TOTUUS ihmisistä, jotka eivät laihdu "millään dieetillä ja liikunnalla"? Kertokaapas miten on mahdollista luoda energiaa tyhjästä?
Aika usein ylipainoiset valittavat, että paino ei putoa, vaikka syövät vain salaatinlehden päivässä ja kävelevät 20 kilometriä joka ilta kuukausien ajan.
Minua ihmetyttää miten tuollainen painon pysyminen on mahdollista? Eihän energiaa voi luoda tyhjästä!
Kertokaapa joku asiasta tietävä minkälainen TOTUUS on tällaisen asian takana? Salakaloreita? Yösyöntiä? Kalorien aliarviointia?
Kommentit (385)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen syö liian vähän, keho pitää kiinni kaikista ravinteista ja kaloreista mitä saa, mikä varmasti vähentää laihtumisen mahdollisuutta.
Eli miten se keho voi luoda energiaa tyhjästä? Pidetään energiat siellä kropassa mutta sitä ei muka yhtään kulu siihen liikkumiseen yms. joka laihduttaisi?
Tästä kuuntelin ravitsemisterapeutin luennon. Hän sanoi, että energian vähentyessä ravinnossa elimistö pyrkii säästämään sitä esimerkiksi elintoimintojen hidastumisella ja siten, ettei tule impulsseja spontaaniin liikkumiseen. Esimerkiksi istuessaan ihminen normaalitilassa pyrkii välillä nousemaan, liikkumaan ja korjailemaan asentoaan ihan luonnostaan, mutta energiavajeessa nämä jäävät pois. Eihän näistä tietenkään älyttömiä määriä tule, mutta mielenkiintoinen ja järkeenkäypä tieto silti.
ohis
Ihan vaan tiedoksesi ettei niiitä impullseja tule sellaisellekkaan joka liikkuu, vaan se perse on ihan itse hilattava kipeistä lihaksista huolimatta liikkeelle.
Joten ei tuo ei poikkea vielä mitenkään muiden ihmisten elämästä vaan on yksi tarpeeton selitys sille ettei ole itsekuria.
Eli et ymmärtänyt sanaakaan, mitä selitin. :D En puhunut mistään lenkille lähdöstä tai jumppaamisesta, vaan arjen pienistä liikkeistä, joita teemme tiedostamattamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen syö liian vähän, keho pitää kiinni kaikista ravinteista ja kaloreista mitä saa, mikä varmasti vähentää laihtumisen mahdollisuutta.
Eli miten se keho voi luoda energiaa tyhjästä? Pidetään energiat siellä kropassa mutta sitä ei muka yhtään kulu siihen liikkumiseen yms. joka laihduttaisi?
Tästä kuuntelin ravitsemisterapeutin luennon. Hän sanoi, että energian vähentyessä ravinnossa elimistö pyrkii säästämään sitä esimerkiksi elintoimintojen hidastumisella ja siten, ettei tule impulsseja spontaaniin liikkumiseen. Esimerkiksi istuessaan ihminen normaalitilassa pyrkii välillä nousemaan, liikkumaan ja korjailemaan asentoaan ihan luonnostaan, mutta energiavajeessa nämä jäävät pois. Eihän näistä tietenkään älyttömiä määriä tule, mutta mielenkiintoinen ja järkeenkäypä tieto silti.
ohis
Tää ei ainakaan mulla päde, kun syön terveellisesti ja monipuolisesti niin vaikka energiansaanti olisi huomattavan paljon vähemmän kuin perusruokailulla niin liikun paljon enemmän. Kun mätän energiaa suuhuni kaksin käsin on sohva ainoa, jolle tahdon mennä.
