Lue keskustelun säännöt.
Lasten isä ei noudata tapaamissopimusta
17.07.2019 |
Olemme eronneet vuosi sitten ja puoli vuotta sitten lasten isä muutti pois.
Eron syynä oli se, että isä ei ikinä hoitanut lapsia, että olisin itse saanut edes hetken vapaata.
Sovimme lastenvalvojalla joka toinen viikonloppu tapaamiset eli silloin lapset olisivat isänsä kanssa. Sovimme myös, että isä saa tulla milloin vain moikkaamaan lapsia, mutta hänen tapaamis vuorollaan lapset olisivat hänen luona.
Hän ei ole kertaakaan ottanut lapsia sovitusti luokseen, aina perunut jollain tekosyyllä esim. Lupautunut töihin juuri sinä viikonloppuna jne.
Hänen ei siis ole pakko tehdä viikonloppuisin töitä, vaan hän vain välttelee lasten hoitoa tuolla tavalla.
Silloin, kun olimme vielä yhdessä, jouduin aina pyytämään jonkun muun hoitamaan lapsia, jos minulla oli jotain menoja.
Voiko tälle asialle tehdä jotain? Voinko ilmoittaa jonnekin, että isä jatkuvasti rikkoo tapaamissopimusta?
Isä siis käy aina moikkaamassa lapsia välillä, minun läsnäollessa, mutta ei ikinä ota hoitovastuuta eli, että lapset olisivat hänen kanssaan keskenään.
Lapsia meillä on kaksi alle kouluikäistä.
Kommentit (320)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etävanhemman ei ole pakko noudattaa sopimusta. Et mahda mitään.
Oikeasti?? Siis voiko todella olla näin, että etävanhempi pääsee pois kaikesta vastuusta mitä tulee lasten hoitoon ja kasvatukseen?
ApKyllä näin on. Sopimuksen tarkoitus on lähinnä turvata se ettei lähivanhempi voi estää etävanhempaa tapaamasta lapsia.
Olen tiennyt sen, että lähivanhemman on sitouduttava tapaamisiin uhka sakon uhalla, mutta luulin, että tämä koskee myös etävanhempaa.
Minusta tuo on niin väärin, että etä pääsee kaikesta vastuusta, paitsi elatusmaksuista.
Voisin ilomielin luopua yhden kuun elareita, jos isä sen kuukauden ajan tapaisi lapsia sovitusti, edes kerran.
Ap
Ajai!! Taas turha ero vain siksi että yrittettiin kiristää toista. Nyt sattuu sitten omaan nilkkaan. Kannattaisi ottaa asioista selvää ennen kuin tekee hätäisiä päätöksiä vihapuuskissaan. SINUN tulee ajattella lapsia, koska muuten niitä ei kukaan ajattele. Pleasee?
Kyse ei ole kiristyksestä, vaan siitä, että kodin ilmapiiri kiristyi aivan hirveäksi, kun lasten isä ei osallistunut lasten hoitoon.
Hänellä oli aikaa harrastuksiin ym ja aina kun yritin kysyä, että voisiko hän olla lasten kanssa niin vastaus oli ei.
Kuopuksemme ollessa erittäin vaativa koliikkivauva, ehdotin kerran, että jos menisin yhdeksi yöksi äitini luokse nukkumaan univelkoja pois. Olin siis todella väsynyt, kun olin valvonut vauvan kanssa viikko tolkulla.
Tähänkin vastaus oli, että ei käy.Ymmärrät varmasti, että pidemmän päälle tuollainen alkaa suoraan sanottuna v*tuttamaan ja kiristämään välejä toisen kanssa.
ApHyväksy että olit naiivi, kun kuvittelit että rumasta ankanpoikasesta kuorituu joutsen eron myötä ja keskity rankentamaan tiedän näköinen arki iloineen ja suruineen. Rakenna omaa tukiverkostoa ja jätä isä omaan arvoonsa. Lapset ei osaa kaivata poissaolevia, jos heistä ei tee numeroa. Isästä ei nyt vaan tullut sinulle sitä ilmaista lapsenvahtia.
T. yh since -98
Ilmaista lapsenvahtia? Siis kutsutaanko sitä tosiaan lapsenvahtina olemiseksi, jos isä on omien lastensa kanssa? Jos, niin miksi? Kutsutaanko sitä myös lapsenvahtina olemiseksi, jos äiti on omien lastensa kanssa? Jos ei, niin miksi ei?
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän on paha isä. Minulla tilanne ollut päinvastainen, on yritetty estää tapaamasta. Minä rakastan lastani niin paljon, että olen taistellut ja nykyään lapsi on puolet ajasta minun luonani. Kyllä, lapsi on elämän ehdottomasti tärkein asia. Voi sitä ihanaa pientä lasta, tekee ilon jokaiseen päivään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etävanhemman ei ole pakko noudattaa sopimusta. Et mahda mitään.
Oikeasti?? Siis voiko todella olla näin, että etävanhempi pääsee pois kaikesta vastuusta mitä tulee lasten hoitoon ja kasvatukseen?
ApKyllä näin on. Sopimuksen tarkoitus on lähinnä turvata se ettei lähivanhempi voi estää etävanhempaa tapaamasta lapsia.
