Lue keskustelun säännöt.
Miksi lääkärit saa tulla myöhässä tai lähteä aikaisin julkisessa terveydenhuollossa?
20.07.2019 |
Me muuthan maksamme heidän palkkansa veroista. Tuota ei katsottaisi hyvällä jos sairaanhoitaja tekisi noin vaikka olisi kiire mehiläiseen töihin. Tulkaa selittämään lääkärit miten tämä on moraalisesti oikein?
Kommentit (131)
Meidän sairaalassa hoitaja lopetti elvytyksen ja lähti pukuhuoneeseen, kun työvuoro loppui. Lääkäri ei lopettanut, toinen lääkäri tuli lennosta jatkamaan kaveriksi. Tässä se pieni ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäreitä on koulutettava lisää, niin ei ole enää tätä ongelmaa.
Ei tuo mitään auta, lääkäreitä koulutetaan tämän maan tarpeisiin jo nyt riittävästi ja ulkomailla koulutuksensa saavat huomioiden jopa liikaa.
Ei julkisen puolen lääkäreiden vähyys johdu siitä että niitä olisi liian vähän vaan siitä että niitä ei palkata riittävästi, eikä sellaista palkkaa ole olemassakaan että yliopistopaikkakunnalle elämänsä ja ihmissuhteensa rakentanut lääkäri muuttaisi pysyvästi jonnekin Kainuun korpeen töihin, siellä käydään vain piipahtamassa keikalla. Toki sieltä kotoisin oleva lääkäri saattaa halutakin muuttaa takaisin kotipaikkakunnalleen. Mutta niitä on vähän jotka lääkiksiin sieltä lähtevät. Suomen lääkäreistä taitaa asua kaksi viidesosaa pääkaupunkiseudulla jossa asuu suomalaisista vain yksi viidesosa.
Alemmin koulutetuilla hoitajilla ei ole niin väliä itselleen asuvatko yliopistopaikkakunnilla vai siellä missä se hoitajakoulukin on sijainnut tai mistä itse on alunperinkin kotoisin.
Hoitajien koulutus on sitä paitsi halpaa verrattuna lääkäreihin ja toisekseen lääkärikoulutuksen taso laskee samaa tahtia mitä enempi niitä koulutetaan, ensinnäkin huonompi aines pääsee opiskelemaan jos sisäänottomääriä kasvatetaan ja opetusryhmät kasvavat niin ettei opetuksessa opi enää kunnolla mitään kun ei tiedekuntien resursseja opetushenkilöineen ja opetuspotilaineen voida noin vain taikaiskusta kasvattaa. Ne koulutusmäärät ja opetuksen järjestäminen yliopistoissa on suunniteltu sen mukaan että lääkäreitä valmistuu riittävästi suomalaisistakin yliopistoista, päälle ne jotka eivät ole päässeet Suomessa lääkikseen ja ovat lähteneet sitten Tarttoon tai Ruotsiin opiskelemaan lääkäriksi.
Suurempi ongelma ovat kieltä osaamattomat itäeuroopan lääkärit joita ei pitäisi palkata laisinkaan ennen kuin kielitaso on todella hyvä ja lisäksi pitäisi osata vielä se murre jota puhutaan sillä paikkakunnalla jossa aikoo työskennellä. Potilasturvallisuus vaarantuu kielipuolien lääkärien takia, tästä on äskettäin julkaistu tutkimuskin.
Pois sadat kieltä kunnolla osaamattomat lääkärit Suomesta töistä pitäisi saada.
Virassa olevat lääkärit tekevät juuri ne tunnit jotka on virkamääräyksessä tai virkasopimuksessa määrätty tai sovittu. Useimmat tekevät ylitöitäkin ja pitävät sitten ylitöitä vapaina ja tulevat välillä töihin myöhemmin tai lähtevät aikaisemmin jos ylityösaldoa on kertynyt.
Hyvin ristiriitaista tietoa pukkaa nyt sieltä.
Lääkäreitä koulutetaan Suomessa tarpeeksi, mutta ei palkata tarpeeksi?
Kuitenkin ulkomaalaiset kieltä osaamattomat lääkäritkin saavat töitä.
Tämähän tarkoittaa sitä, että Suomessa koulutettuja lääkäreitä ei riitä joka paikkaan,
Meinaat, että koulutuksen ja lääkäreiden taso laskee, jos heitä koulutetaan enemmän. Kuitenkin mainitset, että ulkomaille opiskelemaan menneet saavat Suomesta töitä. Onko näissä maissa sitten huonompi taso, koska sinne pääsee opiskelemaan helpommin? Eikö siis olisi sama kouluttaa kyseiset lääkärit Suomessa?