Nyt ei puhuttu mistään kertaähkystä vaan pitkän aikavälin energiamääristä. Kyllä vain ravitsemisterapeutit melko yksimielisesti ovat sitä mieltä, että jos liikkuu, pitää myös syödä ja jos esimerkiksi salitreeni takkuaa, yksi tarkistettava asia on riittävä energiansaanti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen syö liian vähän, keho pitää kiinni kaikista ravinteista ja kaloreista mitä saa, mikä varmasti vähentää laihtumisen mahdollisuutta.
Päteekö tämä myös keskitysleirivankeihin?
No miten heille lopulta kävi? Miten tämän tyyppinen laihdutuskuuri toimi oikein? Pysyikö yksikään lopulta saavutetussa painossa, jos selvisi sieltä hengissä? Selvittiinkö ilman vakavia terveysongelmia? Entä hormoonitoiminta? Miten kroppa reagoi, kun siirryttiin takaisin normaaliin ruokaan? Onnistuiko painonhallinta pysyvästi?
Kyllähän painoa saa pois vaikka millä tavalla väliaikaisesti? Vuoristossakin saa kulutettua 10 tuhatta kaloria päivässä. Nuo kaksi diettiä kun yhdistää, niin kohta voi painaa puolikiloa tuhkaa.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki jolla alkaa olla eroa laihduttamisen kannalta:
Iso 2-metrinen mies, joka tekee fyysisesti raskasta työtä ja käy työn lisäksi vielä salilla, täyttä lihasta. Hän kyllä kuluttaa enemmän kuin pieni nainen joka tekee päätetyötä, syö hiilihydraattipitoisesti eikä juurikaan urheile. Heillä on eroa kulutuksen kannalta tottakai. Mutta jos puhutaan naisista, about saman kokoisista ja ikäisistä niin eroa ei ole niin paljon, että sillä voisi laiskuuttaan/selkärangattomuuttaan selitellä.
Suosittelen sinua lukemaan tahdonvoima kirjan ennenkuin puhut selkärangattomuudesta. Ihminen ja ihmisen mieli on monimutkainen ja laihan on aina helpompi pysyä laihana kuin ihmisen laihduttaa. Sen moni laiha unohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Hih, voi kuule. Samaa ihmettelen. 10kg on ja tuntuu, että grammaakaan ei lähde pois, vaikka käyn lenkillä ja salilla ja lasken kaloreitakin :D
Toki syynä voi olla se jättimegapussi namia, minkä syön joskus, kun alkaa veetuttaa, kun paino ei laske :D
Eli turhaan sinä tuollaisia ylimielisiä aloituksia teet. Kyllä minäkin, vaihdevuosista kärsivä vuorotyöläinen tiedän ihan tasan tarkkaan, miksi ne 10kg ei lähde pois. Tässä iässä pitäisi syödä vähemmän, mutta kun luonne on heikko. Yövuorojen jälkeen yksi vapaa ja taas aamuun ja iltaan ja öihin. Niin herkästi ostaa sen suklaapatukan siihen väsymykseen ja veetutukseen. Kun näiden kuumien aaltojen keskellä ja uupumuksen myllerryksessä ei oikein jaksa ottaa itseä niskasta kiinni, vaikka inhoaakin omaa saamattomuuttaan. Ihmettelee ja miettii, että mikä minua vaivaa, kun olen monta kymmentä vuotta jaksanut pitää tiukkaa ruokavaliota ja liikkua ja nyt yhtäkkiä on kuin vajonnut johonkin syvään ja pimeään, missä ei ole tahdonvoimaa ravistella itseä.
Joten ei, en ole lihonut salaatinlehdillä, vaan ihan sillä tähän paskaoloon syödyllä suklaalla. Joten oletko tyytyväinen, kun sait rehellisen vastauksen.
