Onko muita, joilla hassu haave muuttamisesta mökkiin?

Kun isäni kuoli 9 v sitten, äitini myi kaikilla mukavuuksilla varustetun ok-talonsa ja osti omalta äidiltään yli 10 vuotta tyhjillään olleen pikkuisen talon, joka on aikoinaan kuulunut äitini isovanhemmille. Alun perin talossa on ollut vain tupa ja kammari, kellarissa sauna. Pihalla vanha navetta. Myöhemmin taloon oli lisätty yläkertaan kaksi pientä huonetta sekä pikkuinen wc. Kellarisaunaan suihku.

Hän rakastaa mökkiään ja teettää sinne vain tarpeelliset remontit. Talvella tekee pääosin lumityöt itse, tarvittaessa käy lähistöltä traktori. Polttopuut tekee lähellä oleva maajussi. Nämä maajussit tietävät myös aina, mistä läheltä löytyy hyvä ja halpa kirvesmies, putkimies, sähkömies, muurari, nuohooja ja niin edelleen. Kaikki on hoitunut hyvin, kun vain pitää hyvät suhteet näihin maajusseihin ja muihin tekijöihin.

Äiti on nyt 77, eikä toistaiseksi aikomustakaan muuttaa asumaan kirkonkylälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo kuulostaa tosi kivalta, kunnes on mennyt viikko ja sinne rahdatut asiat alkavat käydä vähiin.

Mene mökkeilemään ja mieti aina: mitenkäs tekisin asian X kun lunta on tullut metri.

Tai sitten voi ihan mökkeillä ympäri vuoden. Meidän mökillä oli ainakin viime talvena polviin saakka lunta pihassa ja 1,5 m kivikova kinos katolta pudonnutta kuistin edessä, kun kukaan ei ollut ehtinyt käydä siellä kuukauteen. Sisällä oli -15 astetta kun mentiin, joskus on ollut -27.

Ei tuollainen ole mikään ongelma jos ei siitä tee sellaista. Lapio heilumaan ja valkea pesään.

Mökki on siis sähkötön, kantovesi hyvästä kaivosta. Jääkaappi toimii kaasulla. Kesällä ollaan oltu siellä kuukausi yhteen menoon (kaupassa tietysti käyty välillä), talvella viikko vieraiden kanssa. Töissäkin käydään sieltä välillä, tosin työmatkaa tulee sitten yli 50 km.

Tietysti jos vakituseen asuu, sähkövalo, pyykkikone ja jonkinlainen vessa sisällä on kivoja. Mutta muuten tuollainen off-grid elämä on mukavaa.

"Meidän mökillä", "ollaan oltu", "töissä käydään" viittaa vahvasti siihen, ettet ole siellä yksin kolaamassa 1,5 syvyistä jäätynyttä kinosta ja samaan aikaan kloonisi virittelee tulia. On AIVAN eri asia, jos sinulla on asuinkumppani/kumppaneita, jotka hoitavat osan hommista.

Niin. Olen parisuhteessa, kuten valtaosa ihmisistä on. Ei ole mitään syytä, miksei noista hommista selviäisi yksinkin. Aikaa tietysti menee enemmän, mutta toisaalta, jos siellä mökillä asuu, ei sisälämpötila koskaan pääse pakkasen puolelle eikä lumikinokset jäätymään.

Haha. Menepä vaan yksin sinne pimeänä pakkasiltana laittelemaan mökkiä asuttavaksi. Ja sitten asut siellä. Ei mitään syytä, ettei selviytyisi yksinkin. Paitsi ettei halua. Siinä se pointti.

Niin sinä et halua, meistä muista sinä et tiedä yhtään mitään.

