Lue keskustelun säännöt.
Ukki puhui juuri millaista elämä oli sen nuoruudessa. Miten ihmeessä nykyihminen pärjäisi sen aikaisessa maailmassa???
20.07.2019 |
Savotalla tehtiin 11 tuntisia päiviä niin raskasta työtä kun työ vain voi olla. Tuvassa ei ollut tietenkään sähköjä.
Jotta ruokaa sai, oli kalastettava tuntikausia joella. Kerrankin ukkini meni iltayhdeksältä soutamaan joelle kilometrejä ja tuli aamukuudelta pois. Sai yhden kuhan loppumatkasta ja siihen oli tyytyminen.
Kun kalastamaan mentiin, juotiin paskaista jokivettä, eikä valitettu. Ei tullut kuulemma sairaaksi.
Radio mentiin lataamaan voimalaitokselle soutaen koko päivä.
Sen aikainen armeija oli kuin lepokoti verrattuna elämään kotosalla, ja tämän takia lihoi armeijassa 10kg.
Mitä veikkaatte, miten nykyihminen olisi kestänyt elämää ennenmuinoin?
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Oma ukkini kertoi samalaista. Kun oltiin urakalla jossain niin apteekista sai jotain lääkettä joka huumasi ja vei väsymyksen. Töitä saattoi tehdä väsymättä kaksikin päivää putkeen ja ei nukuttanut.
Yleisesti töitä tehtiin koko päivän, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla siten että syke pysyi lepotilassa. Hikoiltu ei ellei ollut kiire tai hengenhätä.
Ennen osattiin tehdä asioita rauhallisesti säästäväisesti, koska jos kroppa väsyy ja ylikuormittuu, niin joutuu sänkypotilaaksi pitkäksi aikaa.
Samahan on urheilussakin että palautuminen on tärkeää ja jos duunaa samalla kuin nykyään eli vedetään työntekijöistä kaikki hyöty irti niin työntekijä väsyy ja elimistö menee shokkitilaan.
Eli kyllä ennen tehtiin töitä kohtuudella ja viisaasti.
Nykyään työaikojen ollessa 8h päivä, työntantajat ottaa työntekijöistä irti vähän liikaa ja yrittää rikastua muiden kustannuksella ja etenkin muiden terveyden kustannuksella.
Kannattaa hankkia sykemittari.
Ennen saatettiin työajalla ottaa viinaryyppy tai sitten niitä amfetamiinijohdannaisia sai apteekista väsymykseen. Tavallaan voiaan sanoa että ennen työmiehet olivat narkomaaneja.
Heh. Amfetamiinit huiviin eli työskenneltiin rauhallisesti ja kohtuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina tämä sama mussutus. Pärjäisi jos olisi pakko. Onneksi ei tarvitse.
Jep, kannattaa joskus jutell ikäihmisten kanssa siitä, millaista elämä on ennen ollut. Antaa kummasti perspektiiviä asioihin.
Nykyään kuulee aivan outoja käsityksiä siitä, miten hienoa ja helppoa elämä muka ennen oli. No ei kylläkään ollut.
Mutta on se niinkin, että jokaisessa aikakaudessa on omat stressinaiheensa. Ja kun ihminen ylipäätään vertaa olojaan muiden oloihin SAMALLA AIKAKAUDELLA, niin kas, kummasti sitä kestää, kun ei paremmastakaan ole mitään tietoa vielä, ja kaikilla on asiat suht samalla lailla.
Eli ukkisi ei ap ole voinut muuta kuin kestää ja jaksaa, koska ei helpompaa elämää tuntenutkaan. Ja kaikilla oli fyysisesti raskasta.
Toisaalta ennen oli helpompaa, koska ei ollut urapaineta, ei sosiaalisen median luomia paineita, ei paineita työllistymisestä. Kaikille riitti töitä - huonosti palkattua ja raskasta, mutta silti. Ei tarvinnut piitata ulkonäöstä, saunassa käytiin kerran, pari viikossa ja välillä käännettiin alusvaatteista puhdas puoli ihoa vasten....
