä värikkyydestäni ajatellaan. Tämä on tyylini :)
Desigualin vaatteet ovat ylihinnoiteltuja hippi/lomarötkyjä.
Ylihintaa ehkä, mutta mitä siitä. Hippiä et minusta saa tekemälläkään :D
Vierailija kirjoitti:
Se tuuri-tätihän on ihana! :D Niin mauton, mutta energisoiva väriläiskä
Juuri näin, mutta aivan ihanan suloinen kaikille...
Eronnut, masentunut tai sairastunut mutta
. . . siitä yli päässyt! Nyt on aika olla oma itsensä! Olen sen arvoinen!
Tuuri(Bluey 2015-2020)? Liian lapsellinen TV-ohjelma! Minun mielestäni mustavalkoiseen pukeutunut keski-ikäinen muistuttaa dalmatialaista ja sateenkaaren väreihin pukeutunut on liian kameleonttimainen. On sitoutunut kaikkialle, kuten 16-vuotias, eikä pukeudu edes 33-vuotiaan tavoin.
En ole sen kummempi kuin muut. Ei ole tunikaa, mekkoa ta hametta. On pitkä tummanruskea tukka.
Vierailija kirjoitti:
Näiden naisten varassa Suomi pyörii. He hoitavat, opettavat, kasvattavat, lohduttavat ja maksavat pienestä palkastaan veronsa. Jos joku tulee hassussa hatussa tai gudruneissa vastaan, hän ei todennäköisesti välitä paskankaan vertaa siitä, mitä hänestä ollaan mieltä. Ja sellaisena hän on hauskaa, viihdyttävää ja sivistävää seuraa.
Olin aikonut vastata, että ei kiinnosta yhtään mitä muut ajattelee. Olen oman mustan kauteni elänyt ja nyt on värien aika. Ainakin tällä hetkellä. Aidosti koen, että muiden mielipiteillä ei ole väliä. Keski-ikä on tuonut sisäisen rauhan mukanaan. Mutta tämä viestisi. Liikutuin. Ehkä toisten mielipiteet sittenkin kiinnostaa. Tai siis näin 48v ne koskettaa, koska ovat harvinaisempia. Vielä noin kaunis kommentti. Kiitos. Olet ihan mahtava itsekin! <3
Jos on kaunis vaate niin ihailen. Olen yli keski-ikäinen ihminen ja vielä vaan tykkään pukeutua väreihin jotka minulle sopii. Ihan sama mitä muut ajattelee. Mustaa käytän vaan hautajaisissa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vienyt tämän ilmeisen pitkälle, sillä tytär halusi omaan asuntoonsa vain mustaa, harmaata ja valkoista. Pukeutuukin vain niihin, ja kertoo syyksi sen, että äitinsä on kävelevä väriläiskä. Myönnän, mulla saattaa olla hassuja yhdistelmiä, en ole erityisen kiinnostunut vaatteista ja vielä vähemmän kenenkään mielipiteistä. N40
Voi ei, tämä on mun vanha viestini! Tytär on päässyt tuosta vaiheesta yli, elää nykyään beigeä elämää ja hyväksyy tumman massiivipuun. Vaatemaku on graafisen yksivärinen, suosii skandinaavista selkeyttä ja italialaisten näkemystä, että asussa on 3 osaa. Omistanee kymmeniä bleisereitä.
Mä olen edelleen hippi (mihinkään se muuttuisikaan), nykyään vaihdevuosissa, vaatekaappi täynnä liehuvaa viskoosia varmaan kaikissa syksyn väreissä ja romanttisissa kukkaprinteissä, joita nykyään ovat kirppikset väärällään. Pidän kyllä desigualista tyylillisesti, mutta värimaailma on tosi voimakkaasti musta ja jotain ja jotain, ei siis oma juttu.
Mä olen vienyt tämän ilmeisen pitkälle, sillä tytär halusi omaan asuntoonsa vain mustaa, harmaata ja valkoista. Pukeutuukin vain niihin, ja kertoo syyksi sen, että äitinsä on kävelevä väriläiskä. Myönnän, mulla saattaa olla hassuja yhdistelmiä, en ole erityisen kiinnostunut vaatteista ja vielä vähemmän kenenkään mielipiteistä. N40