Olen tiennyt sen, että lähivanhemman on sitouduttava tapaamisiin uhka sakon uhalla, mutta luulin, että tämä koskee myös etävanhempaa.
Minusta tuo on niin väärin, että etä pääsee kaikesta vastuusta, paitsi elatusmaksuista.
Voisin ilomielin luopua yhden kuun elareita, jos isä sen kuukauden ajan tapaisi lapsia sovitusti, edes kerran.
Ap
Ajai!! Taas turha ero vain siksi että yrittettiin kiristää toista. Nyt sattuu sitten omaan nilkkaan. Kannattaisi ottaa asioista selvää ennen kuin tekee hätäisiä päätöksiä vihapuuskissaan. SINUN tulee ajattella lapsia, koska muuten niitä ei kukaan ajattele. Pleasee?
Kyse ei ole kiristyksestä, vaan siitä, että kodin ilmapiiri kiristyi aivan hirveäksi, kun lasten isä ei osallistunut lasten hoitoon.
Hänellä oli aikaa harrastuksiin ym ja aina kun yritin kysyä, että voisiko hän olla lasten kanssa niin vastaus oli ei.
Kuopuksemme ollessa erittäin vaativa koliikkivauva, ehdotin kerran, että jos menisin yhdeksi yöksi äitini luokse nukkumaan univelkoja pois. Olin siis todella väsynyt, kun olin valvonut vauvan kanssa viikko tolkulla.
Tähänkin vastaus oli, että ei käy.Ymmärrät varmasti, että pidemmän päälle tuollainen alkaa suoraan sanottuna v*tuttamaan ja kiristämään välejä toisen kanssa.
ApHyväksy että olit naiivi, kun kuvittelit että rumasta ankanpoikasesta kuorituu joutsen eron myötä ja keskity rankentamaan tiedän näköinen arki iloineen ja suruineen. Rakenna omaa tukiverkostoa ja jätä isä omaan arvoonsa. Lapset ei osaa kaivata poissaolevia, jos heistä ei tee numeroa. Isästä ei nyt vaan tullut sinulle sitä ilmaista lapsenvahtia.
T. yh since -98
Ilmaista lapsenvahtia? Siis kutsutaanko sitä tosiaan lapsenvahtina olemiseksi, jos isä on omien lastensa kanssa? Jos, niin miksi? Kutsutaanko sitä myös lapsenvahtina olemiseksi, jos äiti on omien lastensa kanssa? Jos ei, niin miksi ei?
-ohis
Tämä. Ovatko yhdessä asuvat vanhemmatkin lastensa lapsenvahteja, jos ovat omien lastensa kanssa ilman sitä toista vanhempaa? Miten asetelma eroaa siitä, että vanhemmat asuvat erillään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etävanhemman ei ole pakko noudattaa sopimusta. Et mahda mitään.
Oikeasti?? Siis voiko todella olla näin, että etävanhempi pääsee pois kaikesta vastuusta mitä tulee lasten hoitoon ja kasvatukseen?
ApKyllä näin on. Sopimuksen tarkoitus on lähinnä turvata se ettei lähivanhempi voi estää etävanhempaa tapaamasta lapsia.
Olen tiennyt sen, että lähivanhemman on sitouduttava tapaamisiin uhka sakon uhalla, mutta luulin, että tämä koskee myös etävanhempaa.
Minusta tuo on niin väärin, että etä pääsee kaikesta vastuusta, paitsi elatusmaksuista.
Voisin ilomielin luopua yhden kuun elareita, jos isä sen kuukauden ajan tapaisi lapsia sovitusti, edes kerran.
Ap
Ajai!! Taas turha ero vain siksi että yrittettiin kiristää toista. Nyt sattuu sitten omaan nilkkaan. Kannattaisi ottaa asioista selvää ennen kuin tekee hätäisiä päätöksiä vihapuuskissaan. SINUN tulee ajattella lapsia, koska muuten niitä ei kukaan ajattele. Pleasee?
Kyse ei ole kiristyksestä, vaan siitä, että kodin ilmapiiri kiristyi aivan hirveäksi, kun lasten isä ei osallistunut lasten hoitoon.
Hänellä oli aikaa harrastuksiin ym ja aina kun yritin kysyä, että voisiko hän olla lasten kanssa niin vastaus oli ei.
Kuopuksemme ollessa erittäin vaativa koliikkivauva, ehdotin kerran, että jos menisin yhdeksi yöksi äitini luokse nukkumaan univelkoja pois. Olin siis todella väsynyt, kun olin valvonut vauvan kanssa viikko tolkulla.
Tähänkin vastaus oli, että ei käy.Ymmärrät varmasti, että pidemmän päälle tuollainen alkaa suoraan sanottuna v*tuttamaan ja kiristämään välejä toisen kanssa.
ApHyväksy että olit naiivi, kun kuvittelit että rumasta ankanpoikasesta kuorituu joutsen eron myötä ja keskity rankentamaan tiedän näköinen arki iloineen ja suruineen. Rakenna omaa tukiverkostoa ja jätä isä omaan arvoonsa. Lapset ei osaa kaivata poissaolevia, jos heistä ei tee numeroa. Isästä ei nyt vaan tullut sinulle sitä ilmaista lapsenvahtia.