Mieheni samanlainen haaveiltaan. Nyt mökkeilee paljon mökiksi tuunaamassa asuntovaunussa ja suunnitelmissa muuttaa maalle parinkymmenen vuoden kuluttua kun lapset aikuistuneet

Mun varasuunnitelma on hyvin samantapainen kuin monet näistä kirjoituksista. Jos kaikki muu pettää alta muutan perheeni mökille, kunnostan vanhasta aitasta kanakopin, laitan katiskan järveen ja kuokin itselleni vihannespalstan. Mökki ei ole varsinaisesti talviasuttava mutta keittiön voisi eristää suht pienellä vaivalla ja lämmittää sitä puuhellalla. Kaupoille on 9km jonka voisi ajella pyörällä tai hätätilanteessa taksilla, muutenkin taksilla voisi käydä kerran kuussa kaupassa varastoja täydentämässä. Kanat söisi perunankuoret sun muut biojätteet ja kuivajätettä ei toivon mukaan kertyisi kauheasti. Ainoa ongelma tällä hetkellä on juomaveden puute. Voisin ehkä kaivattaa kaivon tai sitten tiedustella lähimmästä omakotitalosta jos voisin täyttää heillä kanistereita maksua vastaan. Tuntuu hyvältä olla varasuunnitelma, koskaanhan ei elämässä tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu.

Me toteutie tällaisen haaveen mutta se lähti vähän lapasesta.

Ostettiin törkeen halvalla pieni mummonmökki + piharakennukset. Ajateltiin että kesällä kiva. Ei tehdä mitään isompia remontteja. Että vietetään siellä kesää ja syksyllä sitten takaisin kaupunkiin.

Lähti vähän lapasesta ja nyt asutaan siellä suurin osa vuodesta. Helmikuusta toukokuuhun ollaan kaupungissa, riippuen kevään säästä ja räpäkelistä, milloin muutetaab kesäksi maalle.

Kun tärkeimmät, vesi ja lämpö sekä mistä elintarvikkeita ja millä ne tarvikkeet mökille saa, niin siinä on perusta mökillä asumiseen. Jonkun ne puut pitää kaataa, pilkkoa ja saada paikkaan, missä ne pysyy kuivina. Ja mistä ne puut saa kaataa.

Eläinsuojan. Kasvimaa tarvii kyllä paljon työtä, ei ne itsekseen kasva.

Varmasti ei tule aika pitkäksi, puuhaa riittää varsinkin kesäaikaan. Mutta talvella voi sitten lepäillä ja lämmittää uuneja. Ja varautua kevääseen ja ulkotöihin.

Olen 68 vuotias ja asumme juurikin tämmöisessä mökissä. Mahdollisuus olisi muuttaa vaikka huomenna kerrostaloasuntoon. Mutta ajatuskin kauhistuttaa. Mitä mä siellä tekisin ?

Juuri keräsin mansikoita, porkkanoita ja salaattiin tomaatteja ja kurkkua. Lähden mustikkametsään kun sade lakkaa.

Iso urakka tehtynä, monen vuoden puut siististi pinoissa liiterissä. 2 kilometrin päässä on tila, mistä saa perunoita itse noukittuna. Pyöräilen sinne taas huomenna. Mies metsästää paljon ja kalastaa. Riistaa löytyy aina mistä tehdä vaikka mitä herkkua.

On sisävessa ja puuveesee. On sisäsauna ja ulkosauna.

Kerran viikossa käydään kaupassa, 30 km. Joskus jopa harvemmin, talvella ainakin. Hoidetaan samalla muutkin asiat, mitä milloinkin.

On kesäaamuja jolloin päätän, etten tee mitään. Otan aurinkoa ja lueskelen. Nautin elämästä.

On päiviä kun kutsun kavereita kylään kun olen leiponut. Tai naapurin. Tai menen naapurille kahvittelemaan.

Mulla ei ole kelloa ranteessa, katson auringosta paljonko kello on suurin piirtein.

Mies tekee omia juttujaan, viihtyy autotallissa, hoitaa kukkapenkkejä ja kasvimaata. Tekee puutöitä ja nikkaroi. Huoltaa minua, se on tärkeää.

