Lue keskustelun säännöt.
Ukki puhui juuri millaista elämä oli sen nuoruudessa. Miten ihmeessä nykyihminen pärjäisi sen aikaisessa maailmassa???
20.07.2019 |
Savotalla tehtiin 11 tuntisia päiviä niin raskasta työtä kun työ vain voi olla. Tuvassa ei ollut tietenkään sähköjä.
Jotta ruokaa sai, oli kalastettava tuntikausia joella. Kerrankin ukkini meni iltayhdeksältä soutamaan joelle kilometrejä ja tuli aamukuudelta pois. Sai yhden kuhan loppumatkasta ja siihen oli tyytyminen.
Kun kalastamaan mentiin, juotiin paskaista jokivettä, eikä valitettu. Ei tullut kuulemma sairaaksi.
Radio mentiin lataamaan voimalaitokselle soutaen koko päivä.
Sen aikainen armeija oli kuin lepokoti verrattuna elämään kotosalla, ja tämän takia lihoi armeijassa 10kg.
Mitä veikkaatte, miten nykyihminen olisi kestänyt elämää ennenmuinoin?
Kommentit (206)
Ennen työtahti oli paljon hitaampi ja taukoja otettiin. Ei ollut harvinaista savotassa että tupakkitaukoja pidettiin kolmesti tunnin aikana ja varsinainen työtunti olikin sitten noin 30-45min.
Näin on esi-isät kertoneet ja olen itsekin töitä tehnyt aikoinaan nuorena poikana, niin neuvoksi tuli että: "ällös hosu ja riahu, ota rennosti ja puhu samalla, niin tulee hyvää tulosta".
Eli sykkeen pitää olla hyvä ja puhetta työn aikana runsaasti. Sama kuin lenkillä. Hengästyminen on huonosta.
Ennen tehtiin hitaasti töitä ja vähän pidempään. Ymmärrettiin että ihminen on hauras ja sairastuu, jos hosuu liikaa. Jos työssä sairastui, niin se oli hengen sairautta ja juuret löytyivät ahneudesta.
Jussi oli tavallaan sairas ahneudesta, kun suolla puuhasi liikaa.
Ei siitä hyvä seurannut kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jagex kirjoitti:
Mielestäni on ihan kivaa ettei näin yli nelikymppisenä ole loppuun saakka kuluneita olkapäitä sekä selkä- ja polvivammoja. On ihan kivaa että keski-ikä on 30 vuotta korkeampi kuin 50 vuotta sitten.
On ihan kivaa että osaa lukea ja puhua useilla kielillä.
On myös kivaa että on vapaa-aikaa ja höpötellä av-palstalla.
Orjaksiko täytyisi ryhtyä jotta voisi jälleen kunnioittaa itseään?
Orjana saa työntantajan kunnioituksen ja vähän päälle tonnin palkan.
Miten suurin osa nykyihmisistä pärjää? Te läskimahat olette murto-osa ihmisistä ja kyllähän tekin pystytte vaikka mihin jos olis pakko.
Vierailija kirjoitti:
Ennen työtahti oli paljon hitaampi ja taukoja otettiin. Ei ollut harvinaista savotassa että tupakkitaukoja pidettiin kolmesti tunnin aikana ja varsinainen työtunti olikin sitten noin 30-45min.
Näin on esi-isät kertoneet ja olen itsekin töitä tehnyt aikoinaan nuorena poikana, niin neuvoksi tuli että: "ällös hosu ja riahu, ota rennosti ja puhu samalla, niin tulee hyvää tulosta".
Eli sykkeen pitää olla hyvä ja puhetta työn aikana runsaasti. Sama kuin lenkillä. Hengästyminen on huonosta.
Ennen tehtiin hitaasti töitä ja vähän pidempään. Ymmärrettiin että ihminen on hauras ja sairastuu, jos hosuu liikaa. Jos työssä sairastui, niin se oli hengen sairautta ja juuret löytyivät ahneudesta.
Jussi oli tavallaan sairas ahneudesta, kun suolla puuhasi liikaa.
Ei siitä hyvä seurannut kenellekään.
Muuten hyvää settiä, mutta kun savottahommat olivat urakkatyötä. Mestari kävi mittaamassa pinot ja tili oli sen mukainen.
On mukavaa etten ole näin 34vuotiaana nilkuttava, raihainen ja ennen aikojaan vanhentunut ihmisraunio!