T. yh since -98
Ilmaista lapsenvahtia? Siis kutsutaanko sitä tosiaan lapsenvahtina olemiseksi, jos isä on omien lastensa kanssa? Jos, niin miksi? Kutsutaanko sitä myös lapsenvahtina olemiseksi, jos äiti on omien lastensa kanssa? Jos ei, niin miksi ei?
-ohis
Tämä. Ovatko yhdessä asuvat vanhemmatkin lastensa lapsenvahteja, jos ovat omien lastensa kanssa ilman sitä toista vanhempaa? Miten asetelma eroaa siitä, että vanhemmat asuvat erillään?
Tätä minä monesti ihmettelin tuolle exälle, että miksi minun tulee kysyä häneltä että voisiko hän hoitaa omia lapsia, vaikka tämän pitäisi normaali tilanteessa olla itsestään selvyys että jos toisella vanhemmalla on menoa, on silloin toinen lasten kanssa.
Hänelle tämä tuntui olevan aina "lastenvahti keikka" vaikka kyse hänen omista lapsistaan
Ap
Millaisen idiootin kanssa lapsia oli pakko hankkia? Hohhoijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ap sinulla kohtuulliset puhevälit lastesi isän kanssa? Voisitko puhua hänelle (niin että lapset ei kuule) siitä, että lapset pettyy kamalasti aina kun odottavat tapaamista ja se peruuntuu. Että jatkossa pyydät, että tapaamiset perutaan viimeistään 3 vrk ennen, jos työesteen takia on pakko perua (esitä miehelle, että "uskot" työesteen, vaikka tietäisitkin, että se on höpönlöpönsyy perua ne tapaamiset). Ja et kerro lapsille, että on tapaaminen ennen kuin vasta 2 vrk ennen, joten ne ei sitten pety, jos on tullutkin peruminen.
Kysyit mitä voit tehdä. No ainakin sen, että varaat ajan lastenvalvojalle sopimuksen päivittämistä varten (sanot sinne puhelimessa, että isä ei pidä kiinni sopparista ja tapaa paljon harvemmin kuin sopimuksessa lukee, niin sopimusta pitää muuttaa vastaamaan isän mahdollisuuksia tavata). Ja ilmoitat eksällesi sen lastenvalvoja-ajan. Siellä sitten teette uuden sopimuksen, mutta älä siihen suostu kirjattavan, että "isätapaamiset äidin kotona silloin kun erikseen sovitaan" tms. avointa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
On se kyllä kumma juttu, että näin on aina ollut mutta edelleen naiset ei osaa ottaa huomioon että se isompi vastuu jää heille ja rakennellaan niitä pilvilinnoja.
Kyllähän se isompi vastuu minulla yksinhuoltajana on jokatapauksessa, vaikka lapsi olisi isällään yötä esimerkiksi kerran kuukaudessa. Onko se pilvilinna olettaa, että isä hoitaa lasta kerran kuukaudessa?
Tapaamisoikeus ei tarkoita sinun oikeuttasi siihen että isä hoitaa lasta kerran kuussa, vaan lapsen oikeutta tavata isäänsä kerran kuussa. Jos isä ei tätä halua, niin voit itkeä maailman tappiin asti.
Lisään vielä, että en jäänyt itkemään, vaan hankkiuduin tukiperhe-jonoon, että saan sen vapaan vlopun kuukaudessa sitä kautta :)
Ei niitä kaikki saa. Niistä kun on pulaa. Vaatii yleensä lastensuojeluasiakkuutta.
Mikset vaan maksa hoitajaa kuten normaalit ihmiset?
Meillä on lastensuojelunasiakkuus ja juuri sitä kautta tuota tukiperhettä haetaankin ja sen takia meillä se asiakkuus on. Esimerkiksi MLL:n lastenhoitajat maksaa 39e tunnilta. Kuinka monella normaalilla ihmisellä on varaa maksaa sellainen koko viikonlopulta kerran kuukaudessa? Tai edes yhdestä vuorokaudesta?
Ahaa eli et kertonutkaan kaikkea.
Tuon hoitajakulun voi laittaa kotitalousvähennyksiin.
Tarina kehittyy kun ap:lle kerrotaan faktoja.
Ja koukku on monen miesvihaajan nielussa asti.
En ole ap, vaan se, joka kummasteli, kun miehillä ei ole lainkaan velvollisuuksia lapsiaan kohtaan, ainoastaan oikeuksia.
Mahtaa sulla olla asperger, kun etä kykene kuin hokemaan että miehillä on vain oikeuksia, mutta et pysty kertomaan mitä nämä oikeudet ovat. Kun ainoa velvollisuus molemmilla vanhemmilla on maksaa lasen elatusta.
Pitikö lapsia hankkia useampi jos ensimmäisen kohdalla ap ongelmasi ilmeni? Ja olisit sitä vapaa-aikaa saanut lapsista lähivuosina kun tulee harrastukset ja teini-iät kuvioon. Jos tuo oman ajan puute lastenhoidosta ainoa syy eroon harmittaa lasten puolesta että ydinperhe hajotettu. Ja ap:lla oma lehmä ojassa jos kuvitteli erolla saavan lisää vapaa-aikaa lapsista ja elarit. Yh-vanhemmuus saattanee jatkua pitkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka toinen viikonloppu voi olla hankala, koska silloin isällä on vapaata, mutta se onkin sitten lastenhoitoa. Olisiko vaikka joka toinen tiistai- torstai parempi? Isä veisi lapsen tarhaan kun menee töihin ja iltaisin olisi normaalia arkea?
