Mitä kuritusta sinä olet saanut vanhemmiltasi, syntymävuotesi?
Ja onko se sinusta ollut silloin ymmärrettävää? Miksi se on nykyään kiellettyä?
Itse olen syntynyt 1976 ja sain isältäni piiskaa koivunoksalla sekä vyöllä. Olin esim.valehdellut. Äidiltä sain tukkapöllyä - ihan pienestäkin teosta. Olin katkera kauan, en koskaan voisi tehdä omille lapsilleni niin. En osaa itse sanoa oliko se silloin oikein.
Kommentit (132)
-88. Joskus tukistettiin, koivuniemen herrasta sain persiille välillä ja jos kiroilin, suuhun tungettiin pippuria tai saippuaa. En koe saaneeni näistä "traumoja". Paljon traumaattisempaa on ollut se, että isä hylkäsi minut ja perheensä. Niitä haavoja työstänyt terapiassa. Omia lapsiani en kurita fyysisesti enkä henkisestikään millään tavalla, en anna aresteja tai jäähyä. Keskustelemalla on asiat selvitetty tähän mennessä. Vanhimmalla ikää nyt 10 vuotta.
Olen syntynyt 1980. Luunappeja ruokalusikalla, isältä sekä tukkapöllyjä, äidiltä. Traumoja ei jäänyt luultavasti siksi, että vanhempani olivat lempeitä ihmisiä ja kun heiltä pinna katkesi siihen oli hyvä syy!
Kerran myös todistin miten kaveri sai "selkäsaunan", rullalle käärityllä lehdellä pari läpsäisyä farkkujen läpi ja jälkeenpäin juoksi kikatellen luokseni joten traumoja tuskin jäi hällekään.
. Järkyttävää lukea näitä tarinoita, miten ilman syytä hakattu vyöllä oma lapsi mustelmille :(
Sekopää miesope raahasi luokasta vessaan ja pesi suuni saippualla, tämä siksi että minä pikkutyttö olin sanonut "voi kakka". Tästä jäi pahemmat traumat kuin vanhempien satunnaisista tukistamisista!
Ei minkäänlaista fyysistä kuritusta. Synt. 1971
91: piiskaamista risulla, henkarilla ym. käteen sattuvalla esineellä, läpsimistä, tukistamista, arestiin raahaamista, uhkailua lastenkodilla, poliisilla, seinälle heittämisellä ym. väkivallalla, yleistä huutamista.
Väkivalta ei ole minusta yhtään ymmärrettävää, se oli sellaista raivon vallassa kimppuun hyökkäämistä. Jos ei osaa hillitä itseään niin pitää ymmärtää hakea apua, eikä purkaa sitä puolustuskyvyttömiin.
Vierailija kirjoitti:
Tukkapöllyä, luunappeja, nurkassa seisottamista, huutamista, kotiarestia jne.. En noista ole mitenkään kovinkaan katkera, mutta tämä pätee ainoastaan niihin kertoihin mitkä tulleet aiheesta. Välillä sain rangaistuksia asioista, mitä en tehnyt. Sitä taas pidän henkisenä väkivaltana. Olen syntynyt 1995.
Itsellä muuten samat muttei ollut nurkassa seisottamista eikä kotiarestitkaan oikein pitäneet vaikka sellaista välillä sainkin. Pääsin kavereille arestista huolimatta.
En ole sellaisia tukkapöllyjä saanut että tukka olisi irti lähtenyt. Tukkapöllyä en kovin usein saanut muistaakseni ainakaan.
Teininä huorittelin äitiäni ja jäin kiinni tupakasta ja mitähän vielä siinä oli niin silloin sain isältä tukkapöllyä ja ihan aiheesta. Kerran muistan kuitenkin että otettiin tukasta kiinni ilman syytä ja tuo tapaus ärsyttää.
Haukkumista oli kyllä isän puolelta ja se varmaan vaikutti itsetuntoon.