Ulkomailla valmistuneiden lääkäreiden taso kuitenkin riittävän hyvä kun työllistyvät Suomessa?
Kyllä, kunnat eivät avaa tarpeeksi lääkärien virkoja, koska sehän katsos maksaa. Myös potilaiden tutkiminen ja erikoissairaanhoitoon lähettäminen maksaa. Mitä enemmän on lääkäreitä, sitä enemmän tutkitaan ja hoidetaan ja sitä enemmän menee kunnalta rahaa. Ja koska homma todellakin kusee liian vähällä lääkärimäärällä, ei tällaiselle paikkakunnalle halua kukaan tulla töihin (paitsi ne, jotka eivät ns. oikeisiin töihin pääse, eli kielipuolet ulkomaantulijat, pers häiriöiset, varoituksia ja huomautuksia saaneet ja nuoret perheettömät keikkatyöläiset).
Suomessa ei ole pulaa lääkäreistä, on pulaa rahasta ja järjenkäytöstä. Lääkäri koulutusta on koko ajan lisätty. Esim. omalla vuosikurssilla aloitti muistaakseni 90, nyt n. 140. Kuitenkin yliopiston opetusresursseja on samaa tahtia karsittu. Ulkomailta valmistuu vuosittain yhden ylimääräisen tiedekunnan verran lääkäreitä. Erikoistumiskoulutukseen on vuosien jonot. Eli pulaa ei todellakaan ole. Mutta koska ketään ei Suomessa voi pakottaa menemään tiettyyn työpaikkaan tai muuttamaan pikkupaikkakunnalle, jos ei halua, ei väkeä riitä. Tk-työ on kaoottista, huonosti organisoitua ja kuormittavaa. Jos se on ainoa vaihtoehto, väki lähtee mieluummin vaikka ulkomaille tai alkaa tekemään tutkimusta, siirtyy yksityiselle, lääkefirmoihin tms. Sääli, koska silti moni tykkäisi tk-työstä, jos se ei olisi niin paskaa kuin se nyt on.
En ole koskaan tavannut laiskaa terveyskeskuslääkäriä, osaamattoman ja välinpitämättömän kyllä mutta en laiskaa. Koskaan terveyskeskuslääkäri ei ole ollut myöhässä siksi, että olisi itse tullut myöhässä vaan siksi, että potilaiden kanssa on mennytkin kauemmin. Sen sijaan yksityisellä vastaanotolla lääkäri viiletti talvikamppeet päällä työhuoneeseensa klo 8.20, kun aikani oli klo 8.00 ja selitti jotain metrojen ruuhkasta. Kun niitä metroja menee parin minuutin välein, niin miten kummassa hän joutui odottamaan metroa 20 minuuttia?
En tiedä viime vuosien systeemiä terveyskeskuksissa mutta omasta mielestäni järkevintä olisi ryhmittää lääkärit työpareiksi niin, että kullakin parilla olisi vastuullaan tietyn alueen ihmiset. Minun omalääkärini nimittäin teki töitä vain keskiviikkoisin (oli osittaisella hoitovapaalla ja teki varmaan muutaman päivän yksityisellä) enkä neljän vuoden aikana tavannut häntä kertaakaan, kun hänelle ei vain ollut koskaan aikoja. Sitten minut heitettiin aina sille vapaalle lääkärille, joka tyypillisimmin oli se välinpitämätön, jolle kukaan ei halunnut, kun ei viitsinyt yhtään nähdä vaivaa potilaisiinsa. Lapsilla oli korvatulehdusta, liimakorvaa, outoja vatsavaivoja (maitoallergiaa) ja hengenahdistusta, joita olisi ollut mukava selittää vain kerran omalääkärille eikä joka kerta erikseen uudelle tyypille. Työparit voisivat myös pohtia yhdessä outoja tapauksia ja saada näin tukea myös omaan työhönsä, kun kuitenkin vastaavat samoista potilaista yhdessä. Tuore lääkäri voitaisiin laittaa tällaiselle parille kiireavuksi, niin saisi hyvää opastusta eikä joutuisi ns. vastaamaan potilaista heti yksin, kun olisi kaksi, jolta kysyä apua ja neuvoa.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tavannut laiskaa terveyskeskuslääkäriä, osaamattoman ja välinpitämättömän kyllä mutta en laiskaa. Koskaan terveyskeskuslääkäri ei ole ollut myöhässä siksi, että olisi itse tullut myöhässä vaan siksi, että potilaiden kanssa on mennytkin kauemmin. Sen sijaan yksityisellä vastaanotolla lääkäri viiletti talvikamppeet päällä työhuoneeseensa klo 8.20, kun aikani oli klo 8.00 ja selitti jotain metrojen ruuhkasta. Kun niitä metroja menee parin minuutin välein, niin miten kummassa hän joutui odottamaan metroa 20 minuuttia?