Helsingistä muutettiin 20 vuotta sitten. Kamalaa olisi palata takaisin. En pysty edes hahmottamaan elämää siellä.

Suosittelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä! Miksi toive olisi epärealistinen? Minusta olisi ihanaa hoitaa kanoja ja kasvimaata, kenties kalastaa. Juoda terassilla kahvia ja kuunnella lintujen laulua. Peseytyä oliiviäljysaippualla ja välttää kemikaaleja ja elää mahdollisimman luonnonmukaisesti Ja yksinkertaisesti. Heikkouteni on se etten osaa korjata mitään, esim jos mökille pitäisi tehdä jotain niin olisin ihan sormi suussa.

Miten ajattelit välttää kemikaaleja kun kaikki koostuu kemikaaleista? Jopa oma kehosi koostuu kemikaaleista.

Nyt on kyllä käsitteet pahasti hukassa!

Jos koko keho koostuu kemikaaleista, niin silloin ei ole kyllä kyse elävästä ihmisestä, vaan jostain pumpattavasta barbarasta, tai mallinukesta. Pahimilla botox-silikoni betoniperse "kardashianeillakaan" ei koko kehosta ole kemikaaleja kuin pieni osa. 

Kemikaali on siis kemiallinen valmiste eli kemian teollisuuden tuote, eikä mikään kemiallinen alkuaine.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä! Miksi toive olisi epärealistinen? Minusta olisi ihanaa hoitaa kanoja ja kasvimaata, kenties kalastaa. Juoda terassilla kahvia ja kuunnella lintujen laulua. Peseytyä oliiviäljysaippualla ja välttää kemikaaleja ja elää mahdollisimman luonnonmukaisesti Ja yksinkertaisesti. Heikkouteni on se etten osaa korjata mitään, esim jos mökille pitäisi tehdä jotain niin olisin ihan sormi suussa.

Miten ajattelit välttää kemikaaleja kun kaikki koostuu kemikaaleista? Jopa oma kehosi koostuu kemikaaleista.

En mäkään käytä kemikaaleja. Shampoota kyllä, saippua on mäntynestesaippua.

Ekotiskiaine.

Ihminen elää toiveista ja haaveista. Ja aina elämässä pitääkin olla suunnitelma A ja suunnitelma B. Yhden varaan ei elämäänsä voi perustaa.

Hieno homma !

Sitten kannattaa vielä muistaa uusi jätevesiasetus.

Täällä maalla on luxusta kun naapurin lehmä on poikinut ja sieltä saa ternimaitoa.

Voi pojat että tulee hyviä lettuja, pannaria ja pullaa. Omien kanojen munista tietty taikinaa teen. Aina on pakkasessa ternimaitoa.

Tämä paskalaki onkin sellainen juttu, että taitaapi mummonmökit jäädä kylmilleen.

Tai no jos on heti heittää kymppitonni jos toinenkin kehiin, niin mikäs siinä.

Huvittaa vain kun mökissä lämmitetään puilla, kannetaan vesi ja muukin asumus on jo aikansa elänyt, niin pihalla on kallis paskakaivo systeemi ja piha mullin mallin monta vuotta.

Oikeesti. Jos ei ole kuin ulkohuussi, niin mistä minne se paskaputki vedetään. Kai tiskiveden voi maahan tai istutuksilla kaataa ?

Vierailija kirjoitti:

Sitten kannattaa vielä muistaa uusi jätevesiasetus.

Ei juurikaan koske mummonmökkejä, jotka siis pääsääntöisesti sijaitsevat yli 100 metrin päässä rannasta, eli ovat kuivanmaanmökkejä.  Ainoastaan, jos  kuivanmaanmökki sijaitsee pohjavesialueella, niin silloin tarvii tehdä tarvittavat toimenpiteet.

Vierailija kirjoitti:

Tämä paskalaki onkin sellainen juttu, että taitaapi mummonmökit jäädä kylmilleen.