En ole joutunut rikkomaan polviani ja selkääni rankassa työssä, en synnyttämään ilman kipulääkitystä ja mukavaa lääkäriä joka ompelee repeämät. Joku nyt tietysti tulee huutamaan, että kyllähän jo 50luvullakin synnytettiin sairaaloissa ! Kyllä kyllä, jotkut muttei kaikki. Isäni syntyi saunassa 1963.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ukkini kertoi samalaista. Kun oltiin urakalla jossain niin apteekista sai jotain lääkettä joka huumasi ja vei väsymyksen. Töitä saattoi tehdä väsymättä kaksikin päivää putkeen ja ei nukuttanut.
Yleisesti töitä tehtiin koko päivän, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla siten että syke pysyi lepotilassa. Hikoiltu ei ellei ollut kiire tai hengenhätä.
Ennen osattiin tehdä asioita rauhallisesti säästäväisesti, koska jos kroppa väsyy ja ylikuormittuu, niin joutuu sänkypotilaaksi pitkäksi aikaa.
Samahan on urheilussakin että palautuminen on tärkeää ja jos duunaa samalla kuin nykyään eli vedetään työntekijöistä kaikki hyöty irti niin työntekijä väsyy ja elimistö menee shokkitilaan.
Eli kyllä ennen tehtiin töitä kohtuudella ja viisaasti.
Nykyään työaikojen ollessa 8h päivä, työntantajat ottaa työntekijöistä irti vähän liikaa ja yrittää rikastua muiden kustannuksella ja etenkin muiden terveyden kustannuksella.
Kannattaa hankkia sykemittari.
Ennen saatettiin työajalla ottaa viinaryyppy tai sitten niitä amfetamiinijohdannaisia sai apteekista väsymykseen. Tavallaan voiaan sanoa että ennen työmiehet olivat narkomaaneja.
Mun ukkini ei sietänyt juoppoja työkavereita ja sanoi johtajalle, että joko hän lähtee tai ne juopot. No, juopot lähtivät. Eli ei kaikkialla kaikki ollut kännissä. Ei ole mukavaa työskennellä huimatun tai juopon kanssa. Tuloskin kärsi.
Toisaalta ei voida sanoa että juoppo olisi ollut huono työmies. Jos annos on sopiva niin juopumus vain parantaa työtulosta ja vie kivut ja väsymyksen pois.
Annat sellaisen mielikuvan mitä raittiusliikkeen työväenluokan vasemmistolaisuudessa ihannoidaan.
Yksilönvapaudet taas on enemmän oikeistolaista vapautta.
Ei se ketään pitäisi haitata, jos työt sujuu vaikka työmies olisikin hiprakassa. Kyseessä on yksilönvapaudet.
Yksilönvapauksia ei vasemmistopiireissä oikein ymmärretty, kun oltiin niin kollektiivisia ja ihailtiin sosialismista. Kaikkien piti olla samasta kivestä muovattuja koviksia. Tunteitakaan ei saanut näyttää ja erottua ryhmästä.
Niiden juoppojen työnjälki oli huonompaa ja yhteinen urakka sujui heidän takiaan hitaammin. Tämä oli se syy, miksi ukkini halusi heidät pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen työtahti oli paljon hitaampi ja taukoja otettiin. Ei ollut harvinaista savotassa että tupakkitaukoja pidettiin kolmesti tunnin aikana ja varsinainen työtunti olikin sitten noin 30-45min.
Näin on esi-isät kertoneet ja olen itsekin töitä tehnyt aikoinaan nuorena poikana, niin neuvoksi tuli että: "ällös hosu ja riahu, ota rennosti ja puhu samalla, niin tulee hyvää tulosta".
Eli sykkeen pitää olla hyvä ja puhetta työn aikana runsaasti. Sama kuin lenkillä. Hengästyminen on huonosta.
Ennen tehtiin hitaasti töitä ja vähän pidempään. Ymmärrettiin että ihminen on hauras ja sairastuu, jos hosuu liikaa. Jos työssä sairastui, niin se oli hengen sairautta ja juuret löytyivät ahneudesta.
Jussi oli tavallaan sairas ahneudesta, kun suolla puuhasi liikaa.
Ei siitä hyvä seurannut kenellekään.
