Kertokaapa koirarotuja, joita EI ole jalostettu pilalle?
Koiran hankintaa alettu harkita, toki vasta alustavasti kun ei ole tätä pidemmälle päästy.
Jokaisen kiinnostavan rodun kohdalla on nimittäin tullut ilmi, että kyseinen rotu on pilattu jalostamalla ja kärsii ties mistä vaivoista ja sairauksista sen takia.
Onko olemassa oikeasti terveitä koirarotuja?
Kommentit (464)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo iskee lähinnä juuri mäyräkoiriin, ja niihinkin kuitenkin aika pieneen osaan. Yhdenkään göötin en ole kuullut tuosta kärsineen, vaikka mahdollista se varmasti onkin. Göötit eivät kuitenkaan ole niin lyhytraajaisia kuin esim. corgit, vaan ovat kovia hyppimään korkeitakin loikkia. Itsellä myös terveys tärkeimpänä kriteerinä, mutta täysin viatonta rotua tuskin onkaan. Ja vaikka olisikin, huono tuuri voi käydä silti. Mutta tunnen tuskan rodun valinnassa, itsellä meni ikuisuus että löytyi uusi rotu edellisten koirien seuraajaksi, ei mikään helppo päätös.
Silti ne on jalostettu sairaiksi, ei ole normaalia, että koiralla on niin lyhyet jalat, ne lyhyet jalat siis on jo sairaus, kehityshäiriö.
Ihmisten pystykävelykin on alkujaan kehityshäiriö.
Evoluutioantropologit voisivat vähän yllättyä tästä tulkinnasta. Varmaan puhuisivat mieluummin ilmastonmuutoksesta Afrikassa, mikä aiheutti kuivuutta ja sai esi-ihmiset tippumaan puusta savanneille ruuan perään. Ja siitä, että pystyssä kahdella jalalla kulkeminen vie puolet siitä energiasta mitä neljällä raajalla. Ja se on taas on hyvä juttu saaliin perässä juoksemisen kannalta. Aikaakin jää mukavasti, kun ei tarvitse etsiä safkaa koko ajan. Minkä voi taas käyttää älyllisten harrastuksen parissa.
Oikeastiko on vielä joitain jotka uskovat että ollaan apinoista?? :D
Karjalan karhukoira,Jack Russell...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bichon frise ja monet muut pikkukoirat ovat pitkäikäisiä ja terveitä.
Miksi näin monta alapeukkua? Ei lyttynokaiset/lyhytkalloiset/ei-pitkäselkäiset kevyet pikkukoirat ovat hyvinkin terveitä.
Tämä. Neliömäiset pikkukoirat joilla kuonon malli erottuu ovat kaikkein terveimpiä ja pitkäikäisiä.
Juuri näin, esimerkiksi Kleinpitz on sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Bichon frise ja monet muut pikkukoirat ovat pitkäikäisiä ja terveitä.
Jotkut ovat ns. vuotavia, vaipat käytössä. Iho-ongelmaa jne.
Eestinajokoira, sopii lapsiperheille.
Vierailija kirjoitti:
Eestinajokoira, sopii lapsiperheille.
Juu, mutta rotu sopii vain metsäställe. Rodun populaatio Suomessa niin pieni, että ei sieltä ole varaa jakaa koiria vain seurakoiraksi + metsästysvietti tolkuton. Toki menee harrastuskoiranakin, esim kasassa kisaa yksi koira, mutta kyllä pitää mettään päästä silti. Rotu ei myöskään kaipaa beaglemaista kahtiajakoa näin vähällä määrällä.
Vierailija kirjoitti:
Bordercollie
No ei ole mitenkään erityisen terve rotu. Epilepsiaa, osteokondroosia, osa hermostuneita, arkoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä ikähän ei takaa sitä, että koira on terve. Se terveys johtuu usein siitä, että varsinkaan kotikoiria ei tutkituta perinnöllistenkään vikojen osalta. Sekarotuisesta puhumattakaan. Harvempi meistä näkee nahkojen alle, millaisista palikoista koira on tehty, joten sikäli väärin väittää mitään koiraa terveeksi, ennen kuin on tutkittu.