Tai no jos on heti heittää kymppitonni jos toinenkin kehiin, niin mikäs siinä.

Huvittaa vain kun mökissä lämmitetään puilla, kannetaan vesi ja muukin asumus on jo aikansa elänyt, niin pihalla on kallis paskakaivo systeemi ja piha mullin mallin monta vuotta.

Oikeesti. Jos ei ole kuin ulkohuussi, niin mistä minne se paskaputki vedetään. Kai tiskiveden voi maahan tai istutuksilla kaataa ?

Ota nyt hyvä ihminen edes hieman selvää asiasta, mistä vaahtoat. Paskalaki ei siis koske kiinteistöjä, jotka silaitsee yli 100 metriä rannasta (niin kuin mummonmökit pääasiassa sijaitsevat), tai joissa on kantovesi ja ulkohuusi. Eli jos noista edes jompi kumpi toteutuu, tai olet syntynyt ennen 9.3.1943, niin paskalaki ei koske sinua.

Ap puhuu minä-muodossa ja saa realistisia kommentteja muilta yksinasunjilta. Sitten täällä joku parisuhteen osapuoli kehuu miten kaikki sujuu helposti ja elo mökillä on ihanaa. Uskokaa pois, täysin eri asia muuttaa yksin vieraana ulkopaikkakuntalaisena jonnekin syrjäseudulle. Maaseutu on sisäänpäinlämpiävää ja varautunutta. Varsinkin, kun kyse on yksin ekohippiaatetta toteuttavasta kaupunkilaisneidosta.

Michael Monroe (+puoliso) yritti samaa ja totesi, että kuuluisa maaseudun yhteisöllisyys ja avunanto on pelkkää bullshittiä. Näin Varsinais-Suomessa.

Itsellä jo toteutus vaiheessa. Talviasuttava mökki Lapissa ihanan puhdasvetisen ja kalaisan järven rannalla. Kompostivessa sisällä, sähköt, kantovesi, lämmitys puulla.  Yksinkertaista elämää, kalastusta, juuresten kasvatusta, marjastusta jne. Leivon itse kaiken. Eläkeikään aikaa 10 vuotta, pikkuhiljaa lisäilen etätyötä. Tarkoitus myydä asunto kaupungista ja ostaa talviasunto lämpimästä. Puolet vuodesta etelässä ja puolet Lapissa jatkossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kyllä hirveätä. 1800-luvulla asuttiin noin.

Hirveämpää on olla loukossa kaupukiyksiössä.

Loukossa? Minulla on ulko-ovi ja hissi (kieltämättä aika peni, mutta siinäkin on ovi), jolla pääsee suoraan ihmisten ilmoille. Kaikki lähellä. Käyn kotona nukkumassa. Ei koskaan enää mininkään korpeen. Mutta ymmärrän haaveen, sitä kannattaa kokeilla. Maalla minäkin asuin lapsena 70-luvulla.

Just pohdin kuinka moni on ns. "ansassa" eli asutaan kalliissa asunnossa esim. kaupungissa.

Rahaa menee jo siihen asumiseen.

Sitten ruoka.

Pakko ostaa kaupasta kaikki jos on kaupunkilainen ja jos ei ole yhteyksiä maalle.

Ja rahaa menee.

Tähän systeemiin tarvitaan tietysti työtä että voi ansaita ja pitää oravanpyörää käynnissä.

Systeemissä jotkut kerää voitot ja toiset kerää ne rahat sijoittajille.

Mutta vaihtoehtojakin on.

Pitää vain aukaista silmät.

Vierailija kirjoitti:

Ap puhuu minä-muodossa ja saa realistisia kommentteja muilta yksinasunjilta. Sitten täällä joku parisuhteen osapuoli kehuu miten kaikki sujuu helposti ja elo mökillä on ihanaa. Uskokaa pois, täysin eri asia muuttaa yksin vieraana ulkopaikkakuntalaisena jonnekin syrjäseudulle. Maaseutu on sisäänpäinlämpiävää ja varautunutta. Varsinkin, kun kyse on yksin ekohippiaatetta toteuttavasta kaupunkilaisneidosta.