Äidistä on tietysti mukavaa kun isi hoitaa viikonloppuna niin pääsee itse vapaille.
Vierailija kirjoitti:
Joka toinen viikonloppu voi olla hankala, koska silloin isällä on vapaata, mutta se onkin sitten lastenhoitoa. Olisiko vaikka joka toinen tiistai- torstai parempi? Isä veisi lapsen tarhaan kun menee töihin ja iltaisin olisi normaalia arkea?
Äidistä on tietysti mukavaa kun isi hoitaa viikonloppuna niin pääsee itse vapaille.
Asuvatko ap ja ex samalla paikkakunnalla? Lapsilla arkena lomia lukuun ottamatta koulupäivät joihin ei kohtuutonta matkaa toivoisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyit mitä voit tehdä. No ainakin sen, että varaat ajan lastenvalvojalle sopimuksen päivittämistä varten (sanot sinne puhelimessa, että isä ei pidä kiinni sopparista ja tapaa paljon harvemmin kuin sopimuksessa lukee, niin sopimusta pitää muuttaa vastaamaan isän mahdollisuuksia tavata). Ja ilmoitat eksällesi sen lastenvalvoja-ajan. Siellä sitten teette uuden sopimuksen, mutta älä siihen suostu kirjattavan, että "isätapaamiset äidin kotona silloin kun erikseen sovitaan" tms. avointa.
Noilla lastenvalvojan sopimuksilla voi pyyhkiä... Siinä voi lukea ihan mitä tahansa, mutta isä voi silti olla tapaamatta lapsia. Mutta jos itse kieltäydyt antamasta tavata silloin kun haluaa, saat käräjäoikeudelta kutsun tapaamisen estämisestä. Maksat vielä viulut itse ja hyvällä säkällä toinen saa kulut valtion piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
Semmoinen voimafantasia siellä.
Yksinhuoltajuus ja tapaamissopimus vat kaksi eri asiaa, eivätkä liity toisiinsa. Eli yh ei saa itsevaltiaana päättää milloin lapsia tavataan, vaan sen tekee tarvittaessa oikeuslaitos, mikäli äityliinin kanssa ei päästä muuten sopimukseen.
Lapsen isä ilmoitti nimenomaa siinä kohtaan, kun kyselin tapaamissopimuksen tekemisestä, että tapaa lasta vaan sillon, kun hänelle itselleen passaa. Kyllä saan helposti päättää, jos mies on tulossa ovelleni, voimme lähteä lapsen kanssa pakoon esim. jonkun kaverin luokse. Tai lähteä vanhemmilleni 300km päähän viikoksi evakkoon, jos yrittää tulla ovelle. Lapsen isä ei itse halua tapaamissopimusta ja sanoi vielä, että vaikka sellainen tehtäisiin, niin eihän hänen tarvitse siltä siltikään noudattaa. Joten miksi minäkään suotuisin silloin yhtään mihinkään? Lapsi ei isäänsä kaipaa, on sen verran harvoin tätä nähnyt. En usko, että oikeuslaitoskaan sitä hyvällä katsoo, jos isä ilmoittaa, että tapaa lasta, miten häntä itseään huvittaa, sillointällöin joskus ja toisinaan ja väliä tapaamisilla saattaa olla kuukausia. Lapsihan menee siitä ihan sekaisin. Uskon et lapsenkin kannalta säännölliset sovitut tapaamiset olisi hänen edun mukaisia. Että siinä sulle voimafantasiaa. Ollaan esimerkiksi täysin vapaita vaihtamaan paikkakuntaa toiselle puolelle Suomea, jos haluan.
Niin, mutta tuo on vain miehen armosta. Jos mies haluaa että tapaamissopimus tehdään, niin vaikka pakenisit vuorille lasten kanssa, niin tuomarin päätös tullaan antamaan, ja isälle tapaamisoikeus. Se ettei mies itse halua sopimusta, ei tarkoita sitä että sinä saat päättää, vaan se tarkoittaa sitä että isää ei kiinnosta, päätit mitä hyvänsä.
Loppujen lopuksi minä pystyn kuitenkin päättämään näkeekö isä lasta vai ei. Minun ei tarvitse päästää isää kotiini, eikä myöskään viedä lasta hänelle. Minulla on viimeinen sananen siitä. Tuomari ei pysty estää minua liikkumasta. Ja toisaalta taas isä ei halua mitään säännöllisiä tapaamisia (joita itse siis haluaisin), joten hän ei ala sellaisia vaatimaan oikeusteitse. Jos vaatisi oikeusteitse tapaamisia niin silloin ne olisivat todennäköisesti säännöllisiä, joten tuossakin tilanteessa tapahtuisi vain minun tahtoni. Voit vääntää tätä asiaa, miten päin haluat, mutta viimenen sana on minun :D Se ei kertakaikkiaan tule tapahtumaan niin, että lapsen isä tulee sitten katsomaan lasta, kun bilettämiseltään jaksaa/ehtii/huvittaa, vaan MINÄ kerron, milloin meille sopii.
