Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset ei enää nykyään jaksa mitään?
08.07.2019 |
Korkeakouluopiskelijat vaatii lomia kesätöiden sijaan, kotiäidit syytävät vanhemmat lapset päiväkotiin nuoremman tullessa maailmaan, työntekijät kärsii burnoutista - koska eivät jaksa.
Miksi? Mistä tämä kaikki johtuu?
On sitä ennenkin tehty töitä opiskelujen oheessa ja kesällä, hoidettu omat lapset ja käyty normaalisti täysipäiväisesti töissä.
Mikä nyt niin kamalasti kaikkia väsyttää koko ajan? Vai onko mukavuudenhalu vain päässyt valtaan?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Ennen=
töitä sai helpommin niin kesiksi kuin valmistumisen jälkeen, ei tarvinnut stressata opintokuukausista vaan oli ikuinen opiskeluoikeus, opintotuki oli suurempi, ei oltu leikattu koulutuksesta, mielenterveyshoito oli paremmalla tolalla. Siksi te velliperseetkin pärjäsitte.
Minä velliperse valmistuin yliopistosta 3,5 vuodessa, ja kävin vielä kesät töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle opiskeluaika oli rentoa. Kesäisin olin 4kk töissä 3-vuorotöissä tehtaassa, lukuvuosien aikana sitten pystyi keskittymään opiskeluun vain. Opiskelun lomassa ehti oikein hyvin juhliakin ja käydä erilaisissa yliopiston tarjoamissa liikunta-ym. harrasteissa.
Yliopistosta valmistumisen jälkeen alkoi sitten tämä raskas elämä. Työt olivat tiukalla, piti hankkia vielä lisäkoulutusta ja muuttaa toiselle puolelle Suomea tuntemattomaan paikkaan töiden perässä. Ei ystäviä, ei mitään täällä uudessa paikassa joka on muuten keskellä metsää, mutta en olisi kestänyt työttömyyttäkään.
Työt ovat haastavia asiantuntijatöitä joista sinänsä nautin, mutta tavoitettavissa pitää olla koko ajan ja päivät pitkiä, mikä on pitkän päälle aika stressaavaa. Kahden vuoden välein on ollut yt:t ja aina pelko persiissä että supistetaanko omasta osastosta. Epävarmuus tulevasta aiheuttaa jatkuvasti huolta rahasta ja terveydestä, ja siihen päälle kaikki maailmantuska mitä uutiset suoltaa koko ajan.
Kyllä tämä vaan kuluttaa ihan eri tavalla kuin se opiskelu ja sen vastapainona suorittava kesätyö duunarina, kun ei ollut kummoista vastuuta eikä aivoja kauheasti tarvinnut käyttää. Kaiholla muistelen sitä huoletonta aikaa, vaikkei siitä ole kymmentäkään vuotta.
DI N31
Ole maisteri, ole ammattikoulun käynyt tai oppisopmuksella ammattisi opiskellut, koska se jaksaminen on yksilöllistä.
Moni kaatuu, moni jaksaa..
...joku ei jaksaisi, mutta tappelee jaksamattomuuttaan vastaan.
AP-aloitus on lievästi sanottuna sellaisen ihmisen sormista, joka ei joko tajua tai halua tajuta jaksamisen olemusta.
Katsos, kun, ap, kaikki eivät tässä helvetissä jaksa.
En minäkään.
Ennen jotkut asiat olivat paljon helpompia saada kuten asunto ja työpaikka.
Työt ja opiskelu on myös muuttunut toiseen suuntaan. Nykyään täytyy yhden työntekijän osata tyyliin kaikki. Ei siis erikseen palkata lisää henkilökuntaa vaan lisätään yhden työntekijän työtaakkaa ja tätä tosin tehdään joka tapauksessa tarvittiin eri osaajia tai ei.
Eikä sitä ennenkään jaksettu. Tehtiin esim. enemmän itsemurhia. Lastenhoito oli ihan erilaista. Vielä 90 luvullakin oli tavallista jättää lapset oman onnensa nojaan siksi aikaa kun vanhemmat tekivät muuta.
Nykyään tietoa on saatavilla enemmän ja ihmiset puhuvat enemmän. En usko että nykyään jaksettaisiin vähemmän, vaikka moni asia onkin kurjistunut.