10kg ylipainoinen, keski-ikäinen nainen
Juuri näin :D
Ja jospa ap kertoisi totuuden ihmisestä, joka ei usko, vaikka tätä samaa asiaa jankutetaan päivästä toiseen palstalla :D Ennemmin elän jokusen liikakilon kanssa, kuin olen noin helvetin tyhmä. Ja nimimerkkikin oikein tyyliin sopiva -Hoikka, hahaahaa
Viikonloppu alkamassa, ainakin meilläpäin ihana ilma (kauppareissut käyty, siivottu, pyykkiä pesen, illalla saunaan ja grilli tulille; kevyttä kanaherkkua, ananasta, salaatteja yms) ja jonkun elämä se vaan hyrränä pyörii lihavien ympärillä läskiprovojen muodossa. Säälittävää.
Juttuhan menee niin, että valtaosa yrittää laihduttaa virallisin ohjein, eli vähärasvaisesti. Mutta ihmiskeho ei ole tyhmä; jos se ei saa jotain tarvitsemaansa ainetta, se pyrkii valmistamaan sitä itse. Niinpä keho pyrkii varastoimaan rasvaa vain lisää, kun laihduttaja vähentää sitä ruokavaliostaan. Tutkimuksissa on todettu nimenomaan ruokavalion tyydyttyneen rasvan auttavan painonhallinnassa.
Jos on isot luut, niin näyttää lihavalta vaikka ei olisikaan
Ne kilot ei ole tullut yhdessä yössä kenellekkään. Pitäisi katsoa paljon taaksepäin mistä johtuu että yleensäkin on lihonut.
Energian yksikkö on joule. Ja niitäkään ei tarvitse laskea. Jos paino nousee, saanti on suurempi kuin kulutus ja kääntäen.
Energiavajeen vaikutus painoon on todennettu miljoonin ihmiskokein "leireillä". Yhtään poikkeavaa tulosta ei ole koskaan havaittu.
Vierailija kirjoitti:
Jos on isot luut, niin näyttää lihavalta vaikka ei olisikaan
No mulla just on. Vahva epäilys, että oon sukua dinosauruksille.
Vierailija kirjoitti:
Mulla paha kilpirauhasen vajaatoiminta. Syön lääkkeitä, mutta jos syön päivässä 2000 kcal niin lihon vaikka liikkuisin. Pitää laskea kalorit miltei 1000 kcal per päivä jotta pysyn sopumitoissa.
Sinulla on väärin mitoitettu lääkkeet.
Erittäin hyvä aloitus.
Ei ole mahdollista, tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen on pakko syödä, on ihan eloonjäämisvaisto syödä kun elimistö alkaa kärsiä nälästä. Silloin syömättömyys on lähes yhtä vaikeaa kuin yrittää tappaa itsensä olemalla hengittämätta.
Toisten elimistö kuluttaa perustoimintoihin huomattavan vähän energiaa.
Toisten elimistö osaa säädellä kulutustaan todella tehokkaasti - esim vaikka ihminen ei lihoisi 2000kcal päiväsaannilla, ei hän silti välttämättä laihdu 1500kcal päiväsaannilla. Ts energian määrän "normaali"vähentäminen ei aiheuta energiavajetta, koska elimistö päätyy kuluttamaan vähemmän.
Jos nämä asiat sisäistää, pitäisi ymmärtää miksi joillekin laihtuminen on niin vaikeaa - ihminen ei voi realistisesti olla jollain 200kcal dieetilla, ja henkilön energiamäärä pitäisi tiputttaa paljon alemmas kuin "nälänhätä, laukaise syömishalu" -refleksi sallii. Eli ei se mahdotonta ole jos henkilö on esim vankilaolosuhteissa joissa ei vaan voi syödä vaikka elimistö siihen yrittää pakottaa, mutta siihen itsensä normielämässä pakottaminen voi olla inhimillisesti hyvin vaikeaa. Sitä eivät ne "lopetin maidon lisäämisen kahviin ja laihdun kilon viikossa" -tyyppisen elimistön omaavat ymmärrä millään.