Eipäs ole. Sinut kyllä haastetaan oikeuteen jos et sinne vapaaehtoisesti mene ;) Tuo on ihan siinä herrassa, että isälle asia sopii. Sinulta ei kysellä.
Kuka naisen haastaa oikeuteen, jos lapsen isä ei halua tapaamisaikojen sopimista? Eihän se niin voi mennä, että äidin lapsineen pitää koko ajan kökkiä kotona valmiudessa, jos isälle tulee halu tavata lasta 10 minuutin kuluttua. Kai nyt nainen ja lapset saavat elää normaalia elämää ja liikkua kodin ulkopuolellakin?
Kylläpä olet yksikertainen :D Äiti täällä paukuttelee henkseleitä, että minäpä määrään, ja on ihan pakoon lähdössä jos isästä mitään kuuluu, vaikka oikeasti hän ei määräisi mistään jos isä ei siihen suostumustaan antaisi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
Semmoinen voimafantasia siellä.
Yksinhuoltajuus ja tapaamissopimus vat kaksi eri asiaa, eivätkä liity toisiinsa. Eli yh ei saa itsevaltiaana päättää milloin lapsia tavataan, vaan sen tekee tarvittaessa oikeuslaitos, mikäli äityliinin kanssa ei päästä muuten sopimukseen.
Lapsen isä ilmoitti nimenomaa siinä kohtaan, kun kyselin tapaamissopimuksen tekemisestä, että tapaa lasta vaan sillon, kun hänelle itselleen passaa. Kyllä saan helposti päättää, jos mies on tulossa ovelleni, voimme lähteä lapsen kanssa pakoon esim. jonkun kaverin luokse. Tai lähteä vanhemmilleni 300km päähän viikoksi evakkoon, jos yrittää tulla ovelle. Lapsen isä ei itse halua tapaamissopimusta ja sanoi vielä, että vaikka sellainen tehtäisiin, niin eihän hänen tarvitse siltä siltikään noudattaa. Joten miksi minäkään suotuisin silloin yhtään mihinkään? Lapsi ei isäänsä kaipaa, on sen verran harvoin tätä nähnyt. En usko, että oikeuslaitoskaan sitä hyvällä katsoo, jos isä ilmoittaa, että tapaa lasta, miten häntä itseään huvittaa, sillointällöin joskus ja toisinaan ja väliä tapaamisilla saattaa olla kuukausia. Lapsihan menee siitä ihan sekaisin. Uskon et lapsenkin kannalta säännölliset sovitut tapaamiset olisi hänen edun mukaisia. Että siinä sulle voimafantasiaa. Ollaan esimerkiksi täysin vapaita vaihtamaan paikkakuntaa toiselle puolelle Suomea, jos haluan.
Niin, mutta tuo on vain miehen armosta. Jos mies haluaa että tapaamissopimus tehdään, niin vaikka pakenisit vuorille lasten kanssa, niin tuomarin päätös tullaan antamaan, ja isälle tapaamisoikeus. Se ettei mies itse halua sopimusta, ei tarkoita sitä että sinä saat päättää, vaan se tarkoittaa sitä että isää ei kiinnosta, päätit mitä hyvänsä.
Loppujen lopuksi minä pystyn kuitenkin päättämään näkeekö isä lasta vai ei. Minun ei tarvitse päästää isää kotiini, eikä myöskään viedä lasta hänelle. Minulla on viimeinen sananen siitä. Tuomari ei pysty estää minua liikkumasta. Ja toisaalta taas isä ei halua mitään säännöllisiä tapaamisia (joita itse siis haluaisin), joten hän ei ala sellaisia vaatimaan oikeusteitse. Jos vaatisi oikeusteitse tapaamisia niin silloin ne olisivat todennäköisesti säännöllisiä, joten tuossakin tilanteessa tapahtuisi vain minun tahtoni. Voit vääntää tätä asiaa, miten päin haluat, mutta viimenen sana on minun :D Se ei kertakaikkiaan tule tapahtumaan niin, että lapsen isä tulee sitten katsomaan lasta, kun bilettämiseltään jaksaa/ehtii/huvittaa, vaan MINÄ kerron, milloin meille sopii.
Eipäs ole. Sinut kyllä haastetaan oikeuteen jos et sinne vapaaehtoisesti mene ;) Tuo on ihan siinä herrassa, että isälle asia sopii. Sinulta ei kysellä.
Sitten mennään oikeuteen, mutta silti jokatapauksessa minä päätän siitä, milloin ne tapaamiset tapahtuvat. Jos ajankohdat eivät sovi isälle (on esimerkiksi bileet juuri silloin), niin se on hänen oma valintansa mennä niihin bileiisiin eikä tavata lasta.
Tätä kiusaa hän on siis tehnyt jo kolme vuotta. Eli kieltäytynyt ehdottamistani tapaamisista, vedoten "tärkeisiin menoihin", jotka ovat yleensä jotkut reivit jossakin. Sitten kun meillä on lapsen kanssa muuta menoa suunniteltuna, hän saattaa ilmoittaa, että haluaa tavata lasta juuri tuona päivänä, kun meille ei käy. Omasta armostani olen tehnyt kompromisseja ja suostunut näihin visiitteihin omien menojemme kustannuksella, mutta enää en aio moiseen pompotteluun suostua. Tuomari ei voi pakottaa meitä esimerkiksi olemaan kotona silloin satunnaisesti, kun isä ilmoittaa halustaan tulla lasta katsomaan.
