TOTUUS ihmisistä, jotka eivät laihdu "millään dieetillä ja liikunnalla"? Kertokaapas miten on mahdollista luoda energiaa tyhjästä?
Aika usein ylipainoiset valittavat, että paino ei putoa, vaikka syövät vain salaatinlehden päivässä ja kävelevät 20 kilometriä joka ilta kuukausien ajan.
Minua ihmetyttää miten tuollainen painon pysyminen on mahdollista? Eihän energiaa voi luoda tyhjästä!
Kertokaapa joku asiasta tietävä minkälainen TOTUUS on tällaisen asian takana? Salakaloreita? Yösyöntiä? Kalorien aliarviointia?
Kommentit (385)
Vierailija kirjoitti:
Hih, voi kuule. Samaa ihmettelen. 10kg on ja tuntuu, että grammaakaan ei lähde pois, vaikka käyn lenkillä ja salilla ja lasken kaloreitakin :D
Toki syynä voi olla se jättimegapussi namia, minkä syön joskus, kun alkaa veetuttaa, kun paino ei laske :D
Eli turhaan sinä tuollaisia ylimielisiä aloituksia teet. Kyllä minäkin, vaihdevuosista kärsivä vuorotyöläinen tiedän ihan tasan tarkkaan, miksi ne 10kg ei lähde pois. Tässä iässä pitäisi syödä vähemmän, mutta kun luonne on heikko. Yövuorojen jälkeen yksi vapaa ja taas aamuun ja iltaan ja öihin. Niin herkästi ostaa sen suklaapatukan siihen väsymykseen ja veetutukseen. Kun näiden kuumien aaltojen keskellä ja uupumuksen myllerryksessä ei oikein jaksa ottaa itseä niskasta kiinni, vaikka inhoaakin omaa saamattomuuttaan. Ihmettelee ja miettii, että mikä minua vaivaa, kun olen monta kymmentä vuotta jaksanut pitää tiukkaa ruokavaliota ja liikkua ja nyt yhtäkkiä on kuin vajonnut johonkin syvään ja pimeään, missä ei ole tahdonvoimaa ravistella itseä.
Joten ei, en ole lihonut salaatinlehdillä, vaan ihan sillä tähän paskaoloon syödyllä suklaalla. Joten oletko tyytyväinen, kun sait rehellisen vastauksen.
10kg ylipainoinen, keski-ikäinen nainen
Ihan OT, mutta voi veetu, että veetuttaa nämä ihmiset jotka kirjoittaa, että veetuttaa! Miks sitä vittua ei voi sanoi suoraan? Opetatteko lapsillekin, että pojilla on pippeli ja tytöllä veetu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen on pakko syödä, on ihan eloonjäämisvaisto syödä kun elimistö alkaa kärsiä nälästä. Silloin syömättömyys on lähes yhtä vaikeaa kuin yrittää tappaa itsensä olemalla hengittämätta.
Toisten elimistö kuluttaa perustoimintoihin huomattavan vähän energiaa.
Toisten elimistö osaa säädellä kulutustaan todella tehokkaasti - esim vaikka ihminen ei lihoisi 2000kcal päiväsaannilla, ei hän silti välttämättä laihdu 1500kcal päiväsaannilla. Ts energian määrän "normaali"vähentäminen ei aiheuta energiavajetta, koska elimistö päätyy kuluttamaan vähemmän.
Jos nämä asiat sisäistää, pitäisi ymmärtää miksi joillekin laihtuminen on niin vaikeaa - ihminen ei voi realistisesti olla jollain 200kcal dieetilla, ja henkilön energiamäärä pitäisi tiputttaa paljon alemmas kuin "nälänhätä, laukaise syömishalu" -refleksi sallii. Eli ei se mahdotonta ole jos henkilö on esim vankilaolosuhteissa joissa ei vaan voi syödä vaikka elimistö siihen yrittää pakottaa, mutta siihen itsensä normielämässä pakottaminen voi olla inhimillisesti hyvin vaikeaa. Sitä eivät ne "lopetin maidon lisäämisen kahviin ja laihdun kilon viikossa" -tyyppisen elimistön omaavat ymmärrä millään.
Eiköhän normaaliälyisetkin läpipaskot tajuakin noin yksinkertaisen asian. Nämä keskitysleiri dieettiin toisia käskyttävät henkilöt ovat puhtaasti trolleja, joilla on itsellään paha olla oman itsensä kanssa.
Keksivät sitten typerässä pienessä päässään, että hei alanpa jotain läskejä, masentuneita tai työttömiä vähän kepittämään tässä.
Mä olen "läpipasko".