Muuten hyvää settiä, mutta kun savottahommat olivat urakkatyötä. Mestari kävi mittaamassa pinot ja tili oli sen mukainen.
En kirjoittanut savottahommista tai tukkihommista.
Erilaisia hommia oli ja yleisesti "oman talon" hommissa ei todellakaan hikoiltu.
Mihinkään hutilointiin ja itsensä väsyttämiseen ei ollut varaa. Jos väsyttää itsensä niin sairastuu ja joutuu petiin. Sellaiseen ei ole varaa muinoin.
Nykyään ihmiset väsyttää itsensä. Saattavat mennä aamulla kuntoclubille treenaamaan ja sieltä töihin ja töiden jälkeen lisää treeniä.
Ihmisen elimistö ei sellaista kestä, etenkään vähähiilihydraattisella ravinnolla.
Siinä sairastuu ja kroppa menee sellaiseen tilaan että siitä palautumiseen tarvitaan monen vuoden sairaslomaa. Nykyään suoritetaan ihan sairaalla tavalla.
Ei ennen ollut varaa vetää itseään fyysisesti lopputilille.
Ja meillä työnantajat kannustaa ihmisiä ja jopa pakottaa ihmisiä vetämään itsensä piippuun.
Ennen nukuttiinkin hyvin ja pitkät unet ja jos töistä myöhästyi niin tehtiin sitten vähän pidempi päivä.
Ei asioissa ennen stressailtu turhia.
Jos tehtiin urakkaa savotalla tai joella, niin se saattoi tarkoittaa että muita hommia ei ollut viikkoon. Siinä tienattin viikon tulot. Kyllä silloin voi vähän hikoilla kun tietää että voi levätä laakereilla viikon tai pari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ukkini kertoi samalaista. Kun oltiin urakalla jossain niin apteekista sai jotain lääkettä joka huumasi ja vei väsymyksen. Töitä saattoi tehdä väsymättä kaksikin päivää putkeen ja ei nukuttanut.
Yleisesti töitä tehtiin koko päivän, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla siten että syke pysyi lepotilassa. Hikoiltu ei ellei ollut kiire tai hengenhätä.
Ennen osattiin tehdä asioita rauhallisesti säästäväisesti, koska jos kroppa väsyy ja ylikuormittuu, niin joutuu sänkypotilaaksi pitkäksi aikaa.
Samahan on urheilussakin että palautuminen on tärkeää ja jos duunaa samalla kuin nykyään eli vedetään työntekijöistä kaikki hyöty irti niin työntekijä väsyy ja elimistö menee shokkitilaan.
Eli kyllä ennen tehtiin töitä kohtuudella ja viisaasti.
Nykyään työaikojen ollessa 8h päivä, työntantajat ottaa työntekijöistä irti vähän liikaa ja yrittää rikastua muiden kustannuksella ja etenkin muiden terveyden kustannuksella.
Kannattaa hankkia sykemittari.
Ennen saatettiin työajalla ottaa viinaryyppy tai sitten niitä amfetamiinijohdannaisia sai apteekista väsymykseen. Tavallaan voiaan sanoa että ennen työmiehet olivat narkomaaneja.
Mun ukkini ei sietänyt juoppoja työkavereita ja sanoi johtajalle, että joko hän lähtee tai ne juopot. No, juopot lähtivät. Eli ei kaikkialla kaikki ollut kännissä. Ei ole mukavaa työskennellä huimatun tai juopon kanssa. Tuloskin kärsi.
Toisaalta ei voida sanoa että juoppo olisi ollut huono työmies. Jos annos on sopiva niin juopumus vain parantaa työtulosta ja vie kivut ja väsymyksen pois.
Annat sellaisen mielikuvan mitä raittiusliikkeen työväenluokan vasemmistolaisuudessa ihannoidaan.
Yksilönvapaudet taas on enemmän oikeistolaista vapautta.
Ei se ketään pitäisi haitata, jos työt sujuu vaikka työmies olisikin hiprakassa. Kyseessä on yksilönvapaudet.
Yksilönvapauksia ei vasemmistopiireissä oikein ymmärretty, kun oltiin niin kollektiivisia ja ihailtiin sosialismista. Kaikkien piti olla samasta kivestä muovattuja koviksia. Tunteitakaan ei saanut näyttää ja erottua ryhmästä.
Niiden juoppojen työnjälki oli huonompaa ja yhteinen urakka sujui heidän takiaan hitaammin. Tämä oli se syy, miksi ukkini halusi heidät pois.