Et päätä. Oikeus päättää kuultuaan molempia. Sinä et siinä vaiheessa sanele enää yhtään mitään kultapieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etävanhemman ei ole pakko noudattaa sopimusta. Et mahda mitään.
Oikeasti?? Siis voiko todella olla näin, että etävanhempi pääsee pois kaikesta vastuusta mitä tulee lasten hoitoon ja kasvatukseen?
ApKyllä näin on. Sopimuksen tarkoitus on lähinnä turvata se ettei lähivanhempi voi estää etävanhempaa tapaamasta lapsia.
Olen tiennyt sen, että lähivanhemman on sitouduttava tapaamisiin uhka sakon uhalla, mutta luulin, että tämä koskee myös etävanhempaa.
Minusta tuo on niin väärin, että etä pääsee kaikesta vastuusta, paitsi elatusmaksuista.
Voisin ilomielin luopua yhden kuun elareita, jos isä sen kuukauden ajan tapaisi lapsia sovitusti, edes kerran.
Ap
Ajai!! Taas turha ero vain siksi että yrittettiin kiristää toista. Nyt sattuu sitten omaan nilkkaan. Kannattaisi ottaa asioista selvää ennen kuin tekee hätäisiä päätöksiä vihapuuskissaan. SINUN tulee ajattella lapsia, koska muuten niitä ei kukaan ajattele. Pleasee?
Kyse ei ole kiristyksestä, vaan siitä, että kodin ilmapiiri kiristyi aivan hirveäksi, kun lasten isä ei osallistunut lasten hoitoon.
Hänellä oli aikaa harrastuksiin ym ja aina kun yritin kysyä, että voisiko hän olla lasten kanssa niin vastaus oli ei.
Kuopuksemme ollessa erittäin vaativa koliikkivauva, ehdotin kerran, että jos menisin yhdeksi yöksi äitini luokse nukkumaan univelkoja pois. Olin siis todella väsynyt, kun olin valvonut vauvan kanssa viikko tolkulla.
Tähänkin vastaus oli, että ei käy.Ymmärrät varmasti, että pidemmän päälle tuollainen alkaa suoraan sanottuna v*tuttamaan ja kiristämään välejä toisen kanssa.
ApHyväksy että olit naiivi, kun kuvittelit että rumasta ankanpoikasesta kuorituu joutsen eron myötä ja keskity rankentamaan tiedän näköinen arki iloineen ja suruineen. Rakenna omaa tukiverkostoa ja jätä isä omaan arvoonsa. Lapset ei osaa kaivata poissaolevia, jos heistä ei tee numeroa. Isästä ei nyt vaan tullut sinulle sitä ilmaista lapsenvahtia.
T. yh since -98
Ilmaista lapsenvahtia? Siis kutsutaanko sitä tosiaan lapsenvahtina olemiseksi, jos isä on omien lastensa kanssa? Jos, niin miksi? Kutsutaanko sitä myös lapsenvahtina olemiseksi, jos äiti on omien lastensa kanssa? Jos ei, niin miksi ei?
-ohis
Äidit kutsuvat isiä itse lapsenvahdeiksi, että saavat lapsivapaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
Semmoinen voimafantasia siellä.
Yksinhuoltajuus ja tapaamissopimus vat kaksi eri asiaa, eivätkä liity toisiinsa. Eli yh ei saa itsevaltiaana päättää milloin lapsia tavataan, vaan sen tekee tarvittaessa oikeuslaitos, mikäli äityliinin kanssa ei päästä muuten sopimukseen.
Lapsen isä ilmoitti nimenomaa siinä kohtaan, kun kyselin tapaamissopimuksen tekemisestä, että tapaa lasta vaan sillon, kun hänelle itselleen passaa. Kyllä saan helposti päättää, jos mies on tulossa ovelleni, voimme lähteä lapsen kanssa pakoon esim. jonkun kaverin luokse. Tai lähteä vanhemmilleni 300km päähän viikoksi evakkoon, jos yrittää tulla ovelle. Lapsen isä ei itse halua tapaamissopimusta ja sanoi vielä, että vaikka sellainen tehtäisiin, niin eihän hänen tarvitse siltä siltikään noudattaa. Joten miksi minäkään suotuisin silloin yhtään mihinkään? Lapsi ei isäänsä kaipaa, on sen verran harvoin tätä nähnyt. En usko, että oikeuslaitoskaan sitä hyvällä katsoo, jos isä ilmoittaa, että tapaa lasta, miten häntä itseään huvittaa, sillointällöin joskus ja toisinaan ja väliä tapaamisilla saattaa olla kuukausia. Lapsihan menee siitä ihan sekaisin. Uskon et lapsenkin kannalta säännölliset sovitut tapaamiset olisi hänen edun mukaisia. Että siinä sulle voimafantasiaa. Ollaan esimerkiksi täysin vapaita vaihtamaan paikkakuntaa toiselle puolelle Suomea, jos haluan.
