Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä? Minä raskaana ja mies käy kaverien kanssa ulkona viikonloppuisin
Yksinkotona
13.07.2019 |
Tulin jokin aika sitten raskaaksi ja luonnollisesti luovuin iltamenoistani.
Mieheni halusi lasta vähintään yhtä paljon, jos ei jopa enemmän kuin minä. Ja ennen raskautta hän oli sitä mieltä, että kaljanjuonti loppuu sitten hänenkin osaltaan, kun minä tulen raskaaksi.
Nyt on sitten kuitenkin käynyt niin, että miehellä on harva se viikonloppu "pakollisia" kestejä ja illanviettoja, missä hän käy. Ymmärrän, ettei hän halua luopua kavereistaan ja iltamenoistaan kuin veitsellä leikaten, ja onhan jokaisella oikeus omaan elämäänsä perhe-elämän ulkopuolella.
Jostain syystä olen silti joka kerta yksin kotona ollessani pohjattoman yksinäinen ja surullinen. Haluaisin kauheasti, että mieheni haluaisi olla kanssani enemmän kahdestaan. Toki en halua pakottaa häntä mihinkään.
Mieheni ei yhtään näe tätä ongelmana. Hänen mielestään hän näkee kavereitaan kohtuullisen harvoin ja minä tietysti valitan turhaan.
En enää tiedä, mikä on ok ja mikä ei. Nyt raskauden aikana mielialani ovat muutenkin vaihdelleet. Siksi kysynkin, mitä mieltä te olette tällaisesta tilanteesta ja oletteko olleey vastaavassa tilanteessa?
En voi sille mitään, mutta minulla on vähän tällainen kotiin hylätty ja yksinäinen olo.
Ps. Omat kaverini ovat kaikki varattuja / perheellisiä. Näemme kyllä paljon, mutta yleensä päiväsaikaan tai alkuillasta ja luonnollisesti emme juo minun raskauteni takia. En sen takia oikein osaa verrata niitä näkemisiä siihen, että mieheni on myöhään yöhön poissa kotoa.
Kommentit (78)
Kenen kanssa sitten olit iltamenoilla ennen raskautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama tilanne nyt. Mieheni kavereiden mielestä mulle saa jopa valehdella oman olinpaikkansa ja sen että mitä tekee koska olen hankala ihminen, koska ihmettelin ku mies onkin usein juomassa. Muuten ihan sama mutta ITSE ehdotti ja lupasi että kaljan juonti loppuu kun raskaus. Saa alkunsa. Miehen kaverit paasaa mulle että eihän mieheni ole raskaana, jq näin isoa asiaa pitää juhlia...
Alkon kanssa ja usein? Ei sillonkaan juhlita kun lapsi syntyy
Ei ole Ok.
Kun saimme tietää raskauden alkaneen, katkaisin vaimoni toiveesta kaikki yhteydet kavereihini ja valtaosaan sukulaisista.
Vietämme nykyään kolmistaan pelkkää perheaikaa.
Lapsi täyttää jo kaksi, eikä puhelimen pirinä häiritse meitä enää viikonloppuisin, kun sitä ei ole. Ihmiset ovat ottaneet onkeensa, etten tarvitse heitä enää.
Enhän minäkään juhli alkoholin kanssa raskautta, vaaan muilla keinoilla.
Jaa en ole ollut samassa tilanteessa, kävin myös itse iltamenoissa raskaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lopu miehen juoksut lapsen syntymäänkään ..
1, kiitos viestistä <3 noin se varmaankin on, ja siksi en haluaisi olla liian inhottava miehellekään.
2, käytiin aiemmin lähes poikkeuksetta yhdessä menoissa. Nyt minä en ole ollut mukana, koska yhteiseen ystäväpiiriimme kuuluu myös työkavereitani, joille en halua vielä kertoa raskaudesta. En muutenkaan ole vielä halunnut kertoa kaikille, koska raskaus ei vielä näy ulospäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mieheni kavereiden mielestä on pakko aina juua kun näkevät? Kun eivät eea osaa juua rähinää tappelua ym aina
Mikset mene mukaan? Tai järkkää jotain pariskunta-peli-iltoja kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei halua viettää aikaa kanssasi vaan juomassa. Jutelkaa miksei halua. Tsemppiä.
Ota rennosti!