Hyvä ja turvallinen lapsuuteni kuitenkin oli ja oltiin perheenä aina yhdessä. Edelleen ollaan hyvissä väleissä ja mm reissataan oman perheeni kanssa niin että minun vanhemmat on monesti mukana.
Omat lapseni sain aika nuorena ja heille olen antanut tukkapöllyä. Lähinnä nipistänyt tukasta, en retuuttanut.
Enää en tee edes noin. Olen onneksi saanut järkeä päähän ja kasvanut aikuiseksi. Vanhin lapsi on teini. Kuopukseni on 2-vuotias ja häntä en ole fyysisesti kurittanut enkä ikinä aio sitä tehdä!
Olen syntynyt -82
En mitään. Kotiarestia tuli tietyistä jutuista, mutta ei koskaan minkäänlaista kuritusta. Olen syntynyt -69.
Vitsaa tuli ja sen jälkeen piti seisoa häpeänurkassa. Joskus tämä tapahtui suljettujen ovien takana, joskus muiden perheenjäsenten katsellessa. Meitä oli monta lasta ja työssäkäyvät vanhemmat epäilemättä kovilla, mutta kyllä he olisivat voineet keksiä muitakin kasvatusmenetelmiä kuin nöyryyttämisen. Omia lapsiani en ole koskaan satuttanut tai nöyryyttänyt. Olen vuosimallia 1974.
-87. En saanut mitään fyysistä kuritusta koskaan. Muistan että jotkut meidän luokan pojat puhuivat ala-asteella, että saavat kotona selkään mutta en kyllä tiedä olivatko ihan tosissaan.
Näitä teidän juttuja lukiessa tulee tunne, että saattoivat ollakin.
Tukkapöllyä, vyöllä ja muilla esineillä lyömistä, kuristamista, ylipäätään ympäriinsä retuuttamista...
Olen syntynyt -92, ainuttakaan sääntöä en ole koskaan rikkonut ja koulun olen aina hoitanut hyvin. Kuulemma olin kuitenkin ärsyttävä ja ansaitsin "rangaistukset".
En ole enää tekemisissä vanhempieni kanssa.
Nimenomaan sen syntymävuoteni olen saanut kurituksena vanhemmilta.
https://yle.fi/uutiset/3-10550342
-86
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut ruumiillista kuritusta, rajat oli kuitenkin. Vanhemmat hyviä ja asiallisia. Lapsia oli monta. Vähän aikaa sitten toinen vanhempi sanoi, että olin kamalin kaikista lapsista. Olen 50v.
Yhteys vanhempiin loppui saman tien. Valehdelleet koko ikäni.
Miten tosta voi suuttua? Ylpeänä kertoivat, että olit haastava kasvatettava ja silti selvisivät samoin, kuin muiden lasten kanssa, hyvin ja asiallisin. Eikö ole kiva tietää millainen on ollut lapsena; vilkas, vetäytyvä, kepposia tekevä, kuuliainen, ahkera, laiska jne
Olen syntynyt 1963. tukkapöllyä tuli aika usein. Minä en saanut remmistä, mutta minun 5-vuotta vanhempi veli sai. Olin 10-vuotiaaksi asti yökastelija, koska isä riehui kännissä aseen kanssa. hän oli sotaveteraani vuosimallia 1925. ei ollut ennen henkisesti sodan vammauttamille miehille mitään terapioita. Kaiken sai perhe kärsiä.
Tukkapöllyä tuli välillä ihan pienistä asioista, joten koin rangaistuksen olevan epäreilua. (Muistaakseni) tasan yhden kerran on lyöty kädellä pepulle, kun en halunnut syödä jotain lihakastiketta. Huonoista numeroistakin tuli puhuttelu ja myös välillä kai tukistamista. Ironista tässä on se, että läksyjen teossa/kokeeseen lukemiseen ei kannustettu ja autettu. Olen lapsista nuorin, joten minun kanssani ei varmaan jaksettu enää "nähdä vaivaa". Minua kuritettiin myös lapsista vähiten.