Niin, mutta tuo on vain miehen armosta. Jos mies haluaa että tapaamissopimus tehdään, niin vaikka pakenisit vuorille lasten kanssa, niin tuomarin päätös tullaan antamaan, ja isälle tapaamisoikeus. Se ettei mies itse halua sopimusta, ei tarkoita sitä että sinä saat päättää, vaan se tarkoittaa sitä että isää ei kiinnosta, päätit mitä hyvänsä.
Loppujen lopuksi minä pystyn kuitenkin päättämään näkeekö isä lasta vai ei. Minun ei tarvitse päästää isää kotiini, eikä myöskään viedä lasta hänelle. Minulla on viimeinen sananen siitä. Tuomari ei pysty estää minua liikkumasta. Ja toisaalta taas isä ei halua mitään säännöllisiä tapaamisia (joita itse siis haluaisin), joten hän ei ala sellaisia vaatimaan oikeusteitse. Jos vaatisi oikeusteitse tapaamisia niin silloin ne olisivat todennäköisesti säännöllisiä, joten tuossakin tilanteessa tapahtuisi vain minun tahtoni. Voit vääntää tätä asiaa, miten päin haluat, mutta viimenen sana on minun :D Se ei kertakaikkiaan tule tapahtumaan niin, että lapsen isä tulee sitten katsomaan lasta, kun bilettämiseltään jaksaa/ehtii/huvittaa, vaan MINÄ kerron, milloin meille sopii.
Eipäs ole. Sinut kyllä haastetaan oikeuteen jos et sinne vapaaehtoisesti mene ;) Tuo on ihan siinä herrassa, että isälle asia sopii. Sinulta ei kysellä.
Sitten mennään oikeuteen, mutta silti jokatapauksessa minä päätän siitä, milloin ne tapaamiset tapahtuvat. Jos ajankohdat eivät sovi isälle (on esimerkiksi bileet juuri silloin), niin se on hänen oma valintansa mennä niihin bileiisiin eikä tavata lasta.
Tätä kiusaa hän on siis tehnyt jo kolme vuotta. Eli kieltäytynyt ehdottamistani tapaamisista, vedoten "tärkeisiin menoihin", jotka ovat yleensä jotkut reivit jossakin. Sitten kun meillä on lapsen kanssa muuta menoa suunniteltuna, hän saattaa ilmoittaa, että haluaa tavata lasta juuri tuona päivänä, kun meille ei käy. Omasta armostani olen tehnyt kompromisseja ja suostunut näihin visiitteihin omien menojemme kustannuksella, mutta enää en aio moiseen pompotteluun suostua. Tuomari ei voi pakottaa meitä esimerkiksi olemaan kotona silloin satunnaisesti, kun isä ilmoittaa halustaan tulla lasta katsomaan.
Et päätä. Oikeus päättää kuultuaan molempia. Sinä et siinä vaiheessa sanele enää yhtään mitään kultapieni.
Näin se on. Ja nyt Ap varmaan manailee, että hakee yksinhuoltajuutta, mutta sekään ei asiaa muuta miksikään. Isän oikeus tavata lapsia pysyy, oli sopimuksia tai ei. Jos Ap rupee hankalaksi, menee asia oikeuteen eikä Ap voi asialle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
Semmoinen voimafantasia siellä.
Yksinhuoltajuus ja tapaamissopimus vat kaksi eri asiaa, eivätkä liity toisiinsa. Eli yh ei saa itsevaltiaana päättää milloin lapsia tavataan, vaan sen tekee tarvittaessa oikeuslaitos, mikäli äityliinin kanssa ei päästä muuten sopimukseen.
Lapsen isä ilmoitti nimenomaa siinä kohtaan, kun kyselin tapaamissopimuksen tekemisestä, että tapaa lasta vaan sillon, kun hänelle itselleen passaa. Kyllä saan helposti päättää, jos mies on tulossa ovelleni, voimme lähteä lapsen kanssa pakoon esim. jonkun kaverin luokse. Tai lähteä vanhemmilleni 300km päähän viikoksi evakkoon, jos yrittää tulla ovelle. Lapsen isä ei itse halua tapaamissopimusta ja sanoi vielä, että vaikka sellainen tehtäisiin, niin eihän hänen tarvitse siltä siltikään noudattaa. Joten miksi minäkään suotuisin silloin yhtään mihinkään? Lapsi ei isäänsä kaipaa, on sen verran harvoin tätä nähnyt. En usko, että oikeuslaitoskaan sitä hyvällä katsoo, jos isä ilmoittaa, että tapaa lasta, miten häntä itseään huvittaa, sillointällöin joskus ja toisinaan ja väliä tapaamisilla saattaa olla kuukausia. Lapsihan menee siitä ihan sekaisin. Uskon et lapsenkin kannalta säännölliset sovitut tapaamiset olisi hänen edun mukaisia. Että siinä sulle voimafantasiaa. Ollaan esimerkiksi täysin vapaita vaihtamaan paikkakuntaa toiselle puolelle Suomea, jos haluan.
Niin, mutta tuo on vain miehen armosta. Jos mies haluaa että tapaamissopimus tehdään, niin vaikka pakenisit vuorille lasten kanssa, niin tuomarin päätös tullaan antamaan, ja isälle tapaamisoikeus. Se ettei mies itse halua sopimusta, ei tarkoita sitä että sinä saat päättää, vaan se tarkoittaa sitä että isää ei kiinnosta, päätit mitä hyvänsä.