En tiedä viime vuosien systeemiä terveyskeskuksissa mutta omasta mielestäni järkevintä olisi ryhmittää lääkärit työpareiksi niin, että kullakin parilla olisi vastuullaan tietyn alueen ihmiset. Minun omalääkärini nimittäin teki töitä vain keskiviikkoisin (oli osittaisella hoitovapaalla ja teki varmaan muutaman päivän yksityisellä) enkä neljän vuoden aikana tavannut häntä kertaakaan, kun hänelle ei vain ollut koskaan aikoja. Sitten minut heitettiin aina sille vapaalle lääkärille, joka tyypillisimmin oli se välinpitämätön, jolle kukaan ei halunnut, kun ei viitsinyt yhtään nähdä vaivaa potilaisiinsa. Lapsilla oli korvatulehdusta, liimakorvaa, outoja vatsavaivoja (maitoallergiaa) ja hengenahdistusta, joita olisi ollut mukava selittää vain kerran omalääkärille eikä joka kerta erikseen uudelle tyypille. Työparit voisivat myös pohtia yhdessä outoja tapauksia ja saada näin tukea myös omaan työhönsä, kun kuitenkin vastaavat samoista potilaista yhdessä. Tuore lääkäri voitaisiin laittaa tällaiselle parille kiireavuksi, niin saisi hyvää opastusta eikä joutuisi ns. vastaamaan potilaista heti yksin, kun olisi kaksi, jolta kysyä apua ja neuvoa.
Ehdottamasi tiimi/aluemalli vois olla hyvinkin toimiva. Toki porukkaan tarvittaisiin myös aluevastuulla toimivat hoitajat, jotka hoitaisivat myös tämän alueen ajanvaraus- ja hoidon tarpeen arviointiasiat, koska mun näkemykseni mukaisesti se on hyvän palvelun ja sujuvan toiminnan pullonkaula. Kun hoitajat oppisivat tuntemaan potilaansa, heidän olisi helpompi arvioida todellinen hoidon tarve.
Ongelmana nykysysteemin kanssa on myös se, että lääkäri=lääkäri. Nuoren pitäis pystyä samaan potilasmäärään ja työn sujuvuuteen kuin viisikymppisen erikoislääkärin. Ja sit sen erikoislääkärin pitäis omien ja nuorten ylivuotojen lisäksi ehtiä myös ohjaamaan nuoria, jotka nykymaailmassa vaatii todella paljon tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäreitä on koulutettava lisää, niin ei ole enää tätä ongelmaa.
Ei tuo mitään auta, lääkäreitä koulutetaan tämän maan tarpeisiin jo nyt riittävästi ja ulkomailla koulutuksensa saavat huomioiden jopa liikaa.
Ei julkisen puolen lääkäreiden vähyys johdu siitä että niitä olisi liian vähän vaan siitä että niitä ei palkata riittävästi, eikä sellaista palkkaa ole olemassakaan että yliopistopaikkakunnalle elämänsä ja ihmissuhteensa rakentanut lääkäri muuttaisi pysyvästi jonnekin Kainuun korpeen töihin, siellä käydään vain piipahtamassa keikalla. Toki sieltä kotoisin oleva lääkäri saattaa halutakin muuttaa takaisin kotipaikkakunnalleen. Mutta niitä on vähän jotka lääkiksiin sieltä lähtevät. Suomen lääkäreistä taitaa asua kaksi viidesosaa pääkaupunkiseudulla jossa asuu suomalaisista vain yksi viidesosa.
Alemmin koulutetuilla hoitajilla ei ole niin väliä itselleen asuvatko yliopistopaikkakunnilla vai siellä missä se hoitajakoulukin on sijainnut tai mistä itse on alunperinkin kotoisin.