Aina kysytään että kuinka pysyn hoikkana. Kun vastaan että ihan normiruokavaliolla ja perusliikunnalla. No sitten kun kysytään tarkemmin että mitä nuo tarkoittaa, niin eipä se käykään. Kun ei ole sitä karkkipäivää, ei paria suklaapalaa kahvin kanssa ja se safka on oikeasti perusruokaa ilman niitä ihania kastikkeita ja jälkiruokia.
Siitä mikä oli ennen perusruokavalio, on nyt tullut keskitysleiridieetti.
No, oma valinta. Älkää enää tulko valittamaan geeneistä jos ei helppo keino pysyä hoikkana kelpaa.
Et oikein ymmärrä mitä läpipasko tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen syö liian vähän, keho pitää kiinni kaikista ravinteista ja kaloreista mitä saa, mikä varmasti vähentää laihtumisen mahdollisuutta.
Eli miten se keho voi luoda energiaa tyhjästä? Pidetään energiat siellä kropassa mutta sitä ei muka yhtään kulu siihen liikkumiseen yms. joka laihduttaisi?
Tästä kuuntelin ravitsemisterapeutin luennon. Hän sanoi, että energian vähentyessä ravinnossa elimistö pyrkii säästämään sitä esimerkiksi elintoimintojen hidastumisella ja siten, ettei tule impulsseja spontaaniin liikkumiseen. Esimerkiksi istuessaan ihminen normaalitilassa pyrkii välillä nousemaan, liikkumaan ja korjailemaan asentoaan ihan luonnostaan, mutta energiavajeessa nämä jäävät pois. Eihän näistä tietenkään älyttömiä määriä tule, mutta mielenkiintoinen ja järkeenkäypä tieto silti.
ohis
Ihan vaan tiedoksesi ettei niiitä impullseja tule sellaisellekkaan joka liikkuu, vaan se perse on ihan itse hilattava kipeistä lihaksista huolimatta liikkeelle.
Joten ei tuo ei poikkea vielä mitenkään muiden ihmisten elämästä vaan on yksi tarpeeton selitys sille ettei ole itsekuria.
Eli et ymmärtänyt sanaakaan, mitä selitin. :D En puhunut mistään lenkille lähdöstä tai jumppaamisesta, vaan arjen pienistä liikkeistä, joita teemme tiedostamattamme.
Ei niillä kukaan laihdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen on pakko syödä, on ihan eloonjäämisvaisto syödä kun elimistö alkaa kärsiä nälästä. Silloin syömättömyys on lähes yhtä vaikeaa kuin yrittää tappaa itsensä olemalla hengittämätta.
Toisten elimistö kuluttaa perustoimintoihin huomattavan vähän energiaa.
Toisten elimistö osaa säädellä kulutustaan todella tehokkaasti - esim vaikka ihminen ei lihoisi 2000kcal päiväsaannilla, ei hän silti välttämättä laihdu 1500kcal päiväsaannilla. Ts energian määrän "normaali"vähentäminen ei aiheuta energiavajetta, koska elimistö päätyy kuluttamaan vähemmän.
Jos nämä asiat sisäistää, pitäisi ymmärtää miksi joillekin laihtuminen on niin vaikeaa - ihminen ei voi realistisesti olla jollain 200kcal dieetilla, ja henkilön energiamäärä pitäisi tiputttaa paljon alemmas kuin "nälänhätä, laukaise syömishalu" -refleksi sallii. Eli ei se mahdotonta ole jos henkilö on esim vankilaolosuhteissa joissa ei vaan voi syödä vaikka elimistö siihen yrittää pakottaa, mutta siihen itsensä normielämässä pakottaminen voi olla inhimillisesti hyvin vaikeaa. Sitä eivät ne "lopetin maidon lisäämisen kahviin ja laihdun kilon viikossa" -tyyppisen elimistön omaavat ymmärrä millään.
Eiköhän normaaliälyisetkin läpipaskot tajuakin noin yksinkertaisen asian. Nämä keskitysleiri dieettiin toisia käskyttävät henkilöt ovat puhtaasti trolleja, joilla on itsellään paha olla oman itsensä kanssa.
Keksivät sitten typerässä pienessä päässään, että hei alanpa jotain läskejä, masentuneita tai työttömiä vähän kepittämään tässä.
Mä olen "läpipasko".
Aina kysytään että kuinka pysyn hoikkana. Kun vastaan että ihan normiruokavaliolla ja perusliikunnalla. No sitten kun kysytään tarkemmin että mitä nuo tarkoittaa, niin eipä se käykään. Kun ei ole sitä karkkipäivää, ei paria suklaapalaa kahvin kanssa ja se safka on oikeasti perusruokaa ilman niitä ihania kastikkeita ja jälkiruokia.
Siitä mikä oli ennen perusruokavalio, on nyt tullut keskitysleiridieetti.
No, oma valinta. Älkää enää tulko valittamaan geeneistä jos ei helppo keino pysyä hoikkana kelpaa.