Ukkisi taisi olla tyypillinen työväenluokan vassari. Ei siinä mitään.
Valitettavasti työnjälki ei välttämättä kärsi vaikka viinaa menisi pullo päivässä. Päinvastoin.
Maailma ei nyt vaan mene välttämättä tietynlaisten ihanteiden mukaan mustavalkoisessa todellisuudessa.
Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa baseball pelaajat olivat ihan kännissä pelin aikana ja pelasivat voitokkaasti. Ei se "känni" ole mikään saatanasta, vaikka vasemmistolaispiireissä raittiusliike vähän sellaista propagandaa ajoikin.
Pitäisi nähdä asioita vähän realistisemmin ja niistä pitäisi myös osata keskustella.
Siksi tuo väittämäsi ei vaan valitettavasti ole mikään fakta. Ukkisi saattoi olla katkera mies ja kollektiivisen työväenluokan kultuurin uhrikin.
Häntä pitää ymmärtää tietynlaisen idealistisen elämäntyylin uhrina. Tietenkään häntä ei pidä pilkata mitenkään. Varmasti ihan kova työmies, mutta ei ne juopot olleet varmasti kaikki mitään huonoja työmiehiä, vaan ihan samantasoisia kuin ukkisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ukkini kertoi samalaista. Kun oltiin urakalla jossain niin apteekista sai jotain lääkettä joka huumasi ja vei väsymyksen. Töitä saattoi tehdä väsymättä kaksikin päivää putkeen ja ei nukuttanut.
Yleisesti töitä tehtiin koko päivän, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla siten että syke pysyi lepotilassa. Hikoiltu ei ellei ollut kiire tai hengenhätä.
Ennen osattiin tehdä asioita rauhallisesti säästäväisesti, koska jos kroppa väsyy ja ylikuormittuu, niin joutuu sänkypotilaaksi pitkäksi aikaa.
Samahan on urheilussakin että palautuminen on tärkeää ja jos duunaa samalla kuin nykyään eli vedetään työntekijöistä kaikki hyöty irti niin työntekijä väsyy ja elimistö menee shokkitilaan.
Eli kyllä ennen tehtiin töitä kohtuudella ja viisaasti.
Nykyään työaikojen ollessa 8h päivä, työntantajat ottaa työntekijöistä irti vähän liikaa ja yrittää rikastua muiden kustannuksella ja etenkin muiden terveyden kustannuksella.
Kannattaa hankkia sykemittari.
Ennen saatettiin työajalla ottaa viinaryyppy tai sitten niitä amfetamiinijohdannaisia sai apteekista väsymykseen. Tavallaan voiaan sanoa että ennen työmiehet olivat narkomaaneja.
Mun ukkini ei sietänyt juoppoja työkavereita ja sanoi johtajalle, että joko hän lähtee tai ne juopot. No, juopot lähtivät. Eli ei kaikkialla kaikki ollut kännissä. Ei ole mukavaa työskennellä huimatun tai juopon kanssa. Tuloskin kärsi.
Toisaalta ei voida sanoa että juoppo olisi ollut huono työmies. Jos annos on sopiva niin juopumus vain parantaa työtulosta ja vie kivut ja väsymyksen pois.
Annat sellaisen mielikuvan mitä raittiusliikkeen työväenluokan vasemmistolaisuudessa ihannoidaan.
Yksilönvapaudet taas on enemmän oikeistolaista vapautta.
Ei se ketään pitäisi haitata, jos työt sujuu vaikka työmies olisikin hiprakassa. Kyseessä on yksilönvapaudet.
Yksilönvapauksia ei vasemmistopiireissä oikein ymmärretty, kun oltiin niin kollektiivisia ja ihailtiin sosialismista. Kaikkien piti olla samasta kivestä muovattuja koviksia. Tunteitakaan ei saanut näyttää ja erottua ryhmästä.
Niiden juoppojen työnjälki oli huonompaa ja yhteinen urakka sujui heidän takiaan hitaammin. Tämä oli se syy, miksi ukkini halusi heidät pois.
Riippuu täysin alkoholiannoksista. Jos liikaa juo niin työnjälki voi kärsiä.