Elämä oli fyysisesti tosiaan paljon nykyaikaa raskaampaa, ja ihmiset kuolivatkin paljon nuorempina heikkolaatuisen ravinnon, kovan työn ja tautien uuvuttamina. Psyykkisesti oli varmasti stressiä vähemmän, jos kohta pelkoja ja uhkiahan tietysti riitti, sota ja sairaudet kun niittivät låheisiä. Taloudellinen epävarmuuskin oli läsnä, koska mitään sosiaalitukien turvaverkkoa ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ukkini kertoi samalaista. Kun oltiin urakalla jossain niin apteekista sai jotain lääkettä joka huumasi ja vei väsymyksen. Töitä saattoi tehdä väsymättä kaksikin päivää putkeen ja ei nukuttanut.
Yleisesti töitä tehtiin koko päivän, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla siten että syke pysyi lepotilassa. Hikoiltu ei ellei ollut kiire tai hengenhätä.
Ennen osattiin tehdä asioita rauhallisesti säästäväisesti, koska jos kroppa väsyy ja ylikuormittuu, niin joutuu sänkypotilaaksi pitkäksi aikaa.
Samahan on urheilussakin että palautuminen on tärkeää ja jos duunaa samalla kuin nykyään eli vedetään työntekijöistä kaikki hyöty irti niin työntekijä väsyy ja elimistö menee shokkitilaan.
Eli kyllä ennen tehtiin töitä kohtuudella ja viisaasti.
Nykyään työaikojen ollessa 8h päivä, työntantajat ottaa työntekijöistä irti vähän liikaa ja yrittää rikastua muiden kustannuksella ja etenkin muiden terveyden kustannuksella.
Kannattaa hankkia sykemittari.
Ennen saatettiin työajalla ottaa viinaryyppy tai sitten niitä amfetamiinijohdannaisia sai apteekista väsymykseen. Tavallaan voiaan sanoa että ennen työmiehet olivat narkomaaneja.
Heh. Amfetamiinit huiviin eli työskenneltiin rauhallisesti ja kohtuudella.
Jos tehdään urakalla jotain valmiiksi, niin tuohan oli ihan tavallista että saattoi parikin päivää täytyä täysiä tekemään että saa viikon palkan kahdessa päivässä. Ei sitä muina päivinä välttämättä töitä tehtykään.
Selvinpäin tuollainen ei onnistu. Se nyt on ihan selvä, että ihmiselläkin tulee rajat vastaan.
Siksi on työsuojalait olemassa. Fysiikka ei vaan kestä sellaista että painetaan kaksikin päivää putkeen täysiä.
Vierailija kirjoitti:
Jep, kannattaa joskus jutell ikäihmisten kanssa siitä, millaista elämä on ennen ollut. Antaa kummasti perspektiiviä asioihin.
Nykyään kuulee aivan outoja käsityksiä siitä, miten hienoa ja helppoa elämä muka ennen oli. No ei kylläkään ollut.
Mutta on se niinkin, että jokaisessa aikakaudessa on omat stressinaiheensa. Ja kun ihminen ylipäätään vertaa olojaan muiden oloihin SAMALLA AIKAKAUDELLA, niin kas, kummasti sitä kestää, kun ei paremmastakaan ole mitään tietoa vielä, ja kaikilla on asiat suht samalla lailla.
Eli ukkisi ei ap ole voinut muuta kuin kestää ja jaksaa, koska ei helpompaa elämää tuntenutkaan. Ja kaikilla oli fyysisesti raskasta.
Toisaalta ennen oli helpompaa, koska ei ollut urapaineta, ei sosiaalisen median luomia paineita, ei paineita työllistymisestä. Kaikille riitti töitä - huonosti palkattua ja raskasta, mutta silti. Ei tarvinnut piitata ulkonäöstä, saunassa käytiin kerran, pari viikossa ja välillä käännettiin alusvaatteista puhdas puoli ihoa vasten....