En tiedä mitä tässä läpipaskolla tarkoitetaan, mutta ennemmin tulisi puhua läskien paskan rakenteesta, joka sisältää sulamatonta ruokaa. Ennemmin sellainen on läpipasko jolta tulee ruoanpalasia pönttöön, kuin sellainen joka ei liho. Tiedän kyllä että ennen termi on tarkoittanut jotain riisitautista joka ei liho vaikka söisi mitä.
Oletin (väärin sori siitä) että ihmiset nyt tajuavat läpipaskon tarkoittavan sellaista, joka ei liho vaikka söisi kuin sika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen syö liian vähän, keho pitää kiinni kaikista ravinteista ja kaloreista mitä saa, mikä varmasti vähentää laihtumisen mahdollisuutta.
Päteekö tämä myös keskitysleirivankeihin?
No miten heille lopulta kävi? Miten tämän tyyppinen laihdutuskuuri toimi oikein? Pysyikö yksikään lopulta saavutetussa painossa, jos selvisi sieltä hengissä? Selvittiinkö ilman vakavia terveysongelmia? Entä hormoonitoiminta? Miten kroppa reagoi, kun siirryttiin takaisin normaaliin ruokaan? Onnistuiko painonhallinta pysyvästi?
Kyllähän painoa saa pois vaikka millä tavalla väliaikaisesti? Vuoristossakin saa kulutettua 10 tuhatta kaloria päivässä. Nuo kaksi diettiä kun yhdistää, niin kohta voi painaa puolikiloa tuhkaa.
Mistä keskitysleiristä puhut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen syö liian vähän, keho pitää kiinni kaikista ravinteista ja kaloreista mitä saa, mikä varmasti vähentää laihtumisen mahdollisuutta.
Eli miten se keho voi luoda energiaa tyhjästä? Pidetään energiat siellä kropassa mutta sitä ei muka yhtään kulu siihen liikkumiseen yms. joka laihduttaisi?
Tästä kuuntelin ravitsemisterapeutin luennon. Hän sanoi, että energian vähentyessä ravinnossa elimistö pyrkii säästämään sitä esimerkiksi elintoimintojen hidastumisella ja siten, ettei tule impulsseja spontaaniin liikkumiseen. Esimerkiksi istuessaan ihminen normaalitilassa pyrkii välillä nousemaan, liikkumaan ja korjailemaan asentoaan ihan luonnostaan, mutta energiavajeessa nämä jäävät pois. Eihän näistä tietenkään älyttömiä määriä tule, mutta mielenkiintoinen ja järkeenkäypä tieto silti.
ohis
Ihan vaan tiedoksesi ettei niiitä impullseja tule sellaisellekkaan joka liikkuu, vaan se perse on ihan itse hilattava kipeistä lihaksista huolimatta liikkeelle.
Joten ei tuo ei poikkea vielä mitenkään muiden ihmisten elämästä vaan on yksi tarpeeton selitys sille ettei ole itsekuria.
Eli et ymmärtänyt sanaakaan, mitä selitin. :D En puhunut mistään lenkille lähdöstä tai jumppaamisesta, vaan arjen pienistä liikkeistä, joita teemme tiedostamattamme.
Ymmärsin täysin sinä et ymmärtänyt sanaakana vaan toistelet huuhaa terapeuttisi tarpeetonta merkityksetöntä mikro kulutusta joka ei ole mitenkään missään merkittävässä roolissa. Ja kuten tuo eräskin kirjoittaja sanoi, silloin kun et syö olet aktiivinen ja kun syöt niin alkaa väsyttämään ja haluat sovalle siinä ei mitään mikroliikketä silloin tehdä. Eli aivan päin vastoin kuin mitä huuhaa terapeuttisi sinulle on valehdellut ja mitä valehtelet täällä muille.
Jos syömisen jälkeen alkaa väsyttämään ja haluat sohvalle makoilemaan, on ehkä syytä katsoa mitä syö ja kuinka paljon.
Nyt vaikutat kyllä vain todella heikolta keskustelijalta. Valehteleva keksitty terapeutti, nokkaan hernukan vetäminen siitä että paljastin sinut seli seli seli selittelijäksi ja täysin merkityksetön tietämättömyyttäsi ruoansulatuksesta kuvastava lause minun syömisistä, kostoksi kun sinä et hallitse syömistäsi. Todella lapsellista.
121212 kirjoitti:
Ihmisiä on tutkittu laboratorio-olosuhteissa ja loputulos on ollut aina sama: fysiikan lakeihin perustuva "kaloriteoria" pätee. Isompi kuluttaa enemmän, lihaksikkaampi kuluttaa enemmän, aktiivisempi kuluttaa enemmän, jne. Kun nämä on eliminoitu, yksilölliset erot ovat vähäisiä.