Olihan sitä ennenkin omat hasteensa ja vaikeutensa. Ei ollut nettiä jossa kaikki muiden saatavilla, niin kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen=
töitä sai helpommin niin kesiksi kuin valmistumisen jälkeen, ei tarvinnut stressata opintokuukausista vaan oli ikuinen opiskeluoikeus, opintotuki oli suurempi, ei oltu leikattu koulutuksesta, mielenterveyshoito oli paremmalla tolalla. Siksi te velliperseetkin pärjäsitte.
Minä velliperse valmistuin yliopistosta 3,5 vuodessa, ja kävin vielä kesät töissä.
Jännä on myös tuo että yliopistosta työnnetään ulos väkisillä porukkaa ja jälki on aika selvä.
Ennen oltiin noin 10-vuotta rauhassa yliopistolla ja jälki oli laadukasta. Nämä maisterit olivat akateemisuuden esimerkkejä. Heidän puheensa ja käytöksensä oli laadukasta.
Nämä pikakoulutetut ovat hyvin pelkistettyjä tapauksia. Ei millään pahalla, mutta jos yliopistolla oleilee vaikkapa 18-vuotta niin sen kuulee ja näkee habituksesta.
Silloin voidaan puhua akateemisesta henkilöstä.
Olen tosiaan tavannut näitä pikakoulunsa käyneitä ja hyvin latteaksi jää vaikutelma. Se on sääli kun ei anneta mahdollisuutta laadukkuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen=
töitä sai helpommin niin kesiksi kuin valmistumisen jälkeen, ei tarvinnut stressata opintokuukausista vaan oli ikuinen opiskeluoikeus, opintotuki oli suurempi, ei oltu leikattu koulutuksesta, mielenterveyshoito oli paremmalla tolalla. Siksi te velliperseetkin pärjäsitte.
Minä velliperse valmistuin yliopistosta 3,5 vuodessa, ja kävin vielä kesät töissä.
Tuo ei välttämättä ole hyvä laadun tae, että valmistuu yliopistosta nopeasti.
Etkö olisi halunut opiskella kaikkea mahdollista mahdollisimman paljon?
Eihän tuossa ajassa kerkeä edes yliopiston yhdistystoiminnassa pyöriä ja bilettää.
Nuorena pitää luoda verkostoja ja hankkia ystäviä. Bilettäminen on yksi tärkein asia yliopistossa ja se että opit jonkun professorin maneerit ja puhetavan. Siten sinut voidaan yhdistää häneen.
On tärkeää saada vaikutteita opiskelumaailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1900-luvun alussa vielä pestiin vaatteet kerran vuodessa.
Nykyään on pesukone ja ne pestään melkein joka päivä parhaimmillaan.
Ihmiset ottavat ihan mielettömiä tavotteita tehdä asioita nopeasti vaikka sitä pyykkiäkään ei oikeasti tarvitsisi pestä kuin kerran vuodessa ja sama pätee melkein siivoiluunkin. Juhannuksena ja jouluna siivous korkeintaan.
Imurit ja muut pelit aiheuttaa enemmän stressiä, vaikka tarkoitus oli helpoittaa arkea.
Pyykkikone on hyvä keksintö, mutta ihmisistä on tullut kamalia suorittajia.
Tuo on ihan totta että pyykinpesu oli aikoinaan hyvin aikaa vievää touhua.
Harva tuota tietää.
Ellei ole historian professori.
Jokainen sen tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten naiset ei enään jaksa hoitaa omia lapsiaa? Erotaan ja lapset hoidetaan viikko-viikko systeemillä. Edes kesälomalla ei jakseta olla omien lasten kanssa.
Koska niitä hoidetaan nykyisin. Ei vain sysätä lapsikatraan vanhimman lapsen hoidettaviksi. Minun äidin oli todella vaikea tajuta 30 vuotta sitten miksi minä en hoitanut pikkusiskoani kun heillä kotona oli aina isoimman lapsen homma hoitaa nuoremmat sisaret ja lehmät. Tottakai äitikin oletti että minä hoidan siskoani 9 vuotiaana ihan kuin olisi oma lapseni.
Vierailija kirjoitti:
Miten naiset ei enään jaksa hoitaa omia lapsiaa? Erotaan ja lapset hoidetaan viikko-viikko systeemillä. Edes kesälomalla ei jakseta olla omien lasten kanssa.