Yleisesti alkoholi parantaa työnlaatua ja vie väsymyksen pois. Alkoholismi on siivittänyt aikoinaan monen suomalaisen ihmisen työelämää ja parantanut tulosta merkittävästi ihan toimistotyöläisistä ojankaivajiin asti.
Tämä on se fakta mikä pitää muistaa. Toki nykyään alkoholinkäyttö nähdään työelmäässä ehdottomana ei:nä.
Toisaalta nykyään työelämä alkaa olla niin raskasta että ehkä voitaisiin taas myöntää työntekijöille vapauksia, kun onhan sitä riistoa melkoisesti.
Ennenkin oli kovaa, mutta sai sentään ottaa viinaa kun teki mieli ja ei sellaisesta ketään potkittu ulos, jos hommat sujui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On mukavaa etten ole näin 34vuotiaana nilkuttava, raihainen ja ennen aikojaan vanhentunut ihmisraunio!
En ole joutunut rikkomaan polviani ja selkääni rankassa työssä, en synnyttämään ilman kipulääkitystä ja mukavaa lääkäriä joka ompelee repeämät. Joku nyt tietysti tulee huutamaan, että kyllähän jo 50luvullakin synnytettiin sairaaloissa ! Kyllä kyllä, jotkut muttei kaikki. Isäni syntyi saunassa 1963.
Onhan näitä vieläkin ketkä haluavat kotona synnyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ukkini kertoi samalaista. Kun oltiin urakalla jossain niin apteekista sai jotain lääkettä joka huumasi ja vei väsymyksen. Töitä saattoi tehdä väsymättä kaksikin päivää putkeen ja ei nukuttanut.
Yleisesti töitä tehtiin koko päivän, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla siten että syke pysyi lepotilassa. Hikoiltu ei ellei ollut kiire tai hengenhätä.
Ennen osattiin tehdä asioita rauhallisesti säästäväisesti, koska jos kroppa väsyy ja ylikuormittuu, niin joutuu sänkypotilaaksi pitkäksi aikaa.
Samahan on urheilussakin että palautuminen on tärkeää ja jos duunaa samalla kuin nykyään eli vedetään työntekijöistä kaikki hyöty irti niin työntekijä väsyy ja elimistö menee shokkitilaan.
Eli kyllä ennen tehtiin töitä kohtuudella ja viisaasti.
Nykyään työaikojen ollessa 8h päivä, työntantajat ottaa työntekijöistä irti vähän liikaa ja yrittää rikastua muiden kustannuksella ja etenkin muiden terveyden kustannuksella.
Kannattaa hankkia sykemittari.
Ennen saatettiin työajalla ottaa viinaryyppy tai sitten niitä amfetamiinijohdannaisia sai apteekista väsymykseen. Tavallaan voiaan sanoa että ennen työmiehet olivat narkomaaneja.
Mun ukkini ei sietänyt juoppoja työkavereita ja sanoi johtajalle, että joko hän lähtee tai ne juopot. No, juopot lähtivät. Eli ei kaikkialla kaikki ollut kännissä. Ei ole mukavaa työskennellä huimatun tai juopon kanssa. Tuloskin kärsi.
Toisaalta ei voida sanoa että juoppo olisi ollut huono työmies. Jos annos on sopiva niin juopumus vain parantaa työtulosta ja vie kivut ja väsymyksen pois.
Annat sellaisen mielikuvan mitä raittiusliikkeen työväenluokan vasemmistolaisuudessa ihannoidaan.
Yksilönvapaudet taas on enemmän oikeistolaista vapautta.
Ei se ketään pitäisi haitata, jos työt sujuu vaikka työmies olisikin hiprakassa. Kyseessä on yksilönvapaudet.
Yksilönvapauksia ei vasemmistopiireissä oikein ymmärretty, kun oltiin niin kollektiivisia ja ihailtiin sosialismista. Kaikkien piti olla samasta kivestä muovattuja koviksia. Tunteitakaan ei saanut näyttää ja erottua ryhmästä.
Niiden juoppojen työnjälki oli huonompaa ja yhteinen urakka sujui heidän takiaan hitaammin. Tämä oli se syy, miksi ukkini halusi heidät pois.
no vau. Ukkisi lensi varmasti taivaaseen, kun maallinen elämä päättyi?
Vaikutti muita paremmalta ihmiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ukki? Siis puhutaanko nykyisistä eläkeläisistä, eli suurimmasta kermaperseporukasta, joita Suomi on koskaan päällään kantanut?