Loppujen lopuksi minä pystyn kuitenkin päättämään näkeekö isä lasta vai ei. Minun ei tarvitse päästää isää kotiini, eikä myöskään viedä lasta hänelle. Minulla on viimeinen sananen siitä. Tuomari ei pysty estää minua liikkumasta. Ja toisaalta taas isä ei halua mitään säännöllisiä tapaamisia (joita itse siis haluaisin), joten hän ei ala sellaisia vaatimaan oikeusteitse. Jos vaatisi oikeusteitse tapaamisia niin silloin ne olisivat todennäköisesti säännöllisiä, joten tuossakin tilanteessa tapahtuisi vain minun tahtoni. Voit vääntää tätä asiaa, miten päin haluat, mutta viimenen sana on minun :D Se ei kertakaikkiaan tule tapahtumaan niin, että lapsen isä tulee sitten katsomaan lasta, kun bilettämiseltään jaksaa/ehtii/huvittaa, vaan MINÄ kerron, milloin meille sopii.
Eipäs ole. Sinut kyllä haastetaan oikeuteen jos et sinne vapaaehtoisesti mene ;) Tuo on ihan siinä herrassa, että isälle asia sopii. Sinulta ei kysellä.
Kuka naisen haastaa oikeuteen, jos lapsen isä ei halua tapaamisaikojen sopimista? Eihän se niin voi mennä, että äidin lapsineen pitää koko ajan kökkiä kotona valmiudessa, jos isälle tulee halu tavata lasta 10 minuutin kuluttua. Kai nyt nainen ja lapset saavat elää normaalia elämää ja liikkua kodin ulkopuolellakin?
Juuri näin! Tätä ei tämä tuomari/oikeus-jankuttaja ymmärrä.
Viestistä saa käsityksen että äidillä on oikeus mennä korkeasaareen ja tehdä kiusaa kun on miehen vuoro hakea lapset. Tapaamisaikatauluja on lähivanhemman noudatettava, etävanhempi voi olla noutamatta ne kakarat jonka jälkeen lähärillä menee ohjelma uusiksi.
Elämä on, katsokaa vähän kenen annatte siittää teidät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
On se kyllä kumma juttu, että näin on aina ollut mutta edelleen naiset ei osaa ottaa huomioon että se isompi vastuu jää heille ja rakennellaan niitä pilvilinnoja.
Kyllähän se isompi vastuu minulla yksinhuoltajana on jokatapauksessa, vaikka lapsi olisi isällään yötä esimerkiksi kerran kuukaudessa. Onko se pilvilinna olettaa, että isä hoitaa lasta kerran kuukaudessa?
Tapaamisoikeus ei tarkoita sinun oikeuttasi siihen että isä hoitaa lasta kerran kuussa, vaan lapsen oikeutta tavata isäänsä kerran kuussa. Jos isä ei tätä halua, niin voit itkeä maailman tappiin asti.
Lisään vielä, että en jäänyt itkemään, vaan hankkiuduin tukiperhe-jonoon, että saan sen vapaan vlopun kuukaudessa sitä kautta :)
Ei niitä kaikki saa. Niistä kun on pulaa. Vaatii yleensä lastensuojeluasiakkuutta.
Mikset vaan maksa hoitajaa kuten normaalit ihmiset?
Meillä on lastensuojelunasiakkuus ja juuri sitä kautta tuota tukiperhettä haetaankin ja sen takia meillä se asiakkuus on. Esimerkiksi MLL:n lastenhoitajat maksaa 39e tunnilta. Kuinka monella normaalilla ihmisellä on varaa maksaa sellainen koko viikonlopulta kerran kuukaudessa? Tai edes yhdestä vuorokaudesta?
Ahaa eli et kertonutkaan kaikkea.
Tuon hoitajakulun voi laittaa kotitalousvähennyksiin.
Tarina kehittyy kun ap:lle kerrotaan faktoja.
Ja koukku on monen miesvihaajan nielussa asti.
En ole ap, vaan se, joka kummasteli, kun miehillä ei ole lainkaan velvollisuuksia lapsiaan kohtaan, ainoastaan oikeuksia.
Mahtaa sulla olla asperger, kun etä kykene kuin hokemaan että miehillä on vain oikeuksia, mutta et pysty kertomaan mitä nämä oikeudet ovat. Kun ainoa velvollisuus molemmilla vanhemmilla on maksaa lasen elatusta.
Kakara adoptioon niin ei edes sitä.
Ketä nyt entiset lapset kiinnostaa kun uusiakin saa. Ei myöskään tarvitse olla missään tekemisissä exän kanssa kun ei ole tekemisissä ex lasten kanssa. Poissa silmistä, poissa mielestä. Helpottaa elämää kummasti ja siitä hyvästä voi pakkoelarin maksaa. Halvemmaksi tulee kuin puhelimien ja pyörien ynnä muiden ajokorttien maksaminen.
Ei ole, enkä todellakaan aio tehdä enempää lapsia, yksi riittää. En jaksaisi useampaa yksin hoitaa.