No itse uskallan väittää ilman tutkimuksiakin että sekarotuinen 8v koirani on terve, koska se on sopusuhtaisen näköinen, liikkuu vetreästi ja paljon, on aina iloinen ja valmis touhuamaan, silmät kirkkaat, turkki kiiltää, syö hyvällä halulla. Miten niin on "väärin väittää koiraa terveeksi ilman tutkimuksia"?
Luusto voi olla mitä vain. Petsiessä oli pitkä seropien terveystulosketju. Ihan yhtä usein niilläkin oli luustossa vikaa "vaikka vetreästi liikkui" kuin rotupilla. Oli kerran jos toisenkin jouduttu jättämään aksaseropi kotikoiraksi luusto vikojen takia. Oli niin spondaria kuin sököä E-lonkkaa, ei se huonoluustoinenkaan koira läheskään aina nilkuta tai ole jäykkä, karu fakta on se, että siinä vaiheessa kun kivun näyttää ollaan jo pitkällä. Vai onko sulla röntgenkatse? Omat käyttöseropit, niin niistä toinen on A-lonkkainen ja 0-kyynärät, toinen D-lonkkainen, nivelrikkoa jo 3-vuotiaana.Eipä erota käytössä kumpi on risa ja kumpi ei. Kolmas koira rotupi, niin sillä yksi ylimääräinen nikama. Eipä näy sekään päällepäin.
Tiibetinterrierimme saa ravintonsa sekaan ja hyvinvointinsa tueksi esim. jauhettua kananmunan kuorta, ruusunmarjarouhetta, orapihlajauutetta, öljyjä, myös Vogelin nokkoskalkkitabletit ovat mukana. Hän on kiltti, oppi helposti kotimme rajat, määrätietoinen ja tutkaileva, mutta niin tulee omistajankin olla.
Kerrotaan että tibet ovat pitkäikäisiä.
Tiibetinterrierin karvan kanssa on jonkin verran työtä. Toisen antavat kasvaa, toiset pitävät lyhyempänä, mutta harjausta vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Jokaista koirarotua on varmaan jalostettu, mutta toisia rotuja aivan liikaa.
Uskon, että terveimmästä päästä ovat rekikoirat.
Husky on hyvä perhekoira. Tosin kaipaa liikuntaa ja mielellään toisen koiran kaveriksi. Älykäs ja terverotu, sopii esim labbiksen sijaan.
Käyttökoirana on pysynyt terveenä. Rotumääritelmä antaa tilaa erilaisuudelle väritysten ja koon suhteen. Luulen tosin, että voi olla jo näyttelysukuja, joissa enemmän terveysongelmia.
Samojedi on jonkinmoisen rekikoira ja alkaa olla jalostuksen terveysongelmia. Sata vuotta sitten ei ollut niin valtava turkki, enemmän huskyyn päon.
Jos jättää lyttykuonoiset ja pitkäselkäiset tappijalat pois, monista roduista löytyy terveitä linjoja. Pitää vain löytää vastuullinen kasvattaja, joka teettää riittävät tutkimukset ja käyttää jalostukseen vain täysin terveitä, riittävän monipuolisen geeniperimän omaavia koiria. Ja näihin terveystuloksiin ja vaatimuksiin kannattaa itse perehtyä. Kennelliiton jalostustietokannasta löytyy koirien sukupuut, mutta niistä ei ole mitään apua, jos niitä merkintöjä ei osaa tulkita. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kuinka monta kertaa uros on astunut ja kuinka monta pentuetta nartulla on. (Vastuullinen kasvattaja ei teetä kahta pentuetta enempää yhdellä nartulla, sillä riskit kasvavat ja pitää sen nartunkin saada elää koiran elämää eikä olla vain pentukoneena. Monet teettää vain sen yhden pentueen yhdellä nartulla.) Jos on tosi suosittu uros, geeniperimä käy äkkiä tosi suppeaksi ja siinä käy helposti niin, että sama uros löytyy vanhempien sukupuista kun riittävän kauas mennään.
Mutta ne terveystulokset. Oman koirani rodulla testataan mm. lonkat ja katsoin tarkkaan, että koiran sukupuussa kaikilla on A:n lonkat. Olisko muutamalla ollut A/B tai ehkä kauempaa löytyi yhdistelmä A/A ja B/B lonkkia. A on siis lonkista "paras" tulos ja B myös täysin terve. Kuitenkin koirani rodun kohdalla on täysin yleistä, että vielä E-lonkilla varustettuja koiria käytetään jalostukseen.. Kun kuitenkin C:n lonkat ovat jo riski. Eli niihin terveystuloksiin kannattaa perehtyä.