Mitenniin naiset? Pienten lasten äidit kuule raataa tarvittaessa yötä päivää. Kyllä naiset jaksaa hoitaa omia lapsiaan, vaan miten onkaan nykymiesten laita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erikoistuminen tylsyttää mielen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen=
töitä sai helpommin niin kesiksi kuin valmistumisen jälkeen, ei tarvinnut stressata opintokuukausista vaan oli ikuinen opiskeluoikeus, opintotuki oli suurempi, ei oltu leikattu koulutuksesta, mielenterveyshoito oli paremmalla tolalla. Siksi te velliperseetkin pärjäsitte.
Minä velliperse valmistuin yliopistosta 3,5 vuodessa, ja kävin vielä kesät töissä.
Jännä on myös tuo että yliopistosta työnnetään ulos väkisillä porukkaa ja jälki on aika selvä.
Ennen oltiin noin 10-vuotta rauhassa yliopistolla ja jälki oli laadukasta. Nämä maisterit olivat akateemisuuden esimerkkejä. Heidän puheensa ja käytöksensä oli laadukasta.
Nämä pikakoulutetut ovat hyvin pelkistettyjä tapauksia. Ei millään pahalla, mutta jos yliopistolla oleilee vaikkapa 18-vuotta niin sen kuulee ja näkee habituksesta.
Silloin voidaan puhua akateemisesta henkilöstä.
Olen tosiaan tavannut näitä pikakoulunsa käyneitä ja hyvin latteaksi jää vaikutelma. Se on sääli kun ei anneta mahdollisuutta laadukkuuteen.
Älä höpsi.
Ei 10 vuoden yliopistolla hengaaminen tuo mitään akateemista lisäarvoa, ja näille "ikuisille opiskelijoille" naureskellaan yliopistolla. Jos et ole tiennyt, niin tutkinnot on mitoitettu tietyn suuruisiksi, ja nämä 10 vuotta maisteritutkintonsa suorittamiseen käyttävät eivät yleensä opiskele yhtään sen enempää kuin nopeasti valmistuvat. Ikuisuusopiskelijat lähinnä käyvät yliopistolla vain syömässä halpaa lounasta, mutta opinnot eivät edisty.
Mua ainakin väsyttää liikunnan puute. Heti kun pyöräilen töihin (meno-paluu yhteensä tunnin) ja lisäksi lenkitän koirat, niin on paljon pirteämpi olo, uni maittaa paremmin jne.
Luulen, että kun vielä saisi ruokavalionkin kuntoon, niin voisin olla entistäkin pirteämpi.
Helppo ja mukava elämä laiskistuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennenhän dokattiin töissä ja varastettiin kaikki mitä ei ollut naulattu kiinni. Nykyään ei onnistu ihan niin helposti enää.
Niinpä !
Väitän että ennen oli paremmin.......tulee kyynel silmäkulmaan kun muistelee aikaa nuorena miehenä eräälläkin isolla rakennustyömaalla, projektijohdosta lähtien koko porukka tilaajan piikkiin ilta baarissa ja aamulla kaikki johtajia myöten "töihin" työmaalle. Tosin kukaan ei kyllä tehnyt mitään koko päivänä, ei edes ne johtajat kun kaikilla vitunmoinen darra eikä kärsinyt sirkkeleitä käynnistellä. Eikä kyllä olisi pystynytkään kun suoraan baarista tullaan työmaalla lojumaan, kuka mihinkin. Se oli aikaa kun töissä sai vielä olla pikkupieruissaan.
Minä olen työssä ravintola-alalla ja ainakin täällä tilanne on karmea. Yhdellä ihmisellä jumalaton työmäärä, et ehdi syödä etkä vessassa käydä. Koko päivän painat töitä tukkaputkella ja kotiin pääsessä tekisi mieli vaan itkeä. Lähden kohta opiskelemaan, ei hullukaan jaksa tätä työtä. :(
Ymmärrän todellakin että ihmiset väsyy. Työntekijöitä vähennetään ja loput ylityöllistetään hermoraunion partaalle.