"Säästöliekkiä" liioitellaan koska se on mainio tekosyy jatkaa syömistä. Todellisuudessa ihmiskeho ei siirry ns. säästöliekille tuosta vain, eikä sittenkään energiankulutus romahda koska valtaosa energiasta kuluu siihen että ihminen pysyy elossa. Etenkään näin ei tapahdu jos ylipainoa=energiavarastoja on valmiiksikin liikaa.
Yleisimmät syyt miksi painon pudottaminen on vaikeaa, ovat epämukavuus ja itsepetos.
Ja sitten herkuttelu. Siitä on tullut niin yleistä että monien mielestä on hurjaa itsekuria kun herkuttelee "vain" viikonloppuna tai kerran viikossa. Herkuissa on valtavasti kaloreita: jos mätät ison karkkipussin joka viikko, olettamus on että lihot.
Ketjussa mainitussa jumbokarkkipussissa voi helposti olla 1 500 kaloria. Miettikääpä sitä. Useimmat lihovat koska saavat muutaman kymmenen kaloria päivässä liikaa energiaa. Käytännössä se on se yksi suklaapatukka viikossa jaettuna seitsemälle päivälle.
Jos painon pudottaminen on vaikeaa, pitäisi olla itsestäänselvyys että ihan ensi alkuun herkuttelu lopetetaan kokonaan.
Tässähän se.
Fakta on että muutama vuosikymmen sitten melkein kaikki oli normaalipainoisia. Nyt 70% on ylipainoisia. Jo 20 vuodessa on tullut valtava ero.
Jos melkein kaikki pystyvät johonkin, se ei voi vaatia mitään ihmetemppuja tai kitudieettejä. Nälänhätää ei ole Suomessa ollut aikoihin.
Geenit ei ole muuttuneet miksikään parin sukupolven aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki jolla alkaa olla eroa laihduttamisen kannalta:
Iso 2-metrinen mies, joka tekee fyysisesti raskasta työtä ja käy työn lisäksi vielä salilla, täyttä lihasta. Hän kyllä kuluttaa enemmän kuin pieni nainen joka tekee päätetyötä, syö hiilihydraattipitoisesti eikä juurikaan urheile. Heillä on eroa kulutuksen kannalta tottakai. Mutta jos puhutaan naisista, about saman kokoisista ja ikäisistä niin eroa ei ole niin paljon, että sillä voisi laiskuuttaan/selkärangattomuuttaan selitellä.
Suosittelen sinua lukemaan tahdonvoima kirjan ennenkuin puhut selkärangattomuudesta. Ihminen ja ihmisen mieli on monimutkainen ja laihan on aina helpompi pysyä laihana kuin ihmisen laihduttaa. Sen moni laiha unohtaa.
Minä laihdutin, kun lopetin tuollaiset tekosyyt.
-ohis
Ihmisissä on eroja siinä kuinka heille ruoka maistuu ja kuinka pahasti heitä nälkä vaivaa.
Tästä ei nyt pahinkaan läskivihaaja pääse yhtään mihinkään.
Toisille ei maistu, toisilla on koko ajan ihan tuska, jos ei saa jotain suuhunsa, ja toiset ovat siitä väliltä.
En usko että laihat ihmiset ovat systemaattisesti vahvempia mieleltään ja ylivertaisia älyltään.
On olemassa sellaisia kuin nälkähormooneja.
Jos sellaiset eivät ole riesanasi, niin turhaa nostat itseäsi lihavien yläpuolelle ja viattomasti muka ihmettelet kuinka heikkoja he ovat ja mikseivät vaan ota ja syö 300kcl joka päivä koko loppuelämänsä ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen on pakko syödä, on ihan eloonjäämisvaisto syödä kun elimistö alkaa kärsiä nälästä. Silloin syömättömyys on lähes yhtä vaikeaa kuin yrittää tappaa itsensä olemalla hengittämätta.
Toisten elimistö kuluttaa perustoimintoihin huomattavan vähän energiaa.
Toisten elimistö osaa säädellä kulutustaan todella tehokkaasti - esim vaikka ihminen ei lihoisi 2000kcal päiväsaannilla, ei hän silti välttämättä laihdu 1500kcal päiväsaannilla. Ts energian määrän "normaali"vähentäminen ei aiheuta energiavajetta, koska elimistö päätyy kuluttamaan vähemmän.
Jos nämä asiat sisäistää, pitäisi ymmärtää miksi joillekin laihtuminen on niin vaikeaa - ihminen ei voi realistisesti olla jollain 200kcal dieetilla, ja henkilön energiamäärä pitäisi tiputttaa paljon alemmas kuin "nälänhätä, laukaise syömishalu" -refleksi sallii. Eli ei se mahdotonta ole jos henkilö on esim vankilaolosuhteissa joissa ei vaan voi syödä vaikka elimistö siihen yrittää pakottaa, mutta siihen itsensä normielämässä pakottaminen voi olla inhimillisesti hyvin vaikeaa. Sitä eivät ne "lopetin maidon lisäämisen kahviin ja laihdun kilon viikossa" -tyyppisen elimistön omaavat ymmärrä millään.