Elämä oli fyysisesti tosiaan paljon nykyaikaa raskaampaa, ja ihmiset kuolivatkin paljon nuorempina heikkolaatuisen ravinnon, kovan työn ja tautien uuvuttamina. Psyykkisesti oli varmasti stressiä vähemmän, jos kohta pelkoja ja uhkiahan tietysti riitti, sota ja sairaudet kun niittivät låheisiä. Taloudellinen epävarmuuskin oli läsnä, koska mitään sosiaalitukien turvaverkkoa ei ollut.
Mutta jo ihan tavallisella keskituloisella oli varaa pitää palvelijaa. Eli ei kaikki raataneet.
Pointtina olikin se, että tulonjako oli suuri. Palvelijoiden palkat mitättömiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni huonompaan suuntaan on menty. Kaikki tulee napista painaen, minkään eteen ei ponnistella eikä liikuta. Joutilaisuus on pirun temmellyskenttä, sanotaan.
Vierailija kirjoitti:
Oma ukkini kertoi samalaista. Kun oltiin urakalla jossain niin apteekista sai jotain lääkettä joka huumasi ja vei väsymyksen. Töitä saattoi tehdä väsymättä kaksikin päivää putkeen ja ei nukuttanut.
Yleisesti töitä tehtiin koko päivän, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla siten että syke pysyi lepotilassa. Hikoiltu ei ellei ollut kiire tai hengenhätä.
Ennen osattiin tehdä asioita rauhallisesti säästäväisesti, koska jos kroppa väsyy ja ylikuormittuu, niin joutuu sänkypotilaaksi pitkäksi aikaa.
Samahan on urheilussakin että palautuminen on tärkeää ja jos duunaa samalla kuin nykyään eli vedetään työntekijöistä kaikki hyöty irti niin työntekijä väsyy ja elimistö menee shokkitilaan.
Eli kyllä ennen tehtiin töitä kohtuudella ja viisaasti.
Nykyään työaikojen ollessa 8h päivä, työntantajat ottaa työntekijöistä irti vähän liikaa ja yrittää rikastua muiden kustannuksella ja etenkin muiden terveyden kustannuksella.
Kannattaa hankkia sykemittari.
Ennen saatettiin työajalla ottaa viinaryyppy tai sitten niitä amfetamiinijohdannaisia sai apteekista väsymykseen. Tavallaan voiaan sanoa että ennen työmiehet olivat narkomaaneja.
Mun ukkini ei sietänyt juoppoja työkavereita ja sanoi johtajalle, että joko hän lähtee tai ne juopot. No, juopot lähtivät. Eli ei kaikkialla kaikki ollut kännissä. Ei ole mukavaa työskennellä huimatun tai juopon kanssa. Tuloskin kärsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Savotoilla oli kyllä "talon puolesta" ruokahuolto eli kämppäemännät ihan siksi, että ei työpäivänä ollut aikaa kalassa käydä. Jokivesi ei välttämättä ollut paskaista - miksi olisi ollut, kuka sinne ulosti? Siihen aikaan oli ulkovessat eikä mitään jokivessoja.
Miksi tuntuu siltä, että ukki vähän juksutti?
No ei ollut kämppäemäntiä niillä, jotka kävi puuhommissa omassa mettässä. Eväät sai kotoa.
Mutta ei silloin ollutkaan savotalla vaan kotimetsässä hankintahakkuilla.
En pärjäisi hetkeäkään, jos minut nyt siirrettäisiin siihen elämään. Mutta jos olisin syntynyt siihen elämään niin varmaan silloin pärjäisi omien kykyjen mukaan kun ei muusta tietäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ukkini kertoi samalaista. Kun oltiin urakalla jossain niin apteekista sai jotain lääkettä joka huumasi ja vei väsymyksen. Töitä saattoi tehdä väsymättä kaksikin päivää putkeen ja ei nukuttanut.