Eiköhän normaaliälyisetkin läpipaskot tajuakin noin yksinkertaisen asian. Nämä keskitysleiri dieettiin toisia käskyttävät henkilöt ovat puhtaasti trolleja, joilla on itsellään paha olla oman itsensä kanssa.
Keksivät sitten typerässä pienessä päässään, että hei alanpa jotain läskejä, masentuneita tai työttömiä vähän kepittämään tässä.
Vierailija kirjoitti:
Energian yksikkö on joule. Ja niitäkään ei tarvitse laskea. Jos paino nousee, saanti on suurempi kuin kulutus ja kääntäen.
Energiavajeen vaikutus painoon on todennettu miljoonin ihmiskokein "leireillä". Yhtään poikkeavaa tulosta ei ole koskaan havaittu.
Kyllähän paino tippuu vaikka rasvaimussa tai jopa raajojen poistolla, mutta kun tällä painon poistolla ei ole merkitystä, jos se aiheutta enemmän haittaa tai sen on todella tilapäistä.
Kai sinäkin ymmärrät ettei kukaan voi elää pelkällä salaatinlehdellä loppuelämäänsä tai edes muutamaa viikkoa vaikka nyt niin ehkä sanovatkin. Ruoka on ehkä sama,mutta ihminen ja hänen kehonsa reagointi ruokaan voi muuttua elämän varrella paljonkin ja se voi vaikuttaa siihen kehon painoon paljonkin. Molempiin suuntiin. Nälkä ja syöminen on perustarve ja siihen vaikuttaa myös mieli. Eikä mielikään ole ihmisellä koko ihmisiän sama. Tahdonvoima vaihtelee ja fyysinen liikkuvuus vaihtelee.
Koska se vaatii joiltakin niin paljon enemmän vaivaa ja kärsimystä kuin sinulta? Mulla on pcos ja testosteronia liikaa, rehellisesti voin sanoa, että pää ei kestäisi elää niin vähällä ruualla ja niin kurinalaisesti. Vähän sama kuin minä sitten naureskelisin, että mitenkä sinun on taas noin vaikea saada lihasmassaa kun minulle se on helpompaa.
Ihmisiä on tutkittu laboratorio-olosuhteissa ja loputulos on ollut aina sama: fysiikan lakeihin perustuva "kaloriteoria" pätee. Isompi kuluttaa enemmän, lihaksikkaampi kuluttaa enemmän, aktiivisempi kuluttaa enemmän, jne. Kun nämä on eliminoitu, yksilölliset erot ovat vähäisiä.
"Säästöliekkiä" liioitellaan koska se on mainio tekosyy jatkaa syömistä. Todellisuudessa ihmiskeho ei siirry ns. säästöliekille tuosta vain, eikä sittenkään energiankulutus romahda koska valtaosa energiasta kuluu siihen että ihminen pysyy elossa. Etenkään näin ei tapahdu jos ylipainoa=energiavarastoja on valmiiksikin liikaa.
Yleisimmät syyt miksi painon pudottaminen on vaikeaa, ovat epämukavuus ja itsepetos.
Ja sitten herkuttelu. Siitä on tullut niin yleistä että monien mielestä on hurjaa itsekuria kun herkuttelee "vain" viikonloppuna tai kerran viikossa. Herkuissa on valtavasti kaloreita: jos mätät ison karkkipussin joka viikko, olettamus on että lihot.
Ketjussa mainitussa jumbokarkkipussissa voi helposti olla 1 500 kaloria. Miettikääpä sitä. Useimmat lihovat koska saavat muutaman kymmenen kaloria päivässä liikaa energiaa. Käytännössä se on se yksi suklaapatukka viikossa jaettuna seitsemälle päivälle.
Jos painon pudottaminen on vaikeaa, pitäisi olla itsestäänselvyys että ihan ensi alkuun herkuttelu lopetetaan kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen on pakko syödä, on ihan eloonjäämisvaisto syödä kun elimistö alkaa kärsiä nälästä. Silloin syömättömyys on lähes yhtä vaikeaa kuin yrittää tappaa itsensä olemalla hengittämätta.