Ja tärkein: Mieti minkälaista sinun/perheesi elämä on? Mitä harrastatte? Mistä arki koostuu? Mitä toivot koiralta? Jaksatko hoitaa turkkia? Jne. TUTUSTU koirarotuihin huolella, harkitse, harkitse, harkitse ja valitse rotu sen perusteella. Koira ei ole huonekalu ja rodulla on väliä. Koska esim. voimakasta vahtimis-, paimentamis- tai metsästysviettiä ei saa kytkettyä pois päältä.
Jäykkä jököttäjä.
Susj.
Onko Afrikassa susia? Missä sudesta kesytettiin kesy koira? Ei ainakaan Afrikassa. Sama hevosen ja naudan sekä lampaan ja vuohen kanssa.
Lonkat ovat tärkeä asia, mutta itse olen muuttanut mieltäni tuon AA/AA parituksen suhteen. Nimittäin siinä karsitaan jo B-lonkkaisia pois lisääntyvästä populaatiosta, jolloin menetetään monimuotoisuutta.
Kun kaikki turha karsiminen on pahasta, pidän parhaana lonkkayhdistelmänä AA/BB paritusta, jossa indeksi on sata tai mielellään yli jos rodussa on tarpeen parantaa lonkkaterveyttä. Se on riittävän tehokas tapa vaikuttaa asiaan, mutta ei karsi turhaan hyviä koiria.
Monimuotoisuuden vuoksi myös harkittu AA-CC voi tulla kyseeseen, jos indeksit ovat riittävän hyvät. Varsinkin, jos se CC-koira on suvultaan monipuolinen ja luonteeltaan hyvä.
Ylipäätään yksi koirien ”jalostuksen” ongelmista on, että tähdätään vain siihen nyt syntyvään pentueeseen ja sen yksilöiden ominaisuuksiin. Tyyliin halutaan pentujen isäksi nimenomaan ”hieno” muotovalio, jotta joku pennuista olisi muotovalioainesta. Pitäisi katsoa nenää pitemmälle, jotta tarpeeksi laajasti eri geenipohjaa edustavat koirat saisivat seuraavaan sukupolveen ne kaksi lisääntyvää jälkeläistä. Eli mieluummin pitäisi etsiä urosta, jolla ei ole vielä pentuja ja sukutaulussa on ihan eri nimet kuin omalla nartulla, ja jonka tautiperimä kompensoi tai kompensoituu nartun perimään nähden.
Eurasier, lisäksi mielestäni erittäin kaunis ja vähä haukkuinen/ ei ollenkaan hauku.
Vierailija kirjoitti:
No mites Suomenlapinkoira? Ainakin kaikki mun tuntemat on tosi terveitä, onhan kai niilläkin jotain joskus, mutta käsittääkseni ei ole jalostuksella pilattu ollenkaan. Ja ovat älykkäitä, tottelevaisia, rauhallisia, kilttejä, lapsirakkaita ja sitäpaitsi kauniita! Itse ottaisin lapparin, jos koiran ylipäätään joskus otan.
Lapinkoirat on ihania. Naapurissa oli sellainen ja aina iloisesti juoksi tapaamaan hämtä heiluen ja istui nätisti ja tujotti nappisilmillään. Hyvin käyttäytyvä neiti oli hän.
Kaikki Suomen- Norjan-, Ruotsin- alkuiset koirat.
ongelmia tulee juuri siitä että sisäsiittoisuus kasvaa mitä enemmän halutaan pitää samoja ominaisuuksia.[/quote]
Tuo on tietysti totta. Erityisesti liian tarkat ihanteet koirarodun ulkonäöstä kasvattavat sisäsiittoisuutta; niitä kriteereitä voisi mielestäni vähän karsia, riittää kunhan koira on kaikin puolin terve ja hyväluonteinen.
- Itse kirjoittaja
Omalle kohdalle on ainakin osunut terveet Mittel ja Kleinspitz yksilöt. Sekarotuisilla sitten taas on ollut allergiaa ja muutakin terveysongelmaa..
Mikä koira sitten kannattaisi hankkia jotta se ei olisi liian jalostettu?
Australian kelpie 🧡