Yleisesti töitä tehtiin koko päivän, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla siten että syke pysyi lepotilassa. Hikoiltu ei ellei ollut kiire tai hengenhätä.
Ennen osattiin tehdä asioita rauhallisesti säästäväisesti, koska jos kroppa väsyy ja ylikuormittuu, niin joutuu sänkypotilaaksi pitkäksi aikaa.
Samahan on urheilussakin että palautuminen on tärkeää ja jos duunaa samalla kuin nykyään eli vedetään työntekijöistä kaikki hyöty irti niin työntekijä väsyy ja elimistö menee shokkitilaan.
Eli kyllä ennen tehtiin töitä kohtuudella ja viisaasti.
Nykyään työaikojen ollessa 8h päivä, työntantajat ottaa työntekijöistä irti vähän liikaa ja yrittää rikastua muiden kustannuksella ja etenkin muiden terveyden kustannuksella.
Kannattaa hankkia sykemittari.
Ennen saatettiin työajalla ottaa viinaryyppy tai sitten niitä amfetamiinijohdannaisia sai apteekista väsymykseen. Tavallaan voiaan sanoa että ennen työmiehet olivat narkomaaneja.
Mun ukkini ei sietänyt juoppoja työkavereita ja sanoi johtajalle, että joko hän lähtee tai ne juopot. No, juopot lähtivät. Eli ei kaikkialla kaikki ollut kännissä. Ei ole mukavaa työskennellä huimatun tai juopon kanssa. Tuloskin kärsi.
Lisään vielä, että ukkini veljet oli myös juoppoja. Ei halunnut olla töissä enää juoppojen keskellä.
Juoppous oli ennen varmaankin tavallisempaa kuin nykyään? Myös toisen puolen suvustani koko veljessarja oli juoppoja.
Kyllä se juoppous harmitti kovasti perheitä ja naisia tuohon aikaan. (naiset ei ainakaan mun duvjoissani oo ollu juoppoja)
Puhun 1800-luvulla syntyneistä.
Vierailija kirjoitti:
En pärjäisi hetkeäkään, jos minut nyt siirrettäisiin siihen elämään. Mutta jos olisin syntynyt siihen elämään niin varmaan silloin pärjäisi omien kykyjen mukaan kun ei muusta tietäisi.
Minä hankkisin jonkin paperityön. Voisin mennä jonnekin vaikka konekirjoittajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin noihin aikoihin kuollut jo omaan syntymääni joten turha kai miettiä, että miten olisin pärjännyt.
Jännä muuten, että väitetään ettei "akkojen vaivat kiinnostaneet". On ne kiinnostanut kun asiat on eri tavalla kuin ennen. Sitä väännettäis lapset edelleen saunassa ja selvittäis hengissä jos selvittäis, jos ihmisiä ei kiinnostaisi.
Paremmin kuin he pärjäävät nykyaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma ukkini kertoi samalaista. Kun oltiin urakalla jossain niin apteekista sai jotain lääkettä joka huumasi ja vei väsymyksen. Töitä saattoi tehdä väsymättä kaksikin päivää putkeen ja ei nukuttanut.
Yleisesti töitä tehtiin koko päivän, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla siten että syke pysyi lepotilassa. Hikoiltu ei ellei ollut kiire tai hengenhätä.
Ennen osattiin tehdä asioita rauhallisesti säästäväisesti, koska jos kroppa väsyy ja ylikuormittuu, niin joutuu sänkypotilaaksi pitkäksi aikaa.
Samahan on urheilussakin että palautuminen on tärkeää ja jos duunaa samalla kuin nykyään eli vedetään työntekijöistä kaikki hyöty irti niin työntekijä väsyy ja elimistö menee shokkitilaan.