Toisten elimistö kuluttaa perustoimintoihin huomattavan vähän energiaa.
Toisten elimistö osaa säädellä kulutustaan todella tehokkaasti - esim vaikka ihminen ei lihoisi 2000kcal päiväsaannilla, ei hän silti välttämättä laihdu 1500kcal päiväsaannilla. Ts energian määrän "normaali"vähentäminen ei aiheuta energiavajetta, koska elimistö päätyy kuluttamaan vähemmän.
Jos nämä asiat sisäistää, pitäisi ymmärtää miksi joillekin laihtuminen on niin vaikeaa - ihminen ei voi realistisesti olla jollain 200kcal dieetilla, ja henkilön energiamäärä pitäisi tiputttaa paljon alemmas kuin "nälänhätä, laukaise syömishalu" -refleksi sallii. Eli ei se mahdotonta ole jos henkilö on esim vankilaolosuhteissa joissa ei vaan voi syödä vaikka elimistö siihen yrittää pakottaa, mutta siihen itsensä normielämässä pakottaminen voi olla inhimillisesti hyvin vaikeaa. Sitä eivät ne "lopetin maidon lisäämisen kahviin ja laihdun kilon viikossa" -tyyppisen elimistön omaavat ymmärrä millään.
Eiköhän normaaliälyisetkin läpipaskot tajuakin noin yksinkertaisen asian. Nämä keskitysleiri dieettiin toisia käskyttävät henkilöt ovat puhtaasti trolleja, joilla on itsellään paha olla oman itsensä kanssa.
Keksivät sitten typerässä pienessä päässään, että hei alanpa jotain läskejä, masentuneita tai työttömiä vähän kepittämään tässä.
Mä olen "läpipasko".
Aina kysytään että kuinka pysyn hoikkana. Kun vastaan että ihan normiruokavaliolla ja perusliikunnalla. No sitten kun kysytään tarkemmin että mitä nuo tarkoittaa, niin eipä se käykään. Kun ei ole sitä karkkipäivää, ei paria suklaapalaa kahvin kanssa ja se safka on oikeasti perusruokaa ilman niitä ihania kastikkeita ja jälkiruokia.
Siitä mikä oli ennen perusruokavalio, on nyt tullut keskitysleiridieetti.
No, oma valinta. Älkää enää tulko valittamaan geeneistä jos ei helppo keino pysyä hoikkana kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen syö liian vähän, keho pitää kiinni kaikista ravinteista ja kaloreista mitä saa, mikä varmasti vähentää laihtumisen mahdollisuutta.
Eli miten se keho voi luoda energiaa tyhjästä? Pidetään energiat siellä kropassa mutta sitä ei muka yhtään kulu siihen liikkumiseen yms. joka laihduttaisi?
Tästä kuuntelin ravitsemisterapeutin luennon. Hän sanoi, että energian vähentyessä ravinnossa elimistö pyrkii säästämään sitä esimerkiksi elintoimintojen hidastumisella ja siten, ettei tule impulsseja spontaaniin liikkumiseen. Esimerkiksi istuessaan ihminen normaalitilassa pyrkii välillä nousemaan, liikkumaan ja korjailemaan asentoaan ihan luonnostaan, mutta energiavajeessa nämä jäävät pois. Eihän näistä tietenkään älyttömiä määriä tule, mutta mielenkiintoinen ja järkeenkäypä tieto silti.
ohis
Ihan vaan tiedoksesi ettei niiitä impullseja tule sellaisellekkaan joka liikkuu, vaan se perse on ihan itse hilattava kipeistä lihaksista huolimatta liikkeelle.
Joten ei tuo ei poikkea vielä mitenkään muiden ihmisten elämästä vaan on yksi tarpeeton selitys sille ettei ole itsekuria.