Tsemppia kaikille muillekkin jotka kamppailee tän paskan kanssa! Ei kannata kuunnella AP:n kaltaisia huutelijoita jotka ei tiedä mistään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon, että jollakin tavalla fyysisen työn tekeminen on mielenterveydelle helpompaa kuin ajattelua vaativan työn tekeminen, mistä nykyajan työelämä yhä enemmän muodostuu. Fyysinen työ tekee kyllä ruumiin väsyneeksi, mutta jos sen saa samalla jakaa kymmenien muiden kanssa ja rupatella huulta heittäen samalla, niin onhan se ihan erilaista kuin istua toimistossa vaativassa työssä ja illalla mennä kotiin ja hoitaa lapset nykystandardien mukaisesti eli lähes täydellisesti.
Vaatimukset tämän päivän ihmiselle on kovat. Mikään ei riitä. Ja tähän ei oikeastaan kelpaa se, että eihän kukaan vaadi. Kyllä vaatii. Lastensuojelulaki vaatii hyvää hoitoa, työnantaja vaatii, että teet työt hyvin ja kouluttaudut, yhteiskunnassa vallitsevat tämän hetken normit vaativat, kaikki vaativat jotakin. Enää et voi suorittaa sitä liukuhihnatyötä, mennä kotiin ja karjua lapsia pois jaloista ja tuntea silti olevasi vielä kunnon ihminen.
Ei ihminen ole muutamassa vuosikymmenessä muuttunut perimältään jotenkin vähemmän jaksavaksi. Kyllä se on ympäristö, jonka vaatimukset ja mahdollisuudet ovat muokanneet meistä tällaisia. Jos nyt yhtäkkiä joutuisimme vuosisadan taaksepäin, uskon ihmisten pärjäävän ihan yhtä hyvin kuin silloin muutamien harjoitteluvuosien jälkeen. Ihminen on selviytyjä ja ehkä tarvitsee tietyntyyppistä selviytymistä voidakseen jossain välissä tuntea elävänsä ja olevansa edes hetken onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen=
töitä sai helpommin niin kesiksi kuin valmistumisen jälkeen, ei tarvinnut stressata opintokuukausista vaan oli ikuinen opiskeluoikeus, opintotuki oli suurempi, ei oltu leikattu koulutuksesta, mielenterveyshoito oli paremmalla tolalla. Siksi te velliperseetkin pärjäsitte.
Minä velliperse valmistuin yliopistosta 3,5 vuodessa, ja kävin vielä kesät töissä.
Tuo ei välttämättä ole hyvä laadun tae, että valmistuu yliopistosta nopeasti.
Etkö olisi halunut opiskella kaikkea mahdollista mahdollisimman paljon?
Eihän tuossa ajassa kerkeä edes yliopiston yhdistystoiminnassa pyöriä ja bilettää.
Nuorena pitää luoda verkostoja ja hankkia ystäviä. Bilettäminen on yksi tärkein asia yliopistossa ja se että opit jonkun professorin maneerit ja puhetavan. Siten sinut voidaan yhdistää häneen.
On tärkeää saada vaikutteita opiskelumaailmasta.
Opiskelin tuossa ajassa kaiken sen, minkä halusinkin. Ei kiinnostanut bilettäminen eikä yhdistystoiminta. Yliopisto palkkasi minut jo ennen valmistumista. Siellä nopeaa valmistumista arvostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen työssä ravintola-alalla ja ainakin täällä tilanne on karmea. Yhdellä ihmisellä jumalaton työmäärä, et ehdi syödä etkä vessassa käydä. Koko päivän painat töitä tukkaputkella ja kotiin pääsessä tekisi mieli vaan itkeä. Lähden kohta opiskelemaan, ei hullukaan jaksa tätä työtä. :(
Ymmärrän todellakin että ihmiset väsyy. Työntekijöitä vähennetään ja loput ylityöllistetään hermoraunion partaalle.
Tsemppia kaikille muillekkin jotka kamppailee tän paskan kanssa! Ei kannata kuunnella AP:n kaltaisia huutelijoita jotka ei tiedä mistään mitään.
Joka alalla nykyään tuo sama ja palkat on todella alhaiset.
Tosiaan kannattaa miettiä työttömäksi ryhtymistä. Minä alkaisin jos ei olisi lapsia elätettävänä.
Ravintola-ala olisi ollut kiinnostava, mutta tuttuja on sen verran alalla että järki on päässä. Tiedän että se on helvettiä, mutta niin on muillakin aloilla.