Eiköhän normaaliälyisetkin läpipaskot tajuakin noin yksinkertaisen asian. Nämä keskitysleiri dieettiin toisia käskyttävät henkilöt ovat puhtaasti trolleja, joilla on itsellään paha olla oman itsensä kanssa.
Keksivät sitten typerässä pienessä päässään, että hei alanpa jotain läskejä, masentuneita tai työttömiä vähän kepittämään tässä.
Mä olen "läpipasko".
Aina kysytään että kuinka pysyn hoikkana. Kun vastaan että ihan normiruokavaliolla ja perusliikunnalla. No sitten kun kysytään tarkemmin että mitä nuo tarkoittaa, niin eipä se käykään. Kun ei ole sitä karkkipäivää, ei paria suklaapalaa kahvin kanssa ja se safka on oikeasti perusruokaa ilman niitä ihania kastikkeita ja jälkiruokia.
Siitä mikä oli ennen perusruokavalio, on nyt tullut keskitysleiridieetti.
No, oma valinta. Älkää enää tulko valittamaan geeneistä jos ei helppo keino pysyä hoikkana kelpaa.
En tiedä mitä tässä läpipaskolla tarkoitetaan, mutta ennemmin tulisi puhua läskien paskan rakenteesta, joka sisältää sulamatonta ruokaa. Ennemmin sellainen on läpipasko jolta tulee ruoanpalasia pönttöön, kuin sellainen joka ei liho. Tiedän kyllä että ennen termi on tarkoittanut jotain riisitautista joka ei liho vaikka söisi mitä.
Oletin (väärin sori siitä) että ihmiset nyt tajuavat läpipaskon tarkoittavan sellaista, joka ei liho vaikka söisi kuin sika.
Huomattavasti paremmin se kuvastaa ihmistä jonka suoli ei sulata ruokaa vaan se menee sulamatta läpi. Ennen ei tällaista ongelmaa ihmisillä ollut kun oltiin laihempia kun kulutettiin enemmän ja liikuttiin automaattisesti enemmän kuin nykyään. Sori siitä että maailma muuttuu.
Kuten sanoin(vääntäen rautalangasta) tiedän kyllä että se ennen tarkoitti jotain mitä se ei kuitenkaan enää kuvasta. Miksi joudun toistamaan tämän sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki jolla alkaa olla eroa laihduttamisen kannalta:
Iso 2-metrinen mies, joka tekee fyysisesti raskasta työtä ja käy työn lisäksi vielä salilla, täyttä lihasta. Hän kyllä kuluttaa enemmän kuin pieni nainen joka tekee päätetyötä, syö hiilihydraattipitoisesti eikä juurikaan urheile. Heillä on eroa kulutuksen kannalta tottakai. Mutta jos puhutaan naisista, about saman kokoisista ja ikäisistä niin eroa ei ole niin paljon, että sillä voisi laiskuuttaan/selkärangattomuuttaan selitellä.
Suosittelen sinua lukemaan tahdonvoima kirjan ennenkuin puhut selkärangattomuudesta. Ihminen ja ihmisen mieli on monimutkainen ja laihan on aina helpompi pysyä laihana kuin ihmisen laihduttaa. Sen moni laiha unohtaa.
Minä laihdutin, kun lopetin tuollaiset tekosyyt.
-ohis
Minä olen laihtunut elämäni aikana 100 kg. Ja tiedän, että jos nyt tässä lopettaisin "tekosyyt" ja laihduttaisin taas vaikka 20kg, se ei olisi PYSYVÄÄ!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen on pakko syödä, on ihan eloonjäämisvaisto syödä kun elimistö alkaa kärsiä nälästä. Silloin syömättömyys on lähes yhtä vaikeaa kuin yrittää tappaa itsensä olemalla hengittämätta.
Toisten elimistö kuluttaa perustoimintoihin huomattavan vähän energiaa.
Toisten elimistö osaa säädellä kulutustaan todella tehokkaasti - esim vaikka ihminen ei lihoisi 2000kcal päiväsaannilla, ei hän silti välttämättä laihdu 1500kcal päiväsaannilla. Ts energian määrän "normaali"vähentäminen ei aiheuta energiavajetta, koska elimistö päätyy kuluttamaan vähemmän.