Taitaa kerrata oman ukkinsa juttuja.
Minun ukkini taas ihmetteli sitä miksi nykyään ihmiset eivät enää naura. Hän kertoi että ennen ihmiset nauroivat paljon. He todennäköisesti siis olivat paljon onnellisempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ukkini kertoi samalaista. Kun oltiin urakalla jossain niin apteekista sai jotain lääkettä joka huumasi ja vei väsymyksen. Töitä saattoi tehdä väsymättä kaksikin päivää putkeen ja ei nukuttanut.
Yleisesti töitä tehtiin koko päivän, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla siten että syke pysyi lepotilassa. Hikoiltu ei ellei ollut kiire tai hengenhätä.
Ennen osattiin tehdä asioita rauhallisesti säästäväisesti, koska jos kroppa väsyy ja ylikuormittuu, niin joutuu sänkypotilaaksi pitkäksi aikaa.
Samahan on urheilussakin että palautuminen on tärkeää ja jos duunaa samalla kuin nykyään eli vedetään työntekijöistä kaikki hyöty irti niin työntekijä väsyy ja elimistö menee shokkitilaan.
Eli kyllä ennen tehtiin töitä kohtuudella ja viisaasti.
Nykyään työaikojen ollessa 8h päivä, työntantajat ottaa työntekijöistä irti vähän liikaa ja yrittää rikastua muiden kustannuksella ja etenkin muiden terveyden kustannuksella.
Kannattaa hankkia sykemittari.
Ennen saatettiin työajalla ottaa viinaryyppy tai sitten niitä amfetamiinijohdannaisia sai apteekista väsymykseen. Tavallaan voiaan sanoa että ennen työmiehet olivat narkomaaneja.
Mun ukkini ei sietänyt juoppoja työkavereita ja sanoi johtajalle, että joko hän lähtee tai ne juopot. No, juopot lähtivät. Eli ei kaikkialla kaikki ollut kännissä. Ei ole mukavaa työskennellä huimatun tai juopon kanssa. Tuloskin kärsi.
Toisaalta ei voida sanoa että juoppo olisi ollut huono työmies. Jos annos on sopiva niin juopumus vain parantaa työtulosta ja vie kivut ja väsymyksen pois.
Annat sellaisen mielikuvan mitä raittiusliikkeen työväenluokan vasemmistolaisuudessa ihannoidaan.
Yksilönvapaudet taas on enemmän oikeistolaista vapautta.
Ei se ketään pitäisi haitata, jos työt sujuu vaikka työmies olisikin hiprakassa. Kyseessä on yksilönvapaudet.
Yksilönvapauksia ei vasemmistopiireissä oikein ymmärretty, kun oltiin niin kollektiivisia ja ihailtiin sosialismista. Kaikkien piti olla samasta kivestä muovattuja koviksia. Tunteitakaan ei saanut näyttää ja erottua ryhmästä.
Niiden juoppojen työnjälki oli huonompaa ja yhteinen urakka sujui heidän takiaan hitaammin. Tämä oli se syy, miksi ukkini halusi heidät pois.
no vau. Ukkisi lensi varmasti taivaaseen, kun maallinen elämä päättyi?
Vaikutti muita paremmalta ihmiseltä.
Toivottavasti. Mutta hän oli tavallinen työläinen. Mutta raitis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen työtahti oli paljon hitaampi ja taukoja otettiin. Ei ollut harvinaista savotassa että tupakkitaukoja pidettiin kolmesti tunnin aikana ja varsinainen työtunti olikin sitten noin 30-45min.
Näin on esi-isät kertoneet ja olen itsekin töitä tehnyt aikoinaan nuorena poikana, niin neuvoksi tuli että: "ällös hosu ja riahu, ota rennosti ja puhu samalla, niin tulee hyvää tulosta".
Eli sykkeen pitää olla hyvä ja puhetta työn aikana runsaasti. Sama kuin lenkillä. Hengästyminen on huonosta.
Ennen tehtiin hitaasti töitä ja vähän pidempään. Ymmärrettiin että ihminen on hauras ja sairastuu, jos hosuu liikaa. Jos työssä sairastui, niin se oli hengen sairautta ja juuret löytyivät ahneudesta.
Jussi oli tavallaan sairas ahneudesta, kun suolla puuhasi liikaa.