Alan vaihto ei auta koska tahti on ihan sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen=
töitä sai helpommin niin kesiksi kuin valmistumisen jälkeen, ei tarvinnut stressata opintokuukausista vaan oli ikuinen opiskeluoikeus, opintotuki oli suurempi, ei oltu leikattu koulutuksesta, mielenterveyshoito oli paremmalla tolalla. Siksi te velliperseetkin pärjäsitte.
Minä velliperse valmistuin yliopistosta 3,5 vuodessa, ja kävin vielä kesät töissä.
Tuo ei välttämättä ole hyvä laadun tae, että valmistuu yliopistosta nopeasti.
Etkö olisi halunut opiskella kaikkea mahdollista mahdollisimman paljon?
Eihän tuossa ajassa kerkeä edes yliopiston yhdistystoiminnassa pyöriä ja bilettää.
Nuorena pitää luoda verkostoja ja hankkia ystäviä. Bilettäminen on yksi tärkein asia yliopistossa ja se että opit jonkun professorin maneerit ja puhetavan. Siten sinut voidaan yhdistää häneen.
On tärkeää saada vaikutteita opiskelumaailmasta.
Opiskelin tuossa ajassa kaiken sen, minkä halusinkin. Ei kiinnostanut bilettäminen eikä yhdistystoiminta. Yliopisto palkkasi minut jo ennen valmistumista. Siellä nopeaa valmistumista arvostetaan.
Sääliksi käy.
Ja olet tuollaisesta vieläpä ylpeä...
Nykyaika on kyllä niin sairas. Toivottavasti tulet vielä järkiisi.
Opiskelen täysipäiväisesti, ja työskentelen siinä ohella. Päiväni ovat olleet luokkaa ensin aamulla kouluun, sieltä suoraan töihin ja töiden jälkeen kotiin tekemään koulutehtäviä. En edes muista miltä loma tuntuu, koska ne ovat aina menneet töissä. Koko ajan täytyy antaa parastaan, että riittäisi tässä nykyajan maailmassa. On pidettävä hyviä arvosanoja koulussa, jotta tulevaisuudessa olisi enemmän mahdollisuuksia. Töissä on painettava vielä kovempaa kuin normaalit työntekijät, kun työnantaja suo minulle joustoa koulun takia, josta olen toki kiitollinen. Kun muilla loppuu työpäivä, minulla jatkuu koulupäivä, sillä koulutehtävätkin on tehtävä, vaikka menisikin yömyöhään. Ja ai niin, niitä kotitöitäkin pitää joskus tehdä, sekä pitää yllä sosiaalista elämää, josta tulee paras tuki elämääni. Tottakai työskentely on täysin oma valintani, mutta näillä vuokrilla se on pakollista, jos haluan joskus syödäkin. Ja kyllä, asun vanhassa, rumassa ja halvassa yksiössä. Tuntuu kuin suossa rämpisi, oma pärjääminen stressaa ja aikaa palautumiselle ei vain ole. Koko ajan täytyy kehittyä, olla tehokas ja antaa parastaan, ja silti tulevaisuus ei näytä erityisen hyvältä.
Jännä miten matalapalkka-alan hommatkin on muuttuneet kamalaksi suorittamiseksi.
Yksi päivä on ihan kuin olisi ollut maajoukkueleirin viikonlopputreeneissä.
Eihän tuollaisissa 8e tunti hommissa voi ihmisiltä vaatia jotain huippusuoritusta tai nopeutta.
Käsittämätöntä sekoilua. Tuolla palkalla ihmiset tekee rauhallisesti hommia ja venyttää taukoja.
Se nyt pitäisi olla selvää.
Muussa tapauksessa nämä ihmiset opiskelisivat paremmalle alalle tai töskentelisivät alalla, jossa on enemmän vastuuta. Ei minkään tarjoilijan pitäisi nykypäivänä suorittaa kuin joku urheilija. Naurettavaa pelleilyä työnantajilta.
Tuollaisella 8e tunti palkalla vedetään satalasissa jossain ravintolassa. Johan tuolle nauraa kuka vain.
Kyllähän nyt työnantajan pitäisi tajuta tälläiset asiat. Ellei ole hölömö. Hölmöt ei tajua yhtään mitään.
Miten naiset ei enään jaksa hoitaa omia lapsiaa? Erotaan ja lapset hoidetaan viikko-viikko systeemillä. Edes kesälomalla ei jakseta olla omien lasten kanssa.