Olin ujo ja aika epäsosiaalinen lapsi, hyvin itkuherkkä. Muistan, että yritin olla ärsyttämättä vanhempia, ja yritin muutenkin olla "poissa tieltä". Itkemisestä sain toruja, ja tämä aiheutti ihan jäätävät tunnelukot sekä häpeän tunteen. Tunnelukkoja olen nyt aikuisena aukaissut, kun en muuten jaksaisi elää itseni kanssa. Ujouskin katosi jostain kumman syystä vähitellen, kun pääsin elämään omaa elämääni ja muuttamaan pois kotoa. Välitän vanhemmistani ja arvostan heitä, mutta täydellisiä vanhempia he eivät olleet. Täytyy silti muistaa, että he tarjosivat kuitenkin turvallisen kasvualustan. Kuria olisivat voineet silti höllentää.
-93
Piiskattiin vyöllä ainakin 6x, alle kouluikäisenä. Tukistettiin. Äiti pakkasi joskus tavarat ja sanoi lastenkodin täti tulee meitä hakemaan.. semmosta. Omalle lapselle en ole tehnyt mitään fyysistä.
Kerran saanut äidiltä tukkapöllyä tai luunapin, en muista kumpaa , mutta säikähdykseni muistan. Olin villi ja keksin kyllä kaikkea ja vanhemmat monesti purivat hammasta kanssani aikuisuuteen asti. Sain aikaisin perheen ja elellyt ilman itseaiheutettua harmeja siitä lähtien.
N-65
Aina ihmetyttää, kun fyysisen kurituksen puolustelijat sanovat, ettei piiskaus tai läimäytys tai tukistaminen ole pahoinpitelyä. Miten niin ei ole? Onko nyrkin isku muka pahempi kuin piiskan isku? Kenen mielestä? Molemmat sattuvat, ja piiskalla lyödään usein vieläpä intiimille ja seksuaaliselle alueelle (takapuoleen).
Tälläkin palstalla on toivottu fyysisen kurituksen laillistamista uudelleen, mutta miettikää: jos ruumiillinen kuritus olisi laillista, kuka arvioi, mikä on sopiva määrä fyysistä kipua lapselle? Kuka vahtii, ettei kuritus muutu liian rajuksi? Ei kukaan, vaan kaikki valta olisi siinä tilanteessa vanhemmalla. Aika paljon valtaa yksittäiselle, ehkä väsyneelle ja vihaiselle vanhemmalle. Miten lapsi voisi ikinä todistaa, että äiti lyö liian lujaa? Jos haluamme olla sivistysvaltio, ainoa vaihtoehto on lasten pahoinpitelyiden totaalikielto.
Täällä -95. Pahin rangaistus oli varmaan se kun jouduin menemään naapuriin palauttamaan heidän pihastaan varastamani lelun ja pyytämään anteeksi. Sitten jouduin olemaan loppupäivän omassa huoneessa miettimässä tekoani. Oli ihan riittävä
rangaistus...en sen jälkeen oo enää koskaan varastanut :D
Meitä oli kolme siskoa pienellä ikäerolla (80- ja 90-luvun vaiheessa syntyneitä ollaan) ja keksittiin usein kaikenlaisia hölmöyksiä. Muutaman kerran jouduttiin kaikki vierekkäin mahalleen vanhempien sängyn laidalle ja sitten äiti antoi risua. Ei se kauheasti sattunut mutta hävetti kyllä. Nuo selkäsaunat loppuivat kyllä kun oltiin jotain 10-vuotiaita. Nykyään ollaan kaikki hyvissä väleissä
enkä kanna äidille mitään kaunaa. Ihan aiheesta silloin selkäämme saatiin.
Mä en nyt ihan allekirjoita tätä. Joku risu on paljon hellempi. Meillä hakattiin vyöllä ihan siksi että se otti kipeämpää kuin risu ja niitä oli ylimääräisiä.
Hakattiin meitä kärpäslätkälläkin, sillä varsipäällä. Kipeää otti myös se.