Eli kyllä ennen tehtiin töitä kohtuudella ja viisaasti.
Nykyään työaikojen ollessa 8h päivä, työntantajat ottaa työntekijöistä irti vähän liikaa ja yrittää rikastua muiden kustannuksella ja etenkin muiden terveyden kustannuksella.
Kannattaa hankkia sykemittari.
Ennen saatettiin työajalla ottaa viinaryyppy tai sitten niitä amfetamiinijohdannaisia sai apteekista väsymykseen. Tavallaan voiaan sanoa että ennen työmiehet olivat narkomaaneja.
Sä nyt sotket noi pervitiinit sota-aikaan. Niitä tuotettiin saksasta sotilaskäyttöön, jotkut tulivat niistä riippuvaisiksi ja olivat vaikeuksissa, kun niitä ei sodan jälkeen siviilissä enää saanutkaan ja sen jälkeen alkoi näiden sodassa henkisesti vammautuneiden alkoholisoituminen.
Ei pärjäisikään.Nykyään ihmiset on laiskoja ja mukavuudenhaluisia.Kaikki pitää olla valmiina nokan alla.
Näitä vanhanajan työteliäitä ihmisiä,jotka ei pelkää fyysistä työtä,ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni huonompaan suuntaan on menty. Kaikki tulee napista painaen, minkään eteen ei ponnistella eikä liikuta. Joutilaisuus on pirun temmellyskenttä, sanotaan.
Erityisesti koneellistuminen ja liian pieni verotus.
Nykyään koneet hoitaa työt ja rahaa ei jaeta joutilaille vaan rahat menee suoraan niille joille koneet tekee kaiken työn ja rikastuttaa heitä.
Köyhillä ei ole sitten varaa joutilaina harrastaa mitään liikuntaakaan.
Tai syödä terveellisesti. Tämä on se pahin yhtälö.
Paras olisi se että köyhillä olisi rahaa harrastaa ja opiskella itsenäisesti omalla ajallaan.
Tällä hetkellä rahat menee johtajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ukkini kertoi samalaista. Kun oltiin urakalla jossain niin apteekista sai jotain lääkettä joka huumasi ja vei väsymyksen. Töitä saattoi tehdä väsymättä kaksikin päivää putkeen ja ei nukuttanut.
Yleisesti töitä tehtiin koko päivän, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla siten että syke pysyi lepotilassa. Hikoiltu ei ellei ollut kiire tai hengenhätä.
Ennen osattiin tehdä asioita rauhallisesti säästäväisesti, koska jos kroppa väsyy ja ylikuormittuu, niin joutuu sänkypotilaaksi pitkäksi aikaa.
Samahan on urheilussakin että palautuminen on tärkeää ja jos duunaa samalla kuin nykyään eli vedetään työntekijöistä kaikki hyöty irti niin työntekijä väsyy ja elimistö menee shokkitilaan.
Eli kyllä ennen tehtiin töitä kohtuudella ja viisaasti.
Nykyään työaikojen ollessa 8h päivä, työntantajat ottaa työntekijöistä irti vähän liikaa ja yrittää rikastua muiden kustannuksella ja etenkin muiden terveyden kustannuksella.
Kannattaa hankkia sykemittari.
Ennen saatettiin työajalla ottaa viinaryyppy tai sitten niitä amfetamiinijohdannaisia sai apteekista väsymykseen. Tavallaan voiaan sanoa että ennen työmiehet olivat narkomaaneja.
Sä nyt sotket noi pervitiinit sota-aikaan. Niitä tuotettiin saksasta sotilaskäyttöön, jotkut tulivat niistä riippuvaisiksi ja olivat vaikeuksissa, kun niitä ei sodan jälkeen siviilissä enää saanutkaan ja sen jälkeen alkoi näiden sodassa henkisesti vammautuneiden alkoholisoituminen.