Eli et ymmärtänyt sanaakaan, mitä selitin. :D En puhunut mistään lenkille lähdöstä tai jumppaamisesta, vaan arjen pienistä liikkeistä, joita teemme tiedostamattamme.
Ymmärsin täysin sinä et ymmärtänyt sanaakana vaan toistelet huuhaa terapeuttisi tarpeetonta merkityksetöntä mikro kulutusta joka ei ole mitenkään missään merkittävässä roolissa. Ja kuten tuo eräskin kirjoittaja sanoi, silloin kun et syö olet aktiivinen ja kun syöt niin alkaa väsyttämään ja haluat sovalle siinä ei mitään mikroliikketä silloin tehdä. Eli aivan päin vastoin kuin mitä huuhaa terapeuttisi sinulle on valehdellut ja mitä valehtelet täällä muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen syö liian vähän, keho pitää kiinni kaikista ravinteista ja kaloreista mitä saa, mikä varmasti vähentää laihtumisen mahdollisuutta.
Eli miten se keho voi luoda energiaa tyhjästä? Pidetään energiat siellä kropassa mutta sitä ei muka yhtään kulu siihen liikkumiseen yms. joka laihduttaisi?
Tästä kuuntelin ravitsemisterapeutin luennon. Hän sanoi, että energian vähentyessä ravinnossa elimistö pyrkii säästämään sitä esimerkiksi elintoimintojen hidastumisella ja siten, ettei tule impulsseja spontaaniin liikkumiseen. Esimerkiksi istuessaan ihminen normaalitilassa pyrkii välillä nousemaan, liikkumaan ja korjailemaan asentoaan ihan luonnostaan, mutta energiavajeessa nämä jäävät pois. Eihän näistä tietenkään älyttömiä määriä tule, mutta mielenkiintoinen ja järkeenkäypä tieto silti.
ohis
Ihan vaan tiedoksesi ettei niiitä impullseja tule sellaisellekkaan joka liikkuu, vaan se perse on ihan itse hilattava kipeistä lihaksista huolimatta liikkeelle.
Joten ei tuo ei poikkea vielä mitenkään muiden ihmisten elämästä vaan on yksi tarpeeton selitys sille ettei ole itsekuria.
Eli et ymmärtänyt sanaakaan, mitä selitin. :D En puhunut mistään lenkille lähdöstä tai jumppaamisesta, vaan arjen pienistä liikkeistä, joita teemme tiedostamattamme.
Ymmärsin täysin sinä et ymmärtänyt sanaakana vaan toistelet huuhaa terapeuttisi tarpeetonta merkityksetöntä mikro kulutusta joka ei ole mitenkään missään merkittävässä roolissa. Ja kuten tuo eräskin kirjoittaja sanoi, silloin kun et syö olet aktiivinen ja kun syöt niin alkaa väsyttämään ja haluat sovalle siinä ei mitään mikroliikketä silloin tehdä. Eli aivan päin vastoin kuin mitä huuhaa terapeuttisi sinulle on valehdellut ja mitä valehtelet täällä muille.
Jos syömisen jälkeen alkaa väsyttämään ja haluat sohvalle makoilemaan, on ehkä syytä katsoa mitä syö ja kuinka paljon.
Esimerkki jolla alkaa olla eroa laihduttamisen kannalta:
Iso 2-metrinen mies, joka tekee fyysisesti raskasta työtä ja käy työn lisäksi vielä salilla, täyttä lihasta. Hän kyllä kuluttaa enemmän kuin pieni nainen joka tekee päätetyötä, syö hiilihydraattipitoisesti eikä juurikaan urheile. Heillä on eroa kulutuksen kannalta tottakai. Mutta jos puhutaan naisista, about saman kokoisista ja ikäisistä niin eroa ei ole niin paljon, että sillä voisi laiskuuttaan/selkärangattomuuttaan selitellä.