Hoitajien koulutus on sitä paitsi halpaa verrattuna lääkäreihin ja toisekseen lääkärikoulutuksen taso laskee samaa tahtia mitä enempi niitä koulutetaan, ensinnäkin huonompi aines pääsee opiskelemaan jos sisäänottomääriä kasvatetaan ja opetusryhmät kasvavat niin ettei opetuksessa opi enää kunnolla mitään kun ei tiedekuntien resursseja opetushenkilöineen ja opetuspotilaineen voida noin vain taikaiskusta kasvattaa. Ne koulutusmäärät ja opetuksen järjestäminen yliopistoissa on suunniteltu sen mukaan että lääkäreitä valmistuu riittävästi suomalaisistakin yliopistoista, päälle ne jotka eivät ole päässeet Suomessa lääkikseen ja ovat lähteneet sitten Tarttoon tai Ruotsiin opiskelemaan lääkäriksi.
Suurempi ongelma ovat kieltä osaamattomat itäeuroopan lääkärit joita ei pitäisi palkata laisinkaan ennen kuin kielitaso on todella hyvä ja lisäksi pitäisi osata vielä se murre jota puhutaan sillä paikkakunnalla jossa aikoo työskennellä. Potilasturvallisuus vaarantuu kielipuolien lääkärien takia, tästä on äskettäin julkaistu tutkimuskin.
Pois sadat kieltä kunnolla osaamattomat lääkärit Suomesta töistä pitäisi saada.
Virassa olevat lääkärit tekevät juuri ne tunnit jotka on virkamääräyksessä tai virkasopimuksessa määrätty tai sovittu. Useimmat tekevät ylitöitäkin ja pitävät sitten ylitöitä vapaina ja tulevat välillä töihin myöhemmin tai lähtevät aikaisemmin jos ylityösaldoa on kertynyt.
Hyvin ristiriitaista tietoa pukkaa nyt sieltä.
Lääkäreitä koulutetaan Suomessa tarpeeksi, mutta ei palkata tarpeeksi?
Kuitenkin ulkomaalaiset kieltä osaamattomat lääkäritkin saavat töitä.
Tämähän tarkoittaa sitä, että Suomessa koulutettuja lääkäreitä ei riitä joka paikkaan,
Meinaat, että koulutuksen ja lääkäreiden taso laskee, jos heitä koulutetaan enemmän. Kuitenkin mainitset, että ulkomaille opiskelemaan menneet saavat Suomesta töitä. Onko näissä maissa sitten huonompi taso, koska sinne pääsee opiskelemaan helpommin? Eikö siis olisi sama kouluttaa kyseiset lääkärit Suomessa?
Ulkomailla valmistuneiden lääkäreiden taso kuitenkin riittävän hyvä kun työllistyvät Suomessa?
Systeemi menee niin, että kunnassa x on y määrä ihmisä, joita hoitamaan tarvitaan z määrä lääkäreitä. Koska kunnalla ei kuitenkaan ole varaa vastata lääkäreiden hoitoon, avataan z - 10 lääkärin virkaa. Saadaan terveyskeskus, jonka työntekijät ovat jo valmiiksi aliresurssoitu ja mahdottoman tehtävän edessä, jolloin pätevä suomalainen lääkäri valitsee mieluummin työpaikakseen keskussairaalan, jossa lääkärisuhde per potilaat on terveempi. Kuntaan x lähtee sitten huonosti kieltä osaava lääkäri, joka ei päässyt sairaalaan töihin tai ei kukaan.
Lääkärin ammatti on katoava ammatti. Tulevaisuudessa tietokoneiden AI-ohjelmat oppivat tekemään nopeampia ja tarkempia diagnooseja kuin lääkärit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys ei ole siitä, että lääkäreitä tulisi kouluttaa enemmän, jotta saataisiin julkiselle puolellekin lääkäreitä. Kysymys on siitä, että teerveyskeskuksen lääkäreiden työolosuhteita tulisi parantaa, jotta lääkärit menisivät sinne töihin.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin ammatti on katoava ammatti. Tulevaisuudessa tietokoneiden AI-ohjelmat oppivat tekemään nopeampia ja tarkempia diagnooseja kuin lääkärit.
Mutta kuka silloin kuuntelee potilasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin ammatti on katoava ammatti. Tulevaisuudessa tietokoneiden AI-ohjelmat oppivat tekemään nopeampia ja tarkempia diagnooseja kuin lääkärit.
Mutta kuka silloin kuuntelee potilasta?
No se diagnoosin tekevä tietokone tietenkin.
Ja vielä noista aikatauluista, vapaus tuo myös vastuuta. Kukaan ei tule vapauttamaan vuorosta ja jatkamaan hommia, kiireelliset asiat on jäätävä itse hoitamaan tai ainakin ne odottavat seuraavana päivänä tasan siinä mihin ne itse jätti. Sama sairastamisessa. Tykkään kyllä itsenäisestä työstä muuten erittäin paljon.