Kyllä noita käytettiin yleisesti työmaailmassakin etenkin jos piti kuorma-autoa ajaa pitkään ja väsytti niin piristeitä käytettiin enenn vanhaan.
Sama fyysisessä työssä.
Vierailija kirjoitti:
Olisin noihin aikoihin kuollut jo omaan syntymääni joten turha kai miettiä, että miten olisin pärjännyt.
Jännä muuten, että väitetään ettei "akkojen vaivat kiinnostaneet". On ne kiinnostanut kun asiat on eri tavalla kuin ennen. Sitä väännettäis lapset edelleen saunassa ja selvittäis hengissä jos selvittäis, jos ihmisiä ei kiinnostaisi.
Mun mummi sai lapsensa ihan tavallisessa lapsenpäästölaitoksessa eli synnytyssairaalassa. Myös hän syntyi aikanaan sairaalassa, joten nuo "synnyin saunassa" -jutut on aika lailla aikansa eläneitä. Kotisynnytykset hoidettiin 60-luvulla makuukammareissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ukkini kertoi samalaista. Kun oltiin urakalla jossain niin apteekista sai jotain lääkettä joka huumasi ja vei väsymyksen. Töitä saattoi tehdä väsymättä kaksikin päivää putkeen ja ei nukuttanut.
Yleisesti töitä tehtiin koko päivän, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla siten että syke pysyi lepotilassa. Hikoiltu ei ellei ollut kiire tai hengenhätä.
Ennen osattiin tehdä asioita rauhallisesti säästäväisesti, koska jos kroppa väsyy ja ylikuormittuu, niin joutuu sänkypotilaaksi pitkäksi aikaa.
Samahan on urheilussakin että palautuminen on tärkeää ja jos duunaa samalla kuin nykyään eli vedetään työntekijöistä kaikki hyöty irti niin työntekijä väsyy ja elimistö menee shokkitilaan.
Eli kyllä ennen tehtiin töitä kohtuudella ja viisaasti.
Nykyään työaikojen ollessa 8h päivä, työntantajat ottaa työntekijöistä irti vähän liikaa ja yrittää rikastua muiden kustannuksella ja etenkin muiden terveyden kustannuksella.
Kannattaa hankkia sykemittari.
Ennen saatettiin työajalla ottaa viinaryyppy tai sitten niitä amfetamiinijohdannaisia sai apteekista väsymykseen. Tavallaan voiaan sanoa että ennen työmiehet olivat narkomaaneja.
Mun ukkini ei sietänyt juoppoja työkavereita ja sanoi johtajalle, että joko hän lähtee tai ne juopot. No, juopot lähtivät. Eli ei kaikkialla kaikki ollut kännissä. Ei ole mukavaa työskennellä huimatun tai juopon kanssa. Tuloskin kärsi.
Toisaalta ei voida sanoa että juoppo olisi ollut huono työmies. Jos annos on sopiva niin juopumus vain parantaa työtulosta ja vie kivut ja väsymyksen pois.
Annat sellaisen mielikuvan mitä raittiusliikkeen työväenluokan vasemmistolaisuudessa ihannoidaan.
Yksilönvapaudet taas on enemmän oikeistolaista vapautta.
Ei se ketään pitäisi haitata, jos työt sujuu vaikka työmies olisikin hiprakassa. Kyseessä on yksilönvapaudet.
Yksilönvapauksia ei vasemmistopiireissä oikein ymmärretty, kun oltiin niin kollektiivisia ja ihailtiin sosialismista. Kaikkien piti olla samasta kivestä muovattuja koviksia. Tunteitakaan ei saanut näyttää ja erottua ryhmästä.
Meille tuli Commodore 64 joskus 1985 ja kyllä niitä kavereillakin oli monilla. Ihan tavallisia pikkukaupungin perheitä oltiin.
Mutta omilla isovanhemmillanikin oli sähköt jo ennen sotia. Ei kaikki ole eläneet pikkukylissä.