Ei siitä hyvä seurannut kenellekään.
Muuten hyvää settiä, mutta kun savottahommat olivat urakkatyötä. Mestari kävi mittaamassa pinot ja tili oli sen mukainen.
Väitätkö että tupakkataukoja ei pidetty?
Kun muistelen nuorena niin tuntui ettei töissä välillä muuta tehtykään kuin tupakoitu ja jauhettu paskaa äijämäisten juttujen siivittämänä.
Vierailija kirjoitti:
Ukki? Siis puhutaanko nykyisistä eläkeläisistä, eli suurimmasta kermaperseporukasta, joita Suomi on koskaan päällään kantanut?
Taitaa kerrata oman ukkinsa juttuja.
Parikin juttua näistä kermaperseistä.
Kermaperseen vaimo sairastui ja kuoli ja kermaperseen piti lainata kaveriltaan rahat, että sai sairaalalaskun ja hautajaiset maksettua.
Toinen kermaperse kertoi lapsuudestaan, jossa hautajaiset olivat paras kokemus, siellä sai syödä vatsansa täyteen.
Että semmoisia kermaperseitä nämä.
Ennen vanhaan ihminen teki itseasiassa vähemmän työtunteja kuin nykyihminen, koska pitkät talvet pakotti säästämään energiaa ja ruokavarantoja. Keskitalvella ei tuvassa päreen palaessa paljoa muuta tehty kuin ommeltu kalaverkkoja tai muuta pikku näperreltävää, turkisansojen tarkisteluja ja uudelleenvirittämisiä ehti tehdä sen 5 tuntia päivässä ennenkuin aurinko laski.
Keväällä ja loppukesästä huhkittiin sitten senkin edestä, 16-tuntisia työpäiviä. Ja jos keskiaikaan tai antiikkiin mennään niin alkukesästä käytiin sitten sotimassakin.
Vierailija kirjoitti:
Minun ukkini taas ihmetteli sitä miksi nykyään ihmiset eivät enää naura. Hän kertoi että ennen ihmiset nauroivat paljon. He todennäköisesti siis olivat paljon onnellisempia.
Ennen myös puhuttiin työajalla enemmän. Saattoi tunnin töistä puhettakin sisältää 15min.
Osattiin ottaa elämä rennosti ja hymyillä. Nykyään ei hymyilytä kun työantaja vahtii ja vaatii ihmisiltä lähes konemaista työtahtia ja ei saa hymyillä eikä jutella.
Elämä mennyt niin kylmäksi arvoiltaan.
Ennen aina laulain työtäs tehtiin ja trala lalla lalla lei.
Nykyihmisen ahneus työntekoon aiheuttaa ilmastonlämpenemistä.
Meillä on kamalia määriä turhia tuottamattomia töitä ja työn ihannointi perustuu arvomaailmaan, jossa työtöntä halveksutaan ja tekemistä arvostetaan.
Silti esimerkiksi tupakoimattomuutta ihaillaan, vaikka se on tekemättömyyttä.
Ehkä kultuuri alkaa pikkuhiljaa muuttua, kun ennen työmies teki ja tupakoi ja sitä ihannointiin.
Toivotaan että tekemättömyys saa enemmän tilaa. Ei tarvitse välttämättä käydä töissä kun moni yritys saa rahat samasta yhteisestä verovaroista ja ne käytetään työntekijöiden palkkoihin.
Sama raha se käytännössä on työttömällä, ehkä vähän pienempi riippuen onko ansiosidonnaisella.
Moni duunari saa kuukaudessa vähemmän kuin ansiosidonnaisella oleva työtön.
Tässäkin ketjussa edelleen ihannoidaan työntekoa ja juuri siitä pitäisi päästä entisaikojen vähätöiseen ja vähemmän ympäristöä rasittavaan elämäntyyliin.
Työtön kuluttaa vähemmän.
Mielestäni on ihan kivaa ettei näin yli nelikymppisenä ole loppuun saakka kuluneita olkapäitä sekä selkä- ja polvivammoja. On ihan kivaa että keski-ikä on 30 vuotta korkeampi kuin 50 vuotta sitten.
On ihan kivaa että osaa lukea ja puhua useilla kielillä.
On myös kivaa että on vapaa-aikaa ja höpötellä av-palstalla.
Orjaksiko täytyisi ryhtyä jotta voisi jälleen kunnioittaa itseään?