Jos nämä asiat sisäistää, pitäisi ymmärtää miksi joillekin laihtuminen on niin vaikeaa - ihminen ei voi realistisesti olla jollain 200kcal dieetilla, ja henkilön energiamäärä pitäisi tiputttaa paljon alemmas kuin "nälänhätä, laukaise syömishalu" -refleksi sallii. Eli ei se mahdotonta ole jos henkilö on esim vankilaolosuhteissa joissa ei vaan voi syödä vaikka elimistö siihen yrittää pakottaa, mutta siihen itsensä normielämässä pakottaminen voi olla inhimillisesti hyvin vaikeaa. Sitä eivät ne "lopetin maidon lisäämisen kahviin ja laihdun kilon viikossa" -tyyppisen elimistön omaavat ymmärrä millään.
Eiköhän normaaliälyisetkin läpipaskot tajuakin noin yksinkertaisen asian. Nämä keskitysleiri dieettiin toisia käskyttävät henkilöt ovat puhtaasti trolleja, joilla on itsellään paha olla oman itsensä kanssa.
Keksivät sitten typerässä pienessä päässään, että hei alanpa jotain läskejä, masentuneita tai työttömiä vähän kepittämään tässä.
Mä olen "läpipasko".
Aina kysytään että kuinka pysyn hoikkana. Kun vastaan että ihan normiruokavaliolla ja perusliikunnalla. No sitten kun kysytään tarkemmin että mitä nuo tarkoittaa, niin eipä se käykään. Kun ei ole sitä karkkipäivää, ei paria suklaapalaa kahvin kanssa ja se safka on oikeasti perusruokaa ilman niitä ihania kastikkeita ja jälkiruokia.
Siitä mikä oli ennen perusruokavalio, on nyt tullut keskitysleiridieetti.
No, oma valinta. Älkää enää tulko valittamaan geeneistä jos ei helppo keino pysyä hoikkana kelpaa.
Ei tuo ole läpipasko, vaan ihan tavallisilla elintavoilla elävä ihminen. Minun mieheni oli nuorempana ärsyttävä läpipasko, söi aivan käsittämättömät määrät kaikkea ja pysyi silti hoikkana (ja mahavaivaisena). Asia muuttui vasta noin 35-vuotiaana ja alkoi lihomaan, ilmeisesti aineenvaihdunta muuttui tai jotain ja tuli sellaiset 25kg lisää ja on aivan epätoivoinen elämäntapojen uusimisen kanssa kun on tottunut käymään päivittäin pikaruokalassa, syömään karkkia ja ties mitä ja lenkillekin pitäisi mennä. No joo, on minunkin ollut outoa opetella tekemään kahden tai neljän hengen satseja ruokaa useammaksi päiväksi kun aiemmin sai tehdä 4-6 hengen satsin ruokaa päiväksi, että riitti meille kahdelle kun mies söi niin paljon..
Syön yöllä ja haistatan vitut jos joku alkaa saarnaamaan. Lääkäri koitti painonhallinta ryhmään ja sanoin että älä nyt unta näe sillä hallitsen painoni. Laitan ruokaan kermaa ja voita enkä ala millään porkkanalla elään. Saahan sitä vähän olla porkkanaa. Täytyisi tulla joku sairaus että laihtuisin sillä ruokahaluni on ihan mahdoton ja syön isoja annoksia. Sokeria välttelen ja katson tuoteselosteet aika tarkkaan sen sokerin suhteen ettei tulisi diabetesta. Mitään pitkää elämää en halua enkä pyri sellaiseen kun kaikki on jo nähty mitä tarpeellista on. Parempi onnellinen lyhyt elämä kuin kitulias pitkä.
Jos joku alkaisi mun ruoka-annoksia arvostelemaan niin saa lähtöpassit heti välittömästi johonkin mistä ei takaisin tulemista ole. Mies ei ole ikinä huomautellut muuta kuin joskus sanonut että eikö olisi helpompaa jos laihduttaisit. Laihduttaa itse vähän väliä ja kaikki tulee takaisin kun ei jaksa sitä kontrollia koko aikaa. Painon jojottelu on tuttua ja mitään pysyviä tuloksia ei ole tullut niin olen lopettanut ikuisen laihduttamisen. Sitten kun tekee liian hyvää ruokaa niin ei voi vaan syödä sitä hiiren annosta mikä pitäisi ettei tulisi liika kiloja. Kaikki pitäisi punnita ja syödä niin vähän ikääntyessä kun aineenvaihdunta hidastuu. Miksi alkaisin itseäni rääkkäämään nyt kun mennään kohti loppuelämää ja hauta häämöttää edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen on pakko syödä, on ihan eloonjäämisvaisto syödä kun elimistö alkaa kärsiä nälästä. Silloin syömättömyys on lähes yhtä vaikeaa kuin yrittää tappaa itsensä olemalla hengittämätta.
Toisten elimistö kuluttaa perustoimintoihin huomattavan vähän energiaa.