Michael Monroe (+puoliso) yritti samaa ja totesi, että kuuluisa maaseudun yhteisöllisyys ja avunanto on pelkkää bullshittiä. Näin Varsinais-Suomessa.

Ilmeisesti minua et laske niiden realististen yksineläjien sarjaan. Olen siis asunut maalla yksinäni jo liki parikymmentä vuotta ja täytyy sanoa, että maalla asuminen on kyllä ihanaa ihan kaikkina vuoden aikoina. No ehkä marraskuun ja joulukuun pysyvän lumen tuloon asti voisin jättää välistä, mutta muuten ei todellakaan mitään valittamista. Minä muutin tänne ulkopaikkakuntalaisena, eikä ole ollut valittamista sen kummemmin sisäänpäin, kuin ulospäin lämpiävyydestäkään.

Maaseudussa on se hyvä puoli, että voit itse valita ihan vapaasti, haluatko olla omissa oloissasi, vai pyöriä niiden "sisäpiiriläisten" kanssa, täällä kun tilaa riittää. Itse asun yksinäni sellaisella paikkalla, josta ei naapureihin näe, eikä he näe minua. Lähin naapurini asuu puolen kilometrin päässä enkä ole nähnyt häntä moneen vuoteen. En siis ole naapureiden, enkä kylänmiesten tai naisten kanssa minkäänlaisissa tekemisissä. Mulle on aivan yksi hailee, kuinka sisäänpäin lämpiävää, tai varautunutta heidän touhunsa on, ne kun ei kosketa minua yhtään mitenkään. Uskonkin, että useimmat oikeasti maalle muuttavat (ei siis mihinkään pikkupaikkakunnalle, vaan oikeasti maaseudulle) hakevat maaseudulta nimenomaan omaa rauhaa, eikä niinkään yhteisöllisyyttä ja he sitä varmasti saavatkin. Itse ainakin olen saanut. Ei ole yksikään kylänmies tullut tontilleni kuikuilemaan tekemisiäni.

Ihan hyviä pointteja on tullut edelleen.

Sen haluaisin sanoa, että tottakai ymmärrän mökillä asumisen työläyden. Siis että kaupungissa on helpompaa kerrostalossa. Se on kuitenkin vähän se pointti juuri, että haluaisin "hallinnoida" kotitilaa itse, en asua taloyhtiö-yhtiössä.

Ja asioiden tekeminen on minusta ihan rentouttavaa. Inhoan sukulaismökillä oloa, kun siellä voi vaan ns rentoutua ja lekotella ja löhöillä. Teen paljon mieluummin kaikenlaisia pikkuprojekteja, esim istuttelen kasveja parvekkeella ja teen käsitöitä yms. Jos on liian tyhjää, eikä ole projektia, johon uppotua, alan stressata ja vatvoa asioita päässäni.

Vaikkapa rantaloma etelässä ei ole mun juttu, on tylsää vaan maata ja ns. rentoutua. Lisäksi en pidä matkustamisesta, enkä viihdy vieraissa paikoissa kuten hotelleissa. Viihdyn kaikista parhaiten yhdessä ja samassa tutussa paikassa ja pienissä ympyröissä.

Mökkielämä ei varmaan sovikaan niille, joilla on se "matkageeni". Mulla ei todellakaan ole, vaan matkustelu ja uusien paikkojen uudet elämykset jne ovat mulle todella stressaavia. Eli sikäli uskoisin viihtyväni ihan hyvin pikkutilalla. Ihmiset ovat tässä varmasti erilaisia. Ne ihmiset, jotka haluavat elää helppoa elämää ja kokea ja nähdä asioita kodin ulkopuolella, ovat ehkä niitä kaupunki-ihmisiä.

Ap