Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset ei enää nykyään jaksa mitään?
08.07.2019 |
Korkeakouluopiskelijat vaatii lomia kesätöiden sijaan, kotiäidit syytävät vanhemmat lapset päiväkotiin nuoremman tullessa maailmaan, työntekijät kärsii burnoutista - koska eivät jaksa.
Miksi? Mistä tämä kaikki johtuu?
On sitä ennenkin tehty töitä opiskelujen oheessa ja kesällä, hoidettu omat lapset ja käyty normaalisti täysipäiväisesti töissä.
Mikä nyt niin kamalasti kaikkia väsyttää koko ajan? Vai onko mukavuudenhalu vain päässyt valtaan?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen=
töitä sai helpommin niin kesiksi kuin valmistumisen jälkeen, ei tarvinnut stressata opintokuukausista vaan oli ikuinen opiskeluoikeus, opintotuki oli suurempi, ei oltu leikattu koulutuksesta, mielenterveyshoito oli paremmalla tolalla. Siksi te velliperseetkin pärjäsitte.
Minä velliperse valmistuin yliopistosta 3,5 vuodessa, ja kävin vielä kesät töissä.
Tuo ei välttämättä ole hyvä laadun tae, että valmistuu yliopistosta nopeasti.
Etkö olisi halunut opiskella kaikkea mahdollista mahdollisimman paljon?
Eihän tuossa ajassa kerkeä edes yliopiston yhdistystoiminnassa pyöriä ja bilettää.
Nuorena pitää luoda verkostoja ja hankkia ystäviä. Bilettäminen on yksi tärkein asia yliopistossa ja se että opit jonkun professorin maneerit ja puhetavan. Siten sinut voidaan yhdistää häneen.
On tärkeää saada vaikutteita opiskelumaailmasta.
Opiskelin tuossa ajassa kaiken sen, minkä halusinkin. Ei kiinnostanut bilettäminen eikä yhdistystoiminta. Yliopisto palkkasi minut jo ennen valmistumista. Siellä nopeaa valmistumista arvostetaan.
Sääliksi käy.
Ja olet tuollaisesta vieläpä ylpeä...
Nykyaika on kyllä niin sairas. Toivottavasti tulet vielä järkiisi.
Sanoinhan ekassa viestissäni olevani "velliperse", kuten kommentoimani viestin edustaja nimitti vanhojen hyvien aikojen edustajia.
Koska olen saanut niitä työpaikkoja ja tottunut tekemään työtä, opiskelu oli minulle helppoa ja mielenkiintoista, siksi nopea tahti. Valmistuin vieläpä hyvin arvosanoin.
Vaaditussa viidessä vuodessa valmistuminen ei ole mitenkään vaikeaa.
Ei tuossa mitään vikaa ole. Ihmettelen vaan tuollaista suorittamista, kun yliopistossa ollaan kuitenkin vain yleensä kerran elämässä. Jos olet vielä nuori niin voit mennä uudestaan ja tutustua järjestötoimintaan ja bilettää.
Väität ettet pidä yhdistystoiminnasta tai bilettämisestä, mutta kyllä sinä pidät. Et vaan tajua sitä.
Jokainen ihminen pitää.
Mikä hiton pakkomielle sinulla on tuohon bilettämiseen?!?
Usko nyt, kaikki eivät siinä välitä. Jos se sinun aivokapasiteetillasi onnistuu.
Kyllä pitää sen verran suorittaa opiskelun joka osa-alueella että kykenee luomaan verkostoja ja bilettämällä hankkimaan uskottavuutta ystävämarkkinoilla.
Sitten on se seksielämäkin missä pitää suoriutua.
Ei tuo 3,5v ole mitään, jos et ole suoriutunut opiskeluelämässä muilla osa-alueilla.
Osaatko esimerkiksi luennoida lähimmän tai lemppari professorin äänellä ja maneerein siten, että muut huomaavat kenen vaikutusvallan alaisena olet ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksaa suonalaiset ainakin ajaa autolla.
Ajetaan maaseudulta kaupunkiin hiihtämään tai 500km päähän kauppaan kun kyläkaupassa oli kaikki kallista 😂😂😂
Kaksnaamaset kirjoitti:
Jaksaa suonalaiset ainakin ajaa autolla.
Ajetaan maaseudulta kaupunkiin hiihtämään tai 500km päähän kauppaan kun kyläkaupassa oli kaikki kallista 😂😂😂
Saman olen huomannut. Asun kaupungin pururadan vieressä, ja siinä on parkkipaikka aina täynnä näitä
'kuntoilijoita', jotka eivät jaksa kävellä pururadalle, vaan pitää autolla ajaa.
Suurien ikäluokkien pakko jaksaa asenne on pilannut lastensa mielenterveyden.
Finanssikapitalismissa tämä on tiedetty erittäin hyvin; imago ON kaikki kaikessa. Jos kasvonsa menettää, niin bisnekset siitä ensimmäisenä kärsii. Imago on siis itsetarkoituksellinen ja jos avataan imagon käsitettä, niin sehän on kansankielellä yhtä kuin normit ja käytännöt. Kukin meistä toimii ajan hengen mukaan, mutta kuka määrittääkään normit ja käytännöt...ja lopulta ne lait, joiden mukaan kaikkien tulee toimia?