Toisten elimistö osaa säädellä kulutustaan todella tehokkaasti - esim vaikka ihminen ei lihoisi 2000kcal päiväsaannilla, ei hän silti välttämättä laihdu 1500kcal päiväsaannilla. Ts energian määrän "normaali"vähentäminen ei aiheuta energiavajetta, koska elimistö päätyy kuluttamaan vähemmän.
Jos nämä asiat sisäistää, pitäisi ymmärtää miksi joillekin laihtuminen on niin vaikeaa - ihminen ei voi realistisesti olla jollain 200kcal dieetilla, ja henkilön energiamäärä pitäisi tiputttaa paljon alemmas kuin "nälänhätä, laukaise syömishalu" -refleksi sallii. Eli ei se mahdotonta ole jos henkilö on esim vankilaolosuhteissa joissa ei vaan voi syödä vaikka elimistö siihen yrittää pakottaa, mutta siihen itsensä normielämässä pakottaminen voi olla inhimillisesti hyvin vaikeaa. Sitä eivät ne "lopetin maidon lisäämisen kahviin ja laihdun kilon viikossa" -tyyppisen elimistön omaavat ymmärrä millään.
Eiköhän normaaliälyisetkin läpipaskot tajuakin noin yksinkertaisen asian. Nämä keskitysleiri dieettiin toisia käskyttävät henkilöt ovat puhtaasti trolleja, joilla on itsellään paha olla oman itsensä kanssa.
Keksivät sitten typerässä pienessä päässään, että hei alanpa jotain läskejä, masentuneita tai työttömiä vähän kepittämään tässä.
Mä olen "läpipasko".
Aina kysytään että kuinka pysyn hoikkana. Kun vastaan että ihan normiruokavaliolla ja perusliikunnalla. No sitten kun kysytään tarkemmin että mitä nuo tarkoittaa, niin eipä se käykään. Kun ei ole sitä karkkipäivää, ei paria suklaapalaa kahvin kanssa ja se safka on oikeasti perusruokaa ilman niitä ihania kastikkeita ja jälkiruokia.
Siitä mikä oli ennen perusruokavalio, on nyt tullut keskitysleiridieetti.
No, oma valinta. Älkää enää tulko valittamaan geeneistä jos ei helppo keino pysyä hoikkana kelpaa.
En tiedä mitä tässä läpipaskolla tarkoitetaan, mutta ennemmin tulisi puhua läskien paskan rakenteesta, joka sisältää sulamatonta ruokaa. Ennemmin sellainen on läpipasko jolta tulee ruoanpalasia pönttöön, kuin sellainen joka ei liho. Tiedän kyllä että ennen termi on tarkoittanut jotain riisitautista joka ei liho vaikka söisi mitä.
Oletin (väärin sori siitä) että ihmiset nyt tajuavat läpipaskon tarkoittavan sellaista, joka ei liho vaikka söisi kuin sika.
Huomattavasti paremmin se kuvastaa ihmistä jonka suoli ei sulata ruokaa vaan se menee sulamatta läpi. Ennen ei tällaista ongelmaa ihmisillä ollut kun oltiin laihempia kun kulutettiin enemmän ja liikuttiin automaattisesti enemmän kuin nykyään. Sori siitä että maailma muuttuu.
Kuten sanoin(vääntäen rautalangasta) tiedän kyllä että se ennen tarkoitti jotain mitä se ei kuitenkaan enää kuvasta. Miksi joudun toistamaan tämän sinulle?
No lue viestisi (se ylempi) ensin ja mieti.
Ja koita kallistella korvastasi ulos se kusi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisissä on eroja siinä kuinka heille ruoka maistuu ja kuinka pahasti heitä nälkä vaivaa.
Tästä ei nyt pahinkaan läskivihaaja pääse yhtään mihinkään.
Toisille ei maistu, toisilla on koko ajan ihan tuska, jos ei saa jotain suuhunsa, ja toiset ovat siitä väliltä.
En usko että laihat ihmiset ovat systemaattisesti vahvempia mieleltään ja ylivertaisia älyltään.
On olemassa sellaisia kuin nälkähormooneja.
Jos sellaiset eivät ole riesanasi, niin turhaa nostat itseäsi lihavien yläpuolelle ja viattomasti muka ihmettelet kuinka heikkoja he ovat ja mikseivät vaan ota ja syö 300kcl joka päivä koko loppuelämänsä ajan.
Miksi sitten ylipainoepidemia on räjähtänyt käsiin parissa vuosikymmenessä?
Muutama vuosikymmen sitten ruokaa oli saatavilla yhtä lailla, ei silloin nälkää nähty.
Ettei vain kyse olisi tottumuksista eikä hormoneista? Aika moni täälläkin tunnustaa etä ruoka on nautinto, eivätkä he pysty kuvittelemaankaan syövänsä ruokaa joka ei ole erityisen "hyvää".