Minäkin raskaana ja kyllä mies saa käydä silti ulkona (totta kai). Noin kerran kuussa on käynyt kavereidensa kanssa baarissa/kaverin synttäreillä/peli-illassa tms. Minä otan rennosti, puuhailen omiani ja teen esim. hemmotteluhoitoja silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa se on vasta noin alussa. Antaa miehen mennä, mene itsekin. Menot jäävät vähiin lapsen synnyttyä. Jos eivät, mietit sitten kuinka toimit. Valitettavasti näissä puuhissa riskit ovat aina (ja hommat enimmäkseen) naisella, siksi lapsia vain sen verran, kuin haluaa ja jaksaa yksin hoitaa. Ihan mistä tahansa lupauksista ja vakuutteluista huolimatta.
Lähde mukaan? Baarista saa alkoholittomiakin juomia :)
Jospa menot vähän rauhoittuu kun kesä loppuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ainakaan lähde kännisiä idiootteja kahtomaan selvänä ja sitä haukkumista mitö miehen kaverit tekee
Menisin mukaan, mutta emme ole vielä kertoneet tästä kenellekään yhteisestä sopimuksesta. Peittely olisi vähän vaikeaa jossain bileissä.
Mutta kaiketi minä vain nyt raskaushormoneissani ylireagoin tähän yksinäisyyden tunteeseen. Voihan olla, että tunne helpottaa sitten kun voin mennä mukaan ja olla vain sitten juomatta.
Kai tähän kaikkeen vain liittyy eriytymisen tunne omasta rakkaasta miehestä ja pelko siitä, että hän ei olekaan vielä valmis luopumaan siitä vanhasta elämäntyylistä. On kuitenkin ihan selvää, että vauvan syntymän jälkeen tilanne muuttuu radikaalisti.
Mieheni on kyllä itse monta kertaa sanonut, että on täysin valmis olemaan kotona ja vauvan kanssa sitten kun hän syntyy. Siihen on nyt sitten vain luotettava.
Parempi et menee nyt kuin sit kun vauva on syntynyt. Toki silloinkin aina silloin tällöin voi mennä.
Ymmärrän haikean fiiliksesi, mutta sanoit tuossa että et halua vielä paljastaa muille, eli onhan se sitten oma valintasi.
Nauti itsekkästi nyt ja katso esim. lempileffoja?
Minä menisin mukaan, voihan sitä juoda holittomia holillisen näköisiä juomia, jos ei halua kertoa. Eihän se raskaus kovin pitkällä ole, jos et ole vielä edes työkavereille kertonut. Loppuvaiheessa olin ihan tyytyväinen kun sain olla ihan rauhassa kotona laittamassa pesää pikkuhiljaa valmiiksi. Sitä ennen menin, niinkuin ennenkin, tosin kotiinmenoaika aikaistui, kun en jaksanut samalla tavalla. Nää on vähän, miten asiat kokee. Sun tunteet on ihan oikeutettuja ja oikeita. Miehellä myös, hän ei ole vielä konkreettisesti saanut tuntumaa raskauteen ja uuteen perheenjäseneen. Siinä kestää miehillä enemmän aikaa sisäistää asia.
Raskaus ei ole sairaus, joten miksi pitäisi (kummankaan) luopua menoistaan?
Mitä te sitten yhtäkkiä tekisitte sen 9 kuukautta kahdestaan kotona, nyhväisitte sohvalla ja pohtisitte raskautta?
Olen itsekin raskaana ja luonnollisesti olen vähentänyt omia menojani, koska en enää jokaiseen baarireissuun tms. jaksa tai huvita edes osallistua. Lisäksi kerroimme vasta aika myöhään raskaudesta kaikille, eli myös omasta valinnastani jätin nämä väliin.
Mutta mieheni on toki saanut edelleen mennä yhtä paljon kuin ennen, toki se ei ennenkään tarkoittanut edes joka viikonloppua.
Jos emme jatkaisia omia menojamme, niin mitä me tekisimme sitten kotona? Vaikka molemmat siis nautimme kotona olemisesta, ei se kotoilu tarkoita meillä kuitenkaan mitään kylkikyljessä hengailua.
Kuka mies nyt näkisi ongelmana sen, että nainen on kotona maha pystyssä ja mies menee omia menojaan?
Alue: Aihe vapaa
Minusta kuulostaa siltä, että miehesi käsittelee tulevaa muutosta ja vastuuta irrottelemalla nyt. Hän ei ole henkisesti vielä samassa paikassa kuin sinä, joka tunnet jo vauvan vatsassasi. On tosi harmi, että tunnet olosi yksinäiseksi, mutta sinuna koittaisin kestää. Myös mies käy läpi isoja juttua nyt, toteuttaa ne vaan eri tavalla.