Ja tutkittu on että sokeririippuvuus on jopa voimakkaampaa kuin nikotiiniriippuvuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen syö liian vähän, keho pitää kiinni kaikista ravinteista ja kaloreista mitä saa, mikä varmasti vähentää laihtumisen mahdollisuutta.
Päteekö tämä myös keskitysleirivankeihin?
No nimenomaan pätee. Läpipaskot kuoli pian, ja ne joilla hitaampi aineenvaihdunta, sinnittelivät hengissä pisimpään. Jotkut myös selvisivät niiltä leireiltä hengissä, tämä kertonee jo jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen on pakko syödä, on ihan eloonjäämisvaisto syödä kun elimistö alkaa kärsiä nälästä. Silloin syömättömyys on lähes yhtä vaikeaa kuin yrittää tappaa itsensä olemalla hengittämätta.
Toisten elimistö kuluttaa perustoimintoihin huomattavan vähän energiaa.
Toisten elimistö osaa säädellä kulutustaan todella tehokkaasti - esim vaikka ihminen ei lihoisi 2000kcal päiväsaannilla, ei hän silti välttämättä laihdu 1500kcal päiväsaannilla. Ts energian määrän "normaali"vähentäminen ei aiheuta energiavajetta, koska elimistö päätyy kuluttamaan vähemmän.
Jos nämä asiat sisäistää, pitäisi ymmärtää miksi joillekin laihtuminen on niin vaikeaa - ihminen ei voi realistisesti olla jollain 200kcal dieetilla, ja henkilön energiamäärä pitäisi tiputttaa paljon alemmas kuin "nälänhätä, laukaise syömishalu" -refleksi sallii. Eli ei se mahdotonta ole jos henkilö on esim vankilaolosuhteissa joissa ei vaan voi syödä vaikka elimistö siihen yrittää pakottaa, mutta siihen itsensä normielämässä pakottaminen voi olla inhimillisesti hyvin vaikeaa. Sitä eivät ne "lopetin maidon lisäämisen kahviin ja laihdun kilon viikossa" -tyyppisen elimistön omaavat ymmärrä millään.
Eiköhän normaaliälyisetkin läpipaskot tajuakin noin yksinkertaisen asian. Nämä keskitysleiri dieettiin toisia käskyttävät henkilöt ovat puhtaasti trolleja, joilla on itsellään paha olla oman itsensä kanssa.
Keksivät sitten typerässä pienessä päässään, että hei alanpa jotain läskejä, masentuneita tai työttömiä vähän kepittämään tässä.
Kukaan ei suosittele keskitysleiridieettiä. Täällä vain huomautetana, että kaikki laihtuvat joskus ja siitä on miljoonilla ihmisillä tehty tutkimusta.
Kuten sanottu, asiasta on tehty tutkimuksia ja kyllä niissä on ilmennyt, että ihmiset yliarvioivat kulutuksensa, eivät laske kaikkea syömäänsä tai syövät ihan ajattelematta enemmän kuin piti. Ts. kun ruuan himo iskee, heitetään aivot narikkaan ja käydään tungetaan kakkua naamariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Energian yksikkö on joule. Ja niitäkään ei tarvitse laskea. Jos paino nousee, saanti on suurempi kuin kulutus ja kääntäen.
Energiavajeen vaikutus painoon on todennettu miljoonin ihmiskokein "leireillä". Yhtään poikkeavaa tulosta ei ole koskaan havaittu.
Kyllähän paino tippuu vaikka rasvaimussa tai jopa raajojen poistolla, mutta kun tällä painon poistolla ei ole merkitystä, jos se aiheutta enemmän haittaa tai sen on todella tilapäistä.
Kai sinäkin ymmärrät ettei kukaan voi elää pelkällä salaatinlehdellä loppuelämäänsä tai edes muutamaa viikkoa vaikka nyt niin ehkä sanovatkin. Ruoka on ehkä sama,mutta ihminen ja hänen kehonsa reagointi ruokaan voi muuttua elämän varrella paljonkin ja se voi vaikuttaa siihen kehon painoon paljonkin. Molempiin suuntiin. Nälkä ja syöminen on perustarve ja siihen vaikuttaa myös mieli. Eikä mielikään ole ihmisellä koko ihmisiän sama. Tahdonvoima vaihtelee ja fyysinen liikkuvuus vaihtelee.
Kulutus laskee iän kanssa, mutta silloin kuuluu muuttaa ruokailutottumuksia.
En tiedä mitä tässä läpipaskolla tarkoitetaan, mutta ennemmin tulisi puhua läskien paskan rakenteesta, joka sisältää sulamatonta ruokaa. Ennemmin sellainen on läpipasko jolta tulee ruoanpalasia pönttöön, kuin sellainen joka ei liho. Tiedän kyllä että ennen termi on tarkoittanut jotain riisitautista joka ei liho